Minä nyt

tässä olen kirjoitti:

Rakastuin mieheen jokunen aika sitten. Seurustelimme. Petti hän minua heti alussa ja luuli minunkin harrastavan sellaista. Kai se minustakin välitti kun niin kipuili. Sillä oli oma tyyli päättää asioista ja petti sitten aina varmuuden vuoksi. Tämä rikkoi minua niin sisältä, että vieläkin koskee. Ajattelen häntä vieläkin ja on aika kipeätä lukea kaikkea juttuja täällä netissä kun osa kirjoituksista tulee aivan kohti. Moni luulee tietävänsä kuka kirjoittaa..ja juuri hänelle. Tapahtumia näyttää olevan ihmisillä niin samanlaisia. Toivoisin tapaavani kivan, luotettavan ja hauskan kaverin, josta myös minä olisin taas hullaantunut. Entisestä en näytä yksin pääseväni irti, kun mielessä pyörii ja entistä enemmän kun luen rakkaudesta ym. esimerkiksi täällä. Mutta en halua ketään käyttää välikappaleena siihen, että pääsisin tuosta entisestä irti. Haluaisin oikeasti ja aidösti tuntea toista kohtaan oikeita asioita hänen itsensä vuoksi. Kun sitä RAUKKA LUULEE, ETTÄ NYT TÄSSÄ ON SE ELÄMÄNI RAKKAUS JA KAIKKI SITTEN HAJOAA TUHANSIKSI PIRSTALEIKSI. MYÖNNÄN, EN OLE HELPPO IHMINEN MINÄKÄÄN. Mutta pettäminen ja lopuksi jättäminen on ihan hirveä asia. Osaan olla hauska, puoleensavetävä, en mikään rumaksi haukuttu nainen. Osaan piruilla jos suututtaa ja en anna helpolla periksi asioita. Mutta olen myös herttainen ja rakastettava, aika herkkä. Minulle ei millään raukalle mahdu kaaliin ja ymmärrykseen vieläkään se asia, miksi joku rakastaa ja kipuilee minulle ja sitten käy tekemässä niks naks -juttujansa.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä