Kotona heillä ei ole ollut sääntöjä, ja elävät kuin heinäpellossa. Meillä on säännöt, niin nukkumaan menon kuin kotiintulon kansas, ja sisiteyden ym. Omien kanssa ei ole mistään ongelmia, mutta miehen lapset ovat hirmunen ongelma, kun mitään ei tehdä mitään ei osata, ja mitään ei uskota.
Sellaiset lapset millainen äiti, sanotaan.
Tahtoisin saada miehen lapset yhtä siisteiksi ja asiallisiksi kuin omanikin, jotta heidän kanssaan kehtaa mennä joka paikkaan. Pitsallakin kun käymme, niin voi että koko ajan huudetaan, riehutaan ja käyttäydytään kuin porsaat.
Omani ovat pienestä pitäen olleet asiallisia ja saaneet hyvän kasvatuksen, mutta nämä miehen lapset eivät sääntöjä ja ei sanaa ole varmaan kuulleetkaan.
Onko mulla mitään oikeuksia puuttua ja komentaa ja ranaita sopimattomasti kyttäytyvistä lapsia, vaikkei omani, luojan kiitos, olekkaan.
Sellaiset lapset millainen äiti, sanotaan.
Tahtoisin saada miehen lapset yhtä siisteiksi ja asiallisiksi kuin omanikin, jotta heidän kanssaan kehtaa mennä joka paikkaan. Pitsallakin kun käymme, niin voi että koko ajan huudetaan, riehutaan ja käyttäydytään kuin porsaat.
Omani ovat pienestä pitäen olleet asiallisia ja saaneet hyvän kasvatuksen, mutta nämä miehen lapset eivät sääntöjä ja ei sanaa ole varmaan kuulleetkaan.
Onko mulla mitään oikeuksia puuttua ja komentaa ja ranaita sopimattomasti kyttäytyvistä lapsia, vaikkei omani, luojan kiitos, olekkaan.
Vastaukset 14
Vanhimmat
"Sellaiset lapset millainen äiti". Tuosta lauseesta näkee miten suhtaudut lasten äitiin ja lapsiin. Lapsilla on erilaisia temperamentteja ja luonteita. Toisia on paljon vaikeampi kasvataa jne. Freudilainen ajattelumalli on historiaa...
Ydin, joten komenna häntä toimimaan lastensa kanssa oikein, äläkä koita itse lähteä pätemään hänen lastensa kanssa!
Ei kuulu sinulle miehesi lasten kasvatus. Ojenna miestäsi. Ymmärrän toki ettei tilanne ole sinulle kovinkaan helppo, mutta asenteesi miehen lapsia kohtaan kuulostaa siltä ettet sinä omalta osaltasi tee asiaa yhtään helpommaksi. Entisestä liitosta olevat lapset ovat miehellesi rakkaita, joten muista sanoa lasten käyttäytymisestä "kivasti" jottet loukkaa miestäsi ja saa vain tilannetta pahemmaksi.
olet äänessä.
Onneksi olet pelkkä pelle. Olisi hirveää, jos kertomasi olisi totta, ja miehesi lapsilla olisi kaltaisesi sekopää elämässään.
Yritä nyt edes uutena vuotena keksiä elämääsi jotakin muuta sisältöä kuin nolot sepitelmäsi.
Uskallan nyt ihan anonyymisti sanoa oman mielipiteeni, että kyllä voit ja saat sanoa niin kuin omillesi. Lapset ehkä juuri hakevat ja kaipaavat rajoja, jos löperöt vanhemmat eivät niitä ole osanneet koskaan osoittaa.
Lapsi oppii varmaankin ihan parissa päivässä, että talossa on talon tavat, ja kunhan olet oikeudenmukainen ja reilu, saat heidän kunnioituksensa ja jopa kiintymyksensä ennen pitkää. Nyt jos vaan puret huulta ja kiehut sisäänpäin, tämä pilaa suhteenne, kaiken.
Minua saa haukkua vapaasti, mielipiteitä pyydettiin ja tämä oli omani : ).
Olen kasvattanut paitsi omat kolme lasta, myös koiria, samat maalaisjärkiset periaatteet pätevät aina.
Vielä lisäyksenä, että jos koko sisarussarja (2-3 kpl?) edelleen koheltaa kuin päättömät normaalien kasvatusyritystesi jälkeen, voihan se geeneissäkin osittain olla. Jos ovat ADHD-lapsia, ne vasta kaipaavatkin strukturoitua päiväjärjestystä, siis tarkat toimintasäännöt, liikuntaa sopivasti, ei liikaa pleikkaripelejä, nukkumaan ajoissa jne.
Osittain touhu tietysti on äitipuolen testailuakin. Ja huomion keräämistä? Lycka till, nyt ei ole helppoa kellään, mutta parin kuukauden päästä voitte olla jo paljon positiivisemmissa tunnelmissa.
Yritä hyvääkin palautetta antaa aina heti kun miehen lapsen puolelta jotakin pientäkin edistystä näkyy, ja osoita myönteistä kiinnostusta heihin, harrastuksiinsa, saavutuksiinsa aina kuin mahdollista.
Tosiaan, hyvästä toiminnasta välitön palkitseminen ainakin sanallisesti ja hymyllä, ehkä halaamallakin, laiminlyönteihin ja suoranaiseen tuhmuuteen heti kiinni myös. Toki nyt on vakavan juttutuokion paikka miehen kanssa, hänen täytyy tukea 100- prosenttisesti sitä mitä itse olet tekemässä.
Totta kai komennat! Meillä ainakin on ihan yleistä kaveripåiirissä, että komennnetaan ja kielletään toistemme lapsia ja yhdessä kasvatetaan, niin totta tosiaan sinun aikuisena TÄYTYY komentaa sinun omassa perhepiirissä asuvia lapsia jo sillä perusteella, että olet AIKUINEN ja he tulevat olemaan sinun kodissasi yms. ja keskustelet asiasta miehen kanssa.
minusta olisi aiheellista tehdä jokin tutkimus, sillä ei normaalit lapset ole noin kehityskelvottomia yksilöitä. Kun vertaa mun lapsiin, he ovat niin omatoimisia ollet aina.
En halusi enää tuon ikäisiä tenavia alkaa alusta asti opettamaan, mikä on leipä, mikä on tuoli, mikä on roskis ym ym.
Kengätkin pitää etisiä ja pukea heidän jalkaan, kun eivät sitäkään osaa itse tehdä.
kunnioittamaan aikuisia ja isän uutta vaimoa, se onkin vaikeeta takoa lasten päähän. Isän vaimo on uusi ihminen ja hyvin tärkeä lasten kasvatuksen suhteen, ja siksi on tärkeetä että lapset oppivat suuren kunnioituksen ja tietävät kuka heitä osaa ohjata oikeeseen suuntaan.
Jos lasten omassa kodissa ei vaadita mitään vähäisempääkään kunnioitusta, tai mitään toimintatapaa, on kaikki aloitettava alusta.
Kotiarestia, viikko kaksi tottelemattomuudesta on hyvä konsti, tai ei saa tuoda kavereita kuukauteen tms, Äidit kyllä laittavat vastaan kun uusikko alkaa ohjata lapsia oikeaan suuntaan, mutta kun ei välitä, se kitinä loppuu. Pitää saada vaan mies tueksi niin kyllä kasvatuksesta selvitään.
Meillä ex vaimo pisti hanttiin, kun jakelin lapsille kotiarestia lähes joka toinenpäivä, mutta kun en välitä niin antaa äidin huutaa, ei se meille kotia tule. Jonkunhan on lapset kasvatettava, jos äiti, niinkun meillä ei siihen kykene tai ole koskaan kyennut.
jo tuo meuhkaaminen ja itsellesi vastailu. Ei sitä jaksa.
No isän uutta vaimoahan on tosiaan kunnioitettava ja kumarrettava ja hartaasti rukouksissa muistettava aina ennen äitiä ja isää. Ihanaa että löytyi lapsille priimakasvattaja kun äiti on täysi nolla. Kas kun olet tyhjänpäiväisen ukon löytänyt jolla ei ole ollut osaa eikä arpaa lastenkasvatuksessa. Ja äidin solvaamisen taidonkin voit opettaa lapsille samantien.
Olisikohan asennekasvatus nyt tullut kylvettyä kaksikon äidin toimesta tyyliin "sitä toista naista ei sitten tarvitse yhtään kuunnella eikä totella, ei se ole teidän äiti". Tämä voisi selittää kouluikäisten lasten idiotismin.
Kuitenkin, varmuuden vuoksi, ottakaa selvää koulusta miten se sujuu (ovat kai samassa koulussa). Millainen joulutodistus heillä oli? Jos koulu sujuu isommitta ongelmitta, kyse on varmaan tilapäisistä asenneongelmista. Jos koulussa on selkeästi ongelmia (isähän on oikeutettu tiedonsaantiin), joko kotioloja voisi epäillä sopimattomiksi lapsille tai sitten tosiaan neurologille voisi olla asiaa. Tai molempia?
uusperheessä tämän vaimon lapset ovat hyvin kasvatettuja, ja sitten tulee nämä holtittomat miehen lapset joille ei päde mitkään säännöt eikä komento mene perille. Kun toiset osaavat kaiken ja toiset ei, niin lapset tulevat kateellisiksi. On äidistä kiinni, miten hyvin lapset osaavat taidot ja käytöksen.
Meillä miehen lapset... heh ei voi kuin ihmetellä, miten he ovat tähänkin asti selvinneet.. jos minun lapseni jo 3 vuotiaana osasi käydä vessassa, laittaa lautasen tiskipöydälle ja ripustaa ulkovaatteet naulakkoon, ja miehen lapset 14 v heittää vaatteensa pitkin lattiaa, ei vedä vessaa, eikä osaa laittaa lautasta pesukoneeseen ym ym. niin kyllä päässä on vikaa.. tai jos äiti ei opeta niin eihän sitä vo osata. Kyllä minä vaadin paljon myös vierailta lapsilta. Juttu on nääs niin.
Kyllä hän osaa mutta ei viitsi. 14 v on murkkuiässä ja kuka on se johon kannattaa temput testata. Äitipuoli tietenkin. Hän osaa vallan mainiosti, usko pois. Ja huom: lapsilla on myös isä...ainakin siltä kuulostaa...ja tossu isä onkin kun jättää lasten kasvatuksen kokonaan äidin huoleksi...tossu tai vastuuton.
Itse et taida tietää murkuista mitään. Murkku osaa muttei viitsi. Jotenkihan pitää kapinoida tuossa iässä. Ole tyytyväinen jos pysyy erossa huumekokeiluista. Parempi kapinoida kotona kuin polttaa maria seinän takana.