Siellä ...

Tiedän Nainen, miten naurat toisinaan miehelle,
kun hän haaveilee ja uneksii, unohtaa kaiken
muun, muistelee ja taivas hänen silmissään
näkyy, niin Rakas unelmat Sinuun syntyvät..

Mieli kohoaa alppien ylle, korkeammalle irti itsestä,
niin kuin ne, Nainen, aina Sinusta kohoavat, kun
edes minua katsot ja jos hymyilet, minä liidän,
jos syliisi pääsen, elämä kuin veden peilissä..

Hymyilet miehelle, omalle harhailijallesi, jolle
kurittomasti onnen suotat ja nautit sydämen
lihaksen pumppaamisesta rajummin ja
pinnan kuumenemisesta kuin tuleen..

Ja Sinä tiedät olevasi itse miehelle tie ja taival,
tajuat hymysi takana miehen, katsot lävitse
ja sisälläsi nauraen hyväksyt, lävistät
kuoren, suot suudelman sisimpään..

..Rakkautena, joka on ja miehessä
alpit tasoittuvat..niin hyvä..

http://www.youtube.com/watch?v=RxBP3C6oMRU&feature=related

Kiitos Runostasi.

Muistoja jotka kiinnittyvät kuin
tauluiksi, joita tutkii ja löytää voimaa..

Joille on joskus ollut tummin tuntein
ja hymyttömänä ripustanut, sitten syleilyt
palaavat..

Hyväilyt ja niiden tuntu, se oli ainutlaatuista
ja Hän niin kaunis...kuitenkin.

Rakas.

Kypsynyttä ja tunteiden
Rakkausrunoa Sinulta..

Runokielesi on vapaata, rentoa, kuitenkin
samalla syvältä tulevaa, ilmaisevaa..

Tässäkin tekstissä säkeet ottivat lukijan
ja oli hyvä kulkea mukana tunnustellen..

Hyvä ja eheä Runosi joka
osaseltaan.

Voimia ja kannustsuta pikkuisen
pakkasen nipistelyyn hyvä Ystävä.

Runosi vie
minut Lapin tunturien
tielle
Vain mielikuvissain
pystyn aistiin ne
elementit joita runossasi
käytät

On rikkautta luonnon
joka sopii hyvin
rakkausrunoihin...

Talven jatkoa ja kiitän runostasi sun..

olet onnekas, että ympärilläsi on
niin paljon kauneutta josta voit ammentaa
runoihisi sisältöä ja pukea säkeisiisi
rakkauden lämmön ja kivun.

Runosi on äänesi ja kaipaus,
kaunis kokonaisuus.