Tervehdys.
Lieväkin depressio voi pitkään jatkuessaan aiheuttaa suurta kärsimystä ja vaikeuksia sekä työelämässä että ihmissuhteissa. Pitkään jatkuessaan masennuksella on taipumus paheta ja hoitamatta uusiutuvat masennusjaksot ovat usein entistä vaikeampia. Hoitoon tulisikin hakeutua riittävän ajoissa, ja viimeistään, jos kysymyksessä on vakava masennustila. Lääkäri asettaa vakavan masennustilan diagnoosin silloin,jos potilas on lähes jatkuvasti masentunut, surullinen tai jos ärtynyt mieliala on jatkunut useita viikkoja, ja jos neljä seuraavista oireista on jatkunut vähintään kahden viikon ajan:
-Unettomuus (etenkin aamuyön tuskainen unettomuus) tai liiallinen nukkuminen
-Ruokahalun muutokset (voimakas laihtuminen tai lihominen)
-Väsymys,uupuneisuus
-Fyysinen lamaantuneisuus tai kiihtyneisyys
-Keskittymiskyvyn,muistin tai päättäväisyyden heikentyminen
-Suhteettomat alemmuuden tai syyllisyyden tunteet
-Mielihyvän (esim. lapset,kirjat,musiikki,seksi) menettäminen
-Kuolemanajatukset tai-toiveet
Selvät itsemurha-ajatukset ovat lähes aina merkkejä vaikeasta masennuksesta ja poistuvat onnistuneen hoidon myötä.
Usein masennuspotilas hakeutuu hoitoon jonkun yksittäisen oireen takia. Suuri osa rauhoittavien tai unilääkkeiden kanssa vaikeuksiin joutuvista potilaista kärsii itse asiassa masennuksesta. Pakko-oireista (neuroottisista,pakonomaisesti mielessä pyörivistä ajatuksista,peloista tai mielikuvista tai niihin liittyvistä pakkotoiminnoista), vaikeista sosiaalisista peloista, paniikkikohtauksista tai syömishäiriöistä kärsivät henkilöt sairastuvat usein myös vaikeaan masennukseen. Monesti myös pitkään jatkuneiden kipujen, vatsavaivojen ja seksuaalisten häiriöiden takaa löytyy masennus, joka tulisi ottaa huomioon. Pitkäkestoisesta masennuslääkityksestä on usein selvää apua.
Masennustilan ja fyysisten sairauksien yhteys on myös selvä. Monet ruumiilliset sairaudet voivat aiheuttaa masennusta niin psykologisten mekanismien kuin suoran fysiologisen vaikutuksen kautta. Mm. monet neurologiset sairaudet (Parkinsonin tauti,MS),hormonitoiminnan häiriöt (kilpirauhasen vajaatoiminta,vaihdevuodet),uniapnea,sydäninfarkti ja tietyt syöpäsairaudet sekä monenlaiset lääkkeet (mm.verenpainelääkkeet, kortisonitabletit) voivat aiheuttaa masennusta. Toisaalta masennustila vaikeuttaa sairaudenhoitoa (esim. diabeetikon sokeritasapaino, fyysinen kuntoutuminen leikkauksen jälkeen).
Hoitoon ajoissa , jotka oireita vielä tunnistavat. Masennuksen tapana on myös hävittää taipumus huomata itse oireitaan , joskus potilas vajoaa psykoosiin, mutta se on taas toisen kirjoituksen aihe.
ter. R.R.
Lieväkin depressio voi pitkään jatkuessaan aiheuttaa suurta kärsimystä ja vaikeuksia sekä työelämässä että ihmissuhteissa. Pitkään jatkuessaan masennuksella on taipumus paheta ja hoitamatta uusiutuvat masennusjaksot ovat usein entistä vaikeampia. Hoitoon tulisikin hakeutua riittävän ajoissa, ja viimeistään, jos kysymyksessä on vakava masennustila. Lääkäri asettaa vakavan masennustilan diagnoosin silloin,jos potilas on lähes jatkuvasti masentunut, surullinen tai jos ärtynyt mieliala on jatkunut useita viikkoja, ja jos neljä seuraavista oireista on jatkunut vähintään kahden viikon ajan:
-Unettomuus (etenkin aamuyön tuskainen unettomuus) tai liiallinen nukkuminen
-Ruokahalun muutokset (voimakas laihtuminen tai lihominen)
-Väsymys,uupuneisuus
-Fyysinen lamaantuneisuus tai kiihtyneisyys
-Keskittymiskyvyn,muistin tai päättäväisyyden heikentyminen
-Suhteettomat alemmuuden tai syyllisyyden tunteet
-Mielihyvän (esim. lapset,kirjat,musiikki,seksi) menettäminen
-Kuolemanajatukset tai-toiveet
Selvät itsemurha-ajatukset ovat lähes aina merkkejä vaikeasta masennuksesta ja poistuvat onnistuneen hoidon myötä.
Usein masennuspotilas hakeutuu hoitoon jonkun yksittäisen oireen takia. Suuri osa rauhoittavien tai unilääkkeiden kanssa vaikeuksiin joutuvista potilaista kärsii itse asiassa masennuksesta. Pakko-oireista (neuroottisista,pakonomaisesti mielessä pyörivistä ajatuksista,peloista tai mielikuvista tai niihin liittyvistä pakkotoiminnoista), vaikeista sosiaalisista peloista, paniikkikohtauksista tai syömishäiriöistä kärsivät henkilöt sairastuvat usein myös vaikeaan masennukseen. Monesti myös pitkään jatkuneiden kipujen, vatsavaivojen ja seksuaalisten häiriöiden takaa löytyy masennus, joka tulisi ottaa huomioon. Pitkäkestoisesta masennuslääkityksestä on usein selvää apua.
Masennustilan ja fyysisten sairauksien yhteys on myös selvä. Monet ruumiilliset sairaudet voivat aiheuttaa masennusta niin psykologisten mekanismien kuin suoran fysiologisen vaikutuksen kautta. Mm. monet neurologiset sairaudet (Parkinsonin tauti,MS),hormonitoiminnan häiriöt (kilpirauhasen vajaatoiminta,vaihdevuodet),uniapnea,sydäninfarkti ja tietyt syöpäsairaudet sekä monenlaiset lääkkeet (mm.verenpainelääkkeet, kortisonitabletit) voivat aiheuttaa masennusta. Toisaalta masennustila vaikeuttaa sairaudenhoitoa (esim. diabeetikon sokeritasapaino, fyysinen kuntoutuminen leikkauksen jälkeen).
Hoitoon ajoissa , jotka oireita vielä tunnistavat. Masennuksen tapana on myös hävittää taipumus huomata itse oireitaan , joskus potilas vajoaa psykoosiin, mutta se on taas toisen kirjoituksen aihe.
ter. R.R.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kiitos viestistäsi. Olen pitkään pohtinut, että olenko avun tarpeessa. Tunnistin suurimman osan oireista itselläni, mutta silti epäröin ammattiavun hakemista. Ulospäin näytän kuitenkin iloiselta ihmiseltä ja ajattelen vain liioittelevani oireitani.
No joo...Jospa vain odottelisin niitä parempia päiviä niin kuin ennenkin.
Hakekaa apua AJOISSA, älkää epäröikö ammattiavun hakemista. Minä odottelin, odottelin ja odottelin niitä parempia päiviä. Kävi niin, että apu taisi tulla liian myöhään. Nyt olen työkyvyttömyyseläkkeellä.
elämässä.
Olin työelämässä 24 vuotta, ja eläkkeeni on 1435 euroa miinus verot.
Ei noita eläkkeen suuruuksia kannata vertailla, se kun riippuu niin monesta tekijästä: tuloista, työhistoriasta, miten monta työsuhdetta on ollut jne. Eikös se ole Eläketurvakeskus, joka voi laskea, paljonko se mahdollinen työkyvyttömyyseläke tulisi olemaan.