joo jo pitemmän aikaa olin ihastunut erääseen tosi hyvännäköiseen. lähes jo siitä asti kun tämän henkilön näköpiiriini sain, eli viime elokuussa. siitä asti tuntuu et tuntee ovat olleet molemmin puoleisia, tai ainakin oletin ja voisin jopa vannoa hänen olleen kiinostuneen minusta. viellä joulun aikaa kiinostusta oli varmaan, mutta nyt tuntuu että hän ei enää ole kiinostunut minusta, tuntuu että hän välttelee katsekontaktia kanssani. ennen hän melkein haki sitä ja vilkuili paljon enemmän. en kyllä ole mitenkään antanut mitään merkkiä siitä että olisin kiinostunut. kaippa hän olettaa että en ole kiinostunut ja on luovuttanut. omat tunteeni ovat edelleen yhtä voimakkaat ja haaveilen hänestä. en tiedä miten voisin unohtaa hänet, näen häntä arkisin joka päivä koulussa. joka päivän jälkeen olo on aivan hirveä tekisi mieli huutaa, purkaa tätä paha oloa. itku ei oo kovin kaukana. mietin vain että mitä olisin voinut tehdä toisin.
liian hidas olin:(
ojom
91697
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Voisit tehdä vieläkin jotakin, vaikka kertoa ihastuksellesi jotakin...
en tiedä oisko siitä mitään apua. vaikka mieli kyllä tekis niin sanoa sille, mut pelkään et se vain naurais mun tunteille tai ei välittäis.
Nuoret voivat olla joskus julmia tunneasioissa, mutta tuskin aikuiset ovat. Kuitenkin olet melko varma tapahtuneesta; siitä voi olla jatkossa elämällesi ja itsetuntemuksellesi jotain hyötyä. Sinä olet tuntenut jotain ainutlaatuisen kaunista, joten ole siitä ylpeä jollaintapaa.
vielä vaan yrittää, sillä sehän on ainoa keino, jolla saat asiat selvitettyä. Itse mokasin moniakin tällaisia tapauksia ja nekös vasta jälkeenpäin harmittaa..
Jossakin vaiheessa sun on kuitenkin yritettävä ja vain yrittämällä saat lisää rohkeutta kohdata tällaisia tilanteita. Ehkei sinua onnista tämän nykyisen ihastuksesi kanssa, mutta mitäs sitten kun ihastut uudelleen johonkin toiseen, eikä sinulla ole vieläkään rohkeutta kohdata sitä tilannetta? Sekös vasta alkaa harmittamaan, varsinkin jälkeenpäin. Eli nyt vain rohkeasti oma elämä omiin käsiin ja niskasta kiinni oikein kunnolla niin ehkäpä sen mahdollisen seuraavan ihastuksen kanssa onnistuu, kun olet hieman rohkaistunut tämmöisistä tilanteista.
Ei se loppujen lopuksi ole niin vaikeaa, kuin miltä se tuntuu. Sitä paitsi Sinä itse teet rajoituksesi itselle omassa päässäsi murehtimalla ja miettimällä liikaa, kun voisit aivan hyvin kohdata ihastuksesi ja selvittää asian ihastuksesi kanssa. Vain keskustelemalla asiat selviävät ja jos hän ei ole kiinnostunut sinusta, niin voitkin siirtyä elämässä eteenpäin ja unohtaa ihastuksesi ja löytää sellaisen ihmisen josta sinä olet kiinnostunut ja hän on kiinnostunut sinusta. Jos et tee nyt mitään ja mietit vain nykyistä ihastustasi, niin saatat menettää tällä omassa päässä miettimisellä todellisen helmen, jonka voisit kohdata, jos olisit selvittänyt asiat nykyisen ihastuksesi kanssa.
Mutta jokaisen valinta on kuitenkin se, mitä tekee omassa elämässään.
Tsemppiä Sinulle!
kaippa sitä viellä sitten löytää jonku, mut tuntuu et ny kyl pitäs saada selvyys sen tunteista. jos niitä ei oo niin sitte pitää oottaa seuraavaa ihastusta ja tehdä asiat toisin, heti alusta. kiitti vastauksesta.
Itsekin tapasin ihanan tytön elokuussa joka on ollut mielessäni päivisin, mutta tavataan vaan kerran viikossa. Aluksi tulkitsin itsekin, että kiinnostusta vois olla molemminpuolin mutta en vain ole saanut tehtyä asialle mitään, ja se jos mikä raastaa :(
Voihan kohteesikin olla ihastunut sinuun, mutta ehkäpä hänen elämäntilanteessaan hän ei halua muuta kun vilkuilla sinua!!!
16 niin on ihastuksenikin. olen vain niin kyllästynyt vilkuiluun haluan jo muutakin.
Koska susta tuntui, että hänkin oli kiinnostunut sinusta, odota vaan. Oikean hetken tultua juttelette keskenänne kun vanhat tutut. Aika ei ole ollut kypsä aikaisemmin. Siitä se alkaa!