Haluaisin kuulla miesten ajatuksia, koska nyt pettää logiikka....
Asumme erillämme ja meillä on yhteinen lapsi. Emme ole asuneet yhdessä,koska tulin raskaaksi heti kun olimme tavanneet. Yhteen muuttamisesta on ollut puhetta, myös avioliitosta ja perheenlisäyksestä....Isyys on tunnustettu hänen toiveestaan jne.
Ongelma on kuitenkin se että koska emme asu yhdessä mies ei juurikaan hoida lastaan. Käy muutaman kerran viikossa ja silloinkin yleensä illalla, vaikka on päivät kotona ja yleensä silloin kun hänelle sopii.Jotenkin on alkanut tuntumaan, ettei tää nyt ihan oikein mee näinkää, että missä isän vastuu??? Myöskään en ole saanut taloudellista tukea häneltä...
Kun hän tulee, näkee että hän rakastaa lastaan ja tykkää leikkiä hänen kanssaan jne...mutta ei herää öisin, ei aamuisin, ei siis tee mitään vähemmän kivaa lapsen kanssa. Itse olen fyysisesti ja psyykkisesti aika väsynyt, koska en vietä omaa aikaa yhtään. Hän ei halua päästää minua kavereitten kanssa ulos, koska on niin mustis minusta. Olen itkenyt, ja pyytänyt häntä päättämään alammeko elämään kuin oikea perhe vai erotaan kokonaan. Ei halua erota, en minäkään mutta kun tämä ei toimi näinkään...Jos olen aina onneton ja surullinen...Illan ja yön jälkeen hän ottaa tupakat ja lähtee omaan elmäänsä...
Nyt tuntuu, että tämmöinen lapsellinen peli pitää loppua.
Haluaisin olla täysin erossa hänestä ja antaa tilanteen tasaantua ja toivon että hänkin miettii miltä elämä tuntuu ilman meitä, haluaako olla vai ei...ja minä ennätän tappamaan kaikki tunteet häntä kohtaan ja sen jälkeen pystyn kohtaamaan hänet neutraalisti ihan vain lapsen takia. Pitäisi varmaan hakea yksinhuoltajuutta, koska minä hoidan lapsen täýsin ja elätän, hän halusi yhteishuoltajuuden.
En todellakaan tiedä mitä hän ajattelee.Käytös on eri kuin mitä puheet suuresta rakkaudesta...eikä hän halua keskustella asioista, väittää vain että minä haluan pelkätään tapella,olen loppu ja epätoivoinen.
Asumme erillämme ja meillä on yhteinen lapsi. Emme ole asuneet yhdessä,koska tulin raskaaksi heti kun olimme tavanneet. Yhteen muuttamisesta on ollut puhetta, myös avioliitosta ja perheenlisäyksestä....Isyys on tunnustettu hänen toiveestaan jne.
Ongelma on kuitenkin se että koska emme asu yhdessä mies ei juurikaan hoida lastaan. Käy muutaman kerran viikossa ja silloinkin yleensä illalla, vaikka on päivät kotona ja yleensä silloin kun hänelle sopii.Jotenkin on alkanut tuntumaan, ettei tää nyt ihan oikein mee näinkää, että missä isän vastuu??? Myöskään en ole saanut taloudellista tukea häneltä...
Kun hän tulee, näkee että hän rakastaa lastaan ja tykkää leikkiä hänen kanssaan jne...mutta ei herää öisin, ei aamuisin, ei siis tee mitään vähemmän kivaa lapsen kanssa. Itse olen fyysisesti ja psyykkisesti aika väsynyt, koska en vietä omaa aikaa yhtään. Hän ei halua päästää minua kavereitten kanssa ulos, koska on niin mustis minusta. Olen itkenyt, ja pyytänyt häntä päättämään alammeko elämään kuin oikea perhe vai erotaan kokonaan. Ei halua erota, en minäkään mutta kun tämä ei toimi näinkään...Jos olen aina onneton ja surullinen...Illan ja yön jälkeen hän ottaa tupakat ja lähtee omaan elmäänsä...
Nyt tuntuu, että tämmöinen lapsellinen peli pitää loppua.
Haluaisin olla täysin erossa hänestä ja antaa tilanteen tasaantua ja toivon että hänkin miettii miltä elämä tuntuu ilman meitä, haluaako olla vai ei...ja minä ennätän tappamaan kaikki tunteet häntä kohtaan ja sen jälkeen pystyn kohtaamaan hänet neutraalisti ihan vain lapsen takia. Pitäisi varmaan hakea yksinhuoltajuutta, koska minä hoidan lapsen täýsin ja elätän, hän halusi yhteishuoltajuuden.
En todellakaan tiedä mitä hän ajattelee.Käytös on eri kuin mitä puheet suuresta rakkaudesta...eikä hän halua keskustella asioista, väittää vain että minä haluan pelkätään tapella,olen loppu ja epätoivoinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Miehen ei tarvitse hoitaa lasta, jos ei halua. Miehen ei varsinkaan tarvitse hoitaa lasta koska ette asu yhdessä. Lapsen kannalta on hyvä, että isyys on vahvistettu, loppupeleissä silläkään ei ole mitään merkitystä hoivaamisen kanssa.
Hyvä, jos isä tapaa lasta pari kertaa viikossa, mutta miksi mies yöpyy luonasi, jos ei kylkeään käännä yöaikaan lapsen takia? Käske lähteä kotiin makoilemaan. Sano lapselliselle miehelle, että tapaa lastaan aamupäivisin, sinusta tämä on nyt kiinni. Ole aikuinen.
Mitä tarkoitat taloudellisella tuella? Saat kai elatusavun mieheltä tai elatustuen Kelalta? Muuta taloudellista tukea miehen ei tarvitse sinulle antaa. Luultavasti tarjoilet hänelle maksuttoman yösijan lisäksi myös ilmaisen ilta- ja aamupalan. Sinun valintasi, älä valita.
Sinulla ei ole omaa aikaa, sinulla on lapsi, olet äiti. Oman ajan vuoro on sitten kun lapsi on isompi. Sinulla ei myöskään ole miestä jakamassa vanhemmuutta, ajattelitko jaksamista ja tukiverkostoa kun päätit pitää lapsen? Olisiko aika hankkia tukihenkilö, joka auttaa sinua jaksamaan? Lapsen isästä ei siihen ole.
Jos mies puhuu toista ja tekee toista niin parempi uskoja tekoja. Joten, tee hänelle selvät rajat ja pysy niissä myös itse. Huolehdi, että ehkäisy on kunnossa, muuten olet pian kahden lapsen yhteishuoltaja. ja siitä pääsemmekin sujuvasti huoltajuuteen:
Et saa yksinhuoltajuutta enää. Olisit miettinyt tarkemmin, ennen kuin luovuit siitä. Mikään oikeusaste ei tule antamaan sinulle yksinhuoltajuutta, ellei lapsen isä ole väkivaltainen narkkari. Huoltajuudella ei ole merkitystä, vain tapaamissopimuksella on. tehkää se lastenvalvojalla. Eli varaat ajan lastenvalvojalle ja pyydät että teette virallisen tapaamissopimuksen.
Mene keskustelemaan perheneuvolaan jaksamisestasi ennen kuin masennut, koska väsymyksestä ei hyvää seuraa.
Veikkaan että olet hyvin nuori, puhu siis äitisi kanssa. Toivottavasti hän ymmärtää auttaa lastaan.
jos isä ei halua lasta tavata ja hoitaa. Se on vain sopimus eikä mikään velvoita sitä noudattamaan, näin se vain on.
mikäli etä haluaa tavata lasta ja lähi haluaa rauhoittaa tapaajavanhemman omaehtoisen tapaamisaikataulun.
Jos taas lähi ei halua, että etä tapaa lasta, kannattaa jättää tapaamissopimus tekemättä tai viivyttää sen allekirjoittamista viimeiseen saakka.
Tämä on nyt naisen antama vastaus mutta haluan silti sanoa oman mielipiteeni. Olen samaa mieltä kuin toinenkin vastaaja. Vaadi tapaamis-ja elatusmaksusopimus HETI. Me tehtiin elatussopimus heti kun vauva syntyi vaikka olemmekin yhdessä. Tapaamissopimusta ei ole ainakaan vielä tarvittu mutta se tehdään heti kun vauva pystyy yöpymään (imetys) isänsä luona, vaikkei koskaan yöpyisikään. Ei se että on yhdessä takaa mitään. Jos ero tulee on ainakin yksi riidanaihe vähemmän kun asiat on paperilla. Ja silloinkaan isän ei ole pakko lastaan tavata jollei halua. Hän ei kuitenkaan voi siinä tilanteessa juosta ovesi takana silloin kun sattuu huvittamaan.