En jaksa enää...

Mulla on tilanne, että alotin juuri uudessa työpaikassa. (Tai oikeastaan vanhassa tutussa kesätyöpaikassa, uusissa tehtävissä). Viime viikolla otetuissa kontrolliverikokeissa oli jonkin verran häikkää ja lääkäri kehotti jättämään reumalääkkeen tauolle ja sanoi samalla laittavansa lähetteen reumapolille, jonka asiakkaaksi nyt siis siirryn.

Oli eilen aamulla aika kiva mennä kertomaan pomolle "joo tällänen jutut, että maanantaina multa lopetettiin reumalääkitys. Joudun tässä lähitulevaisuudessa reumapolille ja siihen saakka yritän selvitä pelkällä kipulääkkeellä" Tosi positiivisesti se kuitenkin suhtautui.

Mulla on tauti vielä sen verta alkava, että varsinaista diagnoosia mulla ei vielä ole ja tosiaan nyt vasta siirryn keskussairaalan potilaaksi. Tätä ennen olen kerran käynyt konsuntaatiokäynnillä yksityisellä puolella.

Sitä olen tässä viime aikoina miettinyt, että miten oma suhtautuminen kipuun on muuttunut. Loppukesästä kun kipuilu alkoi siihen suhtautui silleen "nyt vähän sattuu, mut eiköhän se kohta parane". Mut nyt kun kipeytyy joku (uusi)nivel, niin sitä lähtee tohtorin pakeille paljon helpommin. Ja muutenkin pinna on paljon lyhyempi. Siis en vaan jaksa olla kipeä. Aina ei tietty apuja saa. Mutta en osaa sanoa, ovatko kivut lisääntyneet tässä puolen vuoden aikana vai onko se vaan väsymystä kipuun.

Noista vakinaistamisista yms. en tiedä - en ole viel edes uskaltanut ajatella uraa. Jotenkin sitä vaan haluaa ajatella olevansa ihan terve, vaikkei sitä olekaan. En tiedä miten pahasti romahdan kun saan diagnoosin...

itse sairastan sögrenin syndroomaa ja pitkä lista muita sairauksia. ss:ää olen sairastanut 10- vuotta ja aina vain pahemmaksi menee.yritän sinnitellä päivän kerrallaan,joskus jopa hyviäkin päiviä välissä. lääkkeitä on iso laatikollinen . työtä teen 50% ja sekin on joskus liikaa etenkin kun sairastuin myös masennukseen,silloin kyllä tuntui että maailma kaatuu päälle mitään ei jaksanut tehdä ,nukuin paljon päivällä mutta yöt meni valvoessa. sanovat että kipuun tottuu mutta totuus on että johonkin pikku kolotukseen tottuukin mutta isommat kivut syövät jaksamisen ja vetävät mielen matalaksi.mutta häntä pystyyn ei sitä kukaan muu nosta !

Älä pelkää ottaa yhteyttä eläkevakuutusyhtiöön ja pyydä sieltä uravalmentajalle. Yhteistyössä heidän kanssa sinulle voidaan räätälöidä hyvät suunnitelmat ja pääset toteuttamaan unelmiasi sairaudesta huolimatta.

Voimia sinulle!

kuulostaapa tutulta mullekii...itelläni on ollu iriitti 12 vuotta ja 4 vuotta sitte todettu selkärankareuma...selkä ei oo onneks ollu kipee usein...mut sit ollaakii yritetty ettii lääkkeit tää koko aika et mikä auttais...ja tälläkii hetkel olo on ku vanhal mummol...sattuu joka paikkaa ku yrittää esim sohvalt nousta...nyt maksa-arvot hyppii niin sen takia otetaa koepala maksasta parin viikon päästä...aina vaa tulee jotaa uutta...ketuttaa sellanen...voisin antaa vaikka miljoonan et saisin terveen elämän...ilman lääkkeit....kortisonii oon syönny sen 12 vuotta...se lääke on todellakii pilannu mun elämän...viimeks isost kuurist mikä oli pakko syödä lihoin 12 kg...ja siinä samal meni itsetunto lopullisest...ku ei ees mitkää vaatteet mahdu päälle...:(

tiiän ton tunteen ettei kukaa ymmärrä eikä aina jaksais valittaa...ku tuntuu ettei kukaa kuitenkaa tajuu kuin kovast koskee ja kuin rankkaa tää lopult on elää tälläsien sairauksien kanssa...tuntuu ettei elämäs oo muuta ku työntekoo,labrakokeis ja lääkäris juoksemist...onpa kivaa elämää...onneks mulla on pomona oma äiti...ni ei tarvi selitellä lääkäris ym juoksemisii...

Jaksamista sulle...mäkii yritän täällä päässä jaksaa...

Hei sinulle nivelreumaatikko!

Tuntui niin tutulta tuo sinun tarinasi, että ajttelin vastata sinulle. Itse ole sairastanut 20 v. nivelreumaa ja en ole saanut vakityöpaikkaa niinsanotusti heittopussina olen saanut olla. Työnantajia on ollut niin mukavia kuin ymmärtäväisiäkin, mutta silti he eivät ole uskaltaneet ottaa minua töihin. Koituisi heille liikaa harmia sairauteni vuoksi. Sanon kyllä, että äärimmäisen raskasta on ollut kaikenkaikkiaan tuskaisten kipujen kanssa elää. Mikään ei mene suunnitelmien mukaan, koska nivelreumani on ollut kaiken aikaa aggressiivinen ja oikukas. Lääkkeetkään eivät aina auta eikä elimistö jaksa aina ottaa vastaankaan niitä. Vatsa kipeytyy ja sisäelimet "paukkuvat." Myös mieliala heittelee melkoisesti. Ainakin vaikea, kivulias nivelreuma ja masennusjaksot kuuluvat yhteen. Sen olen huomannut tässä vuosien varrella. Olen rohkeasti hakenut apua myös masennukseeni ja olen saanut terapeuttista apua lääkkeen ohella. Hyvä niin. Olen jaksanut taistella paremmin tässä elämässä. Jotain hyvääkin olen huomannut itsessäni tapahtuvan. Se, että olen oppinut puolustamaan itseäni eli pitämään puolta. Ehkä minusta ilman sairautta ei olisi tullut vahvempaa minää. Olen joutunut niin monesti kovan tilanteen eteen reumani takia, että on pakko joko selviytyä tai sitten antaa periksi ja päätin selviytyä ja taistella. Toki pitkiä itkuja ja sietämättömiä olotiloja tulee, mutta onneksi se ei ole jatkuvaa ja osaa nauttia sitten pienistäkin onnenhetkistä täysillä. Toivottavasti sinä löydät oman tapasi selviytyä! Onnea elämääsi!

Älä luovuta!
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8100548#comment-44222091

Noihin työasioihin en osaa oikein mitään sanoa muuta kuin että reumasta ei välttämättä tule este työelämässä vaan voit menestyä ihan hyvin reumasta huolimatta. Ihan joka paikassa tautia ei kannata kuuluttaa, jos vain voi sen välttää. Pitemmällä tähtäimellä kannattaa kouluttautua/hakeutua alalle, jossa reumasta ei ole haittaa.

Kivut pitäisi tietysti saada pois. Onko sinulla diagnoosi? Onko käytössä muuta kuin kipua poistavia lääkkeitä? Jos diagnoosia ei ole, se olisi hyvä saada, että voidaan määrätä myös kunnollinen tautia hidastava lääkitys, joka sitten vähentää myös kipuja. Jos sellainen lääkitys on jo käytössä, se ei ilmeisesti ole riittävän hyvä vaan pitäisi harkita muuta vaihtoehtoa.

Voimia Sinulle!

netistä tämä löytyi,aina voi ainakin kokeilla.
www.magginluontaiset.fi
Toivon että saat tästä apua,koivuntuhka uuteesta.

http://mirjaleenaisoaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/63766-terveen-suomen-terveyspoliittinen-ohjelma

Nykyinen terveydenhuoltojärjestelmä palvelee vain teollisuutta, ei ihmistä. Silti uskon siihen paljon enemmän kuin tuhkaan.

Miksi te pidätte ääntä sairaudestanne? Ymmärrän toki jos sairaus on niin paha, että se näkyy selvästi olemuksessa ja toiminnassa, mutta jos ei ole, niin mitä järkeä sitä on kailottaa esim. ktm tai juristi-työhaastattelijalle, mahdolliselle esimiehelle?
Itsekin olen huomannut, että jopa vanhat, pitkän uran tehneet yleislääkärit suhtautuvat reumaan kuin ruttoon, joka tappaa kaiken mikä liikkuu ja sitten kantajansa.
Itse olen sairastanut lähes 10 vuotta nivelpsoria, hyvillä lääkkeillä kuitenkin alkuvuosien tuska on hävinnyt niin, että pystyin käymään armeijan ilman yhtäkään vapautuspäivää, enkä myöskään käytännössä koskaan sairasta "normaaleja" sairauksia kuten flunssaa tai muita "otanpa tästä viikon saikkua" tyyppisiä työnantajalle kalliiksi tulevia sairauksia.
Lääkärissä käyn tasan kerran vuodessa, uusimassa reseptit ja lekuri tekee yleiskatsauksen. En aio kertoa reumastani enää, olen nähnyt suhtautumisen olevan niin tolkutonta, etten jaksa sitä vääntämistä "pätevien asiantuntijoiden" eli käytännössä yleislääkäreiden kanssa.

Serrapeptaasi valmisteesta olen saanut apua hyvin vaikeissa kiputilojen hoidossa, en tiedä oletteko siitä vielä kuulleet. Kannattaa lukea asiasta.

lainattu:

Vähentää tulehdusta, Kliiniset tutkimukset osoittavat, että serrapeptaasi on hyödyllinen monissa tulehdussairauksissa ja vammojen aiheuttamissa turvotuksissa. Serrapeptasin anti-inflammatoriset ominaisuudet ovat samankaltaiset kuin salisylaateilla, ibuprofeenilla ja ei-steroidisilla tulehduskipulääkkeillä (NSAID).

Serrapeptaasia voidaan käyttää niveltulehdusten yhteydessä, koska se voi hajottaa ja neutraloida CIC-yhdisteitä (Circulation Immune Complexses), jotka jäävät tulehtuneisiin niveliin aiheuttaen kivuliaita tulehdusreaktioita. Serrapeptaasilla on kyky kirjaimellisesti sulattaa niveliin kerääntyvää fibriiniä, eikä sillä tiedetä olevan sellaisia veren hyytymistekijöitä heikentäviä vaikutuksia, joita on tavanomaisilla tulehduskipulääkkeillä.

http://www.sinunapteekki.fi/catalog/naturamedia-serrapeptaasi-entsyymi-b100000-ub-90-kaps-p-3020.html

Ei ole ollut apua minulle, onko jollain muulla tepsinyt?

Hei!

Olen 17-vuotias tyttö ja minulla on todettu lasten reuma joka on kuitenkin aikuis tyyppinen eli seropositiivinen polyartriitti. Kun sairautta alettiin tutkimaan olin aluksi "harmaalla aluella" kun mitään ei löydetty. Sitten 12-vuotiaana annettiin diagnoosi, eli olen reuman kanssa elellyt viisi vuotta. Minulla oireilevat polvet, lonkat, varpaat, nilkat, leukanivelet, ranteet ja kaikki sormien nivelet. Sormet ovat olleet pahin riesa. Lääkkeitä olen kokeillut monia, mutta vieläkään ei tunnu löytyvän sopivaa. Tällä hetkellä menee maptera, arava, mobic ja sitten ihan perus panadol.

Olen aivan puhki! Sekä henkisesti että fyysisesti. En jaksaisi jokapäiväisiä kipuja. Ja pahinta on se etten tiedä kenen puoleen kääntyä. Ei oman ikäiset kaverit ymmärrä tätä sairautta ja tämähän on "mummojen sairaus". Toivon vain että tämä menee joku päivä paremmaksi.

hei kaikki! kyllä se elämä hymyilee vielä ja hyviäkin aikoja tulee. :) itsellänikin vajaa vuosi sitten todettu ärhäkkä reuma, joka tällä hetkellä vaivaa melkeinpä jokaista niveltä. biologisiin lääkkeisiin varmaan siirtyminen kun ei nuo perinteiset tunnu tepsivän. tän sairauden kanssa eläminen on kyllä välillä ihan hirmuista kuraa ja asiaa ei tosiaankaan auta se, että ulkopuolisen on todella vaikea ymmärtää sairauden ja kipujen laatua ja voimakkuutta. kyllä se diagnoosi heitti itkun saattelemana elämän aivan päälaelleen ja shokkihan se oli. kuitenkin etiäpäin on mentävä, suunta on se. :) sairaus painaa maahan, mutta kyllä se tekee myös niin paljon vahvemmaksi. liikkeellelähtö on kankeaa, mutta kyllä ne nivelet siitä alkaa taipua. sänkyyn ei kannata jäädä makaamaan, vaikka mieli tekisi. mieli niin kuin ruumiskin kannattaa pitää virkeänä. :) tsemppistä kaikille reumaatikoille ja iloa syksyyn!

Nykyaikainen virallistettu nivelreuman hoito on verrattavissa siihen, että yritetään sammuttaa tulipaloa bensalla. Sairas ihminen tehdään entistä sairaammaksi tunkemalla hänet täyteen toinen toistaan kovempia myrkkyjä, joita joissain piireissä kutsutaan myös lääkkeiksi. Moni reumapotilas onkin todellinen kävelevä lääkekaappi, josta tietysti lääkeyhtiöt ovat varsin mielissään.

Suomalainen nivelreumaa sairastava potilas ei todennäköisesti kuule lääkäreiltään ruokavaliohoidoista yhtään mitään. Tämä siksi, että lääkäriseura Duodecimin asiantuntijoiden laatimissa Käypä hoito- suosituksissa todetaan aika selvästi, ettei ruokavaliolla ole mitään merkitystä reumanhoidossa. Tämä on aika ihmeellistä, sillä on olemassa runsaasti näyttöä siitä, että oikeanlainen ruokavalio on kaikki kaikessa, jos halutaan parantua nivelreumasta.

Nivelreumahan on autoimmuunisairaus, jossa elimistön immuunijärjestelmä hyökkää nivelkudosten kimppuun ja lopulta tuloksena on tulehdus ja nivelten rustojen tuhoutuminen. Syytä nivelreuman aiheuttajalle ei runsaista tutkimuksista huolimatta ole onnistuttu selvittämään. Erilaisia teorioita on kuitenkin paljon. Jotkut ovat sitä mieltä, että immuunijärjestelmä on vain ruvennut tunnistamaan normaalit solut vieraiksi ja hyökkäävät tämän jälkeen niitä vastaan. Joku toinen taas uskoo, että kaiken takana on herpesvirus. Itse epäilen, että syy on eri tekijöiden summa, mutta merkittävää roolia taustalla näyttelee nanobakteerit tai oikeastaan kalkeuttavat nanopartikkelit, jota termiä käytetään kai nykyään hieman mieluummin, kuin tuota nanobakteeri-nimitystä.

No oli aiheuttaja sitten mikä tahansa, on meillä olemassa runsaasti erilaisia ruokavalioon liittyviä juttuja, joiden avulla nivelreumaa sairastava potilas voi päästä vaivoistaan. Jos itselläni olisi nivelreuma, niin kiinnittäisin huomiota seuraaviin asioihin.

1. Gluteeniviljat pois. Yllätys, yllätys. Siellä missä viljat, niin siellä myös ongelma… Eikä tämä sääntö tee poikkeusta myöskään nivelreuman suhteen. Esimerkiksi runsaasti reumapotilaiden kanssa tekemisissä ollut (hyvä ja omilla aivoilla ajatteleva) lääkäri Rauli Mäkelä on todennut, että yleisimmin niveltulehduksia aiheuttava ruokaryhmä on gluteiiniviljat.

2. MSM!

3. Riittävästi D-vitamiinia.

4. Valkoinen sokeri kokonaan pois ja tavallisen pöytäsuolan tilalle raffinoimaton merisuola.

5. Inkivääri ja kurkuma osaksi jokapäiväistä elämää. Ovat sen verran tehokkaita tulehdusten hillitsijöitä.

6. Perusteellinen tankkaus, jossa voi käyttää apuna esimerkiksi spirulinaa, chlorellaa, laadukasta viherjauhetta, hampunsiemeniä, parapähkinöitä, fulvic acidia, macaa, runsaasti hyvää C-vitamiinia jne…

7. Maadoittuminen

8. Zeoliittisavi

9. Riittävästi laadukasta kalaöljyä tai vaikka krilliöljyä

10. Myös yrttien puolelta voi löytyä runsaasti apua. Kurkuma ja inkivääri tuossa tulikin jo mainittua, mutta suosisin myös erityisesti immuunijärjestelmää vahvistavia lääkinnällisiä sieniä, kuten vaikkapa pakuria ja reishiä. Muita hyviä yrttejä reumapotilaille ovat esimerkiksi ashwagandha, gotu kola, pau d’arco, cat’s claw, yucca…

11. Muita tärkeitä ja huomioitavia juttuja ovat laadukas vesi, runsaahko raakaravinnon määrä, paljon laadukkaita hapatettuja ruokia ja yhtenä huomionarvoisena juttuna on mainittava myös stressin välttäminen.


http://www.raikasweb.com/nivelreuman-nykyaikainen-hoito

Itsellä todettu selkärankareuma viime vuonna , aloitin heti ruokavalion muutoksen eli peruna,leipä jne eli tärkkelys pois..
Olen siitä lähtien pysynyt olemaan töissä joka päivä, eikä kipuja ole kuin vähän aamuisin..
Myös yleis kunto parantunut huomattavasti ja jaksaa taas elää...!!
Muutos on todella suuri..! mutta ruokavalion muutos ja siinä pysyminen on myös tärkeää koska entisenä leivän ja perunan suursyöjänä sen huomasi kropassa heti kun leipää suuhun laittoi..
Eli jos ei ole kokeillut ruokavalio muutosta kannattaa edes kokeilla..!!