En ole lukiossa lukenut venäjää, mutta nyt yo-pohjaisella ammattikoululinjalla luen sitä. En luultavasti tule muuta kuin osaamaan ihan jotakin alkeita, kun tämä tutkinto on suoritettu. Mietin kuitenkin, että olisiko minun silti mahdollista päästä opiskelemaan venäjää yliopistoon? Pidän älyttömästi kielistä, joten motivaatiota kyllä löytyisi.
Kiinnostaisi myös tietää, että miten yliopistossa voi opiskella kieliä nollatasolta? Itseäni kiinnostaisi opiskella espanjaa ja viron kieltä, mutta en tiedä, olisiko se yliopiston kautta sivuaineena mahdollista. Kuinka montaa kieltä yliopistossa voi noin yleensäkin opiskella? Haluaisin kuitenkin ylläpitää myös englannin, ruotsin, saksan ja ranskan taitojani, mikäli se vaan olisi mahdollista.
Onko niin, että sivuaineita voi hankkia vain osallistumalla näiden aineiden pääsykokeisiin? Psykologia kiinnostaisi sivuaineena, mutta aiemman pääsekoemenestyksen perusteella, en pääsisi sitä edes sivuaineena opiskelemaan, jos minun pitää pääsykoe päästä läpi.
Mitä kieliä yliopistossa on mahdollista opiskella nollatasolta? Itse olen pyrkimässä kotikaupunkini Turun yliopistoon.
Venäjää opiskelemaan ilman kielitaitoa
30
5678
Vastaukset
- Kieliä opiskellut
Hieman harvinaisempiin kieliin, kuten esim. venäjään tai espanjaan, on vähemmän hakijoita kuin englantiin tai ranskaan, joten kielitaidon ei tarvitse yltää samalle tasolle, mitä englantia lukemaan pyrkiviltä vaaditaan englannin osalta. Lukion B3-kielen oppimäärä on tarvittava taitotaso, jolta pohjalta kannattaa lähteä valmistautumaan pääsykokeisiin. Voit opiskella venäjää vaikkapa aikuislukiossa, sillä tuskin ihan alkeistasolla kuitenkaan pääsee kieliä lukemaan. Usein vaatimuksena on B3-tason (lukiossa tai muuten hankitun) lisäksi muutakin (suomenkielistä) kirjallisuutta, joka liittyy kielitieteisiin tai monikieliseen viestintään ts. kääntämiseen.
Tähän samaan on pakko todeta viestisi perusteella, että kielten yliopisto-opintojen tarkoitus ei ole olla pitkä kielikurssi tai oppia "vain" sujuvaa kielitaitoa saati sitten ylläpitää taitoja, vaan tarkoituksena on tulla kielen ammattilaiseksi. Se tarkoittaa sitä, että yliopistossa opiskellaan ko. kielellä (ei siis kieltä enää samalla tavalla kuin lukiossa) kielen historiaa, kehitystä, lauseoppia, fonetiikkaa (eli ääntämisen kiemuroita foneettisine aakkosineen), kääntämisen tekniikkaa, kieltä puhuvien maiden yhteiskuntaa, historiaa, kirjallisuutta sekä politiikkaa. Vieläkö kielten opiskelu kiinnostaa tämän litanian jälkeen? Mihin pyrit kieliopinnoilla? Haluatko työskennellä kielen ammattilaisena, eli ts. opettajana, kääntäjänä, tutkijana, lokalisoijana tms. vai haluatko vain "sujuvan" kielitaidon johonkin muuhun tarkoitukseen?
Yliopistoissa on kielikeskus, jossa voit aloittaa minkä tahansa kielen opiskelun nollatasolta, mutta sivuaineeksi vaaditaan usein sivuainekoe ja siten jonkinlaista kielitaitoa, esim. lukion B3-kieltä vastaavaa osaamista riippuen kielestä.- Venäjääosaamaton
Mietin vain yliopistoon hakemista, koska en oikein keksi mitään muutakaan. Opiskelen jo nytkin alaa, joka ei kiinnosta. En halua kieltenopettajaksi, tulkiksi yms. eli ammattia ei aio siitä saada, kunhan saisi vain opiskella jossakin paikassa edes jotakin vähän kiinnostavaa (kielistä pidän), että ei tulisi pitkästyttävää välivuotta.
Ei tuo opiskelu nyt niin kauhean hirveältä kuulosta. Toki kielen historia ja sen kielisen maan kulttuuri yms. kiinnostaa myöskin, vaikka yliopistossa sitä tulee varmasti opiskeltua kuitenkin vähän enemmän kuin ehkä itselleni riittäisi.
Minkälaisia kielten kokeet muuten on? Pitääkö lukea isoja 1000-sivun opuksia? Juuri tämä puoli yliopisto-opiskelusta pelottaa. En erikoisemmin pidä lukemisesta (ellei ole erittäin kiinnostava aihe), joten tuollaiset 500-sivuiset yms. kirjat pelottaa aika lailla. - fsjfjsl
Venäjääosaamaton kirjoitti:
Mietin vain yliopistoon hakemista, koska en oikein keksi mitään muutakaan. Opiskelen jo nytkin alaa, joka ei kiinnosta. En halua kieltenopettajaksi, tulkiksi yms. eli ammattia ei aio siitä saada, kunhan saisi vain opiskella jossakin paikassa edes jotakin vähän kiinnostavaa (kielistä pidän), että ei tulisi pitkästyttävää välivuotta.
Ei tuo opiskelu nyt niin kauhean hirveältä kuulosta. Toki kielen historia ja sen kielisen maan kulttuuri yms. kiinnostaa myöskin, vaikka yliopistossa sitä tulee varmasti opiskeltua kuitenkin vähän enemmän kuin ehkä itselleni riittäisi.
Minkälaisia kielten kokeet muuten on? Pitääkö lukea isoja 1000-sivun opuksia? Juuri tämä puoli yliopisto-opiskelusta pelottaa. En erikoisemmin pidä lukemisesta (ellei ole erittäin kiinnostava aihe), joten tuollaiset 500-sivuiset yms. kirjat pelottaa aika lailla.Kieliä voi lukea myös kansanopistoissa, esim. Päivölässä on kielilinja, samoin Länsi-Suomen Opistossa on tarjolla kieliopintoja. Ne tosin maksavat, mutta niihin voi saada opintotukea. Saisit näistä ehkä enemmän irti, kuin yliopisto-opinnoista, joilla on toisenlaiset tavoitteet.
En oikein suosittelisi kieliopintoihin hakeutumista vain siksi, ettet "keksi muutakaan". Humanistien työllisyystilanne Suomessa ei ole sieltä parhaimmasta päästä, eikä Suomessa arvosteta kieliä lukeneita (siksi olenkin itse ulkomailla töissä). Pahimmassa tapauksessa tuhlaat opintotukesi ja valmistuttuasi kädessäsi on paperi, jolla et työllisty sen kummemmin tai turhaudut ennen aikojasi, sillä kielten opiskelu suomalaisessa yliopistossa on pitkäjännitteisyyttä vaativaa puuhaa, sillä ainakin opintopisteet ovat tiukassa. En nyt tietenkään sano, ettetkö saisi hakea opiskelemaan kieliä, mutta ehkä et ole tietoinen ihan kaikesta, mitä siihen liittyy.
Voisit ehkä harkita kielten opiskelua vaikkapa aikuislukiossa tai kansanopistossa ja miettiä sitten, haluatko oikeasti yliopistoon lukemaan niitä. Samalla saisit paremman pohjan pääsykokeisiin. Yliopisto-opiskelu on aika paljon lukemista, mutta kielten opinnoissa on tietysti paljon harjoitustehtäviä ja läsnäoloa vaativaa kielistudioharjoittelua yms., eikä tenttien ajatuksena ole muistaa mahdollisesti jopa 500-1000 sivua tekstiä ulkoa, vaan lähinnä ne tärkeimmät asiat (en tosin tiedä, onko suomalaisilla kieltenopiskelijoilla edes niin laajoja tenttejä).
- Piligrim
Haluan yrittää opiskella suomea Skype:n kautta. Itse voin tarjota venäjänkielen puhelua.
Sähkoposti: m-piligrim(at)mail.ru - akilisab
Mihin yliopistoon on helpointa päästä opiskelemaan venäjän kieltä/ venäjän kieltä & kultuuria?
- veikkaanpa näin
Venäjää voi olla ainakin tilastollisesti "helppo" päästä lukemaan, mutta arvelisin, että venäjän opiskelijat ovat sellaisia, jotka ovat lukeneet pitkän venäjän koulussa tai joiden kotikieli on venäjä.
- akilisab
^ Niin voi olla... Tuskin yliopistoihin huonoja otetaan, vaikka hakijoita kuinka vähän tahansa. :) Toisaalta yliopistoissa vaaditaan lyhyen venäjän tasoa eikä Suomessa riittäisi hakijoita jos edellytettäisiin pitkää venäjää.
- opsikeliajjana
Itse opiskelen venäjää Helsingin yliopistossa, miedän luokalla vaan yksi joka on aloittanut lukiossa venäjän, hänkin kirjoittanut L:n ja osaa puhua todella sujuvasti ja lahjakkaasti. Parissa kuukaudessa tippuisi vähemmällä kielitaidolla kärryiltä, asioita heitetään taululle sellaisella vauhdilla, että pohjaa pitää olla aika paljon. Tulisi aika rankka vuosi, mutta jos sitä haluaa niin kannattaa aina kokeilla :)
Meillä ei otettu sisään ellei pääsykokeessa esim kieliopista saanut tiettyjä pisteitä, olisiko puolet? - 1+0
Mistä lähtien yliopistossa on ollut luokkia? Ei siellä mitään luokkia suoriteta, vaan tenttejä. Jokainen omassa tahdissaan.
Ainakin Helsingissä valitaan erilaisia luento- ja kielitaitokursseja, joilla on sitten eri vuosina aloittaneita opiskelijoita omien tarpeidensa mukaan. Käännös- ym kieliharjoituksissa mennään kurssille omien taitojen mukaan. - kempsikulirka
Tunnen ihmisiä jotka on sivuaineen lukenu yliopistossa venäjää, eikä ole koskaan ennen opiskellut koko kieltä...
- 3+1
Jotenkin se kieli on kuitenkin ensin opittava, jos sitä sivuaineena yliopistossa haluaa opiskella. Perehdy valintakoetta varten huolellisesti seuraaviin teoksiin:
Pääsykoe:
Ruohonen, Ritva & Strengell-Kämper, Anna: Lyhyt venäjän kielioppi. Otava 1996. Myös uudistetun laitoksen myöhemmät painokset kelpaavat.
Nikunlassi, Ahti: Johdatus venäjän kieleen ja sen tutkimukseen. Finn Lectura. Lue teoksesta luvut 2 (sivut 26-42), 5.8 (sivut 213-229, ei sivun 229 pienellä painettua tekstiä), 7 (sivut 299-316) ja 10 (sivut 337-349). Sinun ei tarvitse hallita kielitieteellisiä termejä venäjänkielisinä.
Tiittula, Liisa: Johdatusta kääntämiseen ja käännöstieteeseen. 2011 (ei vielä julkaistu).
Il’f, Ilja & Petrov, Jevgenij: Dvenadcat’ stul’ev TAI Erofeev, Venedikt: Moskva – Petuški
Sinun on kokeessa osoitettava, että hallitset lukion venäjän kielen lyhyen oppimäärän ja että osaat erittäin hyvin suomea tai ruotsia.
Kokeessa on neljä osaa. Osa 1 mittaa kuinka hyvin hallitset venäjän kieliopin ja sanaston. Osa 2 mittaa kykyäsi jäsentää venäjänkielistä asiatekstiä. Samalla se mittaa suomen tai ruotsin kielen aktiivista taitoa. Osa 3 perustuu Nikunlassin ja Tiittulan teoksiin. Osa 4 on lukemaasi kaunokirjalliseen teokseen ("Dvenadcat’ stul’ev" tai "Moskva – Petuški") perustuva esseetehtävä, johon vastaat suomeksi tai ruotsiksi.
Voit saada kustakin osasta 0–25 pistettä. Olet suorittanut kokeen hyväksyttävästi, jos saat osasta 1 vähintään 12,5 pistettä ja muista osista vähintään 10 pistettä kustakin. - 2012 yliopistoon
Mun äidinkieli on venäjä ja haluaisin tietää, onko mulla mahdollisuuksia päästä opiskelemaan venäjän kieltä turun yliopistoon vai otetaanko sinne vain suomea äidinkielenä puhuvia? Mistä löytyisi vanhat venajän kielen pääsykokeet ja mikä oli viime vuoden alin pisteraja, jolla pääsi sisään? En löytänyt näitä tietoja turun yliopiston sivuilta.
- 8++0
Ei kukaan kysy äidinkieltäsi, kun pyrit yliopistoon opiskelemaan.
Ota yhteyttä suoraan ko laitoksen amanuenssiin ja kysy nuo ppisterajat ja vanhat pääsykokeet. Ihmeellistä avuttomuutta, etko yhtään osaa itse ajatella.- Anonyymi
Ihmeellistä kettuilua. Oletko psykopaatti tai sosiopaatti? Kumpikaan ei välitä toisten ihmisten tunteista.
- Venäjänäidinkielinen
Opi venäjää ja venäjän kulttuuria www.ikkunavenajalle.fi
- bibs2
Ei todellakaan vaadita, että venäjä olisi huippuhyvä yliopistoon haettaessa. Helsingin yliopiston koe vaikuttaa ihan kieliopin perusteella todella helpolta. Tietysti jos on vain alkeet opiskellut, niin nekin tuottaa varmasti suuria vaikeuksia. Ainoa tehtävä joka vaatisi ponnisteluja olisi se referaatti, joka pitää tehdä venäjänkielisestä tekstistä. Mutta jos on perusvahva venäjässä, niin kyllä sekin läpi menee. Ja kun katsoo helsingin yliopiston pisterajoja, niin täytyy sanoa, että aika helpolla porukkaa pääsee sisään.
Esim, 65 pistettä joku vuosi ollut alin pistemäärä, jolla on joku päässyt sisään. Kokeen maksimitulos on 200 pistettä (100 p. lähtöpisteet ja 100p. itse pääsykoe). Itellä tulee lähtöpisteitä 25 kpl. Eli käytännössä mun ei tarvitse osata edes puolia koko kokeesta, joka ei todellakaan tuota minkäänlaisia vaikeuksia, kunhan jaksaisin lukea sen pääsykoekirjan. Sain lukiosta siis lyhyestä venäjästä E:n. Jos on E:n tai L:, tai ehkä jopa M:n oppilas venäjässä, niin ei helsingin yliopiston pääsykoe pitäisi tuottaa vaikeuksia. Tietenkin sillä edellytyksellä, että lähtöpisteitä olisi edes jonkun verran.- 2+43
Huomaa kuitenkin, että joka osiosta on saatava minimipisteet! Vaikka saisit kuinka hyvät alkupisteet ja muista osioista täydet pisteet, mutta esim. esseestä vain 9/25, niin et voi tulla valituksi.
- venäjänopiskelijaksi
Haen Helsingin yliopistoon lukeen venäjä :) kuinka moni muu on tekemässä nyt samaa? aika paksuu tekstii on toi nikuanssin johdatus venäjän kielitieteeseen kyllä!
- venkku3
Hei!
meinaan hakea myös. voisko sulle kirjoitella? vaihdetaan ajatuksia, tsempataan toisiamme?
- 2+34
Aika turha kysyä, onko mahdollisuutta päästä. Kannattaa hakea ja sittenhän sen näkee.
Yleensä kielitaito pitää jo hakuvaiheessa olla vahva. Siis ei mitään lyhyen lukion kurssien tasoista. Sivuaine on eri juttu.
Venäjän kielessä on monessa paikassa eri väylät äidinkielensä taitajille ja sitten meille muille. Muutenhan se olisi epäoikeudenmukaista.- bdnglg
itekki oon lukemassa nyt pääsykokeisiin, alle kaks viikkoo jäljellä lukea. Nikunlassin teksti oli kyllä aika kamalaa luettavaa, puolet meni ohi ja puolet tuntuu taas ihan turhalta. Tiittulan julkaisu selkeämpi ja kapitanskaja dochka oli ihan mukavaa luettavaa. Saas nähdä miten menee.
- venäjäähelsinkiiin
Mul on oikeesti paniikki ton Nikunlassin kanssa :D iha hirveetä shaibaa...
oottekste lukenu paljo? - purkkapallo
Onko kukaan hakemassa keväällä 2014 veväjän kieltä opiskelemaan? Mitä mieltä olette kirjasta mikä pitää lukea? Onko sitä parempi lukea venäjänkielisenä vai suomen? Itse kun lueskelin molempia niin huomasin, että suomennokset on aika perseelleen vedetty monissa kohdissa..
täällä ollaan ainakin hakemassa keväällä 2014 tampereelle ja joensuuhun lukemaan venäjää. Ite en oo ees vie aloittanut kirjanlukemista tampereen yliopistoon.
- Veronika
Ehdotan puhua venäjää-suomea skypessa. Hyvin harjoitus sulle. Kirjoita [email protected] . Kiitos
- Whoolio
Joo huomenna istutaan kokeessa Helsingissä. Nikunlassin teos on haastavin, mutta kuitenkin suht yksinkertainen jos asiayhteydet vaan tajuaa. Käännösjuttu on ihan liibalaabaa itsestäänselvyyksiä. Eniten mietityttää minkälainen esseekysymys tulee sonaatista..
- Venäjä lukiossa 9
Kyllä venäjää voi mennä ilman kielitaitoa lukemaan, huomattavasti helpompi kieli ainekin kieliopiltaan jos verrataan saksan kieleen. Ei tartte niiden datiivien ja akkusatiivien kanssa kauheasti kyllä venäjän kielessä sählätä toisin kuin saksassa.
Aakkoset ja kaunokirjotus ja kielioppi ovat haastavia mutta kyllä sä niistä varmasti selviät hyvin! :)
Tsemppiä opintoihin! - Anonyymi
Kuolevia kieliä ei kannata opiskella turhaan, käytä aika johonkin hyödyllisempään...
- Anonyymi
kielet opiskellaan periaatteessa aina itseopiskeluna.
Aina voi itseopiskella 10 kertaisestii sen mitä koulussa opetetaan kurssilla jotain ainetta.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik185093MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar1112616- 102064
Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5801920Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin1181670Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja691279Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s411269Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill31038Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o641027Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt2191019