runo jostain

aitiparta

Terraarion lasiseinän takaa katselee tarhakäärme
turistin villiä luontoa
kiipeän puuhun juuri ja juuri niin korkealle
kuin uskallan,
näyttääkseni hurjan luontoni
ja ettei minua yhtään pelota, rakas

Yritän hillitä polvieni tärinän oksistossa ettet huomaisi
Kuinka kesyjä lopulta olemme,
kuinka hampaattomia
mutta sekin voi olla harha
puusta ei näy kauas
mutta jos ajattelen sitä leppeää yötä
kun sisälle haudatut kysymykset
ryöpsähtivät pintaan
kellertävällä plyyshisohvallasi

Se jos mikä oli villiä,
hyvä ettemme repineet silmiä toistemme päästä
Ja myöhemmin
kun myrsky oli laantunut ja
asiat puhuttu
Kuinka suloista oli levätä
olkaasi vasten:
ei tarvittu lasiseiniä


(16 01 10 klo 12:12 - 12:14)

4

168

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • *laudi*

      Joka on mieleeni !
      Runo, jossa viidakko näyttelee pääosaa..
      mutta
      johon kätkeytyy intohimoa ja tunteita
      jokka ei kaikki näy pinnalle. Ja, kuinka
      "pieni" ihminen kuitenki on..
      Wau!!

    • Hienosti kaksi asiakokonaisuutta yhdistetty, se animaalinen ja se inhimillinen. Ovela, mutta kuitenkin näennäisen tahattomasti ryöpsähtävä. Näinhän se menee :)

      Minunkn makuuni on.

    • kuten tiedät, olen aina ollut runojesi ystävä
      vaikka harvoin tuleekin kommentoitua. Mutta
      tässä oli jotain, joka melkein pakotti sanomaan
      jotain. En vaan saa muodostettua sanoiksi sitä,
      mitä runostasi nousee mieleen.

      Veikkaan kuitenkin, että se on viimeisen säkeen
      suoma tunnelma. Löydän siitä itseni, oman elämäni
      osasia.

      Kiitos, olet runojen aatelistoa ja sellaisena pysyt !

    • voin tunnistaa jotain runon syntyprosessista, kirjoitustapahtumassa liikahdelleista tuntemuksista sekä ajatuksista jotka sisältöön liitän.

      Intohimoa ja tunteita jotka eivät kaikki näy pinnalle, ja kuinka "pieni" ihminen kuitenkin on...
      Kiitos sanoistasi Laudi.

      Kaksi asiakokonaisuutta... animaalinen ja se inhimillinen.
      Ja erityisesti: "näennäisen tahattomasti ryöpsähtävä" on mielestäni hyvin sanottu.
      Kiitos. :)

      Linda: "En vaan saa muodostettua sanoiksi sitä, mitä runostasi nousee mieleen." Kuule, en minäkään saanut - niin selvästi kuin olisin halunnut - muodostettua sanoiksi mitä mielessä liikahteli. Runon syntyprosessi ei ollut kovin älyllinen, ei ollut tarkkaa aihetta mutta jonkinlainen määrittelemätön ja vaistonvaraisesti ilmaisumuotoa hapuileva idea. Alkukohtaan olisin halunnut saada enempi ajatusta tyyliin "kesy tarhakäärme katselee itseään villinä heijastuksena sitä katselevan turistin katseessa" mutta jos olisin jäänyt kiinni ajatukseen olisin menettänyt spontaanin otteen tekstintuottamiseen sekä tuntuman aiheeseen joka kuitenkin on laajempi kuin tuo yksi kuva. Ehkä runo ilmentää tarkoitustaan parhaiten tuollaisena, jokainen voi noukkia tason ja muotoilla kuvan (tai määrittelemättömän aistimuksen, tunnelman) joka itseä puhuttelee.

      Viimeisen säkeen suoma tunnelma. Kyllä. Itse asiassa, runossa käsittelyistä aiheista itselleni mielekkäin sísältyy viimeiseen riviin.

      Runojen aatelistoa en koe olevani, mutta kiva kuulla että pidät runoistani edelleen.

      Teksti syntyi siis noin kahdessa minuutissa ja laitoin lähes alkuperäisessä muodossa, jonkun kohdan rivityksessä oli pientä säätöä. Jos olisin muokannut runoa enempi ei olisi ollut totuudenmukaista kirjoittaa 12:12 - 12:14 vaan runo olisi 12:12 - 12:14 plus jotain, ehkä 12:12 - 12:31.

      Myöhemmin kyllä muokkasin runoa ja laitoin erilaisena versiona toiselle foorumille.

      RUNO JOSTAIN

      terraarion lasiseinän takaa katselee tarhakäärme
      turistin villiä luontoa
      kiipeän puuhun juuri ja juuri niin korkealle
      kuin uskallan
      näyttääkseni hurjan luontoni
      ja ettei minua yhtään pelota rakas

      yritän hillitä polvieni tärinän oksistossa
      ettet huomaisi

      kuinka kesyjä lopulta olemme,
      kuinka hampaattomia
      mutta sekin voi olla harha
      puusta ei näy kauas
      mutta jos ajattelen sitä leppeää yötä
      kun sisälle haudatut kysymykset
      ryöpsähtivät pintaan
      kellertävällä plyyshisohvallasi,
      se jos mikä oli villiä

      hyvä ettemme repineet silmiä toistemme päästä,
      ja myöhemmin
      kun myrsky oli laantunut
      ja asiat puhuttu

      kuinka suloista oli levätä
      olkaasi vasten:

      emme tarvinneet seiniä yössä

      - - -

      Vertailun vuoksi alkuperäinen runo...

      RUNO JOSTAIN

      Terraarion lasiseinän takaa katselee tarhakäärme
      turistin villiä luontoa
      kiipeän puuhun juuri ja juuri niin korkealle
      kuin uskallan,
      näyttääkseni hurjan luontoni
      ja ettei minua yhtään pelota, rakas

      Yritän hillitä polvieni tärinän oksistossa ettet huomaisi
      Kuinka kesyjä lopulta olemme,
      kuinka hampaattomia
      mutta sekin voi olla harha
      puusta ei näy kauas
      mutta jos ajattelen sitä leppeää yötä
      kun sisälle haudatut kysymykset
      ryöpsähtivät pintaan
      kellertävällä plyyshisohvallasi

      Se jos mikä oli villiä,
      hyvä ettemme repineet silmiä toistemme päästä
      Ja myöhemmin
      kun myrsky oli laantunut ja
      asiat puhuttu
      Kuinka suloista oli levätä
      olkaasi vasten:
      ei tarvittu lasiseiniä


      (16 01 10 klo 12:12 - 12:14)

      Kiitos kommenteista ja hyvää jatkoa!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ei sua enään tunnista

      Kun olet vanhentunut ja lihonut.
      Ikävä
      231
      7746
    2. Etsin vastaantulevista sua

      Nyt kun sua ei oo, ikävöin sua niin v*tusti. 😔Jokaisesta etsin samoja piirteitä, samantyyppistä olemusta, samanlaista s
      Ikävä
      45
      5260
    3. Huomenet naiselle

      Harmittaa ettei ehkä nähdä enää koskaan. Näillä mennään sitten.
      Ikävä
      59
      4822
    4. Mikä kaivatussasi kolahti?

      Mikä oli erityistä?
      Ikävä
      76
      3497
    5. Kaikesta muusta

      Mulla on hyvä fiilis. Mä selviän tästä ja sit musta tulee parempi ihminenkin. Ainut, mitä mun pitää nyt välttää on se ko
      Ikävä
      16
      2035
    6. Tekis mieli lähestyä sua

      Mutta pelkään että peräännyt ja en haluis häiritä sua... En tiedä mitä tekisin olet ihana salaa sua rakastan...💗
      Ikävä
      32
      1981
    7. Hyvää yötä.

      Miten äkäpussi kesytetään? 😉 pus
      Ikävä
      31
      1849
    8. Ajatteletko koskaan

      Yhteisiä työvuosia ja millaista silloin oli? Haluaisin palata niihin vuosiin 🥹
      Ikävä
      44
      1707
    9. Kyllä hävettää!

      Olla taivalkoskelta jos vuoden taivalkoskelainen on tuommoinen tumpelo.
      Taivalkoski
      37
      1649
    10. Haluaisitko enemmän ?

      Haluaisitko enemmän kuin ystävyyden ? M-N
      Ikävä
      163
      1489
    Aihe