Meille tulossa kohta puoli vauva ja kaipaisinkin nyt kovasti neuvoja kokemuksia miten on muilla koira ottanut vauvan vastaan? Onko ollut paljon mustasukkaisuutta? Miten saisin parhaiten totuteltua koiruuden vauvaan? Meillä kyllä kovin ihmisrakas koira mutta lapsia ei ole pahemmin tavannut ja koska tuo meidän ukko on ollut se meidän vauva niin vähän jännittää että miten ottaa vauvan vastaan..
Koiran totuttaminen vauvaan
bellabecca
132670
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Mustasukkaisuus on tunne jota eläimet eivät tiedä, usein monet luulevat että jos kaksi ihmistä halaa ja koira tunkee väliin se on mustasukkainen, todellisuudessa koira luulee että on tulossa tappelu ja mene väliin sen estääkseen.
Vauva kun tulee taloon aiheuttaa sen, että koiran lauma muuttuu jonkinverran. Ykskaks hierarkiaan tulee uusi jäsen mukaan, riippuu ihan koirasta että miten suhtautuu, serkkuni koira ei ollut moksiskaan. Joku voimakastahtoinen koira saattaa kokea vauvan "uhkana" ja yrittää pönkittää itsensä arvoasteikossa sitä ylemmäksi..
Kun vauva tulee kotiin, huomaat kyllä muutamassa päivässä miten koira suhtautuu. Jos kyseessä ihan normaali kotikoira niin veikkaanpa, että uteliaisuudella. Aloita tutustuttaminen rauhallisesti vauvan varvaspäästä haistelemalla. Itsellä aina ollut koiria ja vauvojakin muutama :).
Enkä nuorena likkana ekan lapsen saatuani tiennyt oikeen mitään vauvoista enkä ollut kummemmin kouluttanut koiriani, mutta kahden keskikokoisen (belgi ja huskymix) koiran talouteen lapseni tuli, eikä mitään ongelmia ollut. Annoin nuuskia vauvaa pienenä sylistäni mutta jos menivät omin päin esim vauvan köllötellessä jossain, niin hihkuin poispois. Ikäänkuin annoin ymmärtää, että vauva on mun omaisuutta, eikä siihen kosketa omin päin sen enempää kuin pöydälle jääneisiin herkkuihinkaan.
Ainoa vaikeus oli sitten kun lapsi alkoi kontata kovaa vauhtia koirain seassa. Ei siinä muuta; mutta kun ovikello soi yllättäen ja kutakuinkin kouluttamattomat hurttani aloittivat sähellyksen ja syöksyn kohti ovea, niin konttaaja jäi koirien jalkoihin helposti. Koitinkin aina sopia vierailijoiden tulon ennakkoon, että pääsin ovelle ilman kellon soittoa.
koira saas sen huomion ja huolenpidon joka sille kuuluu ja johonse on tottunut, vain näin vältyt ongelmilta. Lenkitä koiraasi muulloinkin kuin vaunuja työntäessäsi, sehän ei saa nyt jäädä toiseksi. Myös tenavalle vaikka onkin vauva vielä, heti oppia, miten koiran annetaan olla rauhassa jne.
kahden jos et itse ole samassa huoneessa.Mikäköhän roruinen koira sinulla?
amerikanpitbullterrier on tuo meidän otus :)
olet tarkkana. Eikös tuo ole juuri se rotu joka on kaikkein eniten tappanut lapsia maailmalla? Saattaa ookata päälle ihan ilman näkyvää syytä ja tehdä pahaa jälkeä....
Toivottavasti ootte kouluttanu sen ainaskin hyvin ja oikein sekä reilusti ja oikeudenmukaisesti kohdelleet.
No noita on nyt vaikka minkä näköisiä huhuja tästä rodusta liikkeellä kun tuo agresiivisuus toisia koiria kohtaan nyt on aika hurja ja tosissaan kun jälki on aika rumaa mutta ihmisrakkaampaa rotua en ole tavannut :) En oikeastaan pelkää että tuo koiruus pistelisi vauvan poskeensa kun se ei oikein luontaista olisi lähinnä jännittää miten koirat yleensä ottaa vauvat vastaan.
Saman koulutuksen kuin aikasemmat koirat on saanut ja vähän on ehkä liikaa lellitty mutta kai sitä voi sanoa reiluksi ja oikeudenmukaiseksi kohteluksi :)
juu ihan normaalikotikoira on. Miten jos lähit esim. kävelylle otitko koirat aina mukaan myös? Menikö kauan ennen kuin koirat ns. tottu vauvaan? Kirjotin tuonne alemmas jo mutta kirjotan nyt uudestaan :D niin kun meillä kun on ollut muutaman kerran pieni vauva hoidossa meidän koiruus seuraa minua ja vauvaa lähes koko ajan ja jos laitan vauvan lattialle köllimään menee koira nuolemaan vauvan naamaa.
Nyt sitten saat varoituksia jokasuunnalta. Ei hätää. Todellisuudessa tuo koira on mitä ihanin perhekoira. Tappaja saadaan lähes mistä rodusta vaan, tuo bitbull ei ole pahimmasta päästä.
Tottuu vauvaan nopeasti, kun tutustutat kunnolla, annat sen haistella vauvan kauttaaltaan heti, kun vauva tulee kotiin.
Pojallani on bitbull ja kaksi lasta. Kun he toivat vauvat kotiin, niin he laittoivat vauvan kantokopassa olohuoneen lattialle ja koira sai nuuskia ja katsoa, että mikä ihme tuo oikein on. Toki he olivat ihan vieressä seuraamassa tuota tilannette, mutta siitä alkoi koiran ja lapsien erottamaton ystävyys. Mitään ongelmia ei ole ollut missään vaiheessa.
Mutta kuten tuolla sanottiin, koiraa ei saa jättää lapsen kanssa ilman valvontaa. Ei mitään koiraa, koira on eläin ja aina arvaamaton, elää vaistojensa varassa.
Just taas näitä jotka alkavat neuvomaan jonkun "tappajarodun" omistavalle miten koira tulee kouluttaa. Näiden kokemus ja asiantuntevuus perustuu pariin yksittäiseen ylidramatisoituun lehtijuttuun. Näitä "hyviä neuvoja" sateli itsellenikin sen 20 vuoden ajan mitä meillä on ollut bullmastiffeja, koska minkä muun rodun kanssahan ei mitä satu tai sekarotuisten ja minulla oli niin "vaarallinen rotu" *turhautumisaste satamiljoonaatuhatta* Jenkkipiskit on tällä hetkellä suomessa ainoita, jotka keikkailevat kroonikkopaikoissa terapiakoirina (ei siis sama kuin kennelliiton kaverikoira-toiminta) esim. lastensairaaloissa, vanhainkodeissa jne. Että onhan ne aika vaarallisia varmasti kun sinne otetaan. Jenkkipiskilöitä lapsirakkaampaa rotua saa hakea jos nyt niitä rotuja haluaa niin tuijottaa. Ei se kuulkaa rakkaat lihapäät koira-asiantuntijat ole niin rotukeskeistä kun jotain sattuu...saattaa MAHDOLLISESTI vikaa löytyä myös hihnan toisesta päästä.....
vauva koiralle heti. Ota koira mukaan vauvan hoitoon. Näin se ei koe itseään syrjäytetyksi uuden tulokkaan takia. Koira kyllä ymmärtää, mikä vauva on ja oppii jopa suojelemaan perheen avutonta jäsentä.
meillä itseasiassa ollut muutaman kerran ihan pieni vauva hoidossa ja kun olen koiran ja vauvan kanssa kolmistaan koira kovasti seurailee ja tarkkailee itseasissa se on lähes koko ajan siinä "vahtimassa". Se yrittää nuolla vauvan naamaa lähes koko ajan ja koska koira tottunut nukkumaan aina minun vieressä niin haluaa se änkeä minun ja lapsen väliin kun otettiin päikkärit mutta luulen että tuo voisi olla vain sitä alku"huumaa"..? mutta aina kun kuvioihin tuli muita ihmisiä koira rupesi säheltämään ympäriinsä: pitäisi leikkiä hänen kanssaan jne eli vähän niinkun hakee huomiota koko ajan varsinkin siltä kenen lähellä vauva on eikä osaa varoa vauvaa yhtään ja jotenkin on kovin turhautunut. En vain ymmärrä miksi ei muiden kanssa ole niin "rauahallisesti"..Huomioiko muut sitten normaalia vähemmän hänet vai mikä on...
Semmosen yhen jutun sanoisin mitä ehkä vähän jo tulikin, että on tärkeää pitää koiran elämä mahdollisimman samanlaisena kuin aikaisemmin. Voi olla vaikeaa kun vauvakin vaatii aikaa ja oman panostuksensa mutta kuitenkin. Uusi laumanjäsen on suuri muutos jo sellaisenaan joten kannattaa muutokset koiran elämässä minimoida. Eli tarkoitan sitä että jos vaikka olette harrastanut koiran kanssa aijemmin jotain, jatkakaa samaan tapaan vaikka aika ei aina tuntuisikaan riittävän. Jos teillä on muitakin yhteisiä touhuja ja juttuja niin mahdollisimman samanlaisena pidätte koiran elämän vauvasta huolimatta. Ulkoilut ja ruokinta ja kaikki muutkin rutiinit kuin ennenkin. On tosiaan hyvä ottaa koira touhuihin mukaan missä vauvakin on mutta vietä välillä myös pelkkää "koira-aikaa". Ja varmaan on ihan itsestäänkin selvää että koiralle tehdään pelisäännöt lapsen suhteen, varsinkin kun lapsi kasvaa ja pääsee liikkumaan omin avuin, mutta aivan yhtä erittäin tärkeää on että myös lapsi tietää pelisäännöt. No pieni lapsihan ei niitä ymmärrä kuitenkaan (ja ei välttämättä vanhampanakaan aina) joten aina koiraa ja lasta on vahdittava. Koira kunnioittaa lasta mutta lapsen on kunnioitettava myös koiraa. :) Kun koira ensimmäisen kerran näkee uuden tulokkaan (ja muulloinkin), kiinnittäisin huomiota omaan kehonkieleen ja varmuuteen. Jos jännität ja olet epävarma tilanteessa niin koirakin aistii et tässä on nyt jotain outoa, joten viilipytty itsevarma laumanjohtaja ja hyvä tulee. :)