Minulla on niin voimakas tarkkailu oire, että en kestä mitään vähänkään normaalista poikkeavaa olotilaa. Se loputon oman olotilan ja tuntemusten tarkkailu. En uskalla syödä mitään lääkkeitä pelätessäni lääkkeiden aiheuttamia sivuoireita. Yleensä kaikki lääkkeet jää syömättä. En edes aloita. Kesällä yritin syödä allergia lääkettä, mutta se jäi kesken. Maha tuli kipeäksi, enkä tiennyt mistä on kysymys, joten paniikki ja yön valvominen. Siihen jäi ne lääkkeet. Joskus tuntuu, että kuinka raskaan tien olen valinnut tämän paniikin kanssa. Olisiko lääkitys oikotie onneen? Voisiko lääkkeillä parantua? Olen kärsinyt paniikkihäiriöstä 14 vuotta. Ilon päiviäkin mukaan on mahtunut, mutta tuo itse tarkkailu ja pelot eivät jätä rauhaan, vaikka elämä on järjestynyt hyvin. Yön tunteina mietin, että on minulla ainakin hyvä mies. Vaikka ei hän paniikkia ymmärrä. Tätä ei ymmärrä, jos ei ole itse kokenut. Onko teillä sivuoireita paniikkihäiriön lääkityksestä? Onko lääkitys auttanut?
tarkkailuoire ja lääkkeet
paniikkipilleri
2216
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Oletko käynyt terapiassa?
Lääkkeet voivat lieventää / poistaa kohtauksia ja auttaa niiden sietämisessä. MInusta sinun kannattaisi kokeilla ensin masennuslääkettä. Ja jos lääkityksen aloittaminen pelottaa liikaa, hanki joku kontakti, joka voisi tukea sinua lääkityksen aloittamisen kanssa. Kuulostaa siltä, että sinulla on myös neuroottisia ongelmia, kun tarkkailet noita tuntemuksia niin paljon, ja tuo tarkkailutaipumuksesi liittyy ja ehkä generoikin paniikkejasi.
Masennuslääkkeen voisi aloittaa pienellä annostuksella ja kasvattaa sitä vähitellen. Aluksi voi tuntua oudolta, mutta vähitellen olo tasaantuu ja lääke voi lopulta oikeasti helpottaa ongelmaasi.
Minusta sinun pitäisi kuitenkin hakea myös terapia-apua, koska lääke ei paranna panikointi- ja huolestumistaipumusta, vaan siihen tarvitaan asioiden käsittelyä psyykessä.
tuollainen tarkkailuoire. Tarkkailen kehoani jatkuvasti ja tulkitsen pienetkin kivut tai pyörrytykset heti pahimmaksi mahdolliseksi. Eli jos rintaan sattuu vähänkin niin luulen että minulla on sydänkohtaus päällä, jalkakivut ovat aina veritulppia tai jos vatsani on vähän kipeä luulen että nyt puhkeaa umpisuoli jne. Naurettavaa sinänsä kun sitä miettii, mutta aina silloin kun tilanne on "päällä" on nauru kaukana. Olen sitten kyllä käynyt monissa turhissa tutkimuksissakin tämän vaivan takia. Nyt on SSRI lääkitys taas päällä ja oireet ovat jääneet vähän taka-alalle. Olen ollut aiemminkin SSRI lääkityksellä ja kyllä se aina noihin jeesaa. Pahimpiin kohtauksiin otan rauhoittavia. SSRI lääkityksen sivuvaikutukset liittyvät oikeastaan lääkityksen aloitukseen ja lopettamiseen. Itse sain ekaa kuuria aloittaessani paniikkikohtauksia, nyt toisen kuurin kanssa ei ole ollut sitä ongelmaa. Ekaa kuuria lopettaessa tuli sellaisia sähköiskun kaltaisia tuntemuksia silloin tällöin, mutta ei ne kovin vakavia olleet.