Miten tunteita hillitään? Minun ongelmani on nimenomaan tämä itkuherkkyys.
Eilen aloitin lounastauolla kertomaan eräästä 13-v tytöstä joka jotuui välilaskun jälkeen ihan vieraaseen kaupunkiin yksin, yllättäen ihan omillaan...Kun kerroin tästä, niin vajosin ihan johonkin outoon hylätyksi tulemisen tunteesn. Kyyneleet vain valuivat koska tunsin itseni niin hylätyksi kuten niin monesti olen tuntenut. Mikä hemmännys vaikka tsaustalla oli tämä minun menetys ja pettymys ja suru ja pimeys. Vielä illakin pari soitti ja kysyi kuinka voin? !!! Minussa on syvällä tämä suru, hylätty olo ja rakkaudettomuus.
Eilen aloitin lounastauolla kertomaan eräästä 13-v tytöstä joka jotuui välilaskun jälkeen ihan vieraaseen kaupunkiin yksin, yllättäen ihan omillaan...Kun kerroin tästä, niin vajosin ihan johonkin outoon hylätyksi tulemisen tunteesn. Kyyneleet vain valuivat koska tunsin itseni niin hylätyksi kuten niin monesti olen tuntenut. Mikä hemmännys vaikka tsaustalla oli tämä minun menetys ja pettymys ja suru ja pimeys. Vielä illakin pari soitti ja kysyi kuinka voin? !!! Minussa on syvällä tämä suru, hylätty olo ja rakkaudettomuus.
Vastaukset 6
Vanhimmat
samastut siihen henkilöön ,ja olihan tuo tytön tarina koskettava
Mä ikäänkuin "putosin" siinä kertoessa johonkin tunneloukkuun. Samaistuin ja muutenkin herkässä ja väsyneessä olotilassa vain tunne löi yli.
mutta kiva kun joku osaa kertoa tunteistaan. Oliko tuolla jutulla jotakin tekemistä oman elämäsi kanssa?
Siis tuo tyttö ei kuulu mun perheeseen, mutta tunnen heidät muutoin aika hyvin. Onneksi sille kovanonnen matkalaiselle ei käynyt loppupeleissä huonosti, vaikka kaikki kauhuskenaarion ainekset oli kasassa.
kerro minullekin. Tiedän juuri tuon samanlaisen herkkyyden ja se on ihan raivostuttavaa.
Toiset taitaa ymmärtää herkkyyden hienona asiana. Mun mielestä siitä on vain haittaa.
No, kyllä mä myönnän, että se antaa kyvyn nähdä toistenkin tunteita helpommin, vaikkei
se mitään selvännäkijää tee, mutta kaikki tunteisiin liittyvä keksustelu on ihan helvettiä.
Olen tosi huono sellaisissa ja riidoissa myös, koska aina itkettää heti.
En tiedä miten tästä pääsee eroon. Siis pahinta on kun sitä ei voi kontrolloida aina. Tottakait jossain töissä jne. hallitsee itsensä, mutta sitten kun tulee joku tilanne vähän nk. puuntakaa niin minkäs teet. Että tympii. Mua oikeesti ottaa tää päähän niin paljon. Jumaliste mä olen nolannut itseni monesti tällä volinalla. Ja sille ei voi mitään nk, tossa aloituksessa mainitussa tapauksessa, vedet vaan alkoi valua silmistä ihan tulvimalla. Mä pelkään, että kunhan mä kohtaan erän tietyn ihmisen jossain, niin mitäs jos siinäkin tulee samanlainen tulvinta. Voi että, toimittaa varmaan mut lähimmälle psyk.klinikalle. Oiskohan tähän jotain hermosalpausapua? tuskin :) Kun oiskin sellanen kivikasvo, että mä ihailen niitä joilla ei ilmekään värähdä.