Mitä on jive-musiikki

Useissakin 40-luvun elokuvissa tanssitaan meidän fuskua vastaavaa swingiä. Lieneekö se sitä triplettiswingin sijaan tanssittua yksinkertaisempaa swingiä eli triplettiswingistä on fuskattu tripletit hitaiksi askeliksi. Tanssin nimi jive tulisi juuri tästä fuskaamisesta. Niin kuin edellä kirjoitettiin jive tarkoittaa fuskaamista. Useissa lähdeaineistoissa jiven sanotaan tarkoittavan "puhua palturia", mutta tätä tarkoittaa sana jev - no onhan se sanana aika lähellä.

Osa lavatanssin ohjaajista on vielä viimevuosinakin käyttänyt fuskusta jive nimitystä, ja 90-luvulla oli aika tavallista että jive-kursseilla opetettiin fuskua, ja ei voinut olla varma kurssille mennessä, että tanssittiinko fuskua vai jiveä.

Näytteen buggia on tanssittu Euroopassa kymmeniä vuosia, ja siitä on käytetty "modern jive" ja "french jive" nimityksiä.

Modern jive kirjoitti:

Näytteen buggia on tanssittu Euroopassa kymmeniä vuosia, ja siitä on käytetty "modern jive" ja "french jive" nimityksiä.

Bugg-näytteen mukaista kävelyhumppaa on tanssittu suomessa jo 80 luvulla. Myös lavarokiksi sitä on sanottu. Vastaavaa tyyli on myös sanottu blunkan rokiksi. Vanha blunkan bugga on samaa perhettä. Kun bugg alkoi suomessa se taisi lopettaa bugganimen käytön. Joku yksinkertaistettu muoto vielä oli kun poika pelkäs tyttöä ja ei uskalla lähelle tyttöä.

Olikohan noin kymmenen vuotta sitten kun bugg kurssilla tanssittiin väliajalla esimerkin mukaista "buggia", niin ohjaajat huomauttivat että buggia ei saa tanssia humppamaisesti. Esimerkissä tulee se vanhan kävelyhumpan "klonksauskin" mukaan, mikä ei silloin kuulunut missään tapauksessa buggiin.

Klonksu kirjoitti:

Olikohan noin kymmenen vuotta sitten kun bugg kurssilla tanssittiin väliajalla esimerkin mukaista "buggia", niin ohjaajat huomauttivat että buggia ei saa tanssia humppamaisesti. Esimerkissä tulee se vanhan kävelyhumpan "klonksauskin" mukaan, mikä ei silloin kuulunut missään tapauksessa buggiin.

Lue lisää

Katoppas kummaa. Nyt tanssitaan 80-luvun käsiotteista kävelyhumppaa bugg musiikkiin. Ei oo niin kovin pitkää aikaa kun buggin tanssiminen humppamusiikkiin oli maatakaatava synti. Noniin ahdasmieliset fanaatikot mitenkäs nyt näin on päässyt tapahtumaan. Tai no onhan toi nyt eri kun on vähän toisin päin. Ihme kuitenkin kun käsiotteista paikallaan tanssittavaa kävelyhumppaa tanssitaan bugg musiikkiin. Tai olihan sekin kummaa kun paikallaan tanssittava kävelyhumppa kiellettiin fanaatikkogurujen toimesta väärin tanssittuna buggina, vaikka kysymyksessä oli oikea paikallaan tanssittu kävelyhumppa humppamusiikkiin. Tai no tanssihan joku buggityylillä humppamusiikkiin, mutta olihan siinäkin se humpan syke eli humppa kuitenkin...

Pukkikuru kirjoitti:

Katoppas kummaa. Nyt tanssitaan 80-luvun käsiotteista kävelyhumppaa bugg musiikkiin. Ei oo niin kovin pitkää aikaa kun buggin tanssiminen humppamusiikkiin oli maatakaatava synti. Noniin ahdasmieliset fanaatikot mitenkäs nyt näin on päässyt tapahtumaan. Tai no onhan toi nyt eri kun on vähän toisin päin. Ihme kuitenkin kun käsiotteista paikallaan tanssittavaa kävelyhumppaa tanssitaan bugg musiikkiin. Tai olihan sekin kummaa kun paikallaan tanssittava kävelyhumppa kiellettiin fanaatikkogurujen toimesta väärin tanssittuna buggina, vaikka kysymyksessä oli oikea paikallaan tanssittu kävelyhumppa humppamusiikkiin. Tai no tanssihan joku buggityylillä humppamusiikkiin, mutta olihan siinäkin se humpan syke eli humppa kuitenkin...

Lue lisää

Matin ja Sanna-Marin bugg-näytteessä ei kyllä minusta ole vanhemman nilkkuhumpan kanssa paljonkaan yhtälaisyyksiä. Neljän askeleen jiveä tuo on. Nykyään humppa on kyllä muuttunut enemmän kädenalitanssiksi.

Käytännössä Bugg on nykyään neljän askeleen jive variantti, jota voidaan tanssia liikkuen tai paikalla.

mies_rööperistä kirjoitti:

Matin ja Sanna-Marin bugg-näytteessä ei kyllä minusta ole vanhemman nilkkuhumpan kanssa paljonkaan yhtälaisyyksiä. Neljän askeleen jiveä tuo on. Nykyään humppa on kyllä muuttunut enemmän kädenalitanssiksi.

Käytännössä Bugg on nykyään neljän askeleen jive variantti, jota voidaan tanssia liikkuen tai paikalla.

Lue lisää

On siinä häive sitä klonksua, mutta ei sitä varsinaisesti erota formaatista johtuen. Se blunkan humppa oli mielestäni taakse askeleen tilalla tanssittu eteen askel ja olisikohan se ollut 6-count, mistä johtuen se oli sellaista paikallaan taapertamista. Yleensä tanssijat tanssivat sitä kuitenkin 4-count periaatteella juuri esitetyssä muodossa. Lavarokiksi sitä myös nimitetään.

4-count lavarokki kirjoitti:

On siinä häive sitä klonksua, mutta ei sitä varsinaisesti erota formaatista johtuen. Se blunkan humppa oli mielestäni taakse askeleen tilalla tanssittu eteen askel ja olisikohan se ollut 6-count, mistä johtuen se oli sellaista paikallaan taapertamista. Yleensä tanssijat tanssivat sitä kuitenkin 4-count periaatteella juuri esitetyssä muodossa. Lavarokiksi sitä myös nimitetään.

Lue lisää

Blunkan rokki oli 4 count tanssi.

mies_rööperistä kirjoitti:

Blunkan rokki oli 4 count tanssi.

Mentiin sitä kakkosinakin niin että kuviot täyttyi. Ja niitä kakkosia tanssittiin tarpeellinen määrä, yleensä nelosia, kuutosia, ja kaseja.

Oli myös sellainen edestakainen muoto missä ei ollut mitään sen kummempaa kaavaa. Usein eräänlaisessa promenaadiotteessa, ja usein se oli sellaista melkein rinnakkain edestakaisin tanssimista ja välillä kädenali. Tätä muotoa on opetettu liikunnanopettajien tanssivalmennuksessa. Edelleenkin peruskoulun oppilaista muutamat tätä osaa, joten taitaa olla edelleenkin muutamalla liikunnanopettajalla käytössä.

Niimpä ja suoraan "elämään siirettynä" on kyse kilpa tanssi säännöstön ja lavatanssin säännöttömyyden eli tilan tuottamasta erosta.

Kilpailuissa on syytä vaatia sankaltaisuutta ja normittaa se koska olisi muuten mahdoton arvioida ja tuotaa pisteytystä ym järjestystä. Lavoille ja tanssipaikoille tulee luonnostaan kirjoa koska on kyse hyvin eritasoisista musiikin kuulijoista ja heidän livetilastaan persoonina. Myös fysiikasta.

Siksi versioita tulee samoin kuin musiikkiinkin. Siis on bändejä jotaka ovat luonnostaan koontuneet ja profiloituneet "jonkun tyylin soittajiksi" siksi he pysyy tansipaikka bändeinä tai sitten ei, karkeana jakona.

Heti kun oletetaan olevan "kilpatansimaisesti" yksi ainoa tapa tanssia lavoilla ym paikoissa esim jiweä on se kuittelua ja rajoittaa omaa oppimista kun pyrkii matkimaan ja tuleekin jatkuvasti virikkeitä ja opetusta monelaisesta jiwestä.

Yhden ainoan oikea tavan käsitteelliset tanssijat tulisi oivaltaa mennä kilpatanssi opetukseen sillä se olisi selvin ja varmin tapa uskoa omaan totuuteen jonka muut asettavat.

Kilpatanssijive on määritelty noin 170-180 iskua minuutissa nopeudella tanssittavaksi, ja nykyinen kilpatanssityyli ei lavatanssiksi edes hyvin käy.

80-luvun letkeämpi kilpatyyli oli lähes sellaisenaan lavoille sovitettavissa ja käytännössä myös boogi on luonteeltaan lähes sama tanssi kuin 80-luvun jive. Boogin ykkös ja kakkos askeleet määriteltiin jiven rock askeleesta poiketen kävelyaskeliksi, kuitenkin aika vapain sunnin.

Lavatansseiksi jive ja boogi opetettiin tiukasti vakioiduilla nopeuksilla, boogi 120-130 iskua minuutissa ja jive kilpanopeudella, ja tiukasta nopeuserosta johtuen tanssit pysyivätkin muutaman vuoden eri tansseina. 90-luvun lopulla tanssijat alkoivat ihmettelemään, että mitenkäs ne välinopeudet tanssitaan ja tämän seurauksen näitä tansseja alettiin myös "virallisesti" opettamaan laajemmalla kaikkiin triplettiswingeihin sopivilla nopeuksilla. Jive ja boogi alkoivatkin lähestyä toisiaan ja nopeudesta muodostui ratkaiseva ero siihen että miten swingit tanssitaan.

Voisikin todeta että hitaat jivet tanssitaan boogimaisesti ja nopeat boogit tanssitaan jivemäisesti. Nyt kun kummankin tanssin askeleet ovat vapautettu suunnistaan eli rock askel voidaan tanssia boogiin ja vastaavasti vapaasuuntaiset kävelyt jiveen, niin ainoa todellinen ero on nopeudesta johtuvaa. Tietenkin boogarit tanssii nopeatkin mahdollisimman boogiemaisesti ja jivettäjät hitaat mahdollisimman jivemäisesti. Mutta se tanssilavojen jive on ollut aina boogimaista yhteisestä 80-luvun juurista johtuen. Ja sitähän se oli kilpajivekin silloin.

Silloin kun tanssikurssin aiheena on swing, niin nykyisin monella ohjaajalla on tapana niputtaa boogi ja jive samaksi tanssiksi. Spesiaalikurssella yritetään pitää tietty ero jiven ja boogin välillä, ja pidetään kiinni niiden tanssien norminopeuksista.

Rytmiswing kirjoitti:

Kilpatanssijive on määritelty noin 170-180 iskua minuutissa nopeudella tanssittavaksi, ja nykyinen kilpatanssityyli ei lavatanssiksi edes hyvin käy.

80-luvun letkeämpi kilpatyyli oli lähes sellaisenaan lavoille sovitettavissa ja käytännössä myös boogi on luonteeltaan lähes sama tanssi kuin 80-luvun jive. Boogin ykkös ja kakkos askeleet määriteltiin jiven rock askeleesta poiketen kävelyaskeliksi, kuitenkin aika vapain sunnin.

Lavatansseiksi jive ja boogi opetettiin tiukasti vakioiduilla nopeuksilla, boogi 120-130 iskua minuutissa ja jive kilpanopeudella, ja tiukasta nopeuserosta johtuen tanssit pysyivätkin muutaman vuoden eri tansseina. 90-luvun lopulla tanssijat alkoivat ihmettelemään, että mitenkäs ne välinopeudet tanssitaan ja tämän seurauksen näitä tansseja alettiin myös "virallisesti" opettamaan laajemmalla kaikkiin triplettiswingeihin sopivilla nopeuksilla. Jive ja boogi alkoivatkin lähestyä toisiaan ja nopeudesta muodostui ratkaiseva ero siihen että miten swingit tanssitaan.

Voisikin todeta että hitaat jivet tanssitaan boogimaisesti ja nopeat boogit tanssitaan jivemäisesti. Nyt kun kummankin tanssin askeleet ovat vapautettu suunnistaan eli rock askel voidaan tanssia boogiin ja vastaavasti vapaasuuntaiset kävelyt jiveen, niin ainoa todellinen ero on nopeudesta johtuvaa. Tietenkin boogarit tanssii nopeatkin mahdollisimman boogiemaisesti ja jivettäjät hitaat mahdollisimman jivemäisesti. Mutta se tanssilavojen jive on ollut aina boogimaista yhteisestä 80-luvun juurista johtuen. Ja sitähän se oli kilpajivekin silloin.

Silloin kun tanssikurssin aiheena on swing, niin nykyisin monella ohjaajalla on tapana niputtaa boogi ja jive samaksi tanssiksi. Spesiaalikurssella yritetään pitää tietty ero jiven ja boogin välillä, ja pidetään kiinni niiden tanssien norminopeuksista.

Lue lisää

Itse asiassa kovinkin kiinostavaa olisi löytää tanssinopettaja joka olisi aidosti kiinostunut ja halukas jakamaan osaamisensa juuri noista mitä toteat. Sillä oikeesti sillä on ero kun tanssissa on mukana oikea musiikin kuuleminen ja tulkinta. Ehkä jo sitten mennään siihen että pari olisi oltava riittävän harjaantunut samoin kuin ARG tangossa.

Mitä tuohon eroon tulee niin onhan se toden totta että erohan niissä on ja tanssillisesti hyvinkin nautittava ero. Lavoilla tosin on mentävä lähes aina noihin liukuma suuntiin molemmissa sillä harvoin on kuulevaa paria.

Jiwetewttyä kirjoitti:

Itse asiassa kovinkin kiinostavaa olisi löytää tanssinopettaja joka olisi aidosti kiinostunut ja halukas jakamaan osaamisensa juuri noista mitä toteat. Sillä oikeesti sillä on ero kun tanssissa on mukana oikea musiikin kuuleminen ja tulkinta. Ehkä jo sitten mennään siihen että pari olisi oltava riittävän harjaantunut samoin kuin ARG tangossa.

Mitä tuohon eroon tulee niin onhan se toden totta että erohan niissä on ja tanssillisesti hyvinkin nautittava ero. Lavoilla tosin on mentävä lähes aina noihin liukuma suuntiin molemmissa sillä harvoin on kuulevaa paria.

Lue lisää

"Kuuntelen" hetken miten daami lähtee liikkeelle ja valitsen tyylin sen mukaisesti. Vallitseva tyyli jivessä on nykyisin aika lähellä "east coast swingiä" tai sitä boogia, ja kun kohdalle sattuu hyvä jivettäjä niin kyllähän siitä ilman muuta nauttii. Valitettavasti oma jivetyyli on päässyt vähän rappiolle, niin että se ei enää oikein rutiinilla toimi, vaan siihen joutuu tosissaan keskittymään.

Nykyisin osataan perusswingit niin hyvin joten harjaantuneisuudella ei ole kovin suurta väliä muuten kuin silloin kun haluaa tanssia tarkasti lajimukaisesti. Mielestäni mukautuminen musiikin mukaiseen tanssimiseen on monin verroin tärkeämpää, kuin tarkka lajinmukaisuus.