styyrpuuri-/paapuuri -sanojen syntyperä

P. Dunckerin veneeen sitloraan laipioon oi kirjoitettu styyrpuuri ja paapuuri jotta kaikki tietäisivät missä ne ovat

Golffin keksivät skotlantilaiset lammaspaimenet jotka löivät ajankulukseen paimensauvoillaan lampaanpaskoja kaninkoloihin.

Styytpuuri ja paapuuri on täysin rectumista. Suomalaisen täytyy kehittää päättelysääntö asialle esim: styr(ruotsia) -ohjata engalnti ratti oikealla eli. styyrpuuri. Sitten taas styyrpuurin halssi meneekin yli hilseen, koska tarkoittaa tuuli oikealta perästä katsoen.

Eiköhän sovita että veneessä oikea ja vasen tarkoittaa veneen perästä katsoen.

Fennomaani kirjoitti:

Styytpuuri ja paapuuri on täysin rectumista. Suomalaisen täytyy kehittää päättelysääntö asialle esim: styr(ruotsia) -ohjata engalnti ratti oikealla eli. styyrpuuri. Sitten taas styyrpuurin halssi meneekin yli hilseen, koska tarkoittaa tuuli oikealta perästä katsoen.

Eiköhän sovita että veneessä oikea ja vasen tarkoittaa veneen perästä katsoen.

Lue lisää

Omassa veneessään kukin tehköön kuten haluaa. Omassani haluan että asiat ovat yksikäsitteisiä eikä erehtymisen vaaraa ole. Normaalijärkinen ihminen oppii kyllä kaksi sanaa ihan ilman päättelysääntöjäkin.

huono sopimus kirjoitti:

Omassa veneessään kukin tehköön kuten haluaa. Omassani haluan että asiat ovat yksikäsitteisiä eikä erehtymisen vaaraa ole. Normaalijärkinen ihminen oppii kyllä kaksi sanaa ihan ilman päättelysääntöjäkin.

Lue lisää

Ei mun kaaliin mene miten siinä oikeassa tai vasemassa voisi erehtyä sen enempää kuin styyrpuurissa tai paarpuurissa. Molemmissahan puhutaan veneen perästä keulaan katsottaessa samoista asioista. Järjetöntä lillukanvarsien halkomista koko keskustelu. Kukin taaplatkoon tyylillään.

Fennomaani kirjoitti:

Styytpuuri ja paapuuri on täysin rectumista. Suomalaisen täytyy kehittää päättelysääntö asialle esim: styr(ruotsia) -ohjata engalnti ratti oikealla eli. styyrpuuri. Sitten taas styyrpuurin halssi meneekin yli hilseen, koska tarkoittaa tuuli oikealta perästä katsoen.

Eiköhän sovita että veneessä oikea ja vasen tarkoittaa veneen perästä katsoen.

Lue lisää

Merkittävä määrä Suomessa edelleen käytettävää purjehdussanastoa on kehitetty Suomen Joutsenella, jossa sanastoa kehitettiin määrätietoisesti.Tosin en tiedä, juontuvatko termit styyrpuur ja paapuur sanotusta kehitystyöstä. Henkilökohtaisesti styyra-paara termien käyttö rajoittuu kilpapurjehdukseen ja täälläkin kuvamaan kummalla halssilla ollaan (halsseista käytetään termejä styyra ja paara, eli nämäkin termit ovat lyhentyneet) Näin pelkästää jo sen vuoksi, että purjehtiessa on luonnollisempaa puhua luusta ja leestä taikka tuulenpuolesta ja suojanpuolesta; vastaavasti veneen suunnanmuutokset ovat nostaa tai laskea. Suunnat oikea ja vasen ovat tarpeen lähinnä laituuriin ajon viimeisillä metreillä

on nimenomaan kielletty tuommoisella snobbailusanastolla leikkiminen. Styyrpuuri, paapuuri, halssi, nostaminen tai laskeminen ohjausohjeena, lee, slööri, venda, mitä noita pelletermejä nyt onkaan, johtavat välittömään komennukseen siivoamaan pilssin pohjaa ja toistuessaan porttikieltoon enää ikinä meidän alukseen astua.

12+2 kirjoitti:

on nimenomaan kielletty tuommoisella snobbailusanastolla leikkiminen. Styyrpuuri, paapuuri, halssi, nostaminen tai laskeminen ohjausohjeena, lee, slööri, venda, mitä noita pelletermejä nyt onkaan, johtavat välittömään komennukseen siivoamaan pilssin pohjaa ja toistuessaan porttikieltoon enää ikinä meidän alukseen astua.

Lue lisää

Tarkoitat teidän kuvitteellisessa veneessä...

On kiellettyä snobbailu termeillä.
Meillä kaikki tajuaa että veneenoikea puoli on veneen oikea puoli, ja veneen vasen puoli on veneen vasen puoli.

Ihan samalla lailla se vasen puoli on paapuri.
Miten selität noviisille mikä on styyrpuri?

Samoin meidän veneessä on lattiat, ratti...
Ei ole ollut tarvetta opetella jo olemassa oleville sanoille uusia synonyymejä, vain siksi että olemme alkaneet purjehtia.
Golf-termeistä en osaa sanoa, eikös siinä maila ole maila ja pallo on pallo..

12+2 kirjoitti:

on nimenomaan kielletty tuommoisella snobbailusanastolla leikkiminen. Styyrpuuri, paapuuri, halssi, nostaminen tai laskeminen ohjausohjeena, lee, slööri, venda, mitä noita pelletermejä nyt onkaan, johtavat välittömään komennukseen siivoamaan pilssin pohjaa ja toistuessaan porttikieltoon enää ikinä meidän alukseen astua.

Lue lisää

Käytättekö nostamiseen sijaan termiä: käännä tuuleen päin vai käännä tuonne päin ja sitten näytetään kädellä, että minne päin? Syyra ja paara voidaan laskea hiukan snobbailutermeiksi, mutta nosta ja laske ovat ihan praktisia käyttää; kenellekään ei nopeassakaan tilanteessa jää epäselväksi mihin pinnamiehen tulee kääntää. ja jos et käsitettä halssi ymmärrä ja käytä, niin miten hoidat meriteiden sääntöjen mukaisesti purjeveneiden kohtaamistilanteet? (meillä terminologia on sama sekä kilpapurjehduksessa että matkapurjehdukessa)

lasketko muuten skuutin "pelletermeihin", jos näin on niin miten kerrot gastille (taas "pelletermi"), että isopurjetta ("pelletermi") tulisi kiristää ("pelletermi"?). Kuuluuko se, että vedä tuosta punapilkullisesta köydestä, joka tulee veneen lattialta tuohon muovilukkoon? Kovassa kelissä isonskuutin löysääminen kurssia laskettaessa voi olla mielenkiintoista, jos osapuolet ei ymmärrä toisiaan (oot varmaan huomannut, että toisinaan vene laskettessa ("pelletermi")vain kallistuu ei käänny, tästä johtuen isoa ("pelletermi") täytyy löysätä vähintään kurssin laskemisen tahdissa, ja avot(ei purjehdustermi) kurssi laskee pinnasta ("pelletermi") käännettäessä

Purjehdus on paljon selkeämpää, jos käyttää vakiintuneita termejä, näin voit ottaa veneeseesi mukaan toisia purjehtijoita ja purjehtia toisilla veneillä ilman, että väärinymmärryksistä johtuen tulee vahinkoja.

kilpapurjehtija kirjoitti:

Käytättekö nostamiseen sijaan termiä: käännä tuuleen päin vai käännä tuonne päin ja sitten näytetään kädellä, että minne päin? Syyra ja paara voidaan laskea hiukan snobbailutermeiksi, mutta nosta ja laske ovat ihan praktisia käyttää; kenellekään ei nopeassakaan tilanteessa jää epäselväksi mihin pinnamiehen tulee kääntää. ja jos et käsitettä halssi ymmärrä ja käytä, niin miten hoidat meriteiden sääntöjen mukaisesti purjeveneiden kohtaamistilanteet? (meillä terminologia on sama sekä kilpapurjehduksessa että matkapurjehdukessa)

lasketko muuten skuutin "pelletermeihin", jos näin on niin miten kerrot gastille (taas "pelletermi"), että isopurjetta ("pelletermi") tulisi kiristää ("pelletermi"?). Kuuluuko se, että vedä tuosta punapilkullisesta köydestä, joka tulee veneen lattialta tuohon muovilukkoon? Kovassa kelissä isonskuutin löysääminen kurssia laskettaessa voi olla mielenkiintoista, jos osapuolet ei ymmärrä toisiaan (oot varmaan huomannut, että toisinaan vene laskettessa ("pelletermi")vain kallistuu ei käänny, tästä johtuen isoa ("pelletermi") täytyy löysätä vähintään kurssin laskemisen tahdissa, ja avot(ei purjehdustermi) kurssi laskee pinnasta ("pelletermi") käännettäessä

Purjehdus on paljon selkeämpää, jos käyttää vakiintuneita termejä, näin voit ottaa veneeseesi mukaan toisia purjehtijoita ja purjehtia toisilla veneillä ilman, että väärinymmärryksistä johtuen tulee vahinkoja.

Lue lisää

Veneessämme puhutaan mm esim genoasta, kerta pelkka keulapurje ei sano mikä keulapurje on kyseessä.
Myös isopurje on, vaikka se ei ole edes isoinm sehän on oikein suomennettuna pääpurje.
Venettä käännetään tilanteesta riippuen joko oikealle ja vasemmalle tai tuuleen suojaan ylös alas (ei käytetä vain veneilyssä).
Tarkoitan nyt siis sitä, että jos veneessä on jotain, jolle on olemassa jo sana käytössä ennastaan, on sille turha kehitellä tai keksiä uutta. Miksi keittiöstä pitää tehdä pentteri tai lattiasta turkki jne jne.
Skuutti tai jalus on ihan normaali käyttää, kerta sille välineelle tuskin kenelläkään on ollut käyttöä ennen purjehtimista, itse en ollut purjeita kiristänyt ennenkun menin purjeveneeseen, en siis viittinyt myöskään keksiä sille vielä väkinäisempää nimeä, kuten purjeenkiristinköysi tai muuta, koska sille termi oli.

Jokaisessa lajissahan on halu ja tarve keksiä lajikohtaista sanastoa, jolla erotutaan ns. rahvaasta, tyhmää mutta niin se vaan on.

kilpapurjehtija kirjoitti:

Käytättekö nostamiseen sijaan termiä: käännä tuuleen päin vai käännä tuonne päin ja sitten näytetään kädellä, että minne päin? Syyra ja paara voidaan laskea hiukan snobbailutermeiksi, mutta nosta ja laske ovat ihan praktisia käyttää; kenellekään ei nopeassakaan tilanteessa jää epäselväksi mihin pinnamiehen tulee kääntää. ja jos et käsitettä halssi ymmärrä ja käytä, niin miten hoidat meriteiden sääntöjen mukaisesti purjeveneiden kohtaamistilanteet? (meillä terminologia on sama sekä kilpapurjehduksessa että matkapurjehdukessa)

lasketko muuten skuutin "pelletermeihin", jos näin on niin miten kerrot gastille (taas "pelletermi"), että isopurjetta ("pelletermi") tulisi kiristää ("pelletermi"?). Kuuluuko se, että vedä tuosta punapilkullisesta köydestä, joka tulee veneen lattialta tuohon muovilukkoon? Kovassa kelissä isonskuutin löysääminen kurssia laskettaessa voi olla mielenkiintoista, jos osapuolet ei ymmärrä toisiaan (oot varmaan huomannut, että toisinaan vene laskettessa ("pelletermi")vain kallistuu ei käänny, tästä johtuen isoa ("pelletermi") täytyy löysätä vähintään kurssin laskemisen tahdissa, ja avot(ei purjehdustermi) kurssi laskee pinnasta ("pelletermi") käännettäessä

Purjehdus on paljon selkeämpää, jos käyttää vakiintuneita termejä, näin voit ottaa veneeseesi mukaan toisia purjehtijoita ja purjehtia toisilla veneillä ilman, että väärinymmärryksistä johtuen tulee vahinkoja.

Lue lisää

Numerointi yrittää viitata siihen järjestykseen, joissa kyselit:

1) Ruorimiehelle sanotaan "käännä oikealle" tai "käännä vasemmalle". Tosin hyvin harvoin on tarpeen sanoa mitään, koska ruorimies tekee itse päätökset, mihin päin ohjaa. Eikä matkapurjehduksessa edes yleensä ole kovin kiire.
2) Sanaa "halssi" ei ole meriteiden säännöissä.
3) Eipä ole "skuuttikaan" tarpeellinen sana "käyttötilanteessa". Useimmiten säätököyden hoitelija hoitaa hommansa täysin itsenäisesti ja tarvittava ohjeistus on "löysää" tai "kiristä".
4) En ole koskaan havainnut tuollaista ilmiötä, ettei vene kääntyisi sinne, mihin ruoria kääntää. Kaliistumista kyllä. Kyllä siinäkin riittää se ohje "löysää".

Ylipäätään normaaliveneilyssä ei minun kokemukseni (jota sentään on kertynyt parikymmentä vuotta) mukaan juuri esiinny tuollaista esittämääsi "kommunikaatio-ongelmaa". Ei se touhu ole mitään "yksi komentaa ja viisi juoksee" karjumista, vaan lähes täysin sitä, että 1-2 tekee oma-aloitteisesti. Yritin oikein miettiä, millaista "toimintakommunikaatiota" meillä esiintyy tavallisimmassa kuviossa eli miehistönä vaimo ja minä. Suunnilleen tässä ne taitaa olla:
1) kun ruvetaan laskemaan tai nostamaan purjeita (josta on vähän aikaisemmin keskusteltu, että "pian ruvetaan"), niin purjevuorossa oleva tehtyään tarpeelliset valmistelut kertoo olevan valmis ja ruorissaolija kääntää tuuleen (ja käynnistää moottorin, jos on purjeidenlaskusta kyse). Enempiä puheita ei tarvitakaan.
2) kun tullaan satamaan, keulagasti kertoo etäisyyden laituriin ennen sitä viimeistä askelta
3) satamasta lähtiessä tsekataan "ollaanko valmiit - okei, irrota"
4) luoviessa ruorimies sanoo sitten, kun arvioi käännöksen olevan kohta ajankohtainen "kohta käännytään", jolloin toinen kiristää isopurjeen keskelle.

Siinä ne taitaa olla. En ole koskaan käsittänyt, miksi siellä pitäisi käyttää jotain "erikoissanastoa" tai huutaa. Eesmes se klassinen "hyppää perkele" on minulle aina ollut arvoitus. En tosin ole sitä kuullut mistään muustakaan veneestä, joten eiköhän kyseessä ole pelkkä urbaanilegenda).)

Kilpapurjehtijoilla voi olla toisin, mutta minä en pidä heitä oikeina veneilijöinä.

cpt.Morgan kirjoitti:

Ei mun kaaliin mene miten siinä oikeassa tai vasemassa voisi erehtyä sen enempää kuin styyrpuurissa tai paarpuurissa. Molemmissahan puhutaan veneen perästä keulaan katsottaessa samoista asioista. Järjetöntä lillukanvarsien halkomista koko keskustelu. Kukin taaplatkoon tyylillään.

Lue lisää

nyt ensin purjehdit muutaman vuoden niin ehkä alat ymmärtää.

sdfgsdfg kirjoitti:

Veneessämme puhutaan mm esim genoasta, kerta pelkka keulapurje ei sano mikä keulapurje on kyseessä.
Myös isopurje on, vaikka se ei ole edes isoinm sehän on oikein suomennettuna pääpurje.
Venettä käännetään tilanteesta riippuen joko oikealle ja vasemmalle tai tuuleen suojaan ylös alas (ei käytetä vain veneilyssä).
Tarkoitan nyt siis sitä, että jos veneessä on jotain, jolle on olemassa jo sana käytössä ennastaan, on sille turha kehitellä tai keksiä uutta. Miksi keittiöstä pitää tehdä pentteri tai lattiasta turkki jne jne.
Skuutti tai jalus on ihan normaali käyttää, kerta sille välineelle tuskin kenelläkään on ollut käyttöä ennen purjehtimista, itse en ollut purjeita kiristänyt ennenkun menin purjeveneeseen, en siis viittinyt myöskään keksiä sille vielä väkinäisempää nimeä, kuten purjeenkiristinköysi tai muuta, koska sille termi oli.

Jokaisessa lajissahan on halu ja tarve keksiä lajikohtaista sanastoa, jolla erotutaan ns. rahvaasta, tyhmää mutta niin se vaan on.

Lue lisää

Terminologiassa tärkeintä on käytännöllisyys ja selkeys niin, ettei omassa venekunnassa eikä kommunikointi tilanteessa naapuriveneen kanssa, tule väärinymmärryksi. Eikä purjehduterminologiaa ole mitenkään keksitty, se on vain vuosien, vuosikymmenten ja vuoisatojen aikana kehittynyt ihan käytännönnöllisistä syistä. Purjehdus on ollut harrastus vasta viime vuosidalla ja terminologian taustat ovat taatusti paljon kauempaa, jolloin purjehdus oli elintärkeä elinkeino ja parhaat laivaston omaavat valtiot johtivat maailmaa

12+2 kirjoitti:

Numerointi yrittää viitata siihen järjestykseen, joissa kyselit:

1) Ruorimiehelle sanotaan "käännä oikealle" tai "käännä vasemmalle". Tosin hyvin harvoin on tarpeen sanoa mitään, koska ruorimies tekee itse päätökset, mihin päin ohjaa. Eikä matkapurjehduksessa edes yleensä ole kovin kiire.
2) Sanaa "halssi" ei ole meriteiden säännöissä.
3) Eipä ole "skuuttikaan" tarpeellinen sana "käyttötilanteessa". Useimmiten säätököyden hoitelija hoitaa hommansa täysin itsenäisesti ja tarvittava ohjeistus on "löysää" tai "kiristä".
4) En ole koskaan havainnut tuollaista ilmiötä, ettei vene kääntyisi sinne, mihin ruoria kääntää. Kaliistumista kyllä. Kyllä siinäkin riittää se ohje "löysää".

Ylipäätään normaaliveneilyssä ei minun kokemukseni (jota sentään on kertynyt parikymmentä vuotta) mukaan juuri esiinny tuollaista esittämääsi "kommunikaatio-ongelmaa". Ei se touhu ole mitään "yksi komentaa ja viisi juoksee" karjumista, vaan lähes täysin sitä, että 1-2 tekee oma-aloitteisesti. Yritin oikein miettiä, millaista "toimintakommunikaatiota" meillä esiintyy tavallisimmassa kuviossa eli miehistönä vaimo ja minä. Suunnilleen tässä ne taitaa olla:
1) kun ruvetaan laskemaan tai nostamaan purjeita (josta on vähän aikaisemmin keskusteltu, että "pian ruvetaan"), niin purjevuorossa oleva tehtyään tarpeelliset valmistelut kertoo olevan valmis ja ruorissaolija kääntää tuuleen (ja käynnistää moottorin, jos on purjeidenlaskusta kyse). Enempiä puheita ei tarvitakaan.
2) kun tullaan satamaan, keulagasti kertoo etäisyyden laituriin ennen sitä viimeistä askelta
3) satamasta lähtiessä tsekataan "ollaanko valmiit - okei, irrota"
4) luoviessa ruorimies sanoo sitten, kun arvioi käännöksen olevan kohta ajankohtainen "kohta käännytään", jolloin toinen kiristää isopurjeen keskelle.

Siinä ne taitaa olla. En ole koskaan käsittänyt, miksi siellä pitäisi käyttää jotain "erikoissanastoa" tai huutaa. Eesmes se klassinen "hyppää perkele" on minulle aina ollut arvoitus. En tosin ole sitä kuullut mistään muustakaan veneestä, joten eiköhän kyseessä ole pelkkä urbaanilegenda).)

Kilpapurjehtijoilla voi olla toisin, mutta minä en pidä heitä oikeina veneilijöinä.

Lue lisää

olen aivan hiljaa kaikkien rantautumisten ja purjehdusoperaatioiden aikana.

kilpapurjehtija kirjoitti:

Terminologiassa tärkeintä on käytännöllisyys ja selkeys niin, ettei omassa venekunnassa eikä kommunikointi tilanteessa naapuriveneen kanssa, tule väärinymmärryksi. Eikä purjehduterminologiaa ole mitenkään keksitty, se on vain vuosien, vuosikymmenten ja vuoisatojen aikana kehittynyt ihan käytännönnöllisistä syistä. Purjehdus on ollut harrastus vasta viime vuosidalla ja terminologian taustat ovat taatusti paljon kauempaa, jolloin purjehdus oli elintärkeä elinkeino ja parhaat laivaston omaavat valtiot johtivat maailmaa

Lue lisää

Kyllähän merimiehet ihan väkisin väänsivät ruotsin ja englannin kielistä sanaston.
Merimies oli erimies ja oli tärkeää että erotuttiin, siihen oli erinomainen keino juuri tuo oma kieli.
Niinhän se on jokaisessa ammattiryhmässä, kyllä metallipajassa muutamat edelleen hymyilevät kun kesäpoika kyselee työntömitan ja kulmahiomakoneen perään.
Vanhalla puusepällä on kalapeetit hyvässä terässä ja ruustukki kunnossa.

Harrasteveneilijät ovat sitten omineet tuota sanastoa, juuri ehkä sen takia, että veneily oli ennen monen mielestä ylemmän herraskansan harrastus, jota purjehtiminen on edelleenkin joidenkin mielestä.
Siinä sitä omaa parempaa harrastusta on sitten kiva samanhenkisten kanssa korostaa kafe-ursulan terassilla termejä viljellen.

Ja sama pätee golfiin ja muihin "minoriteetti" harrastuksiin.

sdfgsdfg kirjoitti:

On kiellettyä snobbailu termeillä.
Meillä kaikki tajuaa että veneenoikea puoli on veneen oikea puoli, ja veneen vasen puoli on veneen vasen puoli.

Ihan samalla lailla se vasen puoli on paapuri.
Miten selität noviisille mikä on styyrpuri?

Samoin meidän veneessä on lattiat, ratti...
Ei ole ollut tarvetta opetella jo olemassa oleville sanoille uusia synonyymejä, vain siksi että olemme alkaneet purjehtia.
Golf-termeistä en osaa sanoa, eikös siinä maila ole maila ja pallo on pallo..

Lue lisää

....tietysti jos ei osaa käyttää ja ymmärtää vieraskielisiä sanoja,niin kyseessä vaan on tyhmä ihminen!!!

vvrbghgmhjmhjmhjm kirjoitti:

....tietysti jos ei osaa käyttää ja ymmärtää vieraskielisiä sanoja,niin kyseessä vaan on tyhmä ihminen!!!

Toisin sanoen ne kaikki maailman muita kuin suomea tai ruotsia puhuvat miljardit ihmiset ovat tyhmiä, kun eivät tiedä mikä on pentteri, turkki, skuutti, slaagi, venda....

Pieni on maailmasi. Voihan tuo perustelu purjehdussanastosnobbailulle olla jollekin ihan päteväkin:)

Meidän perheessä kun suomi on äidinkieli, niin puhumme suomea, niin kotona kuin veneessä, myös ruotsalaisessa autossamme.

sdfgsdfg kirjoitti:

Toisin sanoen ne kaikki maailman muita kuin suomea tai ruotsia puhuvat miljardit ihmiset ovat tyhmiä, kun eivät tiedä mikä on pentteri, turkki, skuutti, slaagi, venda....

Pieni on maailmasi. Voihan tuo perustelu purjehdussanastosnobbailulle olla jollekin ihan päteväkin:)

Meidän perheessä kun suomi on äidinkieli, niin puhumme suomea, niin kotona kuin veneessä, myös ruotsalaisessa autossamme.

Lue lisää

Ai että on oikein ruotsalainen auto, toivottavasti ei Saab! Ei niitä svetisismejä pidä pelätä: useimmat meritermit juontavat alkujaan hollannin kielestä (turkki, kryssi, skuutti, luuvartti, gasti, skuutti jne jne), joten ei ole pelkoa, että joutuisi edes epäsuorasti käyttämään toista kotimaista, hyi kauhistus.
Nuo Suomen Joutsenen päällystön aikoinaan luomat, kotikutoiset "nostin", "jalus" ym termit vihlovat rehellisesti sanottuna korvissa: käyttääkö niitä kukaan muu kuin Venelehti?

Hannu K kirjoitti:

Ai että on oikein ruotsalainen auto, toivottavasti ei Saab! Ei niitä svetisismejä pidä pelätä: useimmat meritermit juontavat alkujaan hollannin kielestä (turkki, kryssi, skuutti, luuvartti, gasti, skuutti jne jne), joten ei ole pelkoa, että joutuisi edes epäsuorasti käyttämään toista kotimaista, hyi kauhistus.
Nuo Suomen Joutsenen päällystön aikoinaan luomat, kotikutoiset "nostin", "jalus" ym termit vihlovat rehellisesti sanottuna korvissa: käyttääkö niitä kukaan muu kuin Venelehti?

Lue lisää

Ainakin tuota sanaa "nostin" kyllä käytetään yleisesti.

Olen tuon edellisen kirjoittajan kanssa samoilla linjoilla ainakin sikäli, että en koe mielekkääksi käyttää veneessä jotain erikoissanastoa silloin, kun yleiskielen sana on olemassa. Eli on turhaa puhua laipioista tai turkista seinien ja katon sijaan. Toinen mikä minua suorastaan huvittaa on narina, ettei saisi puhua naruista. Hitto, en keksi moisesta nipottamiseen mitään muuta syytä kuin sen, että naru ei kuulosta nirppanokan korvissa kyllin hienolta ja arvokkaalta (ja kalliilta).

Kyllä noista styyrista ja paaroista tulee minullekin mieleen lähinnä sellaiset tyypit, jotka puhuvat veneilystä enemmän kuin tekevät sitä. Valkoisissa prässihousuissa, klubitakissa silkkiliina kaulassa ja ehkä vielä valkokupuinen kipparilakki päässä pursiseuran baarissa hienostelevat (vaikka täytyy sanoa, etten ole elävässä elämässä ihan tuollaista stereotyyppiä tavannut). Minä olen veneillyt omalla veneellä n. 15 vuotta ja lapsena perheen veneellä, mutta ei minun suuhuni istu luontevasti mikään styyra tai halssi. Se olisi yhtä valheellista kuin puhua jotain murretta tai Stadin slangia. (Vaikkakin käytän satunnaisia murresanoja ja satunnaisia slangisanoja.)

14 kirjoitti:

Ainakin tuota sanaa "nostin" kyllä käytetään yleisesti.

Olen tuon edellisen kirjoittajan kanssa samoilla linjoilla ainakin sikäli, että en koe mielekkääksi käyttää veneessä jotain erikoissanastoa silloin, kun yleiskielen sana on olemassa. Eli on turhaa puhua laipioista tai turkista seinien ja katon sijaan. Toinen mikä minua suorastaan huvittaa on narina, ettei saisi puhua naruista. Hitto, en keksi moisesta nipottamiseen mitään muuta syytä kuin sen, että naru ei kuulosta nirppanokan korvissa kyllin hienolta ja arvokkaalta (ja kalliilta).

Kyllä noista styyrista ja paaroista tulee minullekin mieleen lähinnä sellaiset tyypit, jotka puhuvat veneilystä enemmän kuin tekevät sitä. Valkoisissa prässihousuissa, klubitakissa silkkiliina kaulassa ja ehkä vielä valkokupuinen kipparilakki päässä pursiseuran baarissa hienostelevat (vaikka täytyy sanoa, etten ole elävässä elämässä ihan tuollaista stereotyyppiä tavannut). Minä olen veneillyt omalla veneellä n. 15 vuotta ja lapsena perheen veneellä, mutta ei minun suuhuni istu luontevasti mikään styyra tai halssi. Se olisi yhtä valheellista kuin puhua jotain murretta tai Stadin slangia. (Vaikkakin käytän satunnaisia murresanoja ja satunnaisia slangisanoja.)

Lue lisää

Turkki ei ole mikään "katto", ellet seilaa paattiasi ylösalaisin, mikä en pidä kokonaan poissuljettuna purjehdussanastosi rajallisuuteen nähden. Mutta hyvä kuitenkin, että nostin-sana on käytössäsi. Entä esim. pallokas, pylpyrä ja harus - "virallisia" termejä joita ainakin minä kuulen harvoin käytettävän purjehtijan arjessa. Ja miten löytää sinulle kunnon suomennoksia sellaisille termeille kuin toggle, cunningham ja barber-hauler ("jalusvedäke"?). Tai ehkä niitä on, en tiedä.

Hannu K kirjoitti:

Ai että on oikein ruotsalainen auto, toivottavasti ei Saab! Ei niitä svetisismejä pidä pelätä: useimmat meritermit juontavat alkujaan hollannin kielestä (turkki, kryssi, skuutti, luuvartti, gasti, skuutti jne jne), joten ei ole pelkoa, että joutuisi edes epäsuorasti käyttämään toista kotimaista, hyi kauhistus.
Nuo Suomen Joutsenen päällystön aikoinaan luomat, kotikutoiset "nostin", "jalus" ym termit vihlovat rehellisesti sanottuna korvissa: käyttääkö niitä kukaan muu kuin Venelehti?

Lue lisää

Espanjalainen ystäväni nauroi kun kysyin että mikä on pukspröötti:)
Että on hänkin tyhmä, ei tuollaista termiä tiedä.
Mitä kieleen tulee, puhun itse sujuvasti 5 kieltä, ja muutamaa muuta ymmärrän/pärjään.
Siltikin veneessämme lattia on lattia ja oikealle käännytään kun käännytään oikealle.

En tiedä minkälaisia kieliongelmia sinun elämässä on, käytä nyt ihan vapaasti sitten mitä kieltä missäkin haluat.
Ilmeisesti käytät pitkälti samaa kieltä kun Tony Halme käytti, sekä hänen äänestäjänsä.

sdfgsdfg kirjoitti:

Espanjalainen ystäväni nauroi kun kysyin että mikä on pukspröötti:)
Että on hänkin tyhmä, ei tuollaista termiä tiedä.
Mitä kieleen tulee, puhun itse sujuvasti 5 kieltä, ja muutamaa muuta ymmärrän/pärjään.
Siltikin veneessämme lattia on lattia ja oikealle käännytään kun käännytään oikealle.

En tiedä minkälaisia kieliongelmia sinun elämässä on, käytä nyt ihan vapaasti sitten mitä kieltä missäkin haluat.
Ilmeisesti käytät pitkälti samaa kieltä kun Tony Halme käytti, sekä hänen äänestäjänsä.

Lue lisää

-toi tollo sotki Halmeenkin tähän touhuun.Et sä osaa viittä kieltä ku unissas,pönttö!

hannu k kirjoitti:

Turkki ei ole mikään "katto", ellet seilaa paattiasi ylösalaisin, mikä en pidä kokonaan poissuljettuna purjehdussanastosi rajallisuuteen nähden. Mutta hyvä kuitenkin, että nostin-sana on käytössäsi. Entä esim. pallokas, pylpyrä ja harus - "virallisia" termejä joita ainakin minä kuulen harvoin käytettävän purjehtijan arjessa. Ja miten löytää sinulle kunnon suomennoksia sellaisille termeille kuin toggle, cunningham ja barber-hauler ("jalusvedäke"?). Tai ehkä niitä on, en tiedä.

Lue lisää

Nythän puhuttiin sanoista, jotka suomenkielessä ovat luontevasti jo olemassa.
Toki on termejä, joille ei suomenkielistä termiä ole olemassa, sillon käytetään sitä termiä, koska se on LUONTEVIN.

Edelliselle kirjoittajalle, minä olen nähnyt muutaman tällaisen stereotyypin, ei nyt ehkä noin räikeetä, suomessa niitä harvemmin näkee. Ulkomailla on ihan normaalia, että on näitä jotka pukeutuvat purjehdusseuralle sen vaatimalla tavalla, vaikka ei veneessä käytäisikään, välttämättä ei omisteta edes venettä.

Mutta niitä nippelibrassaajia on jokaisessa seurass, jotka ovat parhaita purjehtijoita siellä ravintolan pöydässä, ja osaavat kommentoida jokaista laituriin tulijaa ja lähtijää.
Heillä on terminologia hallussa. Maileja tulee kesässä ehkä 50, mutta se tiedonmäärä, oi sitä tiedon määrää. Juuri heidän mielestään naruista ja lattioista puhuvat veneilijät eivät ole purjehtijoita, e ovat juntteja veneilijöitä.

WDWDWDE123 kirjoitti:

-toi tollo sotki Halmeenkin tähän touhuun.Et sä osaa viittä kieltä ku unissas,pönttö!

Sä et osaa es provota:)

12+2 kirjoitti:

on nimenomaan kielletty tuommoisella snobbailusanastolla leikkiminen. Styyrpuuri, paapuuri, halssi, nostaminen tai laskeminen ohjausohjeena, lee, slööri, venda, mitä noita pelletermejä nyt onkaan, johtavat välittömään komennukseen siivoamaan pilssin pohjaa ja toistuessaan porttikieltoon enää ikinä meidän alukseen astua.

Lue lisää

jos vastaan tulee kohtauskursilla alus, joka ilmoittaa vhf:llä "sivuutan styyrpuurin puolelta". Ruorissa sattuu olemaan hyvin kouluttamasi miehistön jäsen, joka ei uskalla kysyä, mitä styyrpuuri tarkoittaa, kun pelkää joutuvansa ulos aluksesta tai pilssihommiin. Pahimmillaan reagoi väärin vhf-viestiin.

sdfgsdfg kirjoitti:

On kiellettyä snobbailu termeillä.
Meillä kaikki tajuaa että veneenoikea puoli on veneen oikea puoli, ja veneen vasen puoli on veneen vasen puoli.

Ihan samalla lailla se vasen puoli on paapuri.
Miten selität noviisille mikä on styyrpuri?

Samoin meidän veneessä on lattiat, ratti...
Ei ole ollut tarvetta opetella jo olemassa oleville sanoille uusia synonyymejä, vain siksi että olemme alkaneet purjehtia.
Golf-termeistä en osaa sanoa, eikös siinä maila ole maila ja pallo on pallo..

Lue lisää

puolen venettäsi ohitus tapahtuu, kun vastaasi tuleva alus ilmoittaa ohittavasi sinut oikealta puolelta?
Miehistöllesihän olet opettanut kumpi puoli se on.

sdfgsdfg kirjoitti:

Kyllähän merimiehet ihan väkisin väänsivät ruotsin ja englannin kielistä sanaston.
Merimies oli erimies ja oli tärkeää että erotuttiin, siihen oli erinomainen keino juuri tuo oma kieli.
Niinhän se on jokaisessa ammattiryhmässä, kyllä metallipajassa muutamat edelleen hymyilevät kun kesäpoika kyselee työntömitan ja kulmahiomakoneen perään.
Vanhalla puusepällä on kalapeetit hyvässä terässä ja ruustukki kunnossa.

Harrasteveneilijät ovat sitten omineet tuota sanastoa, juuri ehkä sen takia, että veneily oli ennen monen mielestä ylemmän herraskansan harrastus, jota purjehtiminen on edelleenkin joidenkin mielestä.
Siinä sitä omaa parempaa harrastusta on sitten kiva samanhenkisten kanssa korostaa kafe-ursulan terassilla termejä viljellen.

Ja sama pätee golfiin ja muihin "minoriteetti" harrastuksiin.

Lue lisää

Eli että kun purjelaivoissa oli kansainvälinen miehistö, mukana kenties muutama suomalainen, niin se, että käytetty kieli eikä terminologia ei ollut suomea, niin kyseoli väkisin vääntämistä? Harrasteveneilijät ovat omineet perinteisen sanaston, koska se on riittävän lyhyttä ja ytimekästä ollakseen helposti käytettävää ja ainakin purjehtijoiden kesken ymmärrettävää. Lisäksi harrastepurjehduksessa käytettävistä termeistä koko joukko perustuu kilpapurjehdukseen ja kilpapurjehdussääntöihn ja näissä käytettävään terminologiaan. (Koska Suomessakin harrastepurjehdus aloitettiin puhtaana kilpapurjehduksena)

Eli terminologiaa käytetään ihan sen vuoksi, että sitä on opittu käyttämään. Ongelmana olisi pikemminkin kehittää käytetyille termeille yleiskieliset vastineet: mitä ovat barberi, gunnigham, pinna, broachi yleiskielellä? Onko taas puomiliiki, alasvetäjä, fokka, latta kaikkien ymmärrettävää yleiskieltä vai ei? Jos fokka tai latta ei oo yleiskieltä niin mikä olisi kaikkien ymmärtämä yleiskielinen vastine?

12+2 kirjoitti:

Numerointi yrittää viitata siihen järjestykseen, joissa kyselit:

1) Ruorimiehelle sanotaan "käännä oikealle" tai "käännä vasemmalle". Tosin hyvin harvoin on tarpeen sanoa mitään, koska ruorimies tekee itse päätökset, mihin päin ohjaa. Eikä matkapurjehduksessa edes yleensä ole kovin kiire.
2) Sanaa "halssi" ei ole meriteiden säännöissä.
3) Eipä ole "skuuttikaan" tarpeellinen sana "käyttötilanteessa". Useimmiten säätököyden hoitelija hoitaa hommansa täysin itsenäisesti ja tarvittava ohjeistus on "löysää" tai "kiristä".
4) En ole koskaan havainnut tuollaista ilmiötä, ettei vene kääntyisi sinne, mihin ruoria kääntää. Kaliistumista kyllä. Kyllä siinäkin riittää se ohje "löysää".

Ylipäätään normaaliveneilyssä ei minun kokemukseni (jota sentään on kertynyt parikymmentä vuotta) mukaan juuri esiinny tuollaista esittämääsi "kommunikaatio-ongelmaa". Ei se touhu ole mitään "yksi komentaa ja viisi juoksee" karjumista, vaan lähes täysin sitä, että 1-2 tekee oma-aloitteisesti. Yritin oikein miettiä, millaista "toimintakommunikaatiota" meillä esiintyy tavallisimmassa kuviossa eli miehistönä vaimo ja minä. Suunnilleen tässä ne taitaa olla:
1) kun ruvetaan laskemaan tai nostamaan purjeita (josta on vähän aikaisemmin keskusteltu, että "pian ruvetaan"), niin purjevuorossa oleva tehtyään tarpeelliset valmistelut kertoo olevan valmis ja ruorissaolija kääntää tuuleen (ja käynnistää moottorin, jos on purjeidenlaskusta kyse). Enempiä puheita ei tarvitakaan.
2) kun tullaan satamaan, keulagasti kertoo etäisyyden laituriin ennen sitä viimeistä askelta
3) satamasta lähtiessä tsekataan "ollaanko valmiit - okei, irrota"
4) luoviessa ruorimies sanoo sitten, kun arvioi käännöksen olevan kohta ajankohtainen "kohta käännytään", jolloin toinen kiristää isopurjeen keskelle.

Siinä ne taitaa olla. En ole koskaan käsittänyt, miksi siellä pitäisi käyttää jotain "erikoissanastoa" tai huutaa. Eesmes se klassinen "hyppää perkele" on minulle aina ollut arvoitus. En tosin ole sitä kuullut mistään muustakaan veneestä, joten eiköhän kyseessä ole pelkkä urbaanilegenda).)

Kilpapurjehtijoilla voi olla toisin, mutta minä en pidä heitä oikeina veneilijöinä.

Lue lisää

Purjehdusterminologian tavoite ei tietenkään ole se, että perämies/pinnamies määräilee sen enempää ketään. Päinvastoin; kyse on siitä, että perämies varmasti ymmärtää oikein sen, mitä miehistö hänelle kertoo. Pinnamies, kun keskittyy veneen ajamiseen, ja näin häneltä voi hyvinkin jäädä asioita huomaamatta; keulapurjeen taakse on vaikea nähdä, ison alhaalla oleva puomi voi estää suojanpuolelle näkemisen, taakse ei välttämättä tuu katseltua jne. Tällöin termit suojanpuolella, tuulenpuolella taikka nosta, laske ovat selkeitä ja yksinkertaisia ymmärtää. Lisäksi muutkin kuin veneesi vakiomiehistö tuntee termit ja näitä käyttäessäsi tulet muissa veneissä itsekin varmasti oikein ymmärretyksi.

Siinä olet oikeassa, että termiä halssi ei käytetä Meriteiden säännöissä, mutta termejä tuulen puoli ja suojan puoli niissä käytetään.

Hienoa, että et ole koskaan ole ollut tilanteessa, jossa vene ei kääntyisi peräsimestä kääntämällä. Et näin ole ollut lähelläkään tilannetta, jossa vene broachaa. Ilman spinaakkeria ajettaessa tilanne, jossa vene ei vastaa peräsimeen, voi hyvinkin tulla vastaan, kun kovassa kelissä yrittää laskea veneen kurssia kryssiltä, suunta vaan ei käänny ennenkuin isoa löysätään. kevytvenettä purjehtineillä tämä on selkäytimessä. Köliveneillä aloittaneiden tämä kannattaa pitää muistissa (sitä paitsi vene muutoinkin laskee helpommin, kun löysää isoa nopeammin kuin jenniä. kurssi nousee vaivattomammin toimimalla päinvastoin)

Termejä ja niiden käyttöä kannattaa miettiä ennenkuin sen ensimmäisen kerran tulee ongelmia väärinymmärryksen kanssa, se voi olla vaikka se kuuluisa viimeinen kerta.

(Kun kerroit omasta purjehduskokemuksestasi, niin kerronpa minäkin omastani. Ens kesä on 51 kesä purjehdusta. Vanhemmat veivät minut perheen veneeseen ennenkuin osasin kunnolla kävellä. Minkä "purjehdusuraan" on sisältynyt kilpapurjehdusta ja matkapurjehdusta. Nykyinen vene soveltuu molempiin, mutta se on hankittu ja varusteltu kilpaveneeksi, kilpapurjehdus kun paljon mielenkiintoisempaa kuin matkaveneily)

Ikäseilori kirjoitti:

puolen venettäsi ohitus tapahtuu, kun vastaasi tuleva alus ilmoittaa ohittavasi sinut oikealta puolelta?
Miehistöllesihän olet opettanut kumpi puoli se on.

kuunnellut toisinaan VTS-kanavaa, jolla tuollaisia viestejä aina välillä liikkuu. Ja olenpa huomannut, että ammattilaiset eivät viesti noin, siis sano sivuuttavansa jommalta kummalta puolelta vaan kertovat, kummat kyljet tulevat "vastakkain". JA: nimenomaan on korvaan tarttunut se, että he tyypillisesti sanovat esim. "vasen-vasen", eivät puhu mistään styyrpuurista tai paapuurista. Näin siis suomenkielisessä viestinnässä.

Toisaalta, huviveneellähän ei asiassa ole ongelmaa muutenkaan. Osaava ja fiksu veneilijä kun pysyttelee siellä väylän oikealla laidalla ja muulloin kaukana laivoista.

cpt.Morgan kirjoitti:

Ei mun kaaliin mene miten siinä oikeassa tai vasemassa voisi erehtyä sen enempää kuin styyrpuurissa tai paarpuurissa. Molemmissahan puhutaan veneen perästä keulaan katsottaessa samoista asioista. Järjetöntä lillukanvarsien halkomista koko keskustelu. Kukin taaplatkoon tyylillään.

Lue lisää

vasemmalla on kaksi eri merkitystä. Siinä piilee se väärinkäsityksen mahdollisuus.

Mieti vähän pidempää kirjoitti:

vasemmalla on kaksi eri merkitystä. Siinä piilee se väärinkäsityksen mahdollisuus.

Oikea ja vasen ovat aina veneen suhteen kaikessa sellaisessa, mikä mitenkään liittyy veneen kulkuun. Tämä on itsestään selvä asia.

12+2 kirjoitti:

on nimenomaan kielletty tuommoisella snobbailusanastolla leikkiminen. Styyrpuuri, paapuuri, halssi, nostaminen tai laskeminen ohjausohjeena, lee, slööri, venda, mitä noita pelletermejä nyt onkaan, johtavat välittömään komennukseen siivoamaan pilssin pohjaa ja toistuessaan porttikieltoon enää ikinä meidän alukseen astua.

Lue lisää

Teidän veneessä sitten varmaankin aurinko nousee aamulla vasemmalta, kun oletettavasti kuitenkin katsot etelään ja itä on oikealla, kun silloin katsotaan pohjoiseen. Tuulen suuntakin sitten varmaan alhaalta tai ylhäältä... Kuvittelepa että emäntäsi on keulassa ja katsoo perään päin ja sinä komennat että ota se vasen fendari vasempaan käteen ja oikealla kädellä pidät siitä oikeanpuolen köydestä kiinni. Miten itse toimisit kyseisellä komennolla? Eihän toki kukaan tällaista komentoa anna, mutta näin niinkuin ajatuksena miten vasen/oikea vaihtaa puolta asiayhteydestä riippuen. Armeijakin käyttää panssarivaunuissa termejä ajajan puoli ja johtajan puoli (tai ainakin minun aikana käytettiin).

24 kirjoitti:

kuunnellut toisinaan VTS-kanavaa, jolla tuollaisia viestejä aina välillä liikkuu. Ja olenpa huomannut, että ammattilaiset eivät viesti noin, siis sano sivuuttavansa jommalta kummalta puolelta vaan kertovat, kummat kyljet tulevat "vastakkain". JA: nimenomaan on korvaan tarttunut se, että he tyypillisesti sanovat esim. "vasen-vasen", eivät puhu mistään styyrpuurista tai paapuurista. Näin siis suomenkielisessä viestinnässä.

Toisaalta, huviveneellähän ei asiassa ole ongelmaa muutenkaan. Osaava ja fiksu veneilijä kun pysyttelee siellä väylän oikealla laidalla ja muulloin kaukana laivoista.

Lue lisää

vastannut kysymykseen.

24 kirjoitti:

kuunnellut toisinaan VTS-kanavaa, jolla tuollaisia viestejä aina välillä liikkuu. Ja olenpa huomannut, että ammattilaiset eivät viesti noin, siis sano sivuuttavansa jommalta kummalta puolelta vaan kertovat, kummat kyljet tulevat "vastakkain". JA: nimenomaan on korvaan tarttunut se, että he tyypillisesti sanovat esim. "vasen-vasen", eivät puhu mistään styyrpuurista tai paapuurista. Näin siis suomenkielisessä viestinnässä.

Toisaalta, huviveneellähän ei asiassa ole ongelmaa muutenkaan. Osaava ja fiksu veneilijä kun pysyttelee siellä väylän oikealla laidalla ja muulloin kaukana laivoista.

Lue lisää

Eikö osaava ja fiksu veneilijä ikinä kohtaa laivaa, joka on lähestymässä väylän risteystä? Siinä kun pitäisi usein itse osata päättää, minkä väylän oikeassa (siis nimenomaan ei styyrpuurin) laidassa pysyä.

24 kirjoitti:

kuunnellut toisinaan VTS-kanavaa, jolla tuollaisia viestejä aina välillä liikkuu. Ja olenpa huomannut, että ammattilaiset eivät viesti noin, siis sano sivuuttavansa jommalta kummalta puolelta vaan kertovat, kummat kyljet tulevat "vastakkain". JA: nimenomaan on korvaan tarttunut se, että he tyypillisesti sanovat esim. "vasen-vasen", eivät puhu mistään styyrpuurista tai paapuurista. Näin siis suomenkielisessä viestinnässä.

Toisaalta, huviveneellähän ei asiassa ole ongelmaa muutenkaan. Osaava ja fiksu veneilijä kun pysyttelee siellä väylän oikealla laidalla ja muulloin kaukana laivoista.

Lue lisää

Ja mitäs ne ammattikuskit sanoo silloin kun ei puhuta suomea? Left-left / right-right? Vaiko käytetäänkö kansainvälisessä merenkulussa ehkä sittenkin termejä starboard ja port? Suomi on veneilyn perähikiä, ei pidä unohtaa sitä. Styyrpuurin ja paapuurin sijaan oikea ja vasen riittää niille veneilijöille, jotka eivät koskaan lähde ulkomaille veneellään.

tässä? kirjoitti:

Eikö osaava ja fiksu veneilijä ikinä kohtaa laivaa, joka on lähestymässä väylän risteystä? Siinä kun pitäisi usein itse osata päättää, minkä väylän oikeassa (siis nimenomaan ei styyrpuurin) laidassa pysyä.

Lue lisää

Merivoimissa ei snobbailtu, komennot olivat oikealle ja vasempaan, ei ikinä vasemmalle tai oikeaan. Ideana ja konkreettisena hyötynä ettei komento sekoa vaikka meteliossä kuulisi vain alun tai lopun. Siinä mielessä styyrpuurit ja paapuurit ovat huonompia. Armeija rules.
Tätä käytän itse veneellä jos jollekulle joudun pöpisemään.

Ikäseilori kirjoitti:

jos vastaan tulee kohtauskursilla alus, joka ilmoittaa vhf:llä "sivuutan styyrpuurin puolelta". Ruorissa sattuu olemaan hyvin kouluttamasi miehistön jäsen, joka ei uskalla kysyä, mitä styyrpuuri tarkoittaa, kun pelkää joutuvansa ulos aluksesta tai pilssihommiin. Pahimmillaan reagoi väärin vhf-viestiin.

Lue lisää

Vhf:llä huutaa joku porttugalilainen kalastaja porttugaliksi että kiertää sinut troolinsa kanssa oikealta, mutta kertoo sen portugaliksi, niin on ihan sama mitä termiä sinä käytät, loppu on tuuripeliä silti.

öoisdhg kirjoitti:

Teidän veneessä sitten varmaankin aurinko nousee aamulla vasemmalta, kun oletettavasti kuitenkin katsot etelään ja itä on oikealla, kun silloin katsotaan pohjoiseen. Tuulen suuntakin sitten varmaan alhaalta tai ylhäältä... Kuvittelepa että emäntäsi on keulassa ja katsoo perään päin ja sinä komennat että ota se vasen fendari vasempaan käteen ja oikealla kädellä pidät siitä oikeanpuolen köydestä kiinni. Miten itse toimisit kyseisellä komennolla? Eihän toki kukaan tällaista komentoa anna, mutta näin niinkuin ajatuksena miten vasen/oikea vaihtaa puolta asiayhteydestä riippuen. Armeijakin käyttää panssarivaunuissa termejä ajajan puoli ja johtajan puoli (tai ainakin minun aikana käytettiin).

Lue lisää

Toisaalta on hyvä, kun on olemassa nuo termit, jos ihmiselle on noin vaikeaa selvitä perusasioista kuten oikea ja vasen.
Meillä aurinko nousee sieltä mistä se nousee, yleensä idästä :)
Veneessä on vasen ja oikea puoli ja meillä ainakin jokainen tietää kumpi on vasen ja kumpi oikea kylki, pienimmät lapsetkin. Jos vaimo on edessä, ja huudan että laita fendari oikealle tai vasemmalle puolelle niin ihan sama miten päin hän seisoo, hänkin tajuaa veneen oikean ja vasemman puolen.

Mun naapurini peruutti autooni, tuli hän kertomaan että oli peruuttanut vasempaan kylkeen, ei teettänyt mitään ongelmaa tajuta että kuskin puoli on rutussa.
Ja jos kyseessä olisi ollut englantilainen auto, niin kyseessä olisi ollut vänkärin puoli, silti vasen.

Suunnat ovat toisille vaikea homma, sen huomasin jo kouluaikoina kun teknisessä piirustuksessä käsiteltiin kappaleita 3-d avaruudessa. Se voi olla vaikeaa jopa insinööreillekin.

Ikäseilori kirjoitti:

puolen venettäsi ohitus tapahtuu, kun vastaasi tuleva alus ilmoittaa ohittavasi sinut oikealta puolelta?
Miehistöllesihän olet opettanut kumpi puoli se on.

Jos ei tuota tajua, niin sillon on sama jos tämä henkilö sanoo ohittavansa minut styyrpurin puolelta.
Tidän että haet tässä sitä, että kumman oikaa hän tarkoittaa, mutta yhtä lailla voisi kysyä kumman styyrpuria hän tarkoittaa, ja kun tulee minua vastaan, ovat ne meillä toisiimme nähden eri puolilla.

Vastaan tuleva alushan ei ohita minua, vaan kohtaa minut, ohittava alus tulee aina peräsektorista.

Oikeastihan tuossa tilanteessa kohdataan meriteiden sääntöjen mukaan, mutta jos hän varta vasten huutaa puhelimeen haluavansa kohdata minut oikealla puolella, niin toimin sen mukaan että hän ajaa minun oikealta puolelta.

sfdgag sdgh sdfh sh kirjoitti:

Ja mitäs ne ammattikuskit sanoo silloin kun ei puhuta suomea? Left-left / right-right? Vaiko käytetäänkö kansainvälisessä merenkulussa ehkä sittenkin termejä starboard ja port? Suomi on veneilyn perähikiä, ei pidä unohtaa sitä. Styyrpuurin ja paapuurin sijaan oikea ja vasen riittää niille veneilijöille, jotka eivät koskaan lähde ulkomaille veneellään.

Lue lisää

Yksiselitteiset käsitteet ja sanat helpottavat purjehdusta ja nopeuttavata toimintoja!Vai miltä kuullosta:Ota nyt siitä kiinni...se naru ja kiristä!Ei...siitä narusta !!!Vittu tää on muuten köysi!Niin mut älä siitä vedä !Siitä toisesta...ei ku se laitimmainen!

Toivoa on kirjoitti:

nyt ensin purjehdit muutaman vuoden niin ehkä alat ymmärtää.

Yli 40 vuotta olen erilaisilla aluksilla vasta seilannut, mutta kerrohan milloin ne vuodet tulevat täyteen, että alan ymmärtämään?

asdcfvbn kirjoitti:

Yksiselitteiset käsitteet ja sanat helpottavat purjehdusta ja nopeuttavata toimintoja!Vai miltä kuullosta:Ota nyt siitä kiinni...se naru ja kiristä!Ei...siitä narusta !!!Vittu tää on muuten köysi!Niin mut älä siitä vedä !Siitä toisesta...ei ku se laitimmainen!

Lue lisää

"kiristä sitä punasta/sinistä/keltasta/punamustaa/genoan/isopurjeen/nostinta/jalusta/kiristintä/narua/köyttä/....
Oikein ymmärrettävää.

12+2 kirjoitti:

on nimenomaan kielletty tuommoisella snobbailusanastolla leikkiminen. Styyrpuuri, paapuuri, halssi, nostaminen tai laskeminen ohjausohjeena, lee, slööri, venda, mitä noita pelletermejä nyt onkaan, johtavat välittömään komennukseen siivoamaan pilssin pohjaa ja toistuessaan porttikieltoon enää ikinä meidän alukseen astua.

Lue lisää

pojalla tiukka komento veneessä. Taidat pian purjehtia yksiksesi.

sdfgsdfg kirjoitti:

Jos ei tuota tajua, niin sillon on sama jos tämä henkilö sanoo ohittavansa minut styyrpurin puolelta.
Tidän että haet tässä sitä, että kumman oikaa hän tarkoittaa, mutta yhtä lailla voisi kysyä kumman styyrpuria hän tarkoittaa, ja kun tulee minua vastaan, ovat ne meillä toisiimme nähden eri puolilla.

Vastaan tuleva alushan ei ohita minua, vaan kohtaa minut, ohittava alus tulee aina peräsektorista.

Oikeastihan tuossa tilanteessa kohdataan meriteiden sääntöjen mukaan, mutta jos hän varta vasten huutaa puhelimeen haluavansa kohdata minut oikealla puolella, niin toimin sen mukaan että hän ajaa minun oikealta puolelta.

Lue lisää

puolelta ei ole sama kuin oikealla puolella.

Ikäseilori kirjoitti:

puolelta ei ole sama kuin oikealla puolella.

Ohittaako hän sitten styyrpurin vai paapurin puolelta?
Jos hän sanoo ohittavansa styyrpurin puolelta, niin kummalta puolelta hän ohittaa?
En nyt tajua tätä juttua, että mitä haet.
Joko hän ohittaa minut vasemmalta tai oikealta, minun veneeni vemmalta puolelta tai minun veneeni oikealta puolelta.
Tai hän ohittaa minun styyrpurin tai paapurin puolelta, eli minun veneeni styyrpurin tai paapurin puolelta.

Oikea on sama kuin oikea, se on minun oikea.
Muutenhan styyrpurikin voisi olla min paapuri, jos se on hänen veneensä styyrpuri?

En tiedä miksi asioista pitää tehdä hankalempia kuin ne ovat, miten ihmeessä pärjäät elämässä, miten tiedät kumpi kätesi on oikea ja kumpi vasen, onko sinulla tatuoitu punainen ja vihreä väri peukaloihin?

sdfgsdfg kirjoitti:

Espanjalainen ystäväni nauroi kun kysyin että mikä on pukspröötti:)
Että on hänkin tyhmä, ei tuollaista termiä tiedä.
Mitä kieleen tulee, puhun itse sujuvasti 5 kieltä, ja muutamaa muuta ymmärrän/pärjään.
Siltikin veneessämme lattia on lattia ja oikealle käännytään kun käännytään oikealle.

En tiedä minkälaisia kieliongelmia sinun elämässä on, käytä nyt ihan vapaasti sitten mitä kieltä missäkin haluat.
Ilmeisesti käytät pitkälti samaa kieltä kun Tony Halme käytti, sekä hänen äänestäjänsä.

Lue lisää

ompas tyhmä hispano.

sdfgsdfg kirjoitti:

Jos ei tuota tajua, niin sillon on sama jos tämä henkilö sanoo ohittavansa minut styyrpurin puolelta.
Tidän että haet tässä sitä, että kumman oikaa hän tarkoittaa, mutta yhtä lailla voisi kysyä kumman styyrpuria hän tarkoittaa, ja kun tulee minua vastaan, ovat ne meillä toisiimme nähden eri puolilla.

Vastaan tuleva alushan ei ohita minua, vaan kohtaa minut, ohittava alus tulee aina peräsektorista.

Oikeastihan tuossa tilanteessa kohdataan meriteiden sääntöjen mukaan, mutta jos hän varta vasten huutaa puhelimeen haluavansa kohdata minut oikealla puolella, niin toimin sen mukaan että hän ajaa minun oikealta puolelta.

Lue lisää

Tietysti siinä veneessä missä olet...hei dorka!

sdfgsdfg kirjoitti:

"kiristä sitä punasta/sinistä/keltasta/punamustaa/genoan/isopurjeen/nostinta/jalusta/kiristintä/narua/köyttä/....
Oikein ymmärrettävää.

Noinhan sitä pitää lapsille selittää, sekä satunnaisgastina olevalle maakravulle, jos ovat sillä tavoin tiellä ettei itse pääse helposti skuuttaamaan. Lapset kuitenkin oppivat aika nopeasti terminologian, ja itse asiassa ovat siitä varsin kiinnostuneita. Omiin tapoihinsa ja kokemusmaailmaan piityneet jäykkäniska-aikuiset ovat tässä suhteessa vaikeampia, mutta eihän niitä tarvitse sietää kuin satunnaisesti.

Jokainen saa käyttää veneessään niitä sanoja mistä tykkää, joten voisit kertoa miehistösi jäsenelle että päästä ulospäin vaan ihan rauhassa siitä punakeltavalkoisesta narusta (ei siitä toisesta keltavalkoisesta, joka naru on kiinni pallopurjeen yläkulmassa ja jolla se nostetaan, sekä myös lasketaan, voisimme siis kutsua sitä pallopurjeen laskimeksi) joka on pallopurjeen vasemmanpuoleisessa alanurkassa kiinni mikäli tuulee veneen oikealta puolelta sillä seurauksella että vene kallistuu niin paljon että peräsin ei ota enää veteen kiinni ja vene menettää ohjailukykynsä alkaen hallitsemattomasti kääntyä oikealle.

Minun veneessä paaran halssilla broutsatessa löysätään spinnun skuuttia eikä kosketa falliin ettei jouduta troolaushommiin.

kilpapurjehtija kirjoitti:

Merkittävä määrä Suomessa edelleen käytettävää purjehdussanastoa on kehitetty Suomen Joutsenella, jossa sanastoa kehitettiin määrätietoisesti.Tosin en tiedä, juontuvatko termit styyrpuur ja paapuur sanotusta kehitystyöstä. Henkilökohtaisesti styyra-paara termien käyttö rajoittuu kilpapurjehdukseen ja täälläkin kuvamaan kummalla halssilla ollaan (halsseista käytetään termejä styyra ja paara, eli nämäkin termit ovat lyhentyneet) Näin pelkästää jo sen vuoksi, että purjehtiessa on luonnollisempaa puhua luusta ja leestä taikka tuulenpuolesta ja suojanpuolesta; vastaavasti veneen suunnanmuutokset ovat nostaa tai laskea. Suunnat oikea ja vasen ovat tarpeen lähinnä laituuriin ajon viimeisillä metreillä

Lue lisää

Voi pyhä sylvi mitä kakkaa täällä taas väännetään.

Viimeinen otsikkoon liittyvä uutta tietoa tuova vastaus tuli kilpapurjehtijalta, joka kertoi termistön kehittyneen Suomen Joutsenella (tätä en tiennyt).

Sen sijaa tiedän aivan hyvin, että toisia sylettää "snobbailutermit". Suosittelen syventymistä merenkulkuun tarkemmin, kyllä se sieltä löytyy. Mielestäni on hienoa lukea esim. suurista purjealuksista (tämä siis silloin kun oli muutakin kun Tall Ships' racesia) ja ymmärtää miten ne toimii kun "snobbailutermistöstä" löytyy ammennettavaa. Kaikkia ei tämmöiset kiinnosta, puhukoot sitten vasemmista ja oikeista jos niillä pärjäävät. Näin saadaan niin sekava käytäntö, ettei kahden veneen väki enää toisiaan ymmärrä ja siitä varmasti Suomen Joutsenella haluttiin päästä eroon.

Mutta, tässä "makusteluni" tulosta otsikkoon liittyen:

Styyrpuuri = styrbord = "ohjauslauta" = peräsin = viikinkien paateissa oikealla puolella (olivat kai oikeakätisiä myös. Tämä nyt ei tuo lisää valoa tilanteeseen mutta vahvistan edellä kirjoitettua. Sitä en sen sijaan ymmärrä, että miksi se on englanniksi starborn? Miten tähdet "syntyvät" oikealta jos purjehditaan muualle kun pohjoiseen..?

Paapuuri = Portside = kaijan puoli = isojen laivojen ruuman luukut oli yhdellä, vasemmalla puolella koska se oli käytännöllistä. Useissa laivoissa edelleen poislukien Tallinnan lautat.

Mutta, anna golffarin rätkättää vaan ja pistä se katsomaan vaikka tämä video:
http://www.youtube.com/watch?v=pcnFbCCgTo4

Asialinja kirjoitti:

Voi pyhä sylvi mitä kakkaa täällä taas väännetään.

Viimeinen otsikkoon liittyvä uutta tietoa tuova vastaus tuli kilpapurjehtijalta, joka kertoi termistön kehittyneen Suomen Joutsenella (tätä en tiennyt).

Sen sijaa tiedän aivan hyvin, että toisia sylettää "snobbailutermit". Suosittelen syventymistä merenkulkuun tarkemmin, kyllä se sieltä löytyy. Mielestäni on hienoa lukea esim. suurista purjealuksista (tämä siis silloin kun oli muutakin kun Tall Ships' racesia) ja ymmärtää miten ne toimii kun "snobbailutermistöstä" löytyy ammennettavaa. Kaikkia ei tämmöiset kiinnosta, puhukoot sitten vasemmista ja oikeista jos niillä pärjäävät. Näin saadaan niin sekava käytäntö, ettei kahden veneen väki enää toisiaan ymmärrä ja siitä varmasti Suomen Joutsenella haluttiin päästä eroon.

Mutta, tässä "makusteluni" tulosta otsikkoon liittyen:

Styyrpuuri = styrbord = "ohjauslauta" = peräsin = viikinkien paateissa oikealla puolella (olivat kai oikeakätisiä myös. Tämä nyt ei tuo lisää valoa tilanteeseen mutta vahvistan edellä kirjoitettua. Sitä en sen sijaan ymmärrä, että miksi se on englanniksi starborn? Miten tähdet "syntyvät" oikealta jos purjehditaan muualle kun pohjoiseen..?

Paapuuri = Portside = kaijan puoli = isojen laivojen ruuman luukut oli yhdellä, vasemmalla puolella koska se oli käytännöllistä. Useissa laivoissa edelleen poislukien Tallinnan lautat.

Mutta, anna golffarin rätkättää vaan ja pistä se katsomaan vaikka tämä video:
http://www.youtube.com/watch?v=pcnFbCCgTo4

Lue lisää

Eli port tuli siitä, kun juuri tuo ohjaus oli siellä toisella puolella, niin portti ajettiin kaijaan jotta ei olisi riskiä vaurioittaa sitä ohjauslaitteistoa, kun ei ollut moottoreita eikä keulapotkureita.
Mutta miksi ylipäänsä englannin kielessäkään on pitänyt keksiä tuollaisia termejä, miksi ei ole olut vain left, right, back/aft, front vaan pitää olla stern ja bow.....

Jurristikko kirjoitti:

Noinhan sitä pitää lapsille selittää, sekä satunnaisgastina olevalle maakravulle, jos ovat sillä tavoin tiellä ettei itse pääse helposti skuuttaamaan. Lapset kuitenkin oppivat aika nopeasti terminologian, ja itse asiassa ovat siitä varsin kiinnostuneita. Omiin tapoihinsa ja kokemusmaailmaan piityneet jäykkäniska-aikuiset ovat tässä suhteessa vaikeampia, mutta eihän niitä tarvitse sietää kuin satunnaisesti.

Jokainen saa käyttää veneessään niitä sanoja mistä tykkää, joten voisit kertoa miehistösi jäsenelle että päästä ulospäin vaan ihan rauhassa siitä punakeltavalkoisesta narusta (ei siitä toisesta keltavalkoisesta, joka naru on kiinni pallopurjeen yläkulmassa ja jolla se nostetaan, sekä myös lasketaan, voisimme siis kutsua sitä pallopurjeen laskimeksi) joka on pallopurjeen vasemmanpuoleisessa alanurkassa kiinni mikäli tuulee veneen oikealta puolelta sillä seurauksella että vene kallistuu niin paljon että peräsin ei ota enää veteen kiinni ja vene menettää ohjailukykynsä alkaen hallitsemattomasti kääntyä oikealle.

Minun veneessä paaran halssilla broutsatessa löysätään spinnun skuuttia eikä kosketa falliin ettei jouduta troolaushommiin.

Lue lisää

Lapset juuri oppivatkin helpolla terminologiaa, hekin tykkäävät snobbailla jutuilla, joita muut lapset eivät tajua.
Joillain ihmisillä se lapsuuden narsismi jää sitten päälle.
Meidän vene ei brouchaa spinnulla mentäessä, ja jos brouchaa niin voidaan löysätä vaikka vasenta jalusta/skuuttia. Myöskään veneessäni ei ole purjehduksen kannalta olennaisia naruja, joissa olisi sama väritys.

LLLLKJH kirjoitti:

Tietysti siinä veneessä missä olet...hei dorka!

Hän siis tyrkoittaa minun veneeni oikeaa puolta.
Onko sillä sitten eroa sanooko hän minun veneen styyrpuri vai minun veneeni oikea?
Aivan selvää minun mielestä.

sdfgsdfg kirjoitti:

Lapset juuri oppivatkin helpolla terminologiaa, hekin tykkäävät snobbailla jutuilla, joita muut lapset eivät tajua.
Joillain ihmisillä se lapsuuden narsismi jää sitten päälle.
Meidän vene ei brouchaa spinnulla mentäessä, ja jos brouchaa niin voidaan löysätä vaikka vasenta jalusta/skuuttia. Myöskään veneessäni ei ole purjehduksen kannalta olennaisia naruja, joissa olisi sama väritys.

Lue lisää

Mitäs se minua haittaa jos et ymmärrä mitä minun veneessä haastellaan. Sinä taasen saat höpötellä mitä haluat, omahan on paattisi. Terminologian käyttö häiritsee, mutta vain julkisissa yhteyksissä, esimerkiksi silloin kun maakrapu Vanhanen reivaa Suomen taloutta niin ettei siitä ole kohta kuin pikku rätti ylhäällä.


;-D

Jurristikko kirjoitti:

Mitäs se minua haittaa jos et ymmärrä mitä minun veneessä haastellaan. Sinä taasen saat höpötellä mitä haluat, omahan on paattisi. Terminologian käyttö häiritsee, mutta vain julkisissa yhteyksissä, esimerkiksi silloin kun maakrapu Vanhanen reivaa Suomen taloutta niin ettei siitä ole kohta kuin pikku rätti ylhäällä.


;-D

Lue lisää

Jaoittelet ihmiset maakrapuihin ja merenkävijöihin, ei siis ihme että tykkäät sitten snobbailla termistöllä.

sdfgsdfg kirjoitti:

Jaoittelet ihmiset maakrapuihin ja merenkävijöihin, ei siis ihme että tykkäät sitten snobbailla termistöllä.

No tietenkin jaoittelen, minäkin olin maakrapu aikoinaan, siksi tiedän eron. Maakrapu ei ole oma lajinsa, geneettistä eroavaisuutta merikarhun kanssa ei ole, kyse on opitusta ominaisuudesta eli fenotyypin erosta. Maakrapu ja merikarhu voivat tuottaa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä.

Enkä tykkää kun fennomaanikko snoppailee ja yrittää väittää että maakrapuslangi on ainoa oikea virallisesti sallittu puhetyyli purjealuksessa.

sdfgsdfg kirjoitti:

Jaoittelet ihmiset maakrapuihin ja merenkävijöihin, ei siis ihme että tykkäät sitten snobbailla termistöllä.

Tuo käsite maakrapu on ihan selvä ja luonteva. Mutta jos ihminen ei ole maakrapu, niin mikä olisi oikea sana. Edellisessä käytin merikarhua, mutta se särähtää korvaan, turhan mahtipontinen ja ehken maskuliininenkin (maakrapu ei ole sukupuolisidonnainen sana), lisäksi se voidaan yhdistää johonkin vihreälippusaunaseuraan. Ei hyvä.

Mikä on maakravun vastakohta?

sdfgsdfg kirjoitti:

Toisaalta on hyvä, kun on olemassa nuo termit, jos ihmiselle on noin vaikeaa selvitä perusasioista kuten oikea ja vasen.
Meillä aurinko nousee sieltä mistä se nousee, yleensä idästä :)
Veneessä on vasen ja oikea puoli ja meillä ainakin jokainen tietää kumpi on vasen ja kumpi oikea kylki, pienimmät lapsetkin. Jos vaimo on edessä, ja huudan että laita fendari oikealle tai vasemmalle puolelle niin ihan sama miten päin hän seisoo, hänkin tajuaa veneen oikean ja vasemman puolen.

Mun naapurini peruutti autooni, tuli hän kertomaan että oli peruuttanut vasempaan kylkeen, ei teettänyt mitään ongelmaa tajuta että kuskin puoli on rutussa.
Ja jos kyseessä olisi ollut englantilainen auto, niin kyseessä olisi ollut vänkärin puoli, silti vasen.

Suunnat ovat toisille vaikea homma, sen huomasin jo kouluaikoina kun teknisessä piirustuksessä käsiteltiin kappaleita 3-d avaruudessa. Se voi olla vaikeaa jopa insinööreillekin.

Lue lisää

Onneksi en ole insinööri, vaikka jo kymmenen vuotta olenkin työkseni piirtänyt paperikoneen kuvia =). Niissähän on tämä sama ongelma, kun kappaleen vasen sivu onkin piirustuksen oikealla puolella (jenkit tietty piirtää senkin toisinpäin). Koita siinä sitten puhelimessa selittää miksi vasen kuvanto löytyy oikealta puolelta...

Mun puolesta on ihan sama mitä termistöä muiden veneissä käytetään. Mun kipparoimassa veneessä on kuitenkin styyra ja paara. Yksi kaveri siitä aina napisee että miksei voi sanoa vasen/oikea. Se on sama kaveri joka ajaa 100 000€ moottoriveneellä fendarit alhaalla, eikä tiedä mikä on paalusolmu ja valittaa kun sen vene on huono kääntymään satamassa (veneessä kaksi moottoria/vetolaitetta).

Asialinja kirjoitti:

Voi pyhä sylvi mitä kakkaa täällä taas väännetään.

Viimeinen otsikkoon liittyvä uutta tietoa tuova vastaus tuli kilpapurjehtijalta, joka kertoi termistön kehittyneen Suomen Joutsenella (tätä en tiennyt).

Sen sijaa tiedän aivan hyvin, että toisia sylettää "snobbailutermit". Suosittelen syventymistä merenkulkuun tarkemmin, kyllä se sieltä löytyy. Mielestäni on hienoa lukea esim. suurista purjealuksista (tämä siis silloin kun oli muutakin kun Tall Ships' racesia) ja ymmärtää miten ne toimii kun "snobbailutermistöstä" löytyy ammennettavaa. Kaikkia ei tämmöiset kiinnosta, puhukoot sitten vasemmista ja oikeista jos niillä pärjäävät. Näin saadaan niin sekava käytäntö, ettei kahden veneen väki enää toisiaan ymmärrä ja siitä varmasti Suomen Joutsenella haluttiin päästä eroon.

Mutta, tässä "makusteluni" tulosta otsikkoon liittyen:

Styyrpuuri = styrbord = "ohjauslauta" = peräsin = viikinkien paateissa oikealla puolella (olivat kai oikeakätisiä myös. Tämä nyt ei tuo lisää valoa tilanteeseen mutta vahvistan edellä kirjoitettua. Sitä en sen sijaan ymmärrä, että miksi se on englanniksi starborn? Miten tähdet "syntyvät" oikealta jos purjehditaan muualle kun pohjoiseen..?

Paapuuri = Portside = kaijan puoli = isojen laivojen ruuman luukut oli yhdellä, vasemmalla puolella koska se oli käytännöllistä. Useissa laivoissa edelleen poislukien Tallinnan lautat.

Mutta, anna golffarin rätkättää vaan ja pistä se katsomaan vaikka tämä video:
http://www.youtube.com/watch?v=pcnFbCCgTo4

Lue lisää

Paapuuri oli bakbord. Perämies kun piti perämelaa selkä sinne bakbordiin päin. Ja bord on myös aluksen kylki.

Toi video toimi. Ihmettelen kyllä, miten jollain golffarilla slaisseineen ja pördeineen on varaa kenellekään rätkättää...

Jurristikko kirjoitti:

Tuo käsite maakrapu on ihan selvä ja luonteva. Mutta jos ihminen ei ole maakrapu, niin mikä olisi oikea sana. Edellisessä käytin merikarhua, mutta se särähtää korvaan, turhan mahtipontinen ja ehken maskuliininenkin (maakrapu ei ole sukupuolisidonnainen sana), lisäksi se voidaan yhdistää johonkin vihreälippusaunaseuraan. Ei hyvä.

Mikä on maakravun vastakohta?

Lue lisää

Pitääkö kaikki ihmiset laittaa johonkin kategoriaan ja ryhmään?
Voisiko olla vain ihmisiä, jotka harrastavat. Ei tarvi olla sulkapalloilija, jalkapalloilija, keilaaja... Varsinkaan kun noista mitään ei työkseen.
Entäs jos "maakrapu" golffaa, on hän golffari, ja jos "merikarhu" golffaa, on hänkin golffari, siis molemmat ovat golffareita.
Kumpi termi siis ylittää kumman, onko merikarhu merikarhu, vai ovatko molemmat vain golffareita, onko golffari ensisijainen nimitys joka tapauksessa, vai onko merikarhu golfkentällä merikarhu, mutta maakrapujen seurassa golffari....?

Ilmeisesti olet tittelinkipeä, joka jakelee käyntikorttia paljon, kun siinä lukee myyntipäällikkö:)
On se hienoa kun on titteleitä, jolla erottua tavallisesta rahvaasta.
Tietenkin tittelit vielä vaihtuvat tilanteen mukaan.
Minä kun harrastan lentämistäkin, olen "maakrapujen seurassa joko lentäjä tai purjehtija. Kun opllaan purjehtimassa porukalla olen lentäjä, kun ollaan lentämässä olen lentävä merikarhu...
Aina löytyy titteli joka jotenkin ylittää ne muut:)

sdfgsdfg kirjoitti:

Pitääkö kaikki ihmiset laittaa johonkin kategoriaan ja ryhmään?
Voisiko olla vain ihmisiä, jotka harrastavat. Ei tarvi olla sulkapalloilija, jalkapalloilija, keilaaja... Varsinkaan kun noista mitään ei työkseen.
Entäs jos "maakrapu" golffaa, on hän golffari, ja jos "merikarhu" golffaa, on hänkin golffari, siis molemmat ovat golffareita.
Kumpi termi siis ylittää kumman, onko merikarhu merikarhu, vai ovatko molemmat vain golffareita, onko golffari ensisijainen nimitys joka tapauksessa, vai onko merikarhu golfkentällä merikarhu, mutta maakrapujen seurassa golffari....?

Ilmeisesti olet tittelinkipeä, joka jakelee käyntikorttia paljon, kun siinä lukee myyntipäällikkö:)
On se hienoa kun on titteleitä, jolla erottua tavallisesta rahvaasta.
Tietenkin tittelit vielä vaihtuvat tilanteen mukaan.
Minä kun harrastan lentämistäkin, olen "maakrapujen seurassa joko lentäjä tai purjehtija. Kun opllaan purjehtimassa porukalla olen lentäjä, kun ollaan lentämässä olen lentävä merikarhu...
Aina löytyy titteli joka jotenkin ylittää ne muut:)

Lue lisää

Joo, purjehtija tai seilori on meikäläiselle sopiva maakravun vastakohta, mahottoman hieano titteli josta ei tule edes kipeäksi. Valitettavasti eroan tavallisesta rahvaasta. Minkäs sille voi :-( Penskasta saakka olen tuosta tunteesta kärsinyt.

Yhtenäiskulttuurin paine on niin kova että kaikki haluavat erottua tavallisesta rahvaasta, ja uskovat mainosmiestä kuten jo kolkytä vuotta sitten: "ole erilainen - käytä Tabac Originaalia" ja kaikki kaksi miljoonaa suomalaista uskoivat ja ovat erilaisia. No, viime aikoina on lisääntynyt entisestään kilpailu ja mollaus, kaikkien pitää olla niin hiton hyviä joka ainoassa asiassa. Siitä onneksi pääsee eroon kun irroittaa keulapestin, sen jälkeen ei ole mitään väliä mitä joku kirjainsotkulla itsensä nimittänyt tavallisen rahvaan tavallista tavallisempi edustaja meikäläisestä ajattelee, ei haittaa vaikka hän pitää itseään minua parempana ihmisenä, uskoo että tavallisuus on taivaallista ja kieltää sanan maakrapu käytön ihmisryhmää leimaavana.

cpt.Morgan kirjoitti:

Yli 40 vuotta olen erilaisilla aluksilla vasta seilannut, mutta kerrohan milloin ne vuodet tulevat täyteen, että alan ymmärtämään?

se on myönnettävä, että kaikilla ei taida tulla koskaan.

sdfgsdfg kirjoitti:

Hän siis tyrkoittaa minun veneeni oikeaa puolta.
Onko sillä sitten eroa sanooko hän minun veneen styyrpuri vai minun veneeni oikea?
Aivan selvää minun mielestä.

eroa, jos sanotaan "menen oikealta" tai "menen paapuurin puolelta"

Ikäseilori kirjoitti:

eroa, jos sanotaan "menen oikealta" tai "menen paapuurin puolelta"

Todella toivon, että on...

lgfsdj kirjoitti:

Onneksi en ole insinööri, vaikka jo kymmenen vuotta olenkin työkseni piirtänyt paperikoneen kuvia =). Niissähän on tämä sama ongelma, kun kappaleen vasen sivu onkin piirustuksen oikealla puolella (jenkit tietty piirtää senkin toisinpäin). Koita siinä sitten puhelimessa selittää miksi vasen kuvanto löytyy oikealta puolelta...

Mun puolesta on ihan sama mitä termistöä muiden veneissä käytetään. Mun kipparoimassa veneessä on kuitenkin styyra ja paara. Yksi kaveri siitä aina napisee että miksei voi sanoa vasen/oikea. Se on sama kaveri joka ajaa 100 000€ moottoriveneellä fendarit alhaalla, eikä tiedä mikä on paalusolmu ja valittaa kun sen vene on huono kääntymään satamassa (veneessä kaksi moottoria/vetolaitetta).

Lue lisää

että teille styyra-paara -tyypeille nauretaan kautta maan. Listasit tuossakin totaalisia Ei-mitään-väliä -asioita (fendarit, paalusolmut) muka osaamattomuuden merkeiksi. Se on tietty noloa, jos ei kaksikoneista osaa käännellä.

rtrttrtrt kirjoitti:

että teille styyra-paara -tyypeille nauretaan kautta maan. Listasit tuossakin totaalisia Ei-mitään-väliä -asioita (fendarit, paalusolmut) muka osaamattomuuden merkeiksi. Se on tietty noloa, jos ei kaksikoneista osaa käännellä.

Lue lisää

Minä ymmärrän kyllä että soutuveneilijä sadevesialtaassa ei tarvitse tietää miten paalusolmu tehdään, eikä se tarvitse fendareitakaan. Mutta jos kaveri marssii salkullinen rahuskia mukanaan venekauppaan ja luovutuksen yhteydessä lopuksi kysyy että miten tämä pysähtyy. Niin ainakin minun mielestä tiedot/taidot on hiukan puutteelliset. Käyttäköön sitten mitä termejä haluaa...kunhan saa veneen pysymään tukevasti laiturissa ja ne riittävän isot fendarit on oikealla korkeudella.

sdfgsdfg kirjoitti:

Vhf:llä huutaa joku porttugalilainen kalastaja porttugaliksi että kiertää sinut troolinsa kanssa oikealta, mutta kertoo sen portugaliksi, niin on ihan sama mitä termiä sinä käytät, loppu on tuuripeliä silti.

Lue lisää

on saatavilla, sieltä käy merenkulun termit selviksi....

Promariner kirjoitti:

on saatavilla, sieltä käy merenkulun termit selviksi....

Sille madagaskarilaiselle kalastajalle joka ei kieliä osaa.

veneesi miehistöksi kun pipo noin tiukalla? Meidän veneessä saa selkä olla mihinpäin vain ja silti oikea on aina samalla puolella.

Ikäseilori kirjoitti:

puolen venettäsi ohitus tapahtuu, kun vastaasi tuleva alus ilmoittaa ohittavasi sinut oikealta puolelta?
Miehistöllesihän olet opettanut kumpi puoli se on.

"kummalta puolen venettäsi ohitus tapahtuu, kun vastaasi tuleva alus ilmoittaa ohittavasi sinut oikealta puolelta ? "
Jos vastaan tuleva alus on minua ohittamassa, kulkee veneeni takaperin. Jos veneeni menisi eteenpäin, olisi vastaantuleva vene kohtaamassa minun venettäni.
Tästä seuraa, että vastaantuleva ohittava vene sivuuttaa minut styyrpuurin puolelta.
Kannattaa muistaa, että kun autolla peruuttaa, vaihtuu oikea ja vasen toisinpäin liikennesääntöjen kannalta, mutta veneen styyrpuuri on silti samalla puolella kuin ennenkin, sen voisi vaikka maalata kylkeen.

Jurristikko kirjoitti:

No tietenkin jaoittelen, minäkin olin maakrapu aikoinaan, siksi tiedän eron. Maakrapu ei ole oma lajinsa, geneettistä eroavaisuutta merikarhun kanssa ei ole, kyse on opitusta ominaisuudesta eli fenotyypin erosta. Maakrapu ja merikarhu voivat tuottaa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä.

Enkä tykkää kun fennomaanikko snoppailee ja yrittää väittää että maakrapuslangi on ainoa oikea virallisesti sallittu puhetyyli purjealuksessa.

Lue lisää

Fenotyyppi on genotyypin ilmenemismuoto, eli opitut asiat on sitten aivan erikseen. Näin pilkkua viilatakseni...

sfdgag sdgh sdfh sh kirjoitti:

Ja mitäs ne ammattikuskit sanoo silloin kun ei puhuta suomea? Left-left / right-right? Vaiko käytetäänkö kansainvälisessä merenkulussa ehkä sittenkin termejä starboard ja port? Suomi on veneilyn perähikiä, ei pidä unohtaa sitä. Styyrpuurin ja paapuurin sijaan oikea ja vasen riittää niille veneilijöille, jotka eivät koskaan lähde ulkomaille veneellään.

Lue lisää

Tänään tuli ohjelmaa jäänmurtajista ja kopteeni saoi perämiehelle että jätetään oikealle. Kauppalaivaa ohittaessaan. Että silleen...

xy kirjoitti:

Tänään tuli ohjelmaa jäänmurtajista ja kopteeni saoi perämiehelle että jätetään oikealle. Kauppalaivaa ohittaessaan. Että silleen...

Entäs sitten?

9 kirjoitti:

Entäs sitten?

tuon tarkoitetun kommentiksi väitteeseen, että "oikea" ja "vasen" eivät kelpaisi merellä käytettäviksi ilmaisuiksi vaan pitäisi puhua styyrpuurista ja paapuurista (tai styyrasta ja paarasta, jotka näyttävät joidenkin mielestä olevan ainoita oikeita muotoja).

xy kirjoitti:

Tänään tuli ohjelmaa jäänmurtajista ja kopteeni saoi perämiehelle että jätetään oikealle. Kauppalaivaa ohittaessaan. Että silleen...

En siis usko, että :"Tänään tuli ohjelmaa jäänmurtajista ja kopteeni saoi perämiehelle että jätetään oikealle"

Ensinnäkin ko jäänmurtajassa tuskin edes oli kopteenia, vaikka kapteeni olikin.
Ja toisekseen, jos nimenomaan kapteeni noin sanoikin, niin tuskin ainakaan perämiehelle, miksi ihmeessä olisi niin tehnyt ?
Olisi paljon uskottavampi väite, että noin olisi sanottu ruorimiehelle.

!_! kirjoitti:

En siis usko, että :"Tänään tuli ohjelmaa jäänmurtajista ja kopteeni saoi perämiehelle että jätetään oikealle"

Ensinnäkin ko jäänmurtajassa tuskin edes oli kopteenia, vaikka kapteeni olikin.
Ja toisekseen, jos nimenomaan kapteeni noin sanoikin, niin tuskin ainakaan perämiehelle, miksi ihmeessä olisi niin tehnyt ?
Olisi paljon uskottavampi väite, että noin olisi sanottu ruorimiehelle.

Lue lisää

Kannattaa katsoa itse mitä tapahtuu Maanantain A-studio
http://areena.yle.fi/video/796289
Juttu alkaa 17 minuutin kohdalta. Väistö 24 minuutin kohdalla.

24 kirjoitti:

Oikea ja vasen ovat aina veneen suhteen kaikessa sellaisessa, mikä mitenkään liittyy veneen kulkuun. Tämä on itsestään selvä asia.

Huomioikaa että eräillä menee oikea ja vasen joskus sekaisin. Saatikka styyrpuuri ja paapuuri. "Heiei paapuuriin, eikun oikelle!"

cpt.Morgan kirjoitti:

Yli 40 vuotta olen erilaisilla aluksilla vasta seilannut, mutta kerrohan milloin ne vuodet tulevat täyteen, että alan ymmärtämään?

40 vuotta purjehtinut ja käyttää edelleen oikeaa ja vasenta..

tottakaan kirjoitti:

40 vuotta purjehtinut ja käyttää edelleen oikeaa ja vasenta..

kaikki kun ei ole sellaisia selkärangattomia nousukkaita, joilla on tarve yrittää korostaa "merikarhumaisuuttaan" sanastolla. Pieni vähemmistö jengistä on niin fiksuja, että sanovat oikeaa oikeaksi eivätkä keksi sille jotain stiiknafuulia-nimitystä.

sdfgsdfg kirjoitti:

Toisaalta on hyvä, kun on olemassa nuo termit, jos ihmiselle on noin vaikeaa selvitä perusasioista kuten oikea ja vasen.
Meillä aurinko nousee sieltä mistä se nousee, yleensä idästä :)
Veneessä on vasen ja oikea puoli ja meillä ainakin jokainen tietää kumpi on vasen ja kumpi oikea kylki, pienimmät lapsetkin. Jos vaimo on edessä, ja huudan että laita fendari oikealle tai vasemmalle puolelle niin ihan sama miten päin hän seisoo, hänkin tajuaa veneen oikean ja vasemman puolen.

Mun naapurini peruutti autooni, tuli hän kertomaan että oli peruuttanut vasempaan kylkeen, ei teettänyt mitään ongelmaa tajuta että kuskin puoli on rutussa.
Ja jos kyseessä olisi ollut englantilainen auto, niin kyseessä olisi ollut vänkärin puoli, silti vasen.

Suunnat ovat toisille vaikea homma, sen huomasin jo kouluaikoina kun teknisessä piirustuksessä käsiteltiin kappaleita 3-d avaruudessa. Se voi olla vaikeaa jopa insinööreillekin.

Lue lisää

AURINKO EI NOUSE MISTÄÄN, MAAPALLO PYÖRII!

sdfgsdfg kirjoitti:

Veneessämme puhutaan mm esim genoasta, kerta pelkka keulapurje ei sano mikä keulapurje on kyseessä.
Myös isopurje on, vaikka se ei ole edes isoinm sehän on oikein suomennettuna pääpurje.
Venettä käännetään tilanteesta riippuen joko oikealle ja vasemmalle tai tuuleen suojaan ylös alas (ei käytetä vain veneilyssä).
Tarkoitan nyt siis sitä, että jos veneessä on jotain, jolle on olemassa jo sana käytössä ennastaan, on sille turha kehitellä tai keksiä uutta. Miksi keittiöstä pitää tehdä pentteri tai lattiasta turkki jne jne.
Skuutti tai jalus on ihan normaali käyttää, kerta sille välineelle tuskin kenelläkään on ollut käyttöä ennen purjehtimista, itse en ollut purjeita kiristänyt ennenkun menin purjeveneeseen, en siis viittinyt myöskään keksiä sille vielä väkinäisempää nimeä, kuten purjeenkiristinköysi tai muuta, koska sille termi oli.

Jokaisessa lajissahan on halu ja tarve keksiä lajikohtaista sanastoa, jolla erotutaan ns. rahvaasta, tyhmää mutta niin se vaan on.

Lue lisää

Taidat olla persläpi jos et tiedä mikä purje sulla on keulassa ylhäällä

Ei näemmä löydy selitystä miten nuo 2 eroaa toisistaan.

Börjare. kirjoitti:

Ei näemmä löydy selitystä miten nuo 2 eroaa toisistaan.

http://fi.wiktionary.org/wiki/tyyrpuuri

sdfgggg kirjoitti:

http://fi.wiktionary.org/wiki/tyyrpuuri

"(merenkulku) styyrpuuri, aluksen perästä eteenpäin katsoen oikea puoli; ohjauspuoli eli se puoli mistä alusta ohjataan" (wikipedia)

Monissa aluksissa ohjaus on vasemmalla puolella.

Mutta tuossahan on onneksi se tärkein pointti sanottu, styyrpuri on aluksen OIKEA PUOLI.
Miksi siis puhua styyrpurista kun se pitää ensin selittää ihmisille, että se on se oikea puoli.

Börjare. kirjoitti:

"(merenkulku) styyrpuuri, aluksen perästä eteenpäin katsoen oikea puoli; ohjauspuoli eli se puoli mistä alusta ohjataan" (wikipedia)

Monissa aluksissa ohjaus on vasemmalla puolella.

Mutta tuossahan on onneksi se tärkein pointti sanottu, styyrpuri on aluksen OIKEA PUOLI.
Miksi siis puhua styyrpurista kun se pitää ensin selittää ihmisille, että se on se oikea puoli.

Lue lisää

Kun veneilemätön ystäväsi tulee vieraisille keula laiturissa olevaan veneeseesi ja tiedät, että keulan styyrpuurin puolelta saa askeleensa paremmin aseteltua, neuvotko häntä tulemaan oikealta?

Börjare. kirjoitti:

"(merenkulku) styyrpuuri, aluksen perästä eteenpäin katsoen oikea puoli; ohjauspuoli eli se puoli mistä alusta ohjataan" (wikipedia)

Monissa aluksissa ohjaus on vasemmalla puolella.

Mutta tuossahan on onneksi se tärkein pointti sanottu, styyrpuri on aluksen OIKEA PUOLI.
Miksi siis puhua styyrpurista kun se pitää ensin selittää ihmisille, että se on se oikea puoli.

Lue lisää

Paapuuri = aluksen keulasta taaksespäin katsoen oikea puoli.
Siksi siis puhua styyrpurista kun pitää ensin selittää ihmisille, että se ei ole se oikea puoli joka on paapuuri.

Börjare. kirjoitti:

"(merenkulku) styyrpuuri, aluksen perästä eteenpäin katsoen oikea puoli; ohjauspuoli eli se puoli mistä alusta ohjataan" (wikipedia)

Monissa aluksissa ohjaus on vasemmalla puolella.

Mutta tuossahan on onneksi se tärkein pointti sanottu, styyrpuri on aluksen OIKEA PUOLI.
Miksi siis puhua styyrpurista kun se pitää ensin selittää ihmisille, että se on se oikea puoli.

Lue lisää

on tietää mikä on oikea puoli ja mikä väärä puoli. Pätee laajemminkin elämässä.

tämä sama kirjoitti:

Kun veneilemätön ystäväsi tulee vieraisille keula laiturissa olevaan veneeseesi ja tiedät, että keulan styyrpuurin puolelta saa askeleensa paremmin aseteltua, neuvotko häntä tulemaan oikealta?

Lue lisää

Se veneilemätön vieras tippuu varmaan mereen kun sanon että styyrpurin puolella on parempi nousta, tai sitten hän pysähtyy ja kysyy että "mikä on styyrpuri" ja sitten sanon hänelle että se on se veneen oikea kylki.
Loputulos sama, tosin pienen selvittelyn päätteeksi.

Jurristikko kirjoitti:

Paapuuri = aluksen keulasta taaksespäin katsoen oikea puoli.
Siksi siis puhua styyrpurista kun pitää ensin selittää ihmisille, että se ei ole se oikea puoli joka on paapuuri.

Lue lisää

Mistä päin katsot, niin se on veneen oikea kylki/sivu/puoli....
Ihmisen pitää olla äärimmäisen tyhmä tai yksinkertainen jos ei tiedä mikä on veneen oikea puoli tai vasen.
Ainahan kulkuneuvon oikea puoli on takaa eteenpäin katsottuna, oli kyseessä auto, vene, moottoripyörä, moottorikelkka, fillari, lentokone......

sdfgsdfg kirjoitti:

Se veneilemätön vieras tippuu varmaan mereen kun sanon että styyrpurin puolella on parempi nousta, tai sitten hän pysähtyy ja kysyy että "mikä on styyrpuri" ja sitten sanon hänelle että se on se veneen oikea kylki.
Loputulos sama, tosin pienen selvittelyn päätteeksi.

Lue lisää

Oletetaankin sitten tuttava veneileväksi ja styyrpuurin käsitteen tuntevaksi. Kummalta puolelta hän nousee, oikealta vai vasemmalta?

jatketaan kirjoitti:

Oletetaankin sitten tuttava veneileväksi ja styyrpuurin käsitteen tuntevaksi. Kummalta puolelta hän nousee, oikealta vai vasemmalta?

"Kummalta puolelta hän nousee"

Hän kokeneena veneiljänä päättää sen ihan itse, iso poika kun on, munat ja kaikki.
Mutta jos sinä et tiedä, hän nousee veneeseen veneen oikealta puolelta, jos siis nousee styyrpurin puolelta.

sdfgsdfg kirjoitti:

"Kummalta puolelta hän nousee"

Hän kokeneena veneiljänä päättää sen ihan itse, iso poika kun on, munat ja kaikki.
Mutta jos sinä et tiedä, hän nousee veneeseen veneen oikealta puolelta, jos siis nousee styyrpurin puolelta.

Lue lisää

Moni tietää omasta veneestään, kummalta puolen munallisen tai munattoman nousu onnistuu paremmin, vaikka se ei niin ilmiselvää tulijalle olisikaan. Ja tulija tulee tulee varmaankin styyran kyljeltä, jos ehdotat oikeaa kylkeä. Mutta yhtä varmasti paaran puolelta, jos neuvot oikealle. Kokeile vaikka ensi kesänä.

Gasti sanoo että vene törmäyskurssilla keulasuuntimassa 40 astetta.
Joskus joku sanoo että vene tulossa oikealta tai vasemmalta.

Miksi ette puhu vain styyrpurista ja paapurista, miksi sitten ohjailussa ja laituriin menossa puhutte oikeasta ja vasemmasta. Ja miksi moottorillä käännetään oikeaan, mutta purjeilla styyrpuriin??????

Eikös siinä ole se kauhea erehdyksen mahdollisuus kun ilmoitat että oikea kylki laituriin, ja kun gasti katselee juuri taakse päin niin fendarit menevät väärälle puolelle? :)

Kyllä se on sanottava, että vaikka kuinka termistösnobbailu on typerää, niin vielä typerämpää on sekoittaa eri termit sa sitten vasta on sillisalaattiainekset valmiit.

on, että kipparin pitää joka tapauksessa katsoa itse, mitä siellä on. Kippari on vastuussa, joten ei hän voi vierittää vastuuta gastin havaintojen ja sanomisten päälle. Full stop.

sdfgsdfg kirjoitti:

Gasti sanoo että vene törmäyskurssilla keulasuuntimassa 40 astetta.
Joskus joku sanoo että vene tulossa oikealta tai vasemmalta.

Miksi ette puhu vain styyrpurista ja paapurista, miksi sitten ohjailussa ja laituriin menossa puhutte oikeasta ja vasemmasta. Ja miksi moottorillä käännetään oikeaan, mutta purjeilla styyrpuriin??????

Eikös siinä ole se kauhea erehdyksen mahdollisuus kun ilmoitat että oikea kylki laituriin, ja kun gasti katselee juuri taakse päin niin fendarit menevät väärälle puolelle? :)

Kyllä se on sanottava, että vaikka kuinka termistösnobbailu on typerää, niin vielä typerämpää on sekoittaa eri termit sa sitten vasta on sillisalaattiainekset valmiit.

Lue lisää

Niin, jos vene on törmäyskurssilla keulasuuntimassa 40 astetta, niin tämä ei ensinnäkään sisällä tietoa siitä, että onko vene keulasta oikealla vai vasemmalla ja toisekseen vaikka puhuttaisiin oikeasta tai vasemmasta suuntimasta, niin se ei vielä kerro mitään siitä kohtuullisen olennaisesta seikasta, että kumpi väistää.

Oikeasta ja vasemmasta puhutaan ohjailussa, koska se on meille luonteva tapa kommunikoida. Olen purjehtinut pikkupojasta saakka, enkä ole koskaan tottunut kääntämään styyrpuuriin tai paapuuriin, vaikka ymmärrän kyllä termit noinkin käytettynä.

Purjeillakaan ei siis käännetä styyrpuuriin, mutta ei myöskään oikealle. Purjeilla ohjataan joko ylemmäs tai alemmas. Purjevenettä ajetaan koko ajan tuulen mukaan tiettyyn tuulikulmaan (syitä en jaksa selittää), joten pinna/ruorimiehelle ylemmäs tai alemmas on se luonteva tapa määritellä suunnanmuutos, muutos suhteessa siihen minkä mukaan ajetaan.

Koneella ajaessa ajetaan maiseman kiintopisteiden tms. mukaan, jolloin oikealle tai vasemmalle on se luonteva tapa määritellä suunnanmuutos.

Jos puhun oikeasta kyljestä, siinä ei ole mitään erehdyksen vaaraa. Jos käsken sinun nostaa oikean kätesi, niin tuskinpa kätesi riippuu siitä miten me satumme seisomaan toisiimme nähden. Toisaalta, sellaisia idiootteja tässä keskustelussa kyllä pyörii, että ehkä joku sitten sekoaa ja nostaa vasemman kätensä kun se on puhujasta katsoen oikealla.

Me emme siis sekoita mitään termejä. Kun käytetään styyraa ja paaraa jo sanan taivutusmuodosta (styyralla, paaralla) käy ilmi mitä tarkoitetaan, sitä ei voi mitenkään sekoitaa oikeaan tai vasempaan. Jos joku haluaa käyttää styyrpuuria tarkoittaen oikealla puolella, hän sanoo styyrpuurissa, ei koskaan styyrpuurilla. Styyrpuurissa = oikealla puolella, styyrpuurilla = oikealla halssilla. Tässä näen sekaannusvaaran ja siksi on parempi ja selkeämpi puhua styyrpuurilla = oikealla halssilla, oikealla = oikealla puolella. Mutta en minä sitä ikinä näin ole pohtinut, tähän olen vain tottunut ja suunnilleen näin on puhuttu kaikissa veneissä missä olen purjehtinut.

1+10 kirjoitti:

Niin, jos vene on törmäyskurssilla keulasuuntimassa 40 astetta, niin tämä ei ensinnäkään sisällä tietoa siitä, että onko vene keulasta oikealla vai vasemmalla ja toisekseen vaikka puhuttaisiin oikeasta tai vasemmasta suuntimasta, niin se ei vielä kerro mitään siitä kohtuullisen olennaisesta seikasta, että kumpi väistää.

Oikeasta ja vasemmasta puhutaan ohjailussa, koska se on meille luonteva tapa kommunikoida. Olen purjehtinut pikkupojasta saakka, enkä ole koskaan tottunut kääntämään styyrpuuriin tai paapuuriin, vaikka ymmärrän kyllä termit noinkin käytettynä.

Purjeillakaan ei siis käännetä styyrpuuriin, mutta ei myöskään oikealle. Purjeilla ohjataan joko ylemmäs tai alemmas. Purjevenettä ajetaan koko ajan tuulen mukaan tiettyyn tuulikulmaan (syitä en jaksa selittää), joten pinna/ruorimiehelle ylemmäs tai alemmas on se luonteva tapa määritellä suunnanmuutos, muutos suhteessa siihen minkä mukaan ajetaan.

Koneella ajaessa ajetaan maiseman kiintopisteiden tms. mukaan, jolloin oikealle tai vasemmalle on se luonteva tapa määritellä suunnanmuutos.

Jos puhun oikeasta kyljestä, siinä ei ole mitään erehdyksen vaaraa. Jos käsken sinun nostaa oikean kätesi, niin tuskinpa kätesi riippuu siitä miten me satumme seisomaan toisiimme nähden. Toisaalta, sellaisia idiootteja tässä keskustelussa kyllä pyörii, että ehkä joku sitten sekoaa ja nostaa vasemman kätensä kun se on puhujasta katsoen oikealla.

Me emme siis sekoita mitään termejä. Kun käytetään styyraa ja paaraa jo sanan taivutusmuodosta (styyralla, paaralla) käy ilmi mitä tarkoitetaan, sitä ei voi mitenkään sekoitaa oikeaan tai vasempaan. Jos joku haluaa käyttää styyrpuuria tarkoittaen oikealla puolella, hän sanoo styyrpuurissa, ei koskaan styyrpuurilla. Styyrpuurissa = oikealla puolella, styyrpuurilla = oikealla halssilla. Tässä näen sekaannusvaaran ja siksi on parempi ja selkeämpi puhua styyrpuurilla = oikealla halssilla, oikealla = oikealla puolella. Mutta en minä sitä ikinä näin ole pohtinut, tähän olen vain tottunut ja suunnilleen näin on puhuttu kaikissa veneissä missä olen purjehtinut.

Lue lisää

Keulasuuntima ei ole sama kuin keulakulma. Keulasuuntima on aina keulasta oikealle 0-360 astetta, jos keulasuuntima on 40 niin se on keulakulma on 40 astetta oikealle tai keulakulma on 40. Kun kyseessä on keulasuuntima 320 astetta niin keulakulma on 40 astetta vasemmalle tai -40.
Keulasuuntima on kyllä aina selvä suunta.

Mutta kuten ehkä tästä huomasimme, monet kaltaisesi veneilijät snobbailevat termeillä, vaikka eivät tiedä merenkulusta oikeasti mitään.

sdfgsdfg kirjoitti:

Keulasuuntima ei ole sama kuin keulakulma. Keulasuuntima on aina keulasta oikealle 0-360 astetta, jos keulasuuntima on 40 niin se on keulakulma on 40 astetta oikealle tai keulakulma on 40. Kun kyseessä on keulasuuntima 320 astetta niin keulakulma on 40 astetta vasemmalle tai -40.
Keulasuuntima on kyllä aina selvä suunta.

Mutta kuten ehkä tästä huomasimme, monet kaltaisesi veneilijät snobbailevat termeillä, vaikka eivät tiedä merenkulusta oikeasti mitään.

Lue lisää

Ja sulta löytyy veneestä se "ei snobbaileva" miehistönjäsen, joka muitta mutkitta ja ilman mitään epäröintiä tai virhemahdollisuutta osaa ilmoittaa, että keulasta vasempaan oleva vene on keulasuuntimassa 320 astetta? Tällaista paskaa ei jauha muu kuin saaristolaivurin oppimäärän ulkoaopetellut pelle, joka ei veneessä ole koskaan ollut. Keulasuuntimalla on oma käytännön käyttönsä tietyissä tilanteissa, lähinnä tutka-ajoon liittyen, mutta en ole ikinä kuullut kenenkään ilmaisevan keulasta vasempaan olevaa näköhavaintoa keulasuuntimana, en edes merivoimissa, jossa sentään puhutaan melkosen jämptiä kieltä. Jos joku tuollaisen sanan päästäisi, niin todennäköisintä on, että hän tarkoittaa keulakulmaa.

sdfgsdfg kirjoitti:

Keulasuuntima ei ole sama kuin keulakulma. Keulasuuntima on aina keulasta oikealle 0-360 astetta, jos keulasuuntima on 40 niin se on keulakulma on 40 astetta oikealle tai keulakulma on 40. Kun kyseessä on keulasuuntima 320 astetta niin keulakulma on 40 astetta vasemmalle tai -40.
Keulasuuntima on kyllä aina selvä suunta.

Mutta kuten ehkä tästä huomasimme, monet kaltaisesi veneilijät snobbailevat termeillä, vaikka eivät tiedä merenkulusta oikeasti mitään.

Lue lisää

Eikös snobbailutermi ole sellainen tietyllä alalla käytettävä erikoistermi, jota kukaan asiaan vihkiytymätön ei ymmärrä ja jonka käyttöön ei ole mitään todellista tarvetta. Keulasuuntima on täsmälleen tällainen termi.

Tällä kuvaamallasi tavalla meilläkin toimitaan.
Käytetyt termit on luontevia, ja mun gastit yleensä osaa niitä myös oikein käyttää. Ja juurikin niin, että asia on yksiselitteisen selvä. Vaikkapa:" Jennin takana on vene, mutta se on paaralla" . Kippari tietää heti, että ei aihetta toimenpiteisiin. Tai vastaavasti: " Jennin takana on kohtaavalla kurssilla vene, ja se on styyralla". Tässä kippari tekee päätöksen laskea vähän kurssia ja menee styyralla (styyrpuurin halssilla) olevan perän taitse. Kippari laskee siis kurssia, kunnes näkee sen toisen veneen itsekin. Saattaa tosin hieman nostaa sen jälkeen, kun on arvoinut itse kohtauspaikan ja etäisyydet.
Lyhyt ja ytimekäs "se on paaralla" on helpompi ja yksiselitteisempi sanoa, kuin että "se on paapuurin halssilla" puhumattakaan, että yrittäisi sanoa "se on niin, että sillä on tuuli vasemmalta".

Oikeaa ja vasenta käytetään myös paljon, kun sekaannuksen vaaraa ei ole. Pääasiassa siis muulloin, kuin halsseista puhuttaessa, koska se halssi määrää väistämisvelvollisuuden kahden purjeveneen kohdatessa. Mutta termiä käytetään usein myös kun tarkoitetaan veneen jompaa kumpaa puolta. Vaikkapa niin, että kun pyydän heittoplokia vaikkapa ulkoskuuttauksen tekemista varten, niin saatan sanoa sen olevan paaran puolen keskimmäisessa hyllyssä. Toimii siinäkin se "vasemmalla keskimmäisessä hyllyssä", paitsi silloin, kun puhutaan takakajuutasta. Silloinhan se kajuutan ovelta sisään katsova ajattelee omasta näkökulmastaan vasenta. Joka ei ole sama kuin veneen paaran puoli. Sekaannuksen vaara on olemassa, joten se paaran puoli on parempi tässä kohtaa.

Hyvin usein kuitenkin juuri havainnot ilmoitetaan "etuoikealla, 20-25 astetta" jne. Ei siinä ole sekaannuksen vaaraa ja kaikki ymmärtää asian. Taqi vastaantuleva tai oohitettava vene, se voidaan ihan hyvin ottaa oikeelta tai vasemmalta. Ei sekaannuksen vaaraa.

Ylemmäs ja alemmas on myös paljon käytetyt termit mun veneessä. Yleensä pyydän aina pinnassa olevaa ajamaan ylemmäs, koska muuten ne usein ajaa "alabanaanin". Purjeveneessä kun se keulasuunta ei ole kulkusuunta, ja yllättävän moni tuntemani kokenutkin purjehtija vaistomaisesti niin olettaa. Tai ainakin ajaa niin kuin ei sortoa ja siftejä olisikaan. Mä ajan mielummi yläbanaanin (alkuun "liian" ylös ja lasken sitten kurssia), koska jos tuuli siftaakin, niin lopussa voi joutua piinaamaan liian ylös tai tekemään turhan vendan.

Sitten se hankalampi osa termejä. Mulle luuvartti ja lee on joskus olleet hankalia, jopa turhia termejä. No, kilpapurjehduksessa köliveneessä gastina oleminen opettaa kyllä niiden osaamisen tarpeellisuuden nopeasti...
Kun spinnulla ajetaan, niin molemmissa spinnunskuteissa on eri gasti. Ja äkkinäisessä tilanteessa komento on useimmin "luuta ulos ja alas" Silloin luuvartin skuutissa oleva sekä ylä/alagaijaa hoitavat tietää heti, että spinnun puominpuoleista kulmaa täytyy vetää ulommas ja alemmas. Ja myös tekevät niin. Spinnua ajava gastihan hoitaa vaan leen skuuttia ja tekee sen itsenäisesti ja käskyttää muita...
Ja erityisesti yllätyksellisessä tilanteessa komento "luu irti" täytyy olla täysin selkärangassa.

Esimerkit ei kaikki ole ihan järkevistä, todellisista tilanteista otettuja, mutta sinnepäin... ;-)

7+1 kirjoitti:

Ja sulta löytyy veneestä se "ei snobbaileva" miehistönjäsen, joka muitta mutkitta ja ilman mitään epäröintiä tai virhemahdollisuutta osaa ilmoittaa, että keulasta vasempaan oleva vene on keulasuuntimassa 320 astetta? Tällaista paskaa ei jauha muu kuin saaristolaivurin oppimäärän ulkoaopetellut pelle, joka ei veneessä ole koskaan ollut. Keulasuuntimalla on oma käytännön käyttönsä tietyissä tilanteissa, lähinnä tutka-ajoon liittyen, mutta en ole ikinä kuullut kenenkään ilmaisevan keulasta vasempaan olevaa näköhavaintoa keulasuuntimana, en edes merivoimissa, jossa sentään puhutaan melkosen jämptiä kieltä. Jos joku tuollaisen sanan päästäisi, niin todennäköisintä on, että hän tarkoittaa keulakulmaa.

Lue lisää

Jos sinun veneissä olevat eivät tajua kulmia ja asteita, se ei ole juurikaan kovin paljoa minun ongelma.
Meillä laivastossa käytettiin kyllä keulasuuntimaa ja keulakulmaa, molempia, mutta myös niiden käyttäjät tiesivät niiden eron, toisin kuin sinä, josta tässä nyt olikin kyse.

Noita "ei snobbailevia" miehistön jäseniä, jotka hallitsevat kulmat ja asteet on minun lisäkseni veneessämme yleensä vaimon, sekä lapseni kun ovat mukana.

Ei kannata ottaa herneitä nenään, vaikka vaimoni erottaa keulakulman ja keulasuuntiman, ja sinä et.

mietin vaan sitä kirjoitti:

Eikös snobbailutermi ole sellainen tietyllä alalla käytettävä erikoistermi, jota kukaan asiaan vihkiytymätön ei ymmärrä ja jonka käyttöön ei ole mitään todellista tarvetta. Keulasuuntima on täsmälleen tällainen termi.

Lue lisää

Terminä se voi olla, mutta sen voi myös ilmoittaa "vene tulee suunnasta 120 atetta" vaikka ei oole terminologiaa, niin sen lie tajuaa.
Kuten aikaisemmin olen sanonut, esim keulasuuntima on ihan käyttökelpoinen termi, koska sille ei juuri normaalikielessä ole olemassa ennastaan termiä, oikea ja vasen on ihan jokapäiväisiä termejä.
Jokainen osaa jo ala-asteella että täysi kierros on 360 astetta, ja puolet 180.
Joku voi ilmoittaa että vene lähestyy kello 2:sta. Ihan oikeinhan ja ymmärrettävästi sekin on ilmoitettu.

sdfgsdfg kirjoitti:

Terminä se voi olla, mutta sen voi myös ilmoittaa "vene tulee suunnasta 120 atetta" vaikka ei oole terminologiaa, niin sen lie tajuaa.
Kuten aikaisemmin olen sanonut, esim keulasuuntima on ihan käyttökelpoinen termi, koska sille ei juuri normaalikielessä ole olemassa ennastaan termiä, oikea ja vasen on ihan jokapäiväisiä termejä.
Jokainen osaa jo ala-asteella että täysi kierros on 360 astetta, ja puolet 180.
Joku voi ilmoittaa että vene lähestyy kello 2:sta. Ihan oikeinhan ja ymmärrettävästi sekin on ilmoitettu.

Lue lisää

ja sitten se venettä ohjaava ajatelee etä se toinen vene ajaa kompassisuuntaa 120 astetta ja miettii omaa suuntaa kompassisuuntana ja jotenkin sitä, että mistäs se toinen vene nyt tuleekaan...

sdfgsdfg kirjoitti:

Jos sinun veneissä olevat eivät tajua kulmia ja asteita, se ei ole juurikaan kovin paljoa minun ongelma.
Meillä laivastossa käytettiin kyllä keulasuuntimaa ja keulakulmaa, molempia, mutta myös niiden käyttäjät tiesivät niiden eron, toisin kuin sinä, josta tässä nyt olikin kyse.

Noita "ei snobbailevia" miehistön jäseniä, jotka hallitsevat kulmat ja asteet on minun lisäkseni veneessämme yleensä vaimon, sekä lapseni kun ovat mukana.

Ei kannata ottaa herneitä nenään, vaikka vaimoni erottaa keulakulman ja keulasuuntiman, ja sinä et.

Lue lisää

Sanopa vielä, liittyen tähän väitettyyn laivastokokemukseesi. Kuuluuko laivastossa tähystäjän ilmoittaa havainnostaan keulakulman vai keulasuuntiman avulla? Lienee itsestään selvää, että tässä tilanteessa merivoimilla on vain yksi oikea vastaus. Kyseessähän on tähystystilanne eikä mikään muu.

Vastaatko vielä myös näihin varsinaisiin alkuperäisiin kysymyksiin, että mitä tuo keulasuuntima kertoo lähestyvän purjealuksen väistämisvelvollisuudesta ja miten tällainen tuossa jonkun aiemmassa viestissä kuvaama styyrpuur/paapuur keskustelu korvataan yleiskielen termillä (jollainen keulasuuntima ei ole).

-Mika- kirjoitti:

Tällä kuvaamallasi tavalla meilläkin toimitaan.
Käytetyt termit on luontevia, ja mun gastit yleensä osaa niitä myös oikein käyttää. Ja juurikin niin, että asia on yksiselitteisen selvä. Vaikkapa:" Jennin takana on vene, mutta se on paaralla" . Kippari tietää heti, että ei aihetta toimenpiteisiin. Tai vastaavasti: " Jennin takana on kohtaavalla kurssilla vene, ja se on styyralla". Tässä kippari tekee päätöksen laskea vähän kurssia ja menee styyralla (styyrpuurin halssilla) olevan perän taitse. Kippari laskee siis kurssia, kunnes näkee sen toisen veneen itsekin. Saattaa tosin hieman nostaa sen jälkeen, kun on arvoinut itse kohtauspaikan ja etäisyydet.
Lyhyt ja ytimekäs "se on paaralla" on helpompi ja yksiselitteisempi sanoa, kuin että "se on paapuurin halssilla" puhumattakaan, että yrittäisi sanoa "se on niin, että sillä on tuuli vasemmalta".

Oikeaa ja vasenta käytetään myös paljon, kun sekaannuksen vaaraa ei ole. Pääasiassa siis muulloin, kuin halsseista puhuttaessa, koska se halssi määrää väistämisvelvollisuuden kahden purjeveneen kohdatessa. Mutta termiä käytetään usein myös kun tarkoitetaan veneen jompaa kumpaa puolta. Vaikkapa niin, että kun pyydän heittoplokia vaikkapa ulkoskuuttauksen tekemista varten, niin saatan sanoa sen olevan paaran puolen keskimmäisessa hyllyssä. Toimii siinäkin se "vasemmalla keskimmäisessä hyllyssä", paitsi silloin, kun puhutaan takakajuutasta. Silloinhan se kajuutan ovelta sisään katsova ajattelee omasta näkökulmastaan vasenta. Joka ei ole sama kuin veneen paaran puoli. Sekaannuksen vaara on olemassa, joten se paaran puoli on parempi tässä kohtaa.

Hyvin usein kuitenkin juuri havainnot ilmoitetaan "etuoikealla, 20-25 astetta" jne. Ei siinä ole sekaannuksen vaaraa ja kaikki ymmärtää asian. Taqi vastaantuleva tai oohitettava vene, se voidaan ihan hyvin ottaa oikeelta tai vasemmalta. Ei sekaannuksen vaaraa.

Ylemmäs ja alemmas on myös paljon käytetyt termit mun veneessä. Yleensä pyydän aina pinnassa olevaa ajamaan ylemmäs, koska muuten ne usein ajaa "alabanaanin". Purjeveneessä kun se keulasuunta ei ole kulkusuunta, ja yllättävän moni tuntemani kokenutkin purjehtija vaistomaisesti niin olettaa. Tai ainakin ajaa niin kuin ei sortoa ja siftejä olisikaan. Mä ajan mielummi yläbanaanin (alkuun "liian" ylös ja lasken sitten kurssia), koska jos tuuli siftaakin, niin lopussa voi joutua piinaamaan liian ylös tai tekemään turhan vendan.

Sitten se hankalampi osa termejä. Mulle luuvartti ja lee on joskus olleet hankalia, jopa turhia termejä. No, kilpapurjehduksessa köliveneessä gastina oleminen opettaa kyllä niiden osaamisen tarpeellisuuden nopeasti...
Kun spinnulla ajetaan, niin molemmissa spinnunskuteissa on eri gasti. Ja äkkinäisessä tilanteessa komento on useimmin "luuta ulos ja alas" Silloin luuvartin skuutissa oleva sekä ylä/alagaijaa hoitavat tietää heti, että spinnun puominpuoleista kulmaa täytyy vetää ulommas ja alemmas. Ja myös tekevät niin. Spinnua ajava gastihan hoitaa vaan leen skuuttia ja tekee sen itsenäisesti ja käskyttää muita...
Ja erityisesti yllätyksellisessä tilanteessa komento "luu irti" täytyy olla täysin selkärangassa.

Esimerkit ei kaikki ole ihan järkevistä, todellisista tilanteista otettuja, mutta sinnepäin... ;-)

Lue lisää

siinä mittää, mutta
jotenkin haikailen sitä, että brassi on jäänyt unholaan tuossa spinnukielessä. Että kaksi skuuttia. Skuutti on skuutti, ei siinä mitää. Mutta ennen se tuulenpuolen raa-an naru oli brassi. Ja brassattiin.

Ei maha mittää. Joko alan haista Laurilta..

.. - .. kirjoitti:

ja sitten se venettä ohjaava ajatelee etä se toinen vene ajaa kompassisuuntaa 120 astetta ja miettii omaa suuntaa kompassisuuntana ja jotenkin sitä, että mistäs se toinen vene nyt tuleekaan...

Lue lisää

Veneen ohjaaja/kippari voi vetää pään pois perseestä, ja katsoa itse pikkaisen ympärilleen.
Ja jos ei vieläkääntajua kuka lähestyy ja mistä, niin ajaa lähimpään rantaan ja antaa veneen jonkun täysjärkisen käyttöön.
Ehkä pitkästä aikaa maailman naurettavin keskustelu tällä palstalla.
Miten voi järkevä purjehtija näin pahasti edes mennä tyyrä/paara snobbailjan provoon.

.. .. kirjoitti:

siinä mittää, mutta
jotenkin haikailen sitä, että brassi on jäänyt unholaan tuossa spinnukielessä. Että kaksi skuuttia. Skuutti on skuutti, ei siinä mitää. Mutta ennen se tuulenpuolen raa-an naru oli brassi. Ja brassattiin.

Ei maha mittää. Joko alan haista Laurilta..

Lue lisää

..itseasiassa se luuvartin skuutti on gaija. Tai siis näin minä olen sen joskus oppinut. Mutta se on vielä sekavampaa mun mielestä, että on ylägaija, gaija ja alagaija. Ja jiipissä se gaija muuttuukin skuutiksi.
Elikkäs me venytetään ja muutellaan näitä termejä vähän. Just sopivasti, että yhteisymmärrys olisi paras mahdollinen. Ja mahdollisimman yhteneväinen muihin venekuntiin myös, koska gastit vaihtuu, vastuut pysyy...

Höphöpöhööö kirjoitti:

Veneen ohjaaja/kippari voi vetää pään pois perseestä, ja katsoa itse pikkaisen ympärilleen.
Ja jos ei vieläkääntajua kuka lähestyy ja mistä, niin ajaa lähimpään rantaan ja antaa veneen jonkun täysjärkisen käyttöön.
Ehkä pitkästä aikaa maailman naurettavin keskustelu tällä palstalla.
Miten voi järkevä purjehtija näin pahasti edes mennä tyyrä/paara snobbailjan provoon.

Lue lisää

niin se menee. Asiallinen "tähystäjän ilmoitus" kipparille on tyylillä "oletko huomannut oikealla/vasemmalla olevan veneen". Erityisen karmea oli tuo jonkun lausuma, että kippari voisi tietää sanotun perusteella, ettei ole tarvetta toimenpiteisiin. Kyllä kipparin pitää nimenomaan itse nähdä, ennenkuin voi päätöksen tehdä. Oikeudessa käy kehnosti, jos rupeaa selittämään väistämisvelvollisuuden laiminlyöntiä sillä, että oli luottanut tähystäjän sanomisiin.

12 kirjoitti:

niin se menee. Asiallinen "tähystäjän ilmoitus" kipparille on tyylillä "oletko huomannut oikealla/vasemmalla olevan veneen". Erityisen karmea oli tuo jonkun lausuma, että kippari voisi tietää sanotun perusteella, ettei ole tarvetta toimenpiteisiin. Kyllä kipparin pitää nimenomaan itse nähdä, ennenkuin voi päätöksen tehdä. Oikeudessa käy kehnosti, jos rupeaa selittämään väistämisvelvollisuuden laiminlyöntiä sillä, että oli luottanut tähystäjän sanomisiin.

Lue lisää

Keksit aivan itse tuon tulkinnan, että kippari toimisi pelkän sanotun perusteella.

Kyse on vain siitä, että styyrpuurilla/paapuurilla sisältää purjehtijalle paljon hyödyllistä informaatiota. Jos oikealla on kohtauskurssilla toinen purjevene styyrpuurilla, niin tämä ilmoitus voi sisältää esim. seuraavan informaation (tarkka informaatiosisältö riippuu tilanteesta, jotan tämä on vain esimerkki, tässä esimerkissä oltaisiin itse paapuurilla): oikealla on VASTAANTULEVA vene, joka siis lähestyy meitä suhteellisen nopeasti ja johon nähden olemme väistämisvelvollisia. Tämä informaatio aiheuttaa luonnollisesti välittömiä toimenpiteitä kipparin taholta, joista ensimmäinen on yleensä tilanteen toteaminen omin silmin. Jos kohtauskurssilla oleva toinen purjevene onkin paapuurilla, niin tämä voi vastaavasti sisältää esim. seuraavan informaation: oikealla on meidän kanssa karkeasti samaan suuntaan kulkeva vene, jonka kurssi leikkaa omaa kurssiamme loivasti, joka lähestyy meitä suhteellisen hitaasti ja johon nähden olemme väistämisvelvollisia. Siellä karttapöydän ääressä voi hyvin olla käynnissä joku akuutimpi prosessi, joten tässä tapauksessa kippari voi esim. ilmoittaa kannelle että "kiitos" ja nousta sitten katsomaan tilannetta 15 sekunnin kuluttua, saatuaan ensin mitattua kartalta esim. sen, kuinka pitkälle oikealle on vielä mahdollista mennä, että pysytään kivien puolesta turvallisilla vesillä. Tämä voi olla hyvin olleellista esim. sen suhteen, väistetäänkö oikealle vai vasemmalle.

Tämä nyt on lähinnä esimerkki siitä, että joillain ihmisillä on nyt vaan niin onneton itsetunto ja valittajan asenne, että jos jotain asiaa ei ymmärrä (esim. styyrpuur paapuur sanojen käyttö) niin tehdään välittömästi tulkinta, että näiden sanojen käyttö on vain pröystäilyä ja ihan yhtä hyvin voisi puhua oikeasta ja vasemmasta. Purjehtijat käyttävät styyrpuuria ja paapuuria syystä. Piste.

sdf sdf sgffdded kirjoitti:

Keksit aivan itse tuon tulkinnan, että kippari toimisi pelkän sanotun perusteella.

Kyse on vain siitä, että styyrpuurilla/paapuurilla sisältää purjehtijalle paljon hyödyllistä informaatiota. Jos oikealla on kohtauskurssilla toinen purjevene styyrpuurilla, niin tämä ilmoitus voi sisältää esim. seuraavan informaation (tarkka informaatiosisältö riippuu tilanteesta, jotan tämä on vain esimerkki, tässä esimerkissä oltaisiin itse paapuurilla): oikealla on VASTAANTULEVA vene, joka siis lähestyy meitä suhteellisen nopeasti ja johon nähden olemme väistämisvelvollisia. Tämä informaatio aiheuttaa luonnollisesti välittömiä toimenpiteitä kipparin taholta, joista ensimmäinen on yleensä tilanteen toteaminen omin silmin. Jos kohtauskurssilla oleva toinen purjevene onkin paapuurilla, niin tämä voi vastaavasti sisältää esim. seuraavan informaation: oikealla on meidän kanssa karkeasti samaan suuntaan kulkeva vene, jonka kurssi leikkaa omaa kurssiamme loivasti, joka lähestyy meitä suhteellisen hitaasti ja johon nähden olemme väistämisvelvollisia. Siellä karttapöydän ääressä voi hyvin olla käynnissä joku akuutimpi prosessi, joten tässä tapauksessa kippari voi esim. ilmoittaa kannelle että "kiitos" ja nousta sitten katsomaan tilannetta 15 sekunnin kuluttua, saatuaan ensin mitattua kartalta esim. sen, kuinka pitkälle oikealle on vielä mahdollista mennä, että pysytään kivien puolesta turvallisilla vesillä. Tämä voi olla hyvin olleellista esim. sen suhteen, väistetäänkö oikealle vai vasemmalle.

Tämä nyt on lähinnä esimerkki siitä, että joillain ihmisillä on nyt vaan niin onneton itsetunto ja valittajan asenne, että jos jotain asiaa ei ymmärrä (esim. styyrpuur paapuur sanojen käyttö) niin tehdään välittömästi tulkinta, että näiden sanojen käyttö on vain pröystäilyä ja ihan yhtä hyvin voisi puhua oikeasta ja vasemmasta. Purjehtijat käyttävät styyrpuuria ja paapuuria syystä. Piste.

Lue lisää

Et ole tainut koskaan oikein purjehtia.
PISTE

sdfgsdfg kirjoitti:

Et ole tainut koskaan oikein purjehtia.
PISTE

Eli et siis pysty mitenkään perustellusti vastaamaan edellä esitettyyn.

16+13 kirjoitti:

Eli et siis pysty mitenkään perustellusti vastaamaan edellä esitettyyn.

Jos kippari vasta tuossa vaiheessa menee alas katsomaan miltä alue, jossa purjehditaan näyttää, ja missä väylä menee, niin se nyt on ihan sama mitä termejä käytetään, myöhässä ollaan.

sdfgsdfg kirjoitti:

Jos kippari vasta tuossa vaiheessa menee alas katsomaan miltä alue, jossa purjehditaan näyttää, ja missä väylä menee, niin se nyt on ihan sama mitä termejä käytetään, myöhässä ollaan.

Lue lisää

No herää nyt pahvi. Ei kai sillä tähystäjän kanssa käytävällä kommunikaatiolla ole mitään helvetin väliä, jos se kippari on siellä kannella valmiiksi. Ei se kippari MENE mihinkään katsomaan, se nyt vaan sattuu olemaan siellä alhaalla tekemässä niitä normaaleja navigointihommiaan, kun joku kannella havaitsee toisen veneen. Jos tilanne sattuu kipparin ollessa kannella, sopiva kommunikaatio on esimerkiksi "tuolla on vene".

sdf sdfdf gggdfd kirjoitti:

No herää nyt pahvi. Ei kai sillä tähystäjän kanssa käytävällä kommunikaatiolla ole mitään helvetin väliä, jos se kippari on siellä kannella valmiiksi. Ei se kippari MENE mihinkään katsomaan, se nyt vaan sattuu olemaan siellä alhaalla tekemässä niitä normaaleja navigointihommiaan, kun joku kannella havaitsee toisen veneen. Jos tilanne sattuu kipparin ollessa kannella, sopiva kommunikaatio on esimerkiksi "tuolla on vene".

Lue lisää

Niin, tai jos kippari on kotona ja sille pitää soittaa ja selittää missä se toinen vene on, ja missä ite ollaan...

Itselläni on kyllä reitit katsottu valmiiksi ennen lähtöä, kartta on avotilassa mukana, eikä sitä tarvitse kummemmin sattua "olemaan siellä alhaalla tekemässä niitä normaaleja navigointihommiaan".
Kartta/plotteri on kyllä ohjaavan henkilön ulottuvilla kokoaika, jos jotain sattuu, niin pitää olla ajan hermolla jatkuvasti. Kun mies tippuu yli laidan, niin ei sillon ole aikaa mennä hakemaan karttaa, tai tekemään niitä navigointihommia sinne alas, pitää olla heti tieto missä väylä loppuu, minne tuuli painaa, voidaanko olla piissä kauan....

Vaan jos nyt kapteeni sattuu olemaan alhalla tekemässä niitä normaalijuttuja, tai vaikka paskalla, niin peräsimessä on joku, joka osaa venettä ohjailla, joka tuntee säännöt, ja joka tietää miten toimitaan.
Turha sille kipparille on sinne alakertaan, jossa se tekee niitä navigointihommiaan, tai on paskalla, huudella jokaista venettä, reimaria ja luotoa joka näkyy.
Kyllä kapteenin mennessä sisälle, ohjausvastuu on siirretty juuri em. mukaiselle osaavalle henkilölle.
Mitä siitäkin tulisi, kun kapteeni on lepovuorossa, ja vahtivuorossa oleva huutelisi luukusta 5 min. välein kun näkyy jokin vene tai muuta:)

Kuten sanoin, et ole tainut juuri purjehtia.

12 kirjoitti:

niin se menee. Asiallinen "tähystäjän ilmoitus" kipparille on tyylillä "oletko huomannut oikealla/vasemmalla olevan veneen". Erityisen karmea oli tuo jonkun lausuma, että kippari voisi tietää sanotun perusteella, ettei ole tarvetta toimenpiteisiin. Kyllä kipparin pitää nimenomaan itse nähdä, ennenkuin voi päätöksen tehdä. Oikeudessa käy kehnosti, jos rupeaa selittämään väistämisvelvollisuuden laiminlyöntiä sillä, että oli luottanut tähystäjän sanomisiin.

Lue lisää

On se vaan niin, että ei ole aihetta toimenpiteisiin. Tuollaisia tilanteita tulee usein, se on ihan normaalia. Kippari on pinnassa, eikä näe sinne genuan taakse. Siksi siellä on tähystäjä joka sinne taakse näkee. Ja ilmoittaa havaintonsa. Eikä se tähystäjä sitä paaralla olevaa venettä ensimmäisen kerran ilmoita vasta 10 sekuntia ennen törmäystä, vaan hyvissä ajoin. Ei mun ole tarpeen silloin mennä keulaan itse katsomaan, että millanen vene ja kuinka kaukana. Se mun "tähystäjä" on laidalla etummaisena istuva gasti. Sille kuuluu aina se pinnamiehen kuolleen kulman tähystys.

Tilanteen jatkuessa saattaa seuraava ilmoitus tähystävältä olla: "se paaralla oleva on jo 50 metrin päässä, eikä aio ilmeisesti väistää". Tässä tilanteessa saatan sitten ehkä antaa pinnan hetkeksi muille ja vilkasta itse sinne genuan taakse tai laskea hetkeksi kurssia, että näen sen veneen. Harvemmin on tosin aihetta. Syynä törmäyskurssilla oloon on usein se, että siellä toisessa veneessä ei tahystetä ollenkaan!!! vaikka juuri heillä se olisi vielä tarkeämpää, kun ajavat paaralla.
Mutta yleisimmin sieltä mun veneen keulalta kyllä kuuluu:" no nyt se paarailija huomas meidät ja menee takaa"...

Ja niin kuin tuossa jo joku toinenkin totesi, niin se aluperäinen ilmoitus sisältää paljon enemmän informaatiota, kuin äkkiseltään luulisi.

sdfgsdfg kirjoitti:

Niin, tai jos kippari on kotona ja sille pitää soittaa ja selittää missä se toinen vene on, ja missä ite ollaan...

Itselläni on kyllä reitit katsottu valmiiksi ennen lähtöä, kartta on avotilassa mukana, eikä sitä tarvitse kummemmin sattua "olemaan siellä alhaalla tekemässä niitä normaaleja navigointihommiaan".
Kartta/plotteri on kyllä ohjaavan henkilön ulottuvilla kokoaika, jos jotain sattuu, niin pitää olla ajan hermolla jatkuvasti. Kun mies tippuu yli laidan, niin ei sillon ole aikaa mennä hakemaan karttaa, tai tekemään niitä navigointihommia sinne alas, pitää olla heti tieto missä väylä loppuu, minne tuuli painaa, voidaanko olla piissä kauan....

Vaan jos nyt kapteeni sattuu olemaan alhalla tekemässä niitä normaalijuttuja, tai vaikka paskalla, niin peräsimessä on joku, joka osaa venettä ohjailla, joka tuntee säännöt, ja joka tietää miten toimitaan.
Turha sille kipparille on sinne alakertaan, jossa se tekee niitä navigointihommiaan, tai on paskalla, huudella jokaista venettä, reimaria ja luotoa joka näkyy.
Kyllä kapteenin mennessä sisälle, ohjausvastuu on siirretty juuri em. mukaiselle osaavalle henkilölle.
Mitä siitäkin tulisi, kun kapteeni on lepovuorossa, ja vahtivuorossa oleva huutelisi luukusta 5 min. välein kun näkyy jokin vene tai muuta:)

Kuten sanoin, et ole tainut juuri purjehtia.

Lue lisää

Sitten kun joskus kokemusta sinullekin kertyy, saatat huomata että esimerkiksi sateessa tai pimeässä karttapöydän ääressä navigoinnissa on omat etunsa siihen verrattuna, että pitää karttaa avotilassa. Lisäksi vaikka kartta on usein avotilassa, siellä sisällä on paljon muuta joissain tilanteissa oleellistakin tavaraa ja välinettä, kuten esimerkiksi VHF, satamakirjat, jne. Puhumattakaan epäoleellisista kuten eväistä sun muista.

Nähtävästi sä et sitten noilla sun periaatteilla voi oikein lähteä mihinkään ilman että on toinen navigointi ja purjehdustaitoinen gasti mukana? Kun et kerran voi käydä kannen alla ilman että on joku, jolle olet siirtänyt ohjailuvastuun. Mitä muuten olet mieltä, jos se osaava henkilö kuitenkin ajaisi kolarin, vaikka tällaistahan ei sulle tietenkään voi mitenkään sattua kun olet koko ajan ajan hermolla sen plotterisi kanssa, niin kenen on vastuu sinun mielestä?

-Mika- kirjoitti:

On se vaan niin, että ei ole aihetta toimenpiteisiin. Tuollaisia tilanteita tulee usein, se on ihan normaalia. Kippari on pinnassa, eikä näe sinne genuan taakse. Siksi siellä on tähystäjä joka sinne taakse näkee. Ja ilmoittaa havaintonsa. Eikä se tähystäjä sitä paaralla olevaa venettä ensimmäisen kerran ilmoita vasta 10 sekuntia ennen törmäystä, vaan hyvissä ajoin. Ei mun ole tarpeen silloin mennä keulaan itse katsomaan, että millanen vene ja kuinka kaukana. Se mun "tähystäjä" on laidalla etummaisena istuva gasti. Sille kuuluu aina se pinnamiehen kuolleen kulman tähystys.

Tilanteen jatkuessa saattaa seuraava ilmoitus tähystävältä olla: "se paaralla oleva on jo 50 metrin päässä, eikä aio ilmeisesti väistää". Tässä tilanteessa saatan sitten ehkä antaa pinnan hetkeksi muille ja vilkasta itse sinne genuan taakse tai laskea hetkeksi kurssia, että näen sen veneen. Harvemmin on tosin aihetta. Syynä törmäyskurssilla oloon on usein se, että siellä toisessa veneessä ei tahystetä ollenkaan!!! vaikka juuri heillä se olisi vielä tarkeämpää, kun ajavat paaralla.
Mutta yleisimmin sieltä mun veneen keulalta kyllä kuuluu:" no nyt se paarailija huomas meidät ja menee takaa"...

Ja niin kuin tuossa jo joku toinenkin totesi, niin se aluperäinen ilmoitus sisältää paljon enemmän informaatiota, kuin äkkiseltään luulisi.

Lue lisää

Juu, ja itse asiassa usein on jopa niin, ettei edes saisi tehdä mitään. Mitäs se olikaan se mitä kulkuun oikeutetun veneen piti tehdä meriteiden sääntöjen mukaan?

-Mika- kirjoitti:

..itseasiassa se luuvartin skuutti on gaija. Tai siis näin minä olen sen joskus oppinut. Mutta se on vielä sekavampaa mun mielestä, että on ylägaija, gaija ja alagaija. Ja jiipissä se gaija muuttuukin skuutiksi.
Elikkäs me venytetään ja muutellaan näitä termejä vähän. Just sopivasti, että yhteisymmärrys olisi paras mahdollinen. Ja mahdollisimman yhteneväinen muihin venekuntiin myös, koska gastit vaihtuu, vastuut pysyy...

Lue lisää

Mielestäni tuo gaija, ala- ja ylägaija on helppo muistaa. kaikki tulevat spinnun puomiin.
Vapaana oleva jalusköysi on skuutti. Asia tulee kyllä ymmärretyksi sanoilla luun skuutti tai tuulenpuolen skuutti. Muuten tämä koko aihe on pääasiassa täyttä p...kaa. En tunne ketään, joka brassailisi vensilysanastolla. Tosin ystäväpiiriini kuulukin oikeita veneilijöitä.
Tärkeintähän veneessä on, että koko miehistö ymmärtää kommunikoinnin.
Noissa veneilytermeissä on pyritty vain tarkentamaan asioita. Näin tapahtuu myös ihan muussakin puhekielessä. Esim 'turkki' tarkoittaa yleensä irroitettavaa levyä, jota käytetään terminä myös muualla, kuin veneilyssä. Kannesta voi puhua kokonaisuutena, mutta yleensä korotetusta osasta käytetään sanaa 'ruffi'. Nostaa ja laskea ovat lyhyitä ja ytimekkäitä sanoja, jotka sisältävä yllättävän paljon tietoa. Keulapurjetta voi kutsua keulapurjeeksi niin kauan, kuin puhutaan sen säätämisestä tms. kun purjetta ruvetaan vaihtamaan täytyy se sitten nimetä genoaksi tai fokaksi jopa jibiksi.
Itselläni vielä genoatkin pitää yksilöidä numeroilla 1, 2 tai 3. Ja jos tarkkoja ollaan, niin genoa 3 onkin alle 110% eli se on fokka. Tärkeää ei siis ole mitä nimiä käytetään, kunhan kaikki sen ymmärtävät. Kokemattomilla menee kyllä varsinkin veneen sisällä oikea ja vasen sekaisin, heti kun selkä kääntyy menosuuntaan. lisäksi styyra/paara on olennaisen tärkeää, kun selvitellään kulkuoikeuksia.

2+5 kirjoitti:

Juu, ja itse asiassa usein on jopa niin, ettei edes saisi tehdä mitään. Mitäs se olikaan se mitä kulkuun oikeutetun veneen piti tehdä meriteiden sääntöjen mukaan?

...säilyttää nopeutensa ja suuntansa, paitsi jos yhteentörmäyksen estämiseksi sen on väistettävä...
Ja juuri näin meilläkin on ollut tapana toimia. Vasta kun on ilmeistä, että se toinen ei todellakaan ole meitä huomannut, väistän turvalliseen suuntaan. Harvemmin on ollut tarvetta, mutta toisinaan näin on ollut pakko tehdä.
Se noin 50 metriä menee muuten noin 10 sekunnissa, jos molemmat kulkee noin viittä solmua ja lähes kohtisuoraan toisiaan vastaan... Silloin on jo viimeistään aika toimia.

A-36 kirjoitti:

Mielestäni tuo gaija, ala- ja ylägaija on helppo muistaa. kaikki tulevat spinnun puomiin.
Vapaana oleva jalusköysi on skuutti. Asia tulee kyllä ymmärretyksi sanoilla luun skuutti tai tuulenpuolen skuutti. Muuten tämä koko aihe on pääasiassa täyttä p...kaa. En tunne ketään, joka brassailisi vensilysanastolla. Tosin ystäväpiiriini kuulukin oikeita veneilijöitä.
Tärkeintähän veneessä on, että koko miehistö ymmärtää kommunikoinnin.
Noissa veneilytermeissä on pyritty vain tarkentamaan asioita. Näin tapahtuu myös ihan muussakin puhekielessä. Esim 'turkki' tarkoittaa yleensä irroitettavaa levyä, jota käytetään terminä myös muualla, kuin veneilyssä. Kannesta voi puhua kokonaisuutena, mutta yleensä korotetusta osasta käytetään sanaa 'ruffi'. Nostaa ja laskea ovat lyhyitä ja ytimekkäitä sanoja, jotka sisältävä yllättävän paljon tietoa. Keulapurjetta voi kutsua keulapurjeeksi niin kauan, kuin puhutaan sen säätämisestä tms. kun purjetta ruvetaan vaihtamaan täytyy se sitten nimetä genoaksi tai fokaksi jopa jibiksi.
Itselläni vielä genoatkin pitää yksilöidä numeroilla 1, 2 tai 3. Ja jos tarkkoja ollaan, niin genoa 3 onkin alle 110% eli se on fokka. Tärkeää ei siis ole mitä nimiä käytetään, kunhan kaikki sen ymmärtävät. Kokemattomilla menee kyllä varsinkin veneen sisällä oikea ja vasen sekaisin, heti kun selkä kääntyy menosuuntaan. lisäksi styyra/paara on olennaisen tärkeää, kun selvitellään kulkuoikeuksia.

Lue lisää

Totta puhut. Meillä on autotrailerissakin turkkilevyt ajoramppien välissä. samoin voit mennä rautakauppaan ostamaan alumiinista turkkilevyä, ja myyjä tietää heti mitä tarkoitat.
Keulapurjeesta: Onhan noita, mullakin on ykkösiä laitti, medika ja hevi. Ja kakkosiakin hevi ja laitti, Muita sitten on vielä se ainoa kolmonen, ST ja jibi. Koita siinä sitten sanoa gastille, että vaihdetaans toi keulapurje siihen keulapurjeeseeen....
Ja vielä kaijoista: On ihan totta, että useimmin se toinen gasti hoitaa gaijan ja ylägaijan, toinen skuutin (eli ajaa spinnua). Molemmat on skuutteja silloin, kun spinnu ei vielä ole ylhäällä, eikä puomi paikallaan. Silloinhan laitetaan vaan spinnun skuutit valmiiksi. Mutta ei näitä skuutti/gaija -sanoja yleensä ajaessa käytetäkään (ainakaan mun veneessä), koska spinnua ajava vaan yleensä pyytää "luuta ulemmas", tai "päästä luuta vähän eteen ja ylös"...

Ja vielä terminologiasta yleensä: Ihan älytönhän tää koko väittely kyllä on. Terminologoian ainoa tarkoitus on olla yksiselitteinen ja helppo. Ei niillä "veneilytermeillä" ole mitään muuta tarkoitusta.

14+5 kirjoitti:

Sitten kun joskus kokemusta sinullekin kertyy, saatat huomata että esimerkiksi sateessa tai pimeässä karttapöydän ääressä navigoinnissa on omat etunsa siihen verrattuna, että pitää karttaa avotilassa. Lisäksi vaikka kartta on usein avotilassa, siellä sisällä on paljon muuta joissain tilanteissa oleellistakin tavaraa ja välinettä, kuten esimerkiksi VHF, satamakirjat, jne. Puhumattakaan epäoleellisista kuten eväistä sun muista.

Nähtävästi sä et sitten noilla sun periaatteilla voi oikein lähteä mihinkään ilman että on toinen navigointi ja purjehdustaitoinen gasti mukana? Kun et kerran voi käydä kannen alla ilman että on joku, jolle olet siirtänyt ohjailuvastuun. Mitä muuten olet mieltä, jos se osaava henkilö kuitenkin ajaisi kolarin, vaikka tällaistahan ei sulle tietenkään voi mitenkään sattua kun olet koko ajan ajan hermolla sen plotterisi kanssa, niin kenen on vastuu sinun mielestä?

Lue lisää

Jos siellä kannella on porukkaa huutamassa sulle ketä tulee mistäkin, niin oletettavaa on että siellä on porukkaa ohjaamassakin.
Yksinpurjehdus on eri asia, siitähän ei ollut puhe, vaan siitä miten kommunikaatio kulkee porukassa.
Kun yksin purjehditaan niin termeillä on vielä vähemmän merkitystä.

sdfgsdfg kirjoitti:

Jos siellä kannella on porukkaa huutamassa sulle ketä tulee mistäkin, niin oletettavaa on että siellä on porukkaa ohjaamassakin.
Yksinpurjehdus on eri asia, siitähän ei ollut puhe, vaan siitä miten kommunikaatio kulkee porukassa.
Kun yksin purjehditaan niin termeillä on vielä vähemmän merkitystä.

Lue lisää

Eli nyt sitten kelpuutat ohjaajaksi kenet vaan? Äsken se oli joku joka osaa ohjata, tuntee säännöt ja tietää miten toimitaan. Koita nyt päättää. Ja yhteenkään kysymykseen et pystynyt vastaamaan.

19+4 kirjoitti:

Eli nyt sitten kelpuutat ohjaajaksi kenet vaan? Äsken se oli joku joka osaa ohjata, tuntee säännöt ja tietää miten toimitaan. Koita nyt päättää. Ja yhteenkään kysymykseen et pystynyt vastaamaan.

Lue lisää

Ohjaamaan ei saa päästää ketään sellaista, joka ei sitä osaa, eli jos siis kippari on sisällä tavanomaisessa navigoinnissa, niin ohjaamassa on siihen kykenevä henkilö, taitaa tuo olla aika selvää.
Ja jos yksinpurjehitaan, niin kukaan ei ole huutelemassa mitään.

Koita sinä nyt päättää onko porukkaa, ollaanko yksin, onko yö (vaikea nähdä millä halssilla lähestyvä on, onko päivä....
Jos esim on yö, ja joku osaa sanoa valojen perusteella onko toinen vene tulossa vai menossa, niin osanee sitten ohjatakin sääntöjen mukaan.
Jos taas laitat ohjaamaan jonkun kokemattoman, joka ei sitä hallitse, toivon että tulee sinulle kalliiksi.

Se ja sama, jos joku ajaa teidän päälle, on se teidän velvollisuus ryhtyä väistötoimiin, oli sitten oikealla tai vasemmalla, leessä tai luussa tai piippu suussa.

Mutta: tilanteesi vaihtuu niin nopeasti yöstä päivään ja kilpailusta harrastuspurjehdukseen, millon yksin millon porukalla, että en oikein ole saanut kiinni varsinaisesta kysymyksestäsi???

sdfgsdfg kirjoitti:

Ohjaamaan ei saa päästää ketään sellaista, joka ei sitä osaa, eli jos siis kippari on sisällä tavanomaisessa navigoinnissa, niin ohjaamassa on siihen kykenevä henkilö, taitaa tuo olla aika selvää.
Ja jos yksinpurjehitaan, niin kukaan ei ole huutelemassa mitään.

Koita sinä nyt päättää onko porukkaa, ollaanko yksin, onko yö (vaikea nähdä millä halssilla lähestyvä on, onko päivä....
Jos esim on yö, ja joku osaa sanoa valojen perusteella onko toinen vene tulossa vai menossa, niin osanee sitten ohjatakin sääntöjen mukaan.
Jos taas laitat ohjaamaan jonkun kokemattoman, joka ei sitä hallitse, toivon että tulee sinulle kalliiksi.

Se ja sama, jos joku ajaa teidän päälle, on se teidän velvollisuus ryhtyä väistötoimiin, oli sitten oikealla tai vasemmalla, leessä tai luussa tai piippu suussa.

Mutta: tilanteesi vaihtuu niin nopeasti yöstä päivään ja kilpailusta harrastuspurjehdukseen, millon yksin millon porukalla, että en oikein ole saanut kiinni varsinaisesta kysymyksestäsi???

Lue lisää

Huvittavaa.
Kinaatte mun esittämästä hypoteesista, ja sen vastalauseesta: " Erityisen karmea oli tuo jonkun lausuma, että kippari voisi tietää sanotun perusteella, ettei ole tarvetta toimenpiteisiin. Kyllä kipparin pitää nimenomaan itse nähdä, ennenkuin voi päätöksen tehdä."

Kuitenkin tuossa alla kerron sen tilanteen ja toiminnan loogiset perusteet... mutta eipä näy asia-argumentteja siinä "osaketjussa".

-Mika- kirjoitti:

Totta puhut. Meillä on autotrailerissakin turkkilevyt ajoramppien välissä. samoin voit mennä rautakauppaan ostamaan alumiinista turkkilevyä, ja myyjä tietää heti mitä tarkoitat.
Keulapurjeesta: Onhan noita, mullakin on ykkösiä laitti, medika ja hevi. Ja kakkosiakin hevi ja laitti, Muita sitten on vielä se ainoa kolmonen, ST ja jibi. Koita siinä sitten sanoa gastille, että vaihdetaans toi keulapurje siihen keulapurjeeseeen....
Ja vielä kaijoista: On ihan totta, että useimmin se toinen gasti hoitaa gaijan ja ylägaijan, toinen skuutin (eli ajaa spinnua). Molemmat on skuutteja silloin, kun spinnu ei vielä ole ylhäällä, eikä puomi paikallaan. Silloinhan laitetaan vaan spinnun skuutit valmiiksi. Mutta ei näitä skuutti/gaija -sanoja yleensä ajaessa käytetäkään (ainakaan mun veneessä), koska spinnua ajava vaan yleensä pyytää "luuta ulemmas", tai "päästä luuta vähän eteen ja ylös"...

Ja vielä terminologiasta yleensä: Ihan älytönhän tää koko väittely kyllä on. Terminologoian ainoa tarkoitus on olla yksiselitteinen ja helppo. Ei niillä "veneilytermeillä" ole mitään muuta tarkoitusta.

Lue lisää

mukaan se normaaliveneilijän, siis ei himopurjehtijan näkökulma. Useimmilla on veneessä tasan yksi keulapurje ja se on rullalaitteessa kiinni koko kesän. Sitten saattaa olla lisänä spinnu tms. tai olla olematta.

Ketjua kun olen lukenut läpi, niin melkein kaikki termit on olleet sellaisia, joita en tunnistanut sellaisiksi, joita ikinä tarvitsisi käyttää. Edes esitetyt käyttötilanne-esimerkit eivät enimmältään olleet tuttuja, esimerkiksi se, että keulapurjetta tarvitsisi vaihdella. Tai se, että sanoja styyra/paara tarvittaisiin väistötilanteissa. Mihin niitä tarvitaan, jos kippari osaa säännöt?

Kyse on kai sitten siitä, että veneilyä, myös purjeveneilyä, harrastetaan niin monella tavalla. Kun on tuota purjehduskokemusta sentään jo vuosikymmenten ajalta mullakin eikä tuo "selkeän kommunikaation tarve" silti uppoa, niin muutakaan selitystä on hankala keksiä.

Muutenkin on semmoinen mutu, että kun joku, kuka tahansa, väittää jotain tapaa ainoaksi oikeaksi (oli se nyt sitten tää sanastojuttu tai vaikka ne välillä käytävät kinat plotterin ja paperikartan väliltä), on hän luultavasti väärässä. Hänen tapansa voi olla hänelle sopiva ja tuloksekas, mutta yhtälailla muiden tavoilla päästään ihan yhtä hyvään lopputulokseen, toisin sanoen kivaan ja miellyttävään veneilyyn.

8.5.6.7.8 kirjoitti:

mukaan se normaaliveneilijän, siis ei himopurjehtijan näkökulma. Useimmilla on veneessä tasan yksi keulapurje ja se on rullalaitteessa kiinni koko kesän. Sitten saattaa olla lisänä spinnu tms. tai olla olematta.

Ketjua kun olen lukenut läpi, niin melkein kaikki termit on olleet sellaisia, joita en tunnistanut sellaisiksi, joita ikinä tarvitsisi käyttää. Edes esitetyt käyttötilanne-esimerkit eivät enimmältään olleet tuttuja, esimerkiksi se, että keulapurjetta tarvitsisi vaihdella. Tai se, että sanoja styyra/paara tarvittaisiin väistötilanteissa. Mihin niitä tarvitaan, jos kippari osaa säännöt?

Kyse on kai sitten siitä, että veneilyä, myös purjeveneilyä, harrastetaan niin monella tavalla. Kun on tuota purjehduskokemusta sentään jo vuosikymmenten ajalta mullakin eikä tuo "selkeän kommunikaation tarve" silti uppoa, niin muutakaan selitystä on hankala keksiä.

Muutenkin on semmoinen mutu, että kun joku, kuka tahansa, väittää jotain tapaa ainoaksi oikeaksi (oli se nyt sitten tää sanastojuttu tai vaikka ne välillä käytävät kinat plotterin ja paperikartan väliltä), on hän luultavasti väärässä. Hänen tapansa voi olla hänelle sopiva ja tuloksekas, mutta yhtälailla muiden tavoilla päästään ihan yhtä hyvään lopputulokseen, toisin sanoen kivaan ja miellyttävään veneilyyn.

Lue lisää

Vahva yleiskäsitys ketjua lukiessa tulee, että on yksi ehdoton puolue, jonka mielestä mitään muuta kuin yleiskielen sanastoa ei saa veneessä käyttää. Sitten on se toinen joukko, jonka mielestä niilläkin tulee toimeen, mutta termistön käytöstä on hyötyä pelkkään yleiskieleen verrattuna. Kumpi joukko mahtaa paremmin täyttää sen "ainoan oikean" määrittelyn?

.. .. kirjoitti:

siinä mittää, mutta
jotenkin haikailen sitä, että brassi on jäänyt unholaan tuossa spinnukielessä. Että kaksi skuuttia. Skuutti on skuutti, ei siinä mitää. Mutta ennen se tuulenpuolen raa-an naru oli brassi. Ja brassattiin.

Ei maha mittää. Joko alan haista Laurilta..

Lue lisää

Se on köysi ,ei naru.

bgfgdfgd kirjoitti:

Se on köysi ,ei naru.

tarkoitettu provoksi, olihan? Muussa tapauksessa sijoitit itsesi juuri niiden moitittujen styyrakielellä snobbailijoiden joukkoon. Mitä helvetin väliä sillä muka on, puhuuko köydestä vai narusta? Turhaa tärkeilyä moisesta nipottaa.

gggggrgggggggggg kirjoitti:

tarkoitettu provoksi, olihan? Muussa tapauksessa sijoitit itsesi juuri niiden moitittujen styyrakielellä snobbailijoiden joukkoon. Mitä helvetin väliä sillä muka on, puhuuko köydestä vai narusta? Turhaa tärkeilyä moisesta nipottaa.

Lue lisää

Mistä ihmen styyrakielestä ja snobbailusta puhut? Kun on aloittanut purjehtimisen alta vaahtosammuttimen mittaisena, purjehtinut kilpaa alkaen optimistilla, sitten kevytveneillä, eri OD-luokissa, avomeriveneilla kuulunut ikänsä purjehdusseuraan (eli 50-vuotta) niin purjehtimisen terminologia on yksinkertaisesti selkärangassa. Se, että harrastan myös matkapurjehdusta ei kielenkäyttöön vaikuta; termit ovat samoja riippumatta purjehtiiko kilpaa vai lomapurjehdusta. Se vasta teennäistä olisi, jos yrittäisi kehittää termeille yleskielisiä vastineita ja käyttää näitä. Terminologiaan kuuluu seuraavanlaisia termejä: spinnu,falli,skuutti,gunnigham, jiippi,venda,nostaa,laskea, sifti,barberi,luu,lee, fokka,jenni,kiristää,löysätä, ohjata ylös/alas. Jos termit häiritsevät sinua. niin kehitä alkuun vaikka em. termeille käyttökelpoiset "yleiskieliset" vastineet

kilpapurjehtija kirjoitti:

Mistä ihmen styyrakielestä ja snobbailusta puhut? Kun on aloittanut purjehtimisen alta vaahtosammuttimen mittaisena, purjehtinut kilpaa alkaen optimistilla, sitten kevytveneillä, eri OD-luokissa, avomeriveneilla kuulunut ikänsä purjehdusseuraan (eli 50-vuotta) niin purjehtimisen terminologia on yksinkertaisesti selkärangassa. Se, että harrastan myös matkapurjehdusta ei kielenkäyttöön vaikuta; termit ovat samoja riippumatta purjehtiiko kilpaa vai lomapurjehdusta. Se vasta teennäistä olisi, jos yrittäisi kehittää termeille yleskielisiä vastineita ja käyttää näitä. Terminologiaan kuuluu seuraavanlaisia termejä: spinnu,falli,skuutti,gunnigham, jiippi,venda,nostaa,laskea, sifti,barberi,luu,lee, fokka,jenni,kiristää,löysätä, ohjata ylös/alas. Jos termit häiritsevät sinua. niin kehitä alkuun vaikka em. termeille käyttökelpoiset "yleiskieliset" vastineet

Lue lisää

Ei tuo sinun väitteesi samojen termien tarpeesta kilpapurjehduksessa ja huviveneilyssä kyllä pidä paikkaansa. Laskin esimerkkiluettelostasi 17 termiä (jos ylös/alas ohjaaminen lasketaan yhdeksi). Tiedän tai luulen tietäväni melkein kaikkien merkityksen (barberi, luu ja lee ovat vieraita, joskin leen arvaisin viittavan englanninkielen sanaan "lee", joka tarkoittaa suojaa tai suojanpuolta (oikeastaan kai leeward on se suojanpuoli). Mutta niistä on käytössä esimerkiksi meidän veneessä vain kaksi eli kiristäminen ja löysääminen, jotka sitäpaitsi ovat täysin yleiskieltä eikä niiden merkityksessä tässäkään yhteydessä ole mitään "purjehdusspesifiä". No, spinnusta ja fokasta saatetaan toki puhua, mutta kun emme käytä spinnua ja keulalla on rulla, niin "toiminnassa" siihen viitataan aina vain keulapurjeena, olipa siellä sitten fokka tai genua paikalla.

Eli edelleenkin on voimassa se, että käytetty sanasto on paljolti kiinni siitä, millainen veneilijä on kyseessä. Yhä selvemmältä alkaa näyttää se, että se ratkaiseva elementti on kilpapurjehdus, muilla ei juuri ole tuolle terminologialle käyttöä veneessä. Ja veneen ulkopuolella taas on järkevää käyttää mahdollisimman yleiskielisiä ilmaisuja juuri siksi, että tuo "styyrakieli" on vähemmistön slangia, niin veneilijöiden kuin, vielä tärkeämpää, väestön keskuudessa.

Perhepurjehtija kirjoitti:

Ei tuo sinun väitteesi samojen termien tarpeesta kilpapurjehduksessa ja huviveneilyssä kyllä pidä paikkaansa. Laskin esimerkkiluettelostasi 17 termiä (jos ylös/alas ohjaaminen lasketaan yhdeksi). Tiedän tai luulen tietäväni melkein kaikkien merkityksen (barberi, luu ja lee ovat vieraita, joskin leen arvaisin viittavan englanninkielen sanaan "lee", joka tarkoittaa suojaa tai suojanpuolta (oikeastaan kai leeward on se suojanpuoli). Mutta niistä on käytössä esimerkiksi meidän veneessä vain kaksi eli kiristäminen ja löysääminen, jotka sitäpaitsi ovat täysin yleiskieltä eikä niiden merkityksessä tässäkään yhteydessä ole mitään "purjehdusspesifiä". No, spinnusta ja fokasta saatetaan toki puhua, mutta kun emme käytä spinnua ja keulalla on rulla, niin "toiminnassa" siihen viitataan aina vain keulapurjeena, olipa siellä sitten fokka tai genua paikalla.

Eli edelleenkin on voimassa se, että käytetty sanasto on paljolti kiinni siitä, millainen veneilijä on kyseessä. Yhä selvemmältä alkaa näyttää se, että se ratkaiseva elementti on kilpapurjehdus, muilla ei juuri ole tuolle terminologialle käyttöä veneessä. Ja veneen ulkopuolella taas on järkevää käyttää mahdollisimman yleiskielisiä ilmaisuja juuri siksi, että tuo "styyrakieli" on vähemmistön slangia, niin veneilijöiden kuin, vielä tärkeämpää, väestön keskuudessa.

Lue lisää

Edelleen on voimassa, että jos veneessä kaksi purjetta so. fokka ja iso, niille skuutit ja... siinähän se kaikki olikin. Falli tarkoittaa ainoastaan ison fallia, ellei sekin mene rullalle. Ei ole mitään, mille voisi tehdä jotain, mihin siis tarvitsisi mitään sanojakaan. Toki vene on aina veneilijän näköinen ja tapainen, miksei siis kielikin. Kuitenkin tarvetta voi tulla ilman kilpailemistakin, monesta vanhasta runsaasti varustetusta kilpaveneestä on tullut matkaveneitä. Ehkäpä sellaiseen mieltyy enemmän kilparadat taakseen jättänyt kilpapurjehtija, mutta olen itsekin myynyt sen tapaisen veneen vasta-alkajalle, joka kyllä jostain syystä omaksui myös kielen. Olisikohan vahingossa jäänyt jäljiltäni johonkin lokeroon siinä veneessä.

Mutta miksi ja miten ihmeessä vaihtaisi johonkin toiseen kieleen maihin astuessaan? Tarinat eivät eivät aukea maakravulle yhtään sen paremmin, vaikka puhuisi puominalasvetäjästä kikin sijaan tai jaluksesta skuutin sijaan.

Perhepurjehtija kirjoitti:

Ei tuo sinun väitteesi samojen termien tarpeesta kilpapurjehduksessa ja huviveneilyssä kyllä pidä paikkaansa. Laskin esimerkkiluettelostasi 17 termiä (jos ylös/alas ohjaaminen lasketaan yhdeksi). Tiedän tai luulen tietäväni melkein kaikkien merkityksen (barberi, luu ja lee ovat vieraita, joskin leen arvaisin viittavan englanninkielen sanaan "lee", joka tarkoittaa suojaa tai suojanpuolta (oikeastaan kai leeward on se suojanpuoli). Mutta niistä on käytössä esimerkiksi meidän veneessä vain kaksi eli kiristäminen ja löysääminen, jotka sitäpaitsi ovat täysin yleiskieltä eikä niiden merkityksessä tässäkään yhteydessä ole mitään "purjehdusspesifiä". No, spinnusta ja fokasta saatetaan toki puhua, mutta kun emme käytä spinnua ja keulalla on rulla, niin "toiminnassa" siihen viitataan aina vain keulapurjeena, olipa siellä sitten fokka tai genua paikalla.

Eli edelleenkin on voimassa se, että käytetty sanasto on paljolti kiinni siitä, millainen veneilijä on kyseessä. Yhä selvemmältä alkaa näyttää se, että se ratkaiseva elementti on kilpapurjehdus, muilla ei juuri ole tuolle terminologialle käyttöä veneessä. Ja veneen ulkopuolella taas on järkevää käyttää mahdollisimman yleiskielisiä ilmaisuja juuri siksi, että tuo "styyrakieli" on vähemmistön slangia, niin veneilijöiden kuin, vielä tärkeämpää, väestön keskuudessa.

Lue lisää

Lue viestini tarkemmin, en puhunut missään kohti tarpeesta. Kirjoitin, että purjehdusterminologian käyttö ei ole mitään snobbailua. Se yksinkertaisesti on kieli, jota purjehtijat ovat oppineet purjehtiessaan käyttämään ja jolla ovat oppineet purjehduksesta puhumaan . En ymmärrä ajatustasi käytettävän kielen vaihtamisesta, ainakaan purjehtijoiden kanssa purjehduksesta puhuttaessa, koska keskustelun osapuolet ymmärtävät kielen. Väittäisin, että matkapurjehtijan kaltaiset purjehtijat, jotka eivät termejä ymmärrä, ovat purjehtijoissa vähemmistönä, koska purjehdusharrastus keskittyy purjehdusseuroihin. Purjehdusseuroissa purjehduksesta puhutaan purjehdustermein. Ja parhaat purjehdustarinat kerrotaan purjehtijoiden kesken - ei-purjehtijoita kun ne eivät edes kiinnosta.

Luonnollisesti puhuttaessa purjehduksesta henkilöiden kanssa, jotka eivät lajia tunne, käytettävä kieli on erillaista, mutta niin ovat tarinatkin. Tällöin ueimmiten kyse on siitä, että kerrotaan millaista purjehdus on, kuvataan venetä sekä kenties joitain purjehduksen perusasioita. Tällöin ei kerrota purjehdustarinoita, joita kerrottaessa purjehdusterminologia tulee automaattisesti käyttöön

Perhepurjehtija kirjoitti:

Ei tuo sinun väitteesi samojen termien tarpeesta kilpapurjehduksessa ja huviveneilyssä kyllä pidä paikkaansa. Laskin esimerkkiluettelostasi 17 termiä (jos ylös/alas ohjaaminen lasketaan yhdeksi). Tiedän tai luulen tietäväni melkein kaikkien merkityksen (barberi, luu ja lee ovat vieraita, joskin leen arvaisin viittavan englanninkielen sanaan "lee", joka tarkoittaa suojaa tai suojanpuolta (oikeastaan kai leeward on se suojanpuoli). Mutta niistä on käytössä esimerkiksi meidän veneessä vain kaksi eli kiristäminen ja löysääminen, jotka sitäpaitsi ovat täysin yleiskieltä eikä niiden merkityksessä tässäkään yhteydessä ole mitään "purjehdusspesifiä". No, spinnusta ja fokasta saatetaan toki puhua, mutta kun emme käytä spinnua ja keulalla on rulla, niin "toiminnassa" siihen viitataan aina vain keulapurjeena, olipa siellä sitten fokka tai genua paikalla.

Eli edelleenkin on voimassa se, että käytetty sanasto on paljolti kiinni siitä, millainen veneilijä on kyseessä. Yhä selvemmältä alkaa näyttää se, että se ratkaiseva elementti on kilpapurjehdus, muilla ei juuri ole tuolle terminologialle käyttöä veneessä. Ja veneen ulkopuolella taas on järkevää käyttää mahdollisimman yleiskielisiä ilmaisuja juuri siksi, että tuo "styyrakieli" on vähemmistön slangia, niin veneilijöiden kuin, vielä tärkeämpää, väestön keskuudessa.

Lue lisää

Perhepurjehtija veti taas esiin tämän enemmistö-vähemmistö -kortin. Minkä ihmeen takia alakulttuurin pitäisi luopua omasta slangistaan siksi, että enemmistö ei puhu sitä? Samalla logiikalla voitaisiin lopettaa suomen puhuminen, kun kerran enemmistö maailman ihmisistä on ulkomaalaisia.

Slangihan on jo määritelmän mukaan vähemmistön kieli. Totta kai myös purjehdusslangilla ilmaistaan ryhmän yhteenkuuluvuutta ja erotutaan muista. Slangin osaamisella ilmaistaan omaa ja arvioidaan toisten pätevyyttä siinä samalla kuin puhutaan mistä puhutaan. Nykyisin lähdetään yleensä siitä, että slangien kirjo on osoitus kielen luovuudesta, kehityksestä ja ilmaisuvoimasta eikä suinkaan rappiosta, kuten 1900-luvun alkupuolen kielipoliisit kuvittelivat.

Sivulliselta saattaa jäädä huomaamatta myös purjehduslangiin ja slangeihin yleensä liittyvä tarkoituksellinen pelleily, liioittelu ja itseironia, etenkin jos on jo valmiiksi kovin suutuksissaan "styyrakielen" kuulemisesta.

Mutta jos kovasti häiritsee, että klubiravintolan naapuripöydässä puhutaan veneestä, joka meinasi tulla babarilla kylkeen vaikka itse oltiin stybarilla, voi keksiä jotain omaa puhuttavaa eikä salakuunnella toisia. Nykyaikainen perhepurjehdusve tarjoaa myös riittävät tilat olla ihan omissa oloissaankin toisten puheista häiriintymättä.

Kapeikkokryssijä kirjoitti:

Perhepurjehtija veti taas esiin tämän enemmistö-vähemmistö -kortin. Minkä ihmeen takia alakulttuurin pitäisi luopua omasta slangistaan siksi, että enemmistö ei puhu sitä? Samalla logiikalla voitaisiin lopettaa suomen puhuminen, kun kerran enemmistö maailman ihmisistä on ulkomaalaisia.

Slangihan on jo määritelmän mukaan vähemmistön kieli. Totta kai myös purjehdusslangilla ilmaistaan ryhmän yhteenkuuluvuutta ja erotutaan muista. Slangin osaamisella ilmaistaan omaa ja arvioidaan toisten pätevyyttä siinä samalla kuin puhutaan mistä puhutaan. Nykyisin lähdetään yleensä siitä, että slangien kirjo on osoitus kielen luovuudesta, kehityksestä ja ilmaisuvoimasta eikä suinkaan rappiosta, kuten 1900-luvun alkupuolen kielipoliisit kuvittelivat.

Sivulliselta saattaa jäädä huomaamatta myös purjehduslangiin ja slangeihin yleensä liittyvä tarkoituksellinen pelleily, liioittelu ja itseironia, etenkin jos on jo valmiiksi kovin suutuksissaan "styyrakielen" kuulemisesta.

Mutta jos kovasti häiritsee, että klubiravintolan naapuripöydässä puhutaan veneestä, joka meinasi tulla babarilla kylkeen vaikka itse oltiin stybarilla, voi keksiä jotain omaa puhuttavaa eikä salakuunnella toisia. Nykyaikainen perhepurjehdusve tarjoaa myös riittävät tilat olla ihan omissa oloissaankin toisten puheista häiriintymättä.

Lue lisää

tilanteita, joissa keskustelette enemmistöön eli valtaväestöön kuuluvien ihmisten kanssa. Omissa pienissä sisäsiittoisissa piireissänne voitte minun puolestani puhua millä ilmaisuilla lystäätte. Mutta muiden läsnäollessa olisi vain järkevää käyttää ihmisten kieltä.

Ja myös tällaisella keskustelupalstalla, jolla luultavasti valtaosa kirjoittajista ja lukijoista on muita kuin "styyrakielen" käyttäjiä, kannattaa valita enemmistön kieli. Jos ei maistu, niin näkyy netissä olevan teikäläisillekin omia looshejanne (ensimmäisenä tulee mieleen plaanaa.com).

Perhepurjehtija kirjoitti:

tilanteita, joissa keskustelette enemmistöön eli valtaväestöön kuuluvien ihmisten kanssa. Omissa pienissä sisäsiittoisissa piireissänne voitte minun puolestani puhua millä ilmaisuilla lystäätte. Mutta muiden läsnäollessa olisi vain järkevää käyttää ihmisten kieltä.

Ja myös tällaisella keskustelupalstalla, jolla luultavasti valtaosa kirjoittajista ja lukijoista on muita kuin "styyrakielen" käyttäjiä, kannattaa valita enemmistön kieli. Jos ei maistu, niin näkyy netissä olevan teikäläisillekin omia looshejanne (ensimmäisenä tulee mieleen plaanaa.com).

Lue lisää

Tässä threadissa sinä taidat olla muutaman vakiotrollin lisäksi ainoa, joka et ymmärrä purjehdustermejä. Oot jossain viestissäsi kertonut, että vaimosi on käyttänyt termiä nostaa, mutta kun sinä et ole sitä ymmärtänyt hän on ryhtynyt käyttämään termiä oikea ja vasen suunnista. Joten sinunkin "sisäsiittoisista" piireistäsi löytyy purjehdustermien ymmärtäjä. Kuten aiemmin on todettu, jos eksyt jollekin purjehdusseuralle, jossa purjehtijat keskustelevat keskenään taikka törmäät purjehdustermein keskenään puhuviin purjehtijoihin jossain retkisaarissa, niin se on sitten niin, älä anna asian häiritä itseäsi.

Varaudu kuitenkin keskusteluihin purjehtijoiden kanssa ilmoittamalla heti alkuun, että et tunne purjehdustermejä ja pyydä aina selvennystä purjehtijan käyttäessä jotain termiä, jota et ymmärrä. Olettama kun on, että purjeveneillä liikkuvat vähintäänki tuntevat lajin termistön. Termejä käyttävät kun eivät osaa lajistaan muutoin puhua.

Siinä kyllä kysyttiin vain noiden sanojen alkuperää, ei muuta. Siihenkin on vastauksia tullut kaiken aiheeseen joka kerta liittyvän off-topicin (kuten omasi) lisäksi.

Tiedoksesi, halssilla ei ole mitään tekemistä puolikkaiden tai kylkien kanssa. Halssit kuuluivat raakapurjeiden rikiin ja halssin käsitys on sitä kautta hyvin luonnollisesti syntynyt. Yksinkertainen ja kätevä sana kaiken kaikkiaan kuvaamaan asiaansa.

..analyysi. Allekirjoitan sen... varauksin.. ;-)

Pursiseuroissa en ole ollut, joten sieltä tuo "kieli" ei tule.

Se alakulttuuri, jossa tuon terminologian merkitys on mulle avautunut ja joka sitä on opettanut mulle, on kilpapurjehdus köliveneellä ja isommalla miehistöllä. Syynä kisoissa tuon "styyrakielen" käyttöön on usein yksinkertaisesti jatkuva miehistön vaihtuvuus, jolloin venekohtaista kieltä ei voi luoda/opettaa.
Ihan aiheesta toiseen anekdootti: Eräs kieltä ja sen muuttumista tutkinut ystäväni kertoi, että armeijan slangi ei ole juurikaan muuttunut vuosikymmeniin, koska jokainen saapumiserä viettää niin lyhyen aikaa harmaissa, ettei se ehdi vaikuttaa käytettyyn kieleen... Jotain samankaltaisuutta?

Toinen (ja merkittävä) syys on nopeus. Tuollaisella miehistöllä kisatilanteessa kaiken olisi syytä tapahtua hetkessä. Jos kisassa mulle sanotaan, että se toinen lähestyy jennin takaa paaralla, en mene katsomaan. Säilytän suunnan viimeiseen asti, koska muuten menetän metrejä/sekunteja ja ehkä yhden sijan. Silti luultavasti kysyn viiden sekunnin välein tilannetta tähystävältä gastilta.

Elikkäs minunkin mielestäni normaalissa hupipurjehduksessa se on ihan sama, mitä termiä mistäkin asiasta käyteään. Aina on aikaa tarkistaa mitä oikein se toinen tarkoittaa ja mitä nyt pitikään tehdä.
Näin siis silloin, kun sitä aikaa ja tilaa oikeasti on. Ja yleensä sitä on...

Mutta silti musta on kivaa purjehtia vaikkapa tyttärieni kanssa, kun ne on olleet kisoissa mukana eri veneissä ja käyttää sitä "styyrakieltä" ihan vaan hupipurjehduksillakin. Yhteisymmärrys on saumatonta... mitään ei tarvitse toistaa tai selittää. Se tekee kaiken vaan rennommaksi, mukavaksi...

sivuhuomatuksena kirjoitti:

Siinä kyllä kysyttiin vain noiden sanojen alkuperää, ei muuta. Siihenkin on vastauksia tullut kaiken aiheeseen joka kerta liittyvän off-topicin (kuten omasi) lisäksi.

Tiedoksesi, halssilla ei ole mitään tekemistä puolikkaiden tai kylkien kanssa. Halssit kuuluivat raakapurjeiden rikiin ja halssin käsitys on sitä kautta hyvin luonnollisesti syntynyt. Yksinkertainen ja kätevä sana kaiken kaikkiaan kuvaamaan asiaansa.

Lue lisää

Tein vähän nettikaivauksia tuon sanan "halssi" selvittämiseksi. Suomenkielen perusteellahan siitä ei saa selvää. Vaihtamalla kieltä ja etsimällä ruotsiksi löytyi selitys, jonka mukaan se on köysi, joka kulkee raakatakiloidun purjeen alakulmasta eteenpäin. Saksaksi sana näyttää tarkoittavan kolmiomuotoisen purjeen alaetukulmaa. Mutta sanan etymologiasta ei kyllä saanut mitään selkoa. Kurkkua tai kaulaahan tuo "hals" sekä saksaksi että ruotsiksi tarkoittaa, mutta yhteyttä purjeeseen en sitä kautta keksi. Luovutan, etsiköön joku muu selityksen.

En tuota kätevänä tai yksinkertaisena pitäisi. Millään tavalla intuitiivinen se ei ole nykyaikaisessa purjeveneessä. Raakatakiloidussa aluksessa kyllä. Enpä aio ottaa sanaa omaan käyttööni edelleenkään.

Ihan sama juttu kuin tuon styyrpuurin kanssa: sana on järkevä alkuperäisessä kontekstissaan eli aluksessa, jossa peräsin ei ole keskellä vaan laidassa. Nykyaikaisessa veneessä sillä ei ole samalla tavoin itsestäänselvää merkitystä.

-Mika- kirjoitti:

..analyysi. Allekirjoitan sen... varauksin.. ;-)

Pursiseuroissa en ole ollut, joten sieltä tuo "kieli" ei tule.

Se alakulttuuri, jossa tuon terminologian merkitys on mulle avautunut ja joka sitä on opettanut mulle, on kilpapurjehdus köliveneellä ja isommalla miehistöllä. Syynä kisoissa tuon "styyrakielen" käyttöön on usein yksinkertaisesti jatkuva miehistön vaihtuvuus, jolloin venekohtaista kieltä ei voi luoda/opettaa.
Ihan aiheesta toiseen anekdootti: Eräs kieltä ja sen muuttumista tutkinut ystäväni kertoi, että armeijan slangi ei ole juurikaan muuttunut vuosikymmeniin, koska jokainen saapumiserä viettää niin lyhyen aikaa harmaissa, ettei se ehdi vaikuttaa käytettyyn kieleen... Jotain samankaltaisuutta?

Toinen (ja merkittävä) syys on nopeus. Tuollaisella miehistöllä kisatilanteessa kaiken olisi syytä tapahtua hetkessä. Jos kisassa mulle sanotaan, että se toinen lähestyy jennin takaa paaralla, en mene katsomaan. Säilytän suunnan viimeiseen asti, koska muuten menetän metrejä/sekunteja ja ehkä yhden sijan. Silti luultavasti kysyn viiden sekunnin välein tilannetta tähystävältä gastilta.

Elikkäs minunkin mielestäni normaalissa hupipurjehduksessa se on ihan sama, mitä termiä mistäkin asiasta käyteään. Aina on aikaa tarkistaa mitä oikein se toinen tarkoittaa ja mitä nyt pitikään tehdä.
Näin siis silloin, kun sitä aikaa ja tilaa oikeasti on. Ja yleensä sitä on...

Mutta silti musta on kivaa purjehtia vaikkapa tyttärieni kanssa, kun ne on olleet kisoissa mukana eri veneissä ja käyttää sitä "styyrakieltä" ihan vaan hupipurjehduksillakin. Yhteisymmärrys on saumatonta... mitään ei tarvitse toistaa tai selittää. Se tekee kaiken vaan rennommaksi, mukavaksi...

Lue lisää

kilpapurjehduksen tarkoituksella mainitsematta, ihan vain ollakseni puhaltamatta tällä kertaa henkeä "kilpapurjehtijat vs. muut" keskusteluun. Mutta ajatus kulki kyllä aivan samaa rataa: tuntuu ilmeiseltä, että juuri kilpapurjehdus on se veneilyn alalaji, jossa "styyrakielellä" saattaa olla käyttöä. Tavispurjehduksessa ei, kun ei ole sellaista kommunikaation tarvetta.

Mutta en nielaise vastaväitettäsi siitä, etteikö tuota pursiseurayhteyttä noin yleensä olisi. Kilpapurjehdushan on pääosin pursiseuroihin keskittynyttä, "sattuneesta syystä". Toisin sanoen "lajipuu" menee varresta oksaan päin "veneily - pursiseuraveneily - kilpaveneily". Jo ihan siksi, että kilpailuihin osallistuminen edellyttää SPL:oon kuuluvan seuran jäsenyyttä (tiukasti ottaen kai myös miehistön jäseniltä, mutta ainakin kipparilta). Se nyt sitten jääköön tässä keskustelussa agendan ulkopuolelle, miten aktiivisia seurajäseniä ne kilpailijat ovat.

Perhepurjehtija kirjoitti:

Tein vähän nettikaivauksia tuon sanan "halssi" selvittämiseksi. Suomenkielen perusteellahan siitä ei saa selvää. Vaihtamalla kieltä ja etsimällä ruotsiksi löytyi selitys, jonka mukaan se on köysi, joka kulkee raakatakiloidun purjeen alakulmasta eteenpäin. Saksaksi sana näyttää tarkoittavan kolmiomuotoisen purjeen alaetukulmaa. Mutta sanan etymologiasta ei kyllä saanut mitään selkoa. Kurkkua tai kaulaahan tuo "hals" sekä saksaksi että ruotsiksi tarkoittaa, mutta yhteyttä purjeeseen en sitä kautta keksi. Luovutan, etsiköön joku muu selityksen.

En tuota kätevänä tai yksinkertaisena pitäisi. Millään tavalla intuitiivinen se ei ole nykyaikaisessa purjeveneessä. Raakatakiloidussa aluksessa kyllä. Enpä aio ottaa sanaa omaan käyttööni edelleenkään.

Ihan sama juttu kuin tuon styyrpuurin kanssa: sana on järkevä alkuperäisessä kontekstissaan eli aluksessa, jossa peräsin ei ole keskellä vaan laidassa. Nykyaikaisessa veneessä sillä ei ole samalla tavoin itsestäänselvää merkitystä.

Lue lisää

Mä olen sen oppinut niin, että sana "halssi" on tarkoittanut alunperin raakapurjealuksessa tuulenpuoleista köyttä, joka on raakapurjeen raa'assa kiinni. Siitä kuulemma juontuu sekin, että keulapurjeen etualakulmaa kutsutaan edelleen halssikulmaksi. Vaikka se ei raa'assa olekaan kiinni, niin se on aina tuulen puoleinen kulma.

Perhepurjehtija kirjoitti:

kilpapurjehduksen tarkoituksella mainitsematta, ihan vain ollakseni puhaltamatta tällä kertaa henkeä "kilpapurjehtijat vs. muut" keskusteluun. Mutta ajatus kulki kyllä aivan samaa rataa: tuntuu ilmeiseltä, että juuri kilpapurjehdus on se veneilyn alalaji, jossa "styyrakielellä" saattaa olla käyttöä. Tavispurjehduksessa ei, kun ei ole sellaista kommunikaation tarvetta.

Mutta en nielaise vastaväitettäsi siitä, etteikö tuota pursiseurayhteyttä noin yleensä olisi. Kilpapurjehdushan on pääosin pursiseuroihin keskittynyttä, "sattuneesta syystä". Toisin sanoen "lajipuu" menee varresta oksaan päin "veneily - pursiseuraveneily - kilpaveneily". Jo ihan siksi, että kilpailuihin osallistuminen edellyttää SPL:oon kuuluvan seuran jäsenyyttä (tiukasti ottaen kai myös miehistön jäseniltä, mutta ainakin kipparilta). Se nyt sitten jääköön tässä keskustelussa agendan ulkopuolelle, miten aktiivisia seurajäseniä ne kilpailijat ovat.

Lue lisää

...ymmärrän pointtisi. Mutta katson tietysti asiaa omalta kohdaltani. En ole koskaan edes tavannut yhtäkään nykyisen "seurani" jäsentä. Paitsi tietysti tämän toisen seuran, joka ei ole SPL:n jäsenseura. Siinä olen itseasiassa hallituksessa nykyään. Mutta sen seuran toimintaan ei kilpailut kuulu. Viimeksi siis olen tavannut "pursiseuralaisia" joskus 70 -luvulla. Siksi kiistin sillä olevan vaikutusta. Nuorempana kuuluin seuroihin: Junnuna Otaniemen venekerho ja myöhemmin KoPu. Kopussa kisasin louhella, mutta silloin ihan sukulaismiehistöllä, joka oli lähes aina sama. Maillä oli oma kieli, joka muotoutui vähitellen. Barska ja skuutti ja barberi taisvat olla ainoat "purjehdustermit". Sen jälkeen pitkään vaan purjehdin huvikseni, ja 90 luvulla taas päädyin yhteen veneeseen gastaamaan kisoja. En kuulunut mihinkään seuraan ajalla 1977 - 2007.
Väittäisin siis omakohtaisella taustalla kisaamisella olevan suurempi vaikutus (edellisessä postauksessa kertomistani syistä) kuin pursiseurajäsenyydellä.
Ai niin vielä: Kun faijan kanssa purjehdittiin niin purjeet oli stuura ja jenni (tai fokka) ja jalukset oli skuutteja ja nostimet falleja. Ne nimitykset tulee siis vanhemmilta saakka. Mutta mun faija olikin ruotsinkielinen kotikieleltään. Minä en.

-Mika- kirjoitti:

Mä olen sen oppinut niin, että sana "halssi" on tarkoittanut alunperin raakapurjealuksessa tuulenpuoleista köyttä, joka on raakapurjeen raa'assa kiinni. Siitä kuulemma juontuu sekin, että keulapurjeen etualakulmaa kutsutaan edelleen halssikulmaksi. Vaikka se ei raa'assa olekaan kiinni, niin se on aina tuulen puoleinen kulma.

Lue lisää

tosiaan on, että "pitkittäistakiloidun" (mikä sitten liekin virallinen nimike) purjeveneen purjeiden etualakulma on aina tuulen puolella toiseen alakulmaan nähden. Hmm, ellei sitten ole purjeet virsarilla :)

No joo, se ei kuitenkaan tule ihan luontojaan mieleen, koska etualakulma on veneeseen nähden aina samassa paikassa eli keskellä ja toinen alakulma on se, joka vaihtaa puolta. Väistämissäännöissäkin asia selitetään nimenomaan sen kautta, "kummalla puolella isopurje pidetään" ja tarkoitetaan siis itse asiassa sitä, kummalla puolella on isopurjeen takakulma. Ja raakapurjealuksenkin tuulenpuoli selitetään pitkittäispurjeiden, ei raakapurjeiden avulla. (Tsekkasin vielä englanninkielisen version säännöistä ja niin se on sielläkin eli sitä "halssin" alkuperäismerkityksen englenninkielistä vastinetta "tack" ei ole sielläkään.)

-Mika- kirjoitti:

...ymmärrän pointtisi. Mutta katson tietysti asiaa omalta kohdaltani. En ole koskaan edes tavannut yhtäkään nykyisen "seurani" jäsentä. Paitsi tietysti tämän toisen seuran, joka ei ole SPL:n jäsenseura. Siinä olen itseasiassa hallituksessa nykyään. Mutta sen seuran toimintaan ei kilpailut kuulu. Viimeksi siis olen tavannut "pursiseuralaisia" joskus 70 -luvulla. Siksi kiistin sillä olevan vaikutusta. Nuorempana kuuluin seuroihin: Junnuna Otaniemen venekerho ja myöhemmin KoPu. Kopussa kisasin louhella, mutta silloin ihan sukulaismiehistöllä, joka oli lähes aina sama. Maillä oli oma kieli, joka muotoutui vähitellen. Barska ja skuutti ja barberi taisvat olla ainoat "purjehdustermit". Sen jälkeen pitkään vaan purjehdin huvikseni, ja 90 luvulla taas päädyin yhteen veneeseen gastaamaan kisoja. En kuulunut mihinkään seuraan ajalla 1977 - 2007.
Väittäisin siis omakohtaisella taustalla kisaamisella olevan suurempi vaikutus (edellisessä postauksessa kertomistani syistä) kuin pursiseurajäsenyydellä.
Ai niin vielä: Kun faijan kanssa purjehdittiin niin purjeet oli stuura ja jenni (tai fokka) ja jalukset oli skuutteja ja nostimet falleja. Ne nimitykset tulee siis vanhemmilta saakka. Mutta mun faija olikin ruotsinkielinen kotikieleltään. Minä en.

Lue lisää

Styyrakielen käyttäjien jako on mun mielestä näiden juttujen perusteella aika selvä. Ne jotka purjehtivat "meidän veneellä", jossa siis kirjoittaja on kippari ja ohjaa enimmän osan aikaa, miehistönä vakiosti oma perhe, eivät ole styyraväkeä. Ne taas, jotka gastaavat toisissa veneissä ja joiden omissa veneissä on vaihtuvaa miehistöä, puhuvat sitä styyrakieltä. Jälkimmäinen tilanne taas on tyypillinen kilpailevilla, joten on vaikea erottaa syytä ja seurausta.

Oma kehityskaareni oli monelta osin samantapainen kuin Mikankin. Poikasena opeteltiin styyrat ja paarat, kun se kuulemma kuului asiaan. Sitä vaihetta voisi hyvällä syyllä pitää vaikka snobbailuna. Samalla kyllä imeytyi kaikenlaisia hauskoja perinteitä, mutta sen enempää sanat kuin perinteetkään eivät tulleet mistään seurasta. Sitten tuli kavereiden kanssa purjehdukset, jolloin styyrakielestä tuli samalla tavalla luonnollista kuin kotimurteesta ja termit selvästi tuntuivat hyvin tarkoituksenmukaisilta. Kilpapurjehdus seurasi sekin jotakuinkin itsestään kehitystä, mutta kuitenkin vain seurasi. Omalta osaltani voisin siis syyn ja seurauksen eritellä, mutta en voi sanoa erittelyn olevan yleispätevän. Optarilla aloittaville junnuille kieli periytyy itsestään ja tarpeeseen. Se tarve näyttää syntyvän, kun koossa on useampia henkilöitä, joiden pitää kommunikoida helposti ja mahdollisimman vähin erehdyksin. Ne henkilöt voivat olla yhtä hyvin samassa veneessä tai kukin omassaan. Aivan kuin armeijan komentokieli, kaikille komennoille on vain yksi muoto, jolloin yksi sana usein vastaa kokonaista lausetta, jopa tavu tai pari alusta riittää. Monesti taitaa muuten perheenkin sisään kasvaa samantapainen oma sanasto, jota ei tietenkään helposti itse edes huomaa.

Perhepurjehtija kirjoitti:

tosiaan on, että "pitkittäistakiloidun" (mikä sitten liekin virallinen nimike) purjeveneen purjeiden etualakulma on aina tuulen puolella toiseen alakulmaan nähden. Hmm, ellei sitten ole purjeet virsarilla :)

No joo, se ei kuitenkaan tule ihan luontojaan mieleen, koska etualakulma on veneeseen nähden aina samassa paikassa eli keskellä ja toinen alakulma on se, joka vaihtaa puolta. Väistämissäännöissäkin asia selitetään nimenomaan sen kautta, "kummalla puolella isopurje pidetään" ja tarkoitetaan siis itse asiassa sitä, kummalla puolella on isopurjeen takakulma. Ja raakapurjealuksenkin tuulenpuoli selitetään pitkittäispurjeiden, ei raakapurjeiden avulla. (Tsekkasin vielä englanninkielisen version säännöistä ja niin se on sielläkin eli sitä "halssin" alkuperäismerkityksen englenninkielistä vastinetta "tack" ei ole sielläkään.)

Lue lisää

Raakapurjeita säädettiin niillä halsseilla. Siis jos tuuli oli oikealta, ajettiin laivaa styyrpuurin halsseilla. Vaikka sanan synnyllä ei nykypäivän kannalta ole enää sen enempää merkitystä kuin raakapurjeilla, on käsite edelleen aivan yhtä kätevä. Useimmiten puheessa halssien monikko vain on muuttunut yksikköön. Vai mikä on vastaavan informaatiosisällön käsittävä kiertoilmaus vaikkapa tapauksissa: "Pidetään tämä halssi tuon saaren kärkeen saakka" tai "Tämä halssi kulkee mukavammin"? Käsitteellehän ei ole mitään yleiskielistä vastinetta, eikä yleensä kukaan puhu niinkuin lakikirjaa kirjoitetaan.

Ja eikös halssikulmakin ole aika paljon mukavampi nimike kuin etualakulma...

Perhepurjehtija kirjoitti:

Tein vähän nettikaivauksia tuon sanan "halssi" selvittämiseksi. Suomenkielen perusteellahan siitä ei saa selvää. Vaihtamalla kieltä ja etsimällä ruotsiksi löytyi selitys, jonka mukaan se on köysi, joka kulkee raakatakiloidun purjeen alakulmasta eteenpäin. Saksaksi sana näyttää tarkoittavan kolmiomuotoisen purjeen alaetukulmaa. Mutta sanan etymologiasta ei kyllä saanut mitään selkoa. Kurkkua tai kaulaahan tuo "hals" sekä saksaksi että ruotsiksi tarkoittaa, mutta yhteyttä purjeeseen en sitä kautta keksi. Luovutan, etsiköön joku muu selityksen.

En tuota kätevänä tai yksinkertaisena pitäisi. Millään tavalla intuitiivinen se ei ole nykyaikaisessa purjeveneessä. Raakatakiloidussa aluksessa kyllä. Enpä aio ottaa sanaa omaan käyttööni edelleenkään.

Ihan sama juttu kuin tuon styyrpuurin kanssa: sana on järkevä alkuperäisessä kontekstissaan eli aluksessa, jossa peräsin ei ole keskellä vaan laidassa. Nykyaikaisessa veneessä sillä ei ole samalla tavoin itsestäänselvää merkitystä.

Lue lisää

Otetaas tähän nyt vielä huvin vuoksi lingvistis-kielihistoriallinen näkökulma. Tämä ei nimittäin ole mikään purjehtijoiden erityisongelma vaan ihan yleinen kielen kehitykseen liittyvä piirre.

Kieleen tulee sanoja joko lainaamalla muualta (skuutti) tai keksimällä itse (jalus). Suomeen ne ovat tulleet enimmäkseen lainaamalla naapurikielistä, vaikka sitä ei useimpien sanojen nykyasusta huomaakaan. Omaperäisten uudissanojen kehittely ei ole kielen ylihistoriallinen piirre, vaan syntynyt kansallisuusaatteen ja kansallismielisen kielikäsityksen satoa. Jaluskiihkoilijat ovat siis yhdenmukaisen yksi kansakunta - yksi kieli -ajattelun asialla. Kielen käyttäjät sitten lopulta ratkaisevat, millä kilpailevista ilmauksista viesti menee parhaiten perille.

Siitäkään ei kannata ottaa hikeä, että sanan merkitys muuttuu vähitellen tai sivumerkitys korvaa päämerkityksen. Halssin ensisijainen nykykäyttö on se, kummalla puolella purjevenettä tuuli on. Käytän sanaa halssi, vaikka en tiedä mikä köysi se raakapurjealuksessa on, samaan tapaan kuin harkitsen, vaikka en tiedä, mikä maataloustyökalu on se harkki, jolla menneinä vuosisatoina harkittiin.

Styyra ja paara ovat kätevä sanapari juuri siihen, mihin niitä nyt käytetään eli halssin ilmaisemiseen. "Tuleekse styyralla vai paaralla?" on ytimekäs, ja nätisti rimmaava kysymys sekä lyhyempi ja rytmikkäämpi kuin "onko sillä tuuli oikealla vai vasemmalla?" Sananalkuisen kaksoiskonsonantin st- ei nyt nykysuomessa pitäisi enää ketään häiritä, ei ainakaan niitä jotka esiintyvät mieluummin stadilaisina kuin "tarilaisina".

Styyrpuuri ja paapuuri sopivat minusta lähinnä Peppi Pitkätossun isän suuhun. En käytä niitä purjehdusyhteyksissä enkä ole huomannut muidenkaan juuri käyttävän. Nykykielessä niiden luontevin paikka on lastenjuhlissa merirosvolipun ja silmälapun seurassa, mutta jos nyt niitä joku veneessään käyttää niin mikäs siinä.

Perhepurjehtija kirjoitti:

Tein vähän nettikaivauksia tuon sanan "halssi" selvittämiseksi. Suomenkielen perusteellahan siitä ei saa selvää. Vaihtamalla kieltä ja etsimällä ruotsiksi löytyi selitys, jonka mukaan se on köysi, joka kulkee raakatakiloidun purjeen alakulmasta eteenpäin. Saksaksi sana näyttää tarkoittavan kolmiomuotoisen purjeen alaetukulmaa. Mutta sanan etymologiasta ei kyllä saanut mitään selkoa. Kurkkua tai kaulaahan tuo "hals" sekä saksaksi että ruotsiksi tarkoittaa, mutta yhteyttä purjeeseen en sitä kautta keksi. Luovutan, etsiköön joku muu selityksen.

En tuota kätevänä tai yksinkertaisena pitäisi. Millään tavalla intuitiivinen se ei ole nykyaikaisessa purjeveneessä. Raakatakiloidussa aluksessa kyllä. Enpä aio ottaa sanaa omaan käyttööni edelleenkään.

Ihan sama juttu kuin tuon styyrpuurin kanssa: sana on järkevä alkuperäisessä kontekstissaan eli aluksessa, jossa peräsin ei ole keskellä vaan laidassa. Nykyaikaisessa veneessä sillä ei ole samalla tavoin itsestäänselvää merkitystä.

Lue lisää

Mitähän vaikeaa tuossa oli? Vaikka olisi jättänyt Googlen ensimmäisenä tarjoaman Wikipedian väliin, olisi oikea tieto löytynyt hetkessä. Ruotsiksi hakemalla sitten löytyi väärä tai väärin ymmärretty tieto. Hyvin selvällä suomen kielellä olisit saanut selvää siitä, että halssi oli alimpien raakapurjeiden tuulenpuoleiseen vapaaseen kulmaan menevä köysi. Leen puolella sama köysi muuttui skuutiksi. Se, mistä se köysi on nimensä saanut voisi olla mielenkiintoista, mutta täysin toisarvoista. Alottaisin arvauksena sen tiedon haun hollantilaisesta merihistoriasta.

Styyrmanni katosi laidalta jo tuhat vuotta sitten ja siirtyi keskelle alusta. Styyra säilyi silti. Jos ei sillä olisi ollut merkitystä sen jälkeenkin, se tuskin olisi kestänyt nykypäivään saakka niin purjehtivissa kuin konealuksissakin. Eihän alkuperäisessäkään kontekstissa perämiehen tai perämelan paikka sinällään ollut tärkeä, se vain antoi eri laidoille yksikäsitteiset nimet.

käteen kirjoitti:

Mitähän vaikeaa tuossa oli? Vaikka olisi jättänyt Googlen ensimmäisenä tarjoaman Wikipedian väliin, olisi oikea tieto löytynyt hetkessä. Ruotsiksi hakemalla sitten löytyi väärä tai väärin ymmärretty tieto. Hyvin selvällä suomen kielellä olisit saanut selvää siitä, että halssi oli alimpien raakapurjeiden tuulenpuoleiseen vapaaseen kulmaan menevä köysi. Leen puolella sama köysi muuttui skuutiksi. Se, mistä se köysi on nimensä saanut voisi olla mielenkiintoista, mutta täysin toisarvoista. Alottaisin arvauksena sen tiedon haun hollantilaisesta merihistoriasta.

Styyrmanni katosi laidalta jo tuhat vuotta sitten ja siirtyi keskelle alusta. Styyra säilyi silti. Jos ei sillä olisi ollut merkitystä sen jälkeenkin, se tuskin olisi kestänyt nykypäivään saakka niin purjehtivissa kuin konealuksissakin. Eihän alkuperäisessäkään kontekstissa perämiehen tai perämelan paikka sinällään ollut tärkeä, se vain antoi eri laidoille yksikäsitteiset nimet.

Lue lisää

hakusanalla "halssi" ei kyllä google tuonut ainakaan parilla ensimmäisellä sivulla selitystä siitä, mikä halssi on alunperin ollut. Ruotsiksi hakemalla tuli sitten selitys, että kyseessä on "rep som håller lovarts nedre hörn av ett råsegel framåt. " Myöskin kuva, jossa "halsen" oli nimenomaan purjeen kulmasta eteenpäin menevä köysi ja samasta kulmasta taaksepäin menevä köysi oli "skoten" vahvisti juuri tätä näkemystä, että ko. köydellä pakotettiin purjetta kääntymään vetämällä alareunaa eteen.
Joka tapauksessa ne tutkimani sivut aivan yksimielisesti olivat sitä mieltä, että köyden nimi ei riippunut siitä, oliko se tuulen vai suojan puolella, vaan siitä, vedettiinkö sillä purjeen kulmaa eteen vai taakse. Olivatko ko. sivut oikeassa tai väärässä, ei oikeastaan edes pahemmin minua kiinnostanut. Riitti, kun selvisi, mikä se halssi noin ylipäätään oli.

Kapeikkokryssijä kirjoitti:

Otetaas tähän nyt vielä huvin vuoksi lingvistis-kielihistoriallinen näkökulma. Tämä ei nimittäin ole mikään purjehtijoiden erityisongelma vaan ihan yleinen kielen kehitykseen liittyvä piirre.

Kieleen tulee sanoja joko lainaamalla muualta (skuutti) tai keksimällä itse (jalus). Suomeen ne ovat tulleet enimmäkseen lainaamalla naapurikielistä, vaikka sitä ei useimpien sanojen nykyasusta huomaakaan. Omaperäisten uudissanojen kehittely ei ole kielen ylihistoriallinen piirre, vaan syntynyt kansallisuusaatteen ja kansallismielisen kielikäsityksen satoa. Jaluskiihkoilijat ovat siis yhdenmukaisen yksi kansakunta - yksi kieli -ajattelun asialla. Kielen käyttäjät sitten lopulta ratkaisevat, millä kilpailevista ilmauksista viesti menee parhaiten perille.

Siitäkään ei kannata ottaa hikeä, että sanan merkitys muuttuu vähitellen tai sivumerkitys korvaa päämerkityksen. Halssin ensisijainen nykykäyttö on se, kummalla puolella purjevenettä tuuli on. Käytän sanaa halssi, vaikka en tiedä mikä köysi se raakapurjealuksessa on, samaan tapaan kuin harkitsen, vaikka en tiedä, mikä maataloustyökalu on se harkki, jolla menneinä vuosisatoina harkittiin.

Styyra ja paara ovat kätevä sanapari juuri siihen, mihin niitä nyt käytetään eli halssin ilmaisemiseen. "Tuleekse styyralla vai paaralla?" on ytimekäs, ja nätisti rimmaava kysymys sekä lyhyempi ja rytmikkäämpi kuin "onko sillä tuuli oikealla vai vasemmalla?" Sananalkuisen kaksoiskonsonantin st- ei nyt nykysuomessa pitäisi enää ketään häiritä, ei ainakaan niitä jotka esiintyvät mieluummin stadilaisina kuin "tarilaisina".

Styyrpuuri ja paapuuri sopivat minusta lähinnä Peppi Pitkätossun isän suuhun. En käytä niitä purjehdusyhteyksissä enkä ole huomannut muidenkaan juuri käyttävän. Nykykielessä niiden luontevin paikka on lastenjuhlissa merirosvolipun ja silmälapun seurassa, mutta jos nyt niitä joku veneessään käyttää niin mikäs siinä.

Lue lisää

nyt vielä tätäkin, kun tuli kirjauduttua. Minun korvaani jostain syystä nuo "styyra" ja "paara" kuulostavat vielä pöljemmiltä kuin alkuperäisemmät muodot. Vaan ei sillä merkitystä ole, meidän veneessä ei käytetä kumpiakaan muotoja.
Sanojen etymologia on kuitenkin aina kiinnostavaa, silloinkin, kun merkitykset ovat ajan myötä muuttuneet; onhan näillä palstoilla moni raivonnut kiukkuisena siitäkin suurena vääryytenä pitämästään asiasta, että "ruori" tarkoittaa nykyään useimmille nimenomaan sitä ruoriratasta, rattia tai ohjauspyörää eikä itse peräsintä, jota se etenkin lähtökielissä on tarkoittanut.
En ole itse kovin innostunut noista sanojen "suomalaistamisista", mutta toisaalta en pidä mielekkäänä, että veneessä pitäisi väenvängällä käyttää muuta kuin yleiskielen sanaa, jos siitä ei nimenomaan ole selvää hyötyä. Tuossa ensimmäisessä tekstissäni jo käsittelinkin sitä, ettei tähän hyötykysymykseen ole yhtä ainoaa vastausta.

-Mika- kirjoitti:

...ymmärrän pointtisi. Mutta katson tietysti asiaa omalta kohdaltani. En ole koskaan edes tavannut yhtäkään nykyisen "seurani" jäsentä. Paitsi tietysti tämän toisen seuran, joka ei ole SPL:n jäsenseura. Siinä olen itseasiassa hallituksessa nykyään. Mutta sen seuran toimintaan ei kilpailut kuulu. Viimeksi siis olen tavannut "pursiseuralaisia" joskus 70 -luvulla. Siksi kiistin sillä olevan vaikutusta. Nuorempana kuuluin seuroihin: Junnuna Otaniemen venekerho ja myöhemmin KoPu. Kopussa kisasin louhella, mutta silloin ihan sukulaismiehistöllä, joka oli lähes aina sama. Maillä oli oma kieli, joka muotoutui vähitellen. Barska ja skuutti ja barberi taisvat olla ainoat "purjehdustermit". Sen jälkeen pitkään vaan purjehdin huvikseni, ja 90 luvulla taas päädyin yhteen veneeseen gastaamaan kisoja. En kuulunut mihinkään seuraan ajalla 1977 - 2007.
Väittäisin siis omakohtaisella taustalla kisaamisella olevan suurempi vaikutus (edellisessä postauksessa kertomistani syistä) kuin pursiseurajäsenyydellä.
Ai niin vielä: Kun faijan kanssa purjehdittiin niin purjeet oli stuura ja jenni (tai fokka) ja jalukset oli skuutteja ja nostimet falleja. Ne nimitykset tulee siis vanhemmilta saakka. Mutta mun faija olikin ruotsinkielinen kotikieleltään. Minä en.

Lue lisää

vielä ohimennen mieleen yksi tekijä, joka ehkä, ehkä, voisi vaikuttaa siihen useimmiten kinattavana olevaan asiaan eli "styyrpuuriin vai oikealle". Tämä on yksi pieni siivu siitä, mitä Mika ja minä olemme jo käsitelleet eli miten on veneilynsä aloittanut ja oppinut. Niitä pieniä jolliahan ja usein sitten myös pinnaohjattavia vähän isompia veneitähän ohjataan useimmiten, ellei suorastaan aina, sivuttain veneen kulkusuuntaan nähden istuen. Minä taas olen tottunut (lapsena perämoottoriveneissä, aikuisena vähän isommissa moottoriveneissä ja sittemmin purjeveneessä) tottunut siihen, että kaikki ne, joilla on mitään tekemistä aluksen kulkemisen kanssa, istuvat (tai joskus seisovat) ensisijaisesti "oikeinpäin". Silloin ei oikeastaan koskaan voikaan syntyä epäselvyyttä siitä, mikä on oikea ja mikä vasen.

Soutajahan nyt tietysti istuu väärinpäin, mutta harvemmimpa hänenkään tarvitsee kenenkään kanssa keskustella suunnista :)

Perhepurjehtija kirjoitti:

hakusanalla "halssi" ei kyllä google tuonut ainakaan parilla ensimmäisellä sivulla selitystä siitä, mikä halssi on alunperin ollut. Ruotsiksi hakemalla tuli sitten selitys, että kyseessä on "rep som håller lovarts nedre hörn av ett råsegel framåt. " Myöskin kuva, jossa "halsen" oli nimenomaan purjeen kulmasta eteenpäin menevä köysi ja samasta kulmasta taaksepäin menevä köysi oli "skoten" vahvisti juuri tätä näkemystä, että ko. köydellä pakotettiin purjetta kääntymään vetämällä alareunaa eteen.
Joka tapauksessa ne tutkimani sivut aivan yksimielisesti olivat sitä mieltä, että köyden nimi ei riippunut siitä, oliko se tuulen vai suojan puolella, vaan siitä, vedettiinkö sillä purjeen kulmaa eteen vai taakse. Olivatko ko. sivut oikeassa tai väärässä, ei oikeastaan edes pahemmin minua kiinnostanut. Riitti, kun selvisi, mikä se halssi noin ylipäätään oli.

Lue lisää

Taisi olla jopa vasta kolmas sivu, josta selkeä tieto löytyi. Ja välissä oli vain kaiken maailman kievaria ja as. oy:tä, jotka olivat ohitettavissa edes silmäilemättä. Vaivaiset 40 sivullista taisi linkkejä löytyä. Enpä muuten ulkomuistista muista missään nähneeni raakatakilassa eteenpäin vetäviä köysiä, joskin purjeen kulmathan siirtyvät pituussuunnassa melkoisesti lenssiltä kryssille mentäessä. Joka tapauksessa nimitys on vähän samanlainen juttu kuin spinnun skuutit, jotka vaihtavat virallisesti nimeään jiipissä. No ei se mitään, ei voi olettaa, että kaikki olisivat Landströmejään lukeneet. Tosin asiaa tuntematta ei kannattaisi liikoja väitellä.

Perhepurjehtija kirjoitti:

vielä ohimennen mieleen yksi tekijä, joka ehkä, ehkä, voisi vaikuttaa siihen useimmiten kinattavana olevaan asiaan eli "styyrpuuriin vai oikealle". Tämä on yksi pieni siivu siitä, mitä Mika ja minä olemme jo käsitelleet eli miten on veneilynsä aloittanut ja oppinut. Niitä pieniä jolliahan ja usein sitten myös pinnaohjattavia vähän isompia veneitähän ohjataan useimmiten, ellei suorastaan aina, sivuttain veneen kulkusuuntaan nähden istuen. Minä taas olen tottunut (lapsena perämoottoriveneissä, aikuisena vähän isommissa moottoriveneissä ja sittemmin purjeveneessä) tottunut siihen, että kaikki ne, joilla on mitään tekemistä aluksen kulkemisen kanssa, istuvat (tai joskus seisovat) ensisijaisesti "oikeinpäin". Silloin ei oikeastaan koskaan voikaan syntyä epäselvyyttä siitä, mikä on oikea ja mikä vasen.

Soutajahan nyt tietysti istuu väärinpäin, mutta harvemmimpa hänenkään tarvitsee kenenkään kanssa keskustella suunnista :)

Lue lisää

Ymmärrän tuon siihen isompaan moottoriveneeseen saakka. Mutta tyypillisesti purjeveneessä kaikki rintamasuunnat ovat eri toimissa saman arvoisia. Ohjaaminenhan on vain yksi toimi muiden joukossa. Selittäisi kyllä osaltaan styyrakielen yleisyyttä purjehtivien joukossa.

Perhepurjehtija kirjoitti:

hakusanalla "halssi" ei kyllä google tuonut ainakaan parilla ensimmäisellä sivulla selitystä siitä, mikä halssi on alunperin ollut. Ruotsiksi hakemalla tuli sitten selitys, että kyseessä on "rep som håller lovarts nedre hörn av ett råsegel framåt. " Myöskin kuva, jossa "halsen" oli nimenomaan purjeen kulmasta eteenpäin menevä köysi ja samasta kulmasta taaksepäin menevä köysi oli "skoten" vahvisti juuri tätä näkemystä, että ko. köydellä pakotettiin purjetta kääntymään vetämällä alareunaa eteen.
Joka tapauksessa ne tutkimani sivut aivan yksimielisesti olivat sitä mieltä, että köyden nimi ei riippunut siitä, oliko se tuulen vai suojan puolella, vaan siitä, vedettiinkö sillä purjeen kulmaa eteen vai taakse. Olivatko ko. sivut oikeassa tai väärässä, ei oikeastaan edes pahemmin minua kiinnostanut. Riitti, kun selvisi, mikä se halssi noin ylipäätään oli.

Lue lisää

"köyden nimi ei riippunut siitä, oliko se tuulen vai suojan puolella, vaan siitä, vedettiinkö sillä purjeen kulmaa eteen vai taakse"

Eikös tämä nyt ole yksi ja sama asia. En ole purjelaivalla ollut, mutta kai raakapurjeessa vedetään tuulen puoleista kulmaa eteen ja suojan puoleista taakse? (paitsi purjeilla peruutettaessa, mikä ei taida olla ihan tavallinen tilanne).

Kapeikkokryssijä kirjoitti:

"köyden nimi ei riippunut siitä, oliko se tuulen vai suojan puolella, vaan siitä, vedettiinkö sillä purjeen kulmaa eteen vai taakse"

Eikös tämä nyt ole yksi ja sama asia. En ole purjelaivalla ollut, mutta kai raakapurjeessa vedetään tuulen puoleista kulmaa eteen ja suojan puoleista taakse? (paitsi purjeilla peruutettaessa, mikä ei taida olla ihan tavallinen tilanne).

Lue lisää

kyllä minunkin mielestäni löytämäni selitys oli sisällöllisesti vaikkei sanallisesti ihan sama kuin muiden esittämä, mutta tämä yksi naapuri intoutui väittämään selitystä vääräksi :) Vaan olkoon miten on.

pointtia kirjoitti:

Ymmärrän tuon siihen isompaan moottoriveneeseen saakka. Mutta tyypillisesti purjeveneessä kaikki rintamasuunnat ovat eri toimissa saman arvoisia. Ohjaaminenhan on vain yksi toimi muiden joukossa. Selittäisi kyllä osaltaan styyrakielen yleisyyttä purjehtivien joukossa.

Lue lisää

Vai olisiko purjehtijoiden kieli enemmän nosta- laske- kieltä. En oo purjehtiessa koskaan kääntänyt venettä oikealle tai vasemmalle, sen enempää kuin styypuuriin tai paarpuuriin, vaan ylös tai alas eli keula kohti tuulta tai tuulesta poispäin. Moottorilla ajetaessa venettä joko nostetaan tai lasketaan. Ajettaessa moottorilla satamassa venettä käännetään joko oikealle tai vasemmalle.

Perhepurjehtija kirjoitti:

nyt vielä tätäkin, kun tuli kirjauduttua. Minun korvaani jostain syystä nuo "styyra" ja "paara" kuulostavat vielä pöljemmiltä kuin alkuperäisemmät muodot. Vaan ei sillä merkitystä ole, meidän veneessä ei käytetä kumpiakaan muotoja.
Sanojen etymologia on kuitenkin aina kiinnostavaa, silloinkin, kun merkitykset ovat ajan myötä muuttuneet; onhan näillä palstoilla moni raivonnut kiukkuisena siitäkin suurena vääryytenä pitämästään asiasta, että "ruori" tarkoittaa nykyään useimmille nimenomaan sitä ruoriratasta, rattia tai ohjauspyörää eikä itse peräsintä, jota se etenkin lähtökielissä on tarkoittanut.
En ole itse kovin innostunut noista sanojen "suomalaistamisista", mutta toisaalta en pidä mielekkäänä, että veneessä pitäisi väenvängällä käyttää muuta kuin yleiskielen sanaa, jos siitä ei nimenomaan ole selvää hyötyä. Tuossa ensimmäisessä tekstissäni jo käsittelinkin sitä, ettei tähän hyötykysymykseen ole yhtä ainoaa vastausta.

Lue lisää

Jos joku kääntää venettään styyrpuuriin tai näkee toisen veneen styyrpuurin puolella, se kuulostaa minustakin pöljältä. En tosin tiedä kenenkään puhuvan näin, paitsi ehkä sen nettikeskustelun olkiukoksi tarpeellisen mielikuvitushahmon eli klubitakkisen snobipurjehtijan.

Sen sijaan minusta on täysin luontevaa kääntää purjehtivaa venettä "ylös" ja "alas", ja kokematonkin gasti ymmärtää ne intuitiivisesti kallistuksen perusteella.

Styyra tarkoittaa eri asiaa kuin styyrpuuri. Jos nyt yleensä oikeasta puhutaan niin sana "oikea" välttää hyvin, mutta styyra liittyy kulkuoikeuksiin, ja siinä oma täsmällinen ja ytimekäs käsite ei ole haitaksi. Styyran vene tai styyralla ajava vene on se, jolla on tuuli oikealla puolellaan ja sen mukaiset vesiliikennesääntöjen ja kilpapurjehdussääntöjen antamat etuoikeudet paaran veneeseen nähden. Veneen sijainti ei liity tähän: jos myötiksellä kohdataan, styyran vene on paaran vasemmalla puolella (siis kulkusuuntaan nähden, jos joku haluaa saivarrella siitä, mihin suuntaan puhujan pää osoittaa).

Styyran ja paaran käytön yleisyys kilpaa purjehtivien kielenkäytössä selittyy sillä, että kulkuoikeuksilla taktikointi on ratakilpailun kovaa ydintä. Matkapurjehduksessa väljillä vesillä voi selvitä monta päivää ilman ensimmäistäkään styyrapaara-kohtaamistilannetta.

pointtia kirjoitti:

Ymmärrän tuon siihen isompaan moottoriveneeseen saakka. Mutta tyypillisesti purjeveneessä kaikki rintamasuunnat ovat eri toimissa saman arvoisia. Ohjaaminenhan on vain yksi toimi muiden joukossa. Selittäisi kyllä osaltaan styyrakielen yleisyyttä purjehtivien joukossa.

Lue lisää

koppia siitä, mitä tarkoitit tuolla "ymmärrän isompaan moottoriveneeseen asti". En ole huomannut tässä suhteessa mitään eroa venetyypin vaihtumisen myötä. Niin moottori- kuin purjeveneissäkin on aina välillä jotain sellaista puuhaa, jota tehdään muussa asennossa kuin "rintamasuunta keulaan", mutta kun suunnillahan nyt on merkitystä vain kipparille ja tämä on kaikissa mainitsemissani tapauksissa joka tapauksessa pääsääntöisesti "oikeinpäin", niin eroa ei tule.

kilpapurjehtija kirjoitti:

Vai olisiko purjehtijoiden kieli enemmän nosta- laske- kieltä. En oo purjehtiessa koskaan kääntänyt venettä oikealle tai vasemmalle, sen enempää kuin styypuuriin tai paarpuuriin, vaan ylös tai alas eli keula kohti tuulta tai tuulesta poispäin. Moottorilla ajetaessa venettä joko nostetaan tai lasketaan. Ajettaessa moottorilla satamassa venettä käännetään joko oikealle tai vasemmalle.

Lue lisää

...näin.
Mulla on myös aina ne ohjailukomennot olleetyleensä ylös ja alas, mutta toisinaan myös vasemmalle ja oikeelle. Jälkimmäinen vaikkapa juuri koneajossa sataman sisään tai joskus tyyliin:" ton vihreen jälkeen tiukasti alas vasempaan... " Enkä ole edes ajatellut asiaa sen tarkemmin. Purjeilla kulkiessa ne suunnat vaan tuppaa oleen ylös tai alas suhteessa tuuleen. Ja jos ajetaan koneella, muuttuu tilanne. Silloin tuulen suunnalla ei enää ole niin merkitystä, joten luonnostaan alkaa puhumaan oikeasta ja vasemmasta.
Vain veneen halssista tai jonkin asian sijannista veneessä oon tottunut käyttämään sanoaj "styyra" tai "paara". Perusteet niihin on jo moneen kertaan käytykin läpi.

Musta oli hyvä kommentti tuo, joissa sanottiin että: "styyrpuuri ja paapuuri on peppi pitkätossukieltä".
Jotenkin on ollut sellanen "myötähäpee"-olo, jos noita sanoja on sellasenaan jossain kuullut... enkä ole kehdannut itse niitä käyttää sellasinaan ollenkaan... Tai, no... ehkä joskus... sekin riippuu tilanteesta. Mutta ei koskaan itsetarkoituksellisesti.

Mutta ihan mielenkiintoinen ketju, jossa on käsitelty venekieltä yleensäkin... Ja erilaisia terminilogioita ja niiden perusteita. Ei kai ne "styyrpuuri ja paapuuri" ole olleetkaan olennaisimmat asiat tässä ketjussa..
Ehkä enemmänkin olen ajatellut, että "mitä kieltä Teidän venessä käytetään ja miksi" tämän ketjun perimmäiseksi kysymykseksi.

Perhepurjehtija kirjoitti:

koppia siitä, mitä tarkoitit tuolla "ymmärrän isompaan moottoriveneeseen asti". En ole huomannut tässä suhteessa mitään eroa venetyypin vaihtumisen myötä. Niin moottori- kuin purjeveneissäkin on aina välillä jotain sellaista puuhaa, jota tehdään muussa asennossa kuin "rintamasuunta keulaan", mutta kun suunnillahan nyt on merkitystä vain kipparille ja tämä on kaikissa mainitsemissani tapauksissa joka tapauksessa pääsääntöisesti "oikeinpäin", niin eroa ei tule.

Lue lisää

Ohjailusuunta on yksi asia, mutta jokaisella veneessä on oma suuntansa. Heittoploki esimerkiksi löytyy styyran kotelosta ja monia asioita, vaikkapa falleja on pareittain styyrassa ja paarassa, tai rinnakkainkin. Vastaavia esimerkkejä löytyy suunnan tai paikan osoittamisesta vaikka kuinka, ohjailu on tosiaan vain yksi joukossa. Ja kuten muutkin ovat todenneet, ohjailuun ei sitä styyrakieltä tarvita, moneen muuhun kyllä

vain kipparille? kirjoitti:

Ohjailusuunta on yksi asia, mutta jokaisella veneessä on oma suuntansa. Heittoploki esimerkiksi löytyy styyran kotelosta ja monia asioita, vaikkapa falleja on pareittain styyrassa ja paarassa, tai rinnakkainkin. Vastaavia esimerkkejä löytyy suunnan tai paikan osoittamisesta vaikka kuinka, ohjailu on tosiaan vain yksi joukossa. Ja kuten muutkin ovat todenneet, ohjailuun ei sitä styyrakieltä tarvita, moneen muuhun kyllä

Lue lisää

Edelleenkään en oikein käsitä, mitä sinä ja edellinen kirjoittaja tarkoitatte. Yritin tuota aikani miettiä, mutta aika vähän on veneessä koettu tilanteita, joissa mitään "suhteellisia" suuntia tarvitsee ilmaista. Ehkä tämä nyt sitten juontuu takaisin siihen, miten kukin veneilee. Perheveneilyssä on vakioporukka, meillä tyypillisesti vaimo ja minä ja vaihtelevasti nuorisoa. Me tiedämme kumpikin tavaroiden paikat ja sen, missä kohtaa mikin nostin tms. on, meidän ei tarvitse puhua suunnista muuten kuin joskus osoittaaksemme toisillemme jotain veneen ulkopuolista kohdetta ja ne ovat oikealla tai vasemmalla. Joskus vaimo kokeneempana purjehtijana kehottaa muuttamaan suuntaa tuuleen nähden, mutta siirtyi heti ensimmäisen yrityksen jälkeen sanomaan siinäkin "oikealle/vasemmalle". Ja arvelisin veneen järjestelyjenkin vaikuttavan: kaikki purjeet periaatteessa käsiteltävissä avotilasta kannelle nousematta, itseskuuttaava fokka ja levankikisko avotilan etulaidassa eli ei oikeastaan ole tilanteita, joissa jotakin veneen kulkuun vaikuttavaa touhuava olisi selkä menosuuntaan.

Jos taas satun olemaan liikenteessä vieraampien kanssa, niin silloin minä hoidan purjeiden nostot ja laskut itse ja neuvon tarpeen mukaan isopurjeen säätelijää löysäämään tai kiristämään.

En tainnut lukea ihan koko ketjua, mutta jäi jotenkin päällimmäiseksi havainnoksi, että aika monen mielestä "styyrakieltä" tarvittaisiin ilmoitettaessa toisille, onko joku toinen vene väistettävä vai väistävä. Tätäkään tilanne en tunnista käytännön elämästä. Olen tottunut siihen, että kipparin asia on havaita muu liikenne ja tehdä tarvittavat ratkaisut; muut enintään varmistavat, että "huomasitko tuon etuvasemmalla olevan veneen?". Ja perheveneilyssähän ei etenkään purjeilla mennä kovin lähelle toisia. Olen kyllä tietoinen hyvinkin läheltä vaikkei osallistujana nähneenä, että ratakilpailuissa ajetaan joskus jopa kontaktietäisyyteen asti.

Perhepurjehtija kirjoitti:

Edelleenkään en oikein käsitä, mitä sinä ja edellinen kirjoittaja tarkoitatte. Yritin tuota aikani miettiä, mutta aika vähän on veneessä koettu tilanteita, joissa mitään "suhteellisia" suuntia tarvitsee ilmaista. Ehkä tämä nyt sitten juontuu takaisin siihen, miten kukin veneilee. Perheveneilyssä on vakioporukka, meillä tyypillisesti vaimo ja minä ja vaihtelevasti nuorisoa. Me tiedämme kumpikin tavaroiden paikat ja sen, missä kohtaa mikin nostin tms. on, meidän ei tarvitse puhua suunnista muuten kuin joskus osoittaaksemme toisillemme jotain veneen ulkopuolista kohdetta ja ne ovat oikealla tai vasemmalla. Joskus vaimo kokeneempana purjehtijana kehottaa muuttamaan suuntaa tuuleen nähden, mutta siirtyi heti ensimmäisen yrityksen jälkeen sanomaan siinäkin "oikealle/vasemmalle". Ja arvelisin veneen järjestelyjenkin vaikuttavan: kaikki purjeet periaatteessa käsiteltävissä avotilasta kannelle nousematta, itseskuuttaava fokka ja levankikisko avotilan etulaidassa eli ei oikeastaan ole tilanteita, joissa jotakin veneen kulkuun vaikuttavaa touhuava olisi selkä menosuuntaan.

Jos taas satun olemaan liikenteessä vieraampien kanssa, niin silloin minä hoidan purjeiden nostot ja laskut itse ja neuvon tarpeen mukaan isopurjeen säätelijää löysäämään tai kiristämään.

En tainnut lukea ihan koko ketjua, mutta jäi jotenkin päällimmäiseksi havainnoksi, että aika monen mielestä "styyrakieltä" tarvittaisiin ilmoitettaessa toisille, onko joku toinen vene väistettävä vai väistävä. Tätäkään tilanne en tunnista käytännön elämästä. Olen tottunut siihen, että kipparin asia on havaita muu liikenne ja tehdä tarvittavat ratkaisut; muut enintään varmistavat, että "huomasitko tuon etuvasemmalla olevan veneen?". Ja perheveneilyssähän ei etenkään purjeilla mennä kovin lähelle toisia. Olen kyllä tietoinen hyvinkin läheltä vaikkei osallistujana nähneenä, että ratakilpailuissa ajetaan joskus jopa kontaktietäisyyteen asti.

Lue lisää

Tämä on sitä, mistä edellä on jo puhuttu. Kun on vakiomiehistö ja varsin yksinkertainen vene, on operaatioita ja vaihtoehtoja vähän. Kun kaikki tehdään kuten ennenkin, ei siinä paljoa kommunikaatiotakaan tarvita. Rivien välistä voi hyvin lukea, että tehtäväjakokin veneessä on pääosin vakio. Silti muuten luulisi ylemmäs ja alemmas olevan niin luontaisia ja pienelläkin kokemuksella selkäytimeen meneviä asioita, että ne tarttuisivat tahtomatta. Purjevenettä kun joka tapauksessa aina ajetaan suhteessa tuuleen.

Mutta kun porukkaa, purjeita ja heloja on enemmän, voi melkein kaiken tehdä useammalla tavalla. Voi valita käyttöön styyran tai paaran fallin, jotka tulevat rinnakkaisille vapauttimille, skuutin voi tuoda leen tai luun vinssille, spinnun voi laskea styyraan tai paaraan... Vaihtoehtoja tulee lukematon määrä ja tavarat, joita on enemmän, eivät aina ole säilytyspaikoillaan, vaan käytössä jossain päin venettä. Manööverejä voi tehdä lyhyen tai pitkän kaavan mukaan ja lukumääräisesti niitä voi tehdä useampia. Lienee selvää, että kaikessa tuossa kommunikaatiota tarvitaan todella paljon enemmän. Siinä on lyhyt ja selkeä kieli avuksi. Kuulostaa tietysti kuvaukselta kilpaveneestä, mutta toiset tykkäävät purjehtia enempi tuohon tapaan lomallakin, minä ainakin.

Kapeikkokryssijä kirjoitti:

"köyden nimi ei riippunut siitä, oliko se tuulen vai suojan puolella, vaan siitä, vedettiinkö sillä purjeen kulmaa eteen vai taakse"

Eikös tämä nyt ole yksi ja sama asia. En ole purjelaivalla ollut, mutta kai raakapurjeessa vedetään tuulen puoleista kulmaa eteen ja suojan puoleista taakse? (paitsi purjeilla peruutettaessa, mikä ei taida olla ihan tavallinen tilanne).

Lue lisää

Raakapurjealuksen takilointiin, ettei tule näin pahaa höpötystä. Onko sinun veneessäsi muita köysiä kui barberit, joilla purjetta säädetään muuten kuin vetosuuntaa vastaan ja silloinkin skuuttiin kiinnitettynä. Raakapurjealuksissa näitä ei käytetty, koska raaka itsessän mahdollisti jäykkyydellään piissä olemisen. Tällöin suojan puolen skuutti riitti pitämään purjeen piissä.

40v merellä kirjoitti:

Raakapurjealuksen takilointiin, ettei tule näin pahaa höpötystä. Onko sinun veneessäsi muita köysiä kui barberit, joilla purjetta säädetään muuten kuin vetosuuntaa vastaan ja silloinkin skuuttiin kiinnitettynä. Raakapurjealuksissa näitä ei käytetty, koska raaka itsessän mahdollisti jäykkyydellään piissä olemisen. Tällöin suojan puolen skuutti riitti pitämään purjeen piissä.

Lue lisää

Äskeisestä viestistäni ei käynyt ilmi, että raakoja säätätaljoja kutsuttiin ahtimiksi, laiva siis 'ahdettiin' tiukalle vastaiselle ja skuutit olivat haruspurjeiden ja vapaana lentavien alimpien (mastojen lukumäärästä riippuen eri nimisiä) nimityksiä. Piissä oleminen, eli yleensä suurimman maston purjeiden pakkaaminen ja muiden eteenpäin ahtaminen oli sen sijan erittäin yleistä sekä huonosa kelissä että redillä. Tästäon peräisin pienenkin veneen juoksevan takiloinnin nimityksien kirjo, ei purjelaivan vahtiupseeri voi sanoa vahdilleen 'kiristä tuota narua tuolla oikealla aika ylhäällä'. Tärkeintä on yksiselitteinen nimitys jokaiselle tehtävälle ja köydelle. Tämä koskee myös nykyisiä huviveneitä, sillä merellä ollessa voi joutua tilanteisiin, jossa selkeä nopea kommunikaatio säästää sairaalalta. Aina ei pääse moottorin startinappiapainamalla suoraan terassille, vaikka näitäkin yrityksiä on nähty.
P.S. tunnettuani useita Kap Hornareita aikanaan, moni korosti että purjealuksessa ainoa naru löytyy laivakellon kieleen kiinnitettynä. Siten on erikseen touvit ja springit yms.

40v merellä kirjoitti:

Äskeisestä viestistäni ei käynyt ilmi, että raakoja säätätaljoja kutsuttiin ahtimiksi, laiva siis 'ahdettiin' tiukalle vastaiselle ja skuutit olivat haruspurjeiden ja vapaana lentavien alimpien (mastojen lukumäärästä riippuen eri nimisiä) nimityksiä. Piissä oleminen, eli yleensä suurimman maston purjeiden pakkaaminen ja muiden eteenpäin ahtaminen oli sen sijan erittäin yleistä sekä huonosa kelissä että redillä. Tästäon peräisin pienenkin veneen juoksevan takiloinnin nimityksien kirjo, ei purjelaivan vahtiupseeri voi sanoa vahdilleen 'kiristä tuota narua tuolla oikealla aika ylhäällä'. Tärkeintä on yksiselitteinen nimitys jokaiselle tehtävälle ja köydelle. Tämä koskee myös nykyisiä huviveneitä, sillä merellä ollessa voi joutua tilanteisiin, jossa selkeä nopea kommunikaatio säästää sairaalalta. Aina ei pääse moottorin startinappiapainamalla suoraan terassille, vaikka näitäkin yrityksiä on nähty.
P.S. tunnettuani useita Kap Hornareita aikanaan, moni korosti että purjealuksessa ainoa naru löytyy laivakellon kieleen kiinnitettynä. Siten on erikseen touvit ja springit yms.

Lue lisää

kaphornarit tekivät ja sanoivat raakapurjealuksissaan ei vain ole yhtään mitään merkitystä nykyaikaiselle huviveneilijälle. Joten paras on sinunkin unohtaa ne. "40v merillä" = yks kananpaskan hailee.

37 kirjoitti:

kaphornarit tekivät ja sanoivat raakapurjealuksissaan ei vain ole yhtään mitään merkitystä nykyaikaiselle huviveneilijälle. Joten paras on sinunkin unohtaa ne. "40v merillä" = yks kananpaskan hailee.

Lue lisää

Sillä ei ole meidän kannalta merkitystä, miksi Kap Hornarit kutsuivat raakojen päihin meneviä köysiä. Sillä sen sijaan on, että kaikella on yksikäsitteinen nimike. Se säästää sairaala- tai telakkareissulta nykyään aivan samalla tavalla, oli kyse sitten huvista tai ammatin vuoksi seilaamisesta. Pahin riskitekijä on kuitenkin edellisestäkin kommentista havaittava ylimielisyys, alalla kuin alalla.

pahinta kirjoitti:

Sillä ei ole meidän kannalta merkitystä, miksi Kap Hornarit kutsuivat raakojen päihin meneviä köysiä. Sillä sen sijaan on, että kaikella on yksikäsitteinen nimike. Se säästää sairaala- tai telakkareissulta nykyään aivan samalla tavalla, oli kyse sitten huvista tai ammatin vuoksi seilaamisesta. Pahin riskitekijä on kuitenkin edellisestäkin kommentista havaittava ylimielisyys, alalla kuin alalla.

Lue lisää

kirjoittaja on jo vastannut tuohon ja minä liityn heidän riviinsä: paskanko väliä merkityksillä tai termeillä, kun hommat osataan ilman yksityiskohtaisia ohjeita.

Mitä ylimielisyyteen tulee, niin osalla meistä on siihen varaa. Teillä historian paskamontuista esiin ryömineillä ei ole. Teidän kokemuksenne ja "osaamisenne" on jo kauan sitten vanhentunutta.

10+6 kirjoitti:

kirjoittaja on jo vastannut tuohon ja minä liityn heidän riviinsä: paskanko väliä merkityksillä tai termeillä, kun hommat osataan ilman yksityiskohtaisia ohjeita.

Mitä ylimielisyyteen tulee, niin osalla meistä on siihen varaa. Teillä historian paskamontuista esiin ryömineillä ei ole. Teidän kokemuksenne ja "osaamisenne" on jo kauan sitten vanhentunutta.

Lue lisää

Kaikenlaisten ääliöiden pelastamisesta joudummekin verovaroin huolehtimaan...

40v merellä kirjoitti:

Raakapurjealuksen takilointiin, ettei tule näin pahaa höpötystä. Onko sinun veneessäsi muita köysiä kui barberit, joilla purjetta säädetään muuten kuin vetosuuntaa vastaan ja silloinkin skuuttiin kiinnitettynä. Raakapurjealuksissa näitä ei käytetty, koska raaka itsessän mahdollisti jäykkyydellään piissä olemisen. Tällöin suojan puolen skuutti riitti pitämään purjeen piissä.

Lue lisää

...valistuksesta. Ylläoleva "höpötys" ei koskenut purjelaivan takilaa kokonaisuudessaan vaan edellisen ketjun pähkäilyä siitä, onko raakapurjeen vapaana olevan alakulman toinen säätököysi nimeltään halssi siksi, että sitä vedetään eteenpäin vai siksi että se on tuulen puolella. Mikä siis on vajavaisilla tiedoillani asiaa ajatellen yksi ja sama asia silloin, kun laivaa ajetaan eteenpäin.

Mutta jos pointtisi oli se, että takaperin purjehtiminen ei nyt ole niin tavatonta, niin korjaan sen verran että kun ei ketjussa tästä ollut kyse, en tosiaan tullut ajatelleeksi että toki purjelaivakin on joskus saatava myös piihin ja pakittamaan. Omassa veneessäni kun fokan skuutti on nimeltään skuutti myös silloin, kun skuutataan tuulen puolelle veneen pitämiseksi piissä.

Mutta uskotaan toki, että tosi merikarhu ahtaa raa´at piihin, kiertää Kap Hornin takaperin ja heittää parkkilaivan purjeilla peruuttaen kaijaan Riossa, jossa tummat neidot kaipaellen odottaa.

10+6 kirjoitti:

kirjoittaja on jo vastannut tuohon ja minä liityn heidän riviinsä: paskanko väliä merkityksillä tai termeillä, kun hommat osataan ilman yksityiskohtaisia ohjeita.

Mitä ylimielisyyteen tulee, niin osalla meistä on siihen varaa. Teillä historian paskamontuista esiin ryömineillä ei ole. Teidän kokemuksenne ja "osaamisenne" on jo kauan sitten vanhentunutta.

Lue lisää

Varmaan on olemassa sellaisiakin persoonia, joilla olisi varaa ylimielisyyteen. Heille on kuitenkin varsin ominaista se, ettei kukaan näytä sitä ulospäin. Ja sitten on tietysti paljon suurempi joukko sellaisia, joilla on suuret luulot. Ne pysyvät siellä paskamontuissaan rypemässä tappiin saakka.

Useimmin olen tavannut selityksen, joka on uskottavan tuntuinenkin ja joka perustuu enemmän henkilöön kuin laivan osiin. Siis syntyjään styrmansbord ja bakbord, joihin on ketjussa suoraan tai epäsuorasti viitattu ylempänä.

10+20 kirjoitti:

Useimmin olen tavannut selityksen, joka on uskottavan tuntuinenkin ja joka perustuu enemmän henkilöön kuin laivan osiin. Siis syntyjään styrmansbord ja bakbord, joihin on ketjussa suoraan tai epäsuorasti viitattu ylempänä.

Lue lisää

en tunne tarkkaan ko. sanan etymologista taustaa mutta kirjoittamani jutun kertoi eräällä venekurssilla eräs laivasto "korkea upseeri". Mikä lienee todellisuus ???

vanttiruuvi kirjoitti:

en tunne tarkkaan ko. sanan etymologista taustaa mutta kirjoittamani jutun kertoi eräällä venekurssilla eräs laivasto "korkea upseeri". Mikä lienee todellisuus ???

tuntuu se takapuoleen (bak) liittyvä selitys.

Englanniksihan se vasemman puolen nimike "port" on tässä mielessä paljon selkeämpi, mutta ihan samalla tavalla kuin styyrpuurin ja paapuurin merkitys suomenkielessä se on menettänyt loogisen käytännöllisen sisältönsä. Tämän huomaa englanninkielisestä Wikipediasta, jossa monisanaisesti esitellään muistisääntöjä "starboardin" ja "portin" erottamiseen. Ja asiaahan ei varmaankaan auta se, että niissä veneissä, joissa ohjauspiste ei ole keskellä, on nykyään paljon käytännöllisempää ajaa juuri se ohjauspisteen puoleinen kylki laituriin...

Mistä te keksitte näitä esimerkkejä.
Naiset muuten harvemmin ovat värisokeita, mieht taas ovat useimmin.
Minun vaimoni ei ole niin tyhmä, että jos hän painaa toista nappulaa, ja ankkuri kelaantuu sisään päin/ei laske, niin etteikö hän tajuaisi sitten painaa sitä toista nappulaa.

Oikeutta ei kiinnosta yhtään miten ankkuria on heilutettu, koska vene ei ole ollut kulussa.
En muutenkaan tajua, miksi joku hastaisi vaimonsa oikeuteen jos ei heti paina oikeaa nappulaa.

Voihan sille vaimolle sanoa että paina sitä nappulaa joka on veneen vasemmalla puolella.

Höpöhöpöhööö kirjoitti:

Mistä te keksitte näitä esimerkkejä.
Naiset muuten harvemmin ovat värisokeita, mieht taas ovat useimmin.
Minun vaimoni ei ole niin tyhmä, että jos hän painaa toista nappulaa, ja ankkuri kelaantuu sisään päin/ei laske, niin etteikö hän tajuaisi sitten painaa sitä toista nappulaa.

Oikeutta ei kiinnosta yhtään miten ankkuria on heilutettu, koska vene ei ole ollut kulussa.
En muutenkaan tajua, miksi joku hastaisi vaimonsa oikeuteen jos ei heti paina oikeaa nappulaa.

Voihan sille vaimolle sanoa että paina sitä nappulaa joka on veneen vasemmalla puolella.

Lue lisää

Meidän veneessä on ankkuripeli, joka on vähän tyhmä ja se polttaa sulakkeen jos painaa väärää nappulaa kun sitä alkaa laskemaan. Parissa isommassa B....a veneessä millä olen purjehtinut, niin sulake paloi myös jos paineli nappeja väärin kun ankkuri ylhäällä.

Ja se "oikeuskäsittely" voi tarkoittaa myös veneen kajuutassa käytävää anna/enpäs anna -käsittelyäkin.
Tässä tapauksessahan haastajana oli gasti jota kippari oli haukkunut tyhmästä toiminnasta, kun itseasiassa komento oli tyhmä. Kippari tuomittiin opettelemaan styyra/paara komennot ja keittämään aamulla kahvit.

"Voihan sille vaimolle sanoa että paina sitä nappulaa joka on veneen vasemmalla puolella."
- eli myönnät itsekin että pelkkä "vasemman puoleinen" ei ole riittävä komento. Entäs kovassa tuulessa ja vesisateessa kun gasti ei kuule kunnolla komentoa. Vasemmasta se puhui, mutta tarkoittiko se nyt veneen vasenta vai vinssin vasenta???

Toinen esimerkki oli kun oltiin vuokraveneellä etelänlomalla isommalla porukalla ja minä kysyin että kumman perähytin kippariperhe haluaa. He olivat jo valinneet vasemmanpuoleisen. No minä lastasin kamani styyran puoleiseen ja ihmettelin kun oli lakanatkin jo valmiina paikoillaan. Hyvää palvelua. No he olivat sitten valinneet salongista katsoen vasemmanpuoleisen.

No joo, eiköhän tämän vääntäminen jo ala riittää. Tuntuu joillekin olevan liian vaikea asia opetella kaksi sanaa ja niiden merkitys.. Hyvä oppimiskeino tälle on että kirjoittaa työhanskoihin oikeaan styyra ja vasempaan paara. Kyllä se talven aikana siitä iskostuu selkäytimeen.

lhghj kirjoitti:

Meidän veneessä on ankkuripeli, joka on vähän tyhmä ja se polttaa sulakkeen jos painaa väärää nappulaa kun sitä alkaa laskemaan. Parissa isommassa B....a veneessä millä olen purjehtinut, niin sulake paloi myös jos paineli nappeja väärin kun ankkuri ylhäällä.

Ja se "oikeuskäsittely" voi tarkoittaa myös veneen kajuutassa käytävää anna/enpäs anna -käsittelyäkin.
Tässä tapauksessahan haastajana oli gasti jota kippari oli haukkunut tyhmästä toiminnasta, kun itseasiassa komento oli tyhmä. Kippari tuomittiin opettelemaan styyra/paara komennot ja keittämään aamulla kahvit.

"Voihan sille vaimolle sanoa että paina sitä nappulaa joka on veneen vasemmalla puolella."
- eli myönnät itsekin että pelkkä "vasemman puoleinen" ei ole riittävä komento. Entäs kovassa tuulessa ja vesisateessa kun gasti ei kuule kunnolla komentoa. Vasemmasta se puhui, mutta tarkoittiko se nyt veneen vasenta vai vinssin vasenta???

Toinen esimerkki oli kun oltiin vuokraveneellä etelänlomalla isommalla porukalla ja minä kysyin että kumman perähytin kippariperhe haluaa. He olivat jo valinneet vasemmanpuoleisen. No minä lastasin kamani styyran puoleiseen ja ihmettelin kun oli lakanatkin jo valmiina paikoillaan. Hyvää palvelua. No he olivat sitten valinneet salongista katsoen vasemmanpuoleisen.

No joo, eiköhän tämän vääntäminen jo ala riittää. Tuntuu joillekin olevan liian vaikea asia opetella kaksi sanaa ja niiden merkitys.. Hyvä oppimiskeino tälle on että kirjoittaa työhanskoihin oikeaan styyra ja vasempaan paara. Kyllä se talven aikana siitä iskostuu selkäytimeen.

Lue lisää

Voihan sitä opetella jos mitä termejä talven asikana, jos onnea saa.
Tästä on esim hyvä aloittaa, jos sillä vaikka tulis paremmaksi purjehtijaksi.
http://www.uta.fi/~fipeku/skigla.htm

lhghj kirjoitti:

Meidän veneessä on ankkuripeli, joka on vähän tyhmä ja se polttaa sulakkeen jos painaa väärää nappulaa kun sitä alkaa laskemaan. Parissa isommassa B....a veneessä millä olen purjehtinut, niin sulake paloi myös jos paineli nappeja väärin kun ankkuri ylhäällä.

Ja se "oikeuskäsittely" voi tarkoittaa myös veneen kajuutassa käytävää anna/enpäs anna -käsittelyäkin.
Tässä tapauksessahan haastajana oli gasti jota kippari oli haukkunut tyhmästä toiminnasta, kun itseasiassa komento oli tyhmä. Kippari tuomittiin opettelemaan styyra/paara komennot ja keittämään aamulla kahvit.

"Voihan sille vaimolle sanoa että paina sitä nappulaa joka on veneen vasemmalla puolella."
- eli myönnät itsekin että pelkkä "vasemman puoleinen" ei ole riittävä komento. Entäs kovassa tuulessa ja vesisateessa kun gasti ei kuule kunnolla komentoa. Vasemmasta se puhui, mutta tarkoittiko se nyt veneen vasenta vai vinssin vasenta???

Toinen esimerkki oli kun oltiin vuokraveneellä etelänlomalla isommalla porukalla ja minä kysyin että kumman perähytin kippariperhe haluaa. He olivat jo valinneet vasemmanpuoleisen. No minä lastasin kamani styyran puoleiseen ja ihmettelin kun oli lakanatkin jo valmiina paikoillaan. Hyvää palvelua. No he olivat sitten valinneet salongista katsoen vasemmanpuoleisen.

No joo, eiköhän tämän vääntäminen jo ala riittää. Tuntuu joillekin olevan liian vaikea asia opetella kaksi sanaa ja niiden merkitys.. Hyvä oppimiskeino tälle on että kirjoittaa työhanskoihin oikeaan styyra ja vasempaan paara. Kyllä se talven aikana siitä iskostuu selkäytimeen.

Lue lisää

"Hyvä oppimiskeino tälle on että kirjoittaa työhanskoihin oikeaan styyra ja vasempaan paara"

Tähän vaan jatkoksi, että jos on huono hahmottamaan suuntia, jalat voi ottaa värien opetteluun.

Venemessujen lahjatavarapuolelta löytyy varmaan tänäkin vuonna "kipparinsukkia", joista toinen on punainen ja toinen vihreä. Viime vuonna myynnissä oli ihan asiallisia halpoja purjehdussaappaitakin, joista vasemmassa oli punainen ja oikeassa vihreä kantavahvike. Käyttöohjehan oli se, että jos on selin kulkusuuntaan, on seisottava jalat ristissä.

No tietysti: kasvot eteenpäin oltaessa oikealla puolellaoleva säilytyslokero, tarvittaessa oikealla puolella voi korvata termillä oikealla kädellä oleva. Eli kovassa kelissä reivinaruja tarvitseva mastomies huutaa: narut ovat istumaukossa eteenpäin katsottaessa oikeankäden puoleisessa säilytyslokerossa. Viesti on siksi lyhyt, yksinkertainen ja selkeä, että se tulee luonnolliesti kovassakin kelissä usean metrin päästä huudettuna kerralla ymmärretyksi. Sana naru on tarpeen korostamaan yleiskielen käyttöä, reiviköysi kun on ehdottamasti tuomittavaa styyrakieltä

7 kirjoitti:

No tietysti: kasvot eteenpäin oltaessa oikealla puolellaoleva säilytyslokero, tarvittaessa oikealla puolella voi korvata termillä oikealla kädellä oleva. Eli kovassa kelissä reivinaruja tarvitseva mastomies huutaa: narut ovat istumaukossa eteenpäin katsottaessa oikeankäden puoleisessa säilytyslokerossa. Viesti on siksi lyhyt, yksinkertainen ja selkeä, että se tulee luonnolliesti kovassakin kelissä usean metrin päästä huudettuna kerralla ymmärretyksi. Sana naru on tarpeen korostamaan yleiskielen käyttöä, reiviköysi kun on ehdottamasti tuomittavaa styyrakieltä

Lue lisää

;-)

7 kirjoitti:

No tietysti: kasvot eteenpäin oltaessa oikealla puolellaoleva säilytyslokero, tarvittaessa oikealla puolella voi korvata termillä oikealla kädellä oleva. Eli kovassa kelissä reivinaruja tarvitseva mastomies huutaa: narut ovat istumaukossa eteenpäin katsottaessa oikeankäden puoleisessa säilytyslokerossa. Viesti on siksi lyhyt, yksinkertainen ja selkeä, että se tulee luonnolliesti kovassakin kelissä usean metrin päästä huudettuna kerralla ymmärretyksi. Sana naru on tarpeen korostamaan yleiskielen käyttöä, reiviköysi kun on ehdottamasti tuomittavaa styyrakieltä

Lue lisää

1) jos yleensä on tarpeen jotain säilytysboxin sijainnista sanoa, niin "oikean puolen" riittää. Täytyy olla idiootti, jos ei sitä tajua, oli naama sitten mihin päin hyvänsä. Mikä tietysti selittääkin, etteivät kilparunk- eikun -purjehtijat tajua.
2) Mikä h-tin mastomies? Normaaliveneilyssä eli perheporukoilla siellä mastolla ei ole ketään asumassa eikä etenkään kovassa kelissä. Jos jonkun on sinne pakko mennä, niin hän ottaa tarvittavat narut valmiiksi mukaan. Tosin useimmissa perheveneissä on pikareivit. Kilparunkkareiden tekemisiä ei oteta huomioon.

18 kirjoitti:

1) jos yleensä on tarpeen jotain säilytysboxin sijainnista sanoa, niin "oikean puolen" riittää. Täytyy olla idiootti, jos ei sitä tajua, oli naama sitten mihin päin hyvänsä. Mikä tietysti selittääkin, etteivät kilparunk- eikun -purjehtijat tajua.
2) Mikä h-tin mastomies? Normaaliveneilyssä eli perheporukoilla siellä mastolla ei ole ketään asumassa eikä etenkään kovassa kelissä. Jos jonkun on sinne pakko mennä, niin hän ottaa tarvittavat narut valmiiksi mukaan. Tosin useimmissa perheveneissä on pikareivit. Kilparunkkareiden tekemisiä ei oteta huomioon.

Lue lisää

Unohdetaan nyt se tilanne veneessä mastomiehineen ja runkkareineen. Kysyttiin sitä yleiskielistä kuvatekstiä. Siihen ei vielä vastauksen poikastakaan ole tullut.

realismiin kirjoitti:

Unohdetaan nyt se tilanne veneessä mastomiehineen ja runkkareineen. Kysyttiin sitä yleiskielistä kuvatekstiä. Siihen ei vielä vastauksen poikastakaan ole tullut.

Ei jaksa selata jokaista kuvaa.
Mikä sivu?

sdfgsdfg kirjoitti:

Ei jaksa selata jokaista kuvaa.
Mikä sivu?

Anna lehden olla ja lue ylempänä oleva teksti. Se riittää kysymyksen asettteluun.

realismiin kirjoitti:

Unohdetaan nyt se tilanne veneessä mastomiehineen ja runkkareineen. Kysyttiin sitä yleiskielistä kuvatekstiä. Siihen ei vielä vastauksen poikastakaan ole tullut.

Sinulle vastattiin jo: "oikean puolen lokero". Ei niin idioottia ihmistä voi ollakaan, ettei sitä käsittäisi. Sitäpaitsi tässäkin tapauksessa lokero on ilmeisesti vain toisella puolen, joten ei edes tarvitse sanoa kuin "tuosta lokerosta".

keino... kirjoitti:

Anna lehden olla ja lue ylempänä oleva teksti. Se riittää kysymyksen asettteluun.

Siis lehdessä ei mitään tuollaista tekstiä ollutkaa:)
Luulit vain saavasi mielipiteellesi jotenkin arvovaltaisemman painoarvon.
Lehdessä varmaan lukisi vain että "istuiaukossa on penkin alla tilava säilytyslokero.
Paskanko sillä on väliä kummalla puolella se on.

5 kirjoitti:

Sinulle vastattiin jo: "oikean puolen lokero". Ei niin idioottia ihmistä voi ollakaan, ettei sitä käsittäisi. Sitäpaitsi tässäkin tapauksessa lokero on ilmeisesti vain toisella puolen, joten ei edes tarvitse sanoa kuin "tuosta lokerosta".

Lue lisää

Kyse on edelleen ymmärtämisestä. Oikea kuvassa vai oikea veneessä? Molemmissa on aivan yhtä hyvä oikea puoli.

sdfgsdfg kirjoitti:

Siis lehdessä ei mitään tuollaista tekstiä ollutkaa:)
Luulit vain saavasi mielipiteellesi jotenkin arvovaltaisemman painoarvon.
Lehdessä varmaan lukisi vain että "istuiaukossa on penkin alla tilava säilytyslokero.
Paskanko sillä on väliä kummalla puolella se on.

Lue lisää

Jos luetun ymmärtäminen todella ottaa noin tiukalle, sanotaan sitten, että sivu 50. Tosin pitänee jo varmuuden vuoksi lisätä, että kuva on sivulla 50, kuvateksti sivulla 51.

Ei ole eikä tule sellaista tilannetta ja aikaa, että 'yleiskielestä' löytyisi ne kaikki käytännön sanat, joita kaikissa ja harvoissa ja erityisissä ympäristöissä ja tilanteissa tarvitaan ja käytetään. Niin kauan, kun joku paattimiehistö pystyy kommunikoimaan touhussaan onnistuneesti, ilman väärinkäsityksiä, niin kauan pysyvät esim. vaikka hengissä nopeiden tilanteiden nopeissa toiminnoissa. Mitä se muille kuuluu. Keskittykää nyt vaikka siihen, mistä sana grogi on peräisin. Ja että jos sitä ei juo, laskeeko vai nouseeko nestepinta jään sulaessa. Ja miksi.

Enpä ole nyt 69 v. ikään ehtineenä usein nähnyt turhempaa jankkausta kuin on tässä vitjassa.

.. .. kirjoitti:

Ei ole eikä tule sellaista tilannetta ja aikaa, että 'yleiskielestä' löytyisi ne kaikki käytännön sanat, joita kaikissa ja harvoissa ja erityisissä ympäristöissä ja tilanteissa tarvitaan ja käytetään. Niin kauan, kun joku paattimiehistö pystyy kommunikoimaan touhussaan onnistuneesti, ilman väärinkäsityksiä, niin kauan pysyvät esim. vaikka hengissä nopeiden tilanteiden nopeissa toiminnoissa. Mitä se muille kuuluu. Keskittykää nyt vaikka siihen, mistä sana grogi on peräisin. Ja että jos sitä ei juo, laskeeko vai nouseeko nestepinta jään sulaessa. Ja miksi.

Enpä ole nyt 69 v. ikään ehtineenä usein nähnyt turhempaa jankkausta kuin on tässä vitjassa.

Lue lisää

oot näköjään ymmärtänyt tämän ketjun viestin: oleellista on, että kaikissa tilanteissa "paatinmiehistö" ymmärtää toisiaan. Ja tähän tarpeeseen on kehittynyt purjehduksen yleiskieli ominen termistöineen, jolle kielelle joku tässä ketjussa näyttää kehittäneen nimen "styyrakieli" ja näyttöö pitävät näiden. yleisesti käytettyjen termien olevan jonkinlaista snobbailua. Nimenomaan snobbailua purjehdustermien käyttäminen ei ole, teennäistä olisi yrittää kehittää purjeveneen köysistölle, heloille ja eri manöveereille ja manöveerien vaiheille "styyrakielen" arvostelijoiden arvostamia "yleiskielisiä" termejä

14 kirjoitti:

oot näköjään ymmärtänyt tämän ketjun viestin: oleellista on, että kaikissa tilanteissa "paatinmiehistö" ymmärtää toisiaan. Ja tähän tarpeeseen on kehittynyt purjehduksen yleiskieli ominen termistöineen, jolle kielelle joku tässä ketjussa näyttää kehittäneen nimen "styyrakieli" ja näyttöö pitävät näiden. yleisesti käytettyjen termien olevan jonkinlaista snobbailua. Nimenomaan snobbailua purjehdustermien käyttäminen ei ole, teennäistä olisi yrittää kehittää purjeveneen köysistölle, heloille ja eri manöveereille ja manöveerien vaiheille "styyrakielen" arvostelijoiden arvostamia "yleiskielisiä" termejä

Lue lisää

Lisätään nyt vielä, että keksimällä keksityt erikoisalojen uudissanat eivät ole yleiskieltä. Yleiskieltä niistä tulee, jos kielenpuhujat ottavat ne yleisesti käyttöön. Jalukset, nostimet, vastakäännökset ja myötäkäännökset eivät ole yleiskieltä, koska niitä ei käytä juuri kukaan. Enemmistö alan sanastoa käyttävistä purjehtijoista puhuu skuuteista, falleista, vendoista ja jiipeistä. Muuthan eivät tämän ketjun mukaan tarvitse erikoistermejä ollenkaan, vaan joko ovat veneessään ihan hiljaa tai puhuvat siitä punaisesta ja sinisestä köydestä ja kääntävät venettään oikeaan ja vasempaan.

Kapeikkokryssijä kirjoitti:

Lisätään nyt vielä, että keksimällä keksityt erikoisalojen uudissanat eivät ole yleiskieltä. Yleiskieltä niistä tulee, jos kielenpuhujat ottavat ne yleisesti käyttöön. Jalukset, nostimet, vastakäännökset ja myötäkäännökset eivät ole yleiskieltä, koska niitä ei käytä juuri kukaan. Enemmistö alan sanastoa käyttävistä purjehtijoista puhuu skuuteista, falleista, vendoista ja jiipeistä. Muuthan eivät tämän ketjun mukaan tarvitse erikoistermejä ollenkaan, vaan joko ovat veneessään ihan hiljaa tai puhuvat siitä punaisesta ja sinisestä köydestä ja kääntävät venettään oikeaan ja vasempaan.

Lue lisää

Olet veneessä 8 solmun vastavirrassa. Oikein kalibroitu loki näyttää nopeudeksesi 6 solmua.
Keulasi osoittaa nyt itään.
1) Jos käännät oikeaan, osoittaako veneesi keula nyt kaakkoon vai koilliseen ?
2) Entä kulkeeko veneesi nyt etelän sijasta lounaaseen vai luoteeseen ?

3) Mitä jos olisitkin kääntänyt styyrpuuriin, osoittaisiko veneesi keula nyt nyt kaakkoon vai koilliseen ?
4) Entä kulkisiko veneesi nyt etelän sijasta lounaaseen vai luoteeseen ?

5) entä jos olisitkin kääntänyt venettäsi myötäpäivään, onko ketään jonka mielestä keula ei nyt osoita kaakkoon ?
6) onko ketään jonka mielestä vene ei nyt kulje lounaaseen ?

Luuleeko joku, että kaikkiin kysymyksiin välillä 1 - 4 tulee kaikilta, tai edes enemmistältä, sama vastaus ?
Luuleeko joku, että enemmistö ei ole samaa mieltä 5-6 kohdan vastauksista ?

4+5=9 kirjoitti:

Olet veneessä 8 solmun vastavirrassa. Oikein kalibroitu loki näyttää nopeudeksesi 6 solmua.
Keulasi osoittaa nyt itään.
1) Jos käännät oikeaan, osoittaako veneesi keula nyt kaakkoon vai koilliseen ?
2) Entä kulkeeko veneesi nyt etelän sijasta lounaaseen vai luoteeseen ?

3) Mitä jos olisitkin kääntänyt styyrpuuriin, osoittaisiko veneesi keula nyt nyt kaakkoon vai koilliseen ?
4) Entä kulkisiko veneesi nyt etelän sijasta lounaaseen vai luoteeseen ?

5) entä jos olisitkin kääntänyt venettäsi myötäpäivään, onko ketään jonka mielestä keula ei nyt osoita kaakkoon ?
6) onko ketään jonka mielestä vene ei nyt kulje lounaaseen ?

Luuleeko joku, että kaikkiin kysymyksiin välillä 1 - 4 tulee kaikilta, tai edes enemmistältä, sama vastaus ?
Luuleeko joku, että enemmistö ei ole samaa mieltä 5-6 kohdan vastauksista ?

Lue lisää

1) kaakkoon
2) lounaaseen
Eikun hetkinen jos ensin kuljin länteen (enkä suinkaan etelään niinkuin kirjoitit) ja nyt lounaaseen , niin silloin kyllä käänsinkin vasempaan.
Joo, ei tosiaankaan kannata ainakaan oikea vasen sanoja käytellä ko. tilanteessa !!!

3 & 4 )on ihan sama ongelma.
Ja taas väitit etelään, kun kyse oli lännestä !

5 & 6) joo, nyt toimii ilman ongelmia.
Eli olet oikeassa, yksikäsitteisyys edellyttää myötäpäivään ja vastapäivään ilmaisujen käyttöä, mutta
6) kohta osoittaa kulkusuunnan muuttuneen vastapäivään. Eli tärkeää on myöskin ilmaista puhutaanko kulkusuunnasta vai keulasuunnan muutoksesta !

asiaa ! kirjoitti:

1) kaakkoon
2) lounaaseen
Eikun hetkinen jos ensin kuljin länteen (enkä suinkaan etelään niinkuin kirjoitit) ja nyt lounaaseen , niin silloin kyllä käänsinkin vasempaan.
Joo, ei tosiaankaan kannata ainakaan oikea vasen sanoja käytellä ko. tilanteessa !!!

3 & 4 )on ihan sama ongelma.
Ja taas väitit etelään, kun kyse oli lännestä !

5 & 6) joo, nyt toimii ilman ongelmia.
Eli olet oikeassa, yksikäsitteisyys edellyttää myötäpäivään ja vastapäivään ilmaisujen käyttöä, mutta
6) kohta osoittaa kulkusuunnan muuttuneen vastapäivään. Eli tärkeää on myöskin ilmaista puhutaanko kulkusuunnasta vai keulasuunnan muutoksesta !

Lue lisää

Eli venettä käännetäänkin myötäpäivään tai vastapäivään?. Toimiihan se näinkin, vastaavasti kuin oikealle tai vasemmalle kääntäminen taikka styypuuriin tai paarpuuriin kääntäminen. Tulikohan viimeiset kaksi sanaa kirjoitettua oikein? Niitä kun ei juurikaan tuu käytettyä, sanat ovat lyhentynet styyraksi ja paaraksi. Purjevenettä joko nostetaan tai lasketaan ; tuulen mukaan . Paara ja styyra termien käyttö rajautuu halssien nimiin. Kannelta kajuuttaan huudettaessa voi niin ikään käyttää termejä styyra tai paara (styyran hyllyllä, paaran punkan alla). Tosin pyynnöllä: ojennatko aurinkolasini oikeanpuolen hyllyltä saa lasit aivan vastaavasti kuin jos pyytäisi; ojennatko ayinkolasini styyranhyllyltä.

Terminologisesti tärkeämpää on se, että kaikki käyttävät säätököysistä ja eri manöveereistä vakiintuneita termejä, muutoin voi syntyä isojakin vahinkoj

4+5=9 kirjoitti:

Olet veneessä 8 solmun vastavirrassa. Oikein kalibroitu loki näyttää nopeudeksesi 6 solmua.
Keulasi osoittaa nyt itään.
1) Jos käännät oikeaan, osoittaako veneesi keula nyt kaakkoon vai koilliseen ?
2) Entä kulkeeko veneesi nyt etelän sijasta lounaaseen vai luoteeseen ?

3) Mitä jos olisitkin kääntänyt styyrpuuriin, osoittaisiko veneesi keula nyt nyt kaakkoon vai koilliseen ?
4) Entä kulkisiko veneesi nyt etelän sijasta lounaaseen vai luoteeseen ?

5) entä jos olisitkin kääntänyt venettäsi myötäpäivään, onko ketään jonka mielestä keula ei nyt osoita kaakkoon ?
6) onko ketään jonka mielestä vene ei nyt kulje lounaaseen ?

Luuleeko joku, että kaikkiin kysymyksiin välillä 1 - 4 tulee kaikilta, tai edes enemmistältä, sama vastaus ?
Luuleeko joku, että enemmistö ei ole samaa mieltä 5-6 kohdan vastauksista ?

Lue lisää

Jos painan veneeni kanssa 8 solmun vastavirtaan niin että loki näyttää 6 solmua, niin olen todella tyhmä ääliö, ja on ihan sama taas mitä termejä käytän.
Eihän tällaisia urpoja oikeasti ole olemassakaan.

Mutta vastataan nyt vaan.
Eli kuljetaan 2 solmua länteen. Jos käännä venettä oikealle niin veneeni keula osoittaa kaakkoon, jos pysäytän kääntymisen siihen 45 Atetta. Eli nyt veneen kulkee lounaaseen, niinkuin (about), jos jaksaisi piirtää niin voisin sanoa tarkankin suunnan.

Jos olisn kääntynyt styyrpuriin tuon saman 90 astetta, olisi tilanne ihan sama, ei termi muuta virtaa tai fysiikkaa miksikään.

Jos olisit kääntänyt venettäsi myötäpäivään, olisi tilanne edelleen sama, keula osottaisi kaakkoon ja vene kulkisi lounaaseen (about)

Vastaus siis kaikkin kohtiin on sama.
Tiedän mitä haet, mutta vene ei käänny paapuriin kun ohjaat styyrpuriin, koska vene ei peruuta veteen nähden, vene ei kulje veteen nähden taakse päin, ainoastaan pohjaan nähden taakse päin.

Sumasummarum, vene kääntyy joko oikealle tai vasemmalle, ihan miten haluaa.

sdfgsdfg kirjoitti:

Jos painan veneeni kanssa 8 solmun vastavirtaan niin että loki näyttää 6 solmua, niin olen todella tyhmä ääliö, ja on ihan sama taas mitä termejä käytän.
Eihän tällaisia urpoja oikeasti ole olemassakaan.

Mutta vastataan nyt vaan.
Eli kuljetaan 2 solmua länteen. Jos käännä venettä oikealle niin veneeni keula osoittaa kaakkoon, jos pysäytän kääntymisen siihen 45 Atetta. Eli nyt veneen kulkee lounaaseen, niinkuin (about), jos jaksaisi piirtää niin voisin sanoa tarkankin suunnan.

Jos olisn kääntynyt styyrpuriin tuon saman 90 astetta, olisi tilanne ihan sama, ei termi muuta virtaa tai fysiikkaa miksikään.

Jos olisit kääntänyt venettäsi myötäpäivään, olisi tilanne edelleen sama, keula osottaisi kaakkoon ja vene kulkisi lounaaseen (about)

Vastaus siis kaikkin kohtiin on sama.
Tiedän mitä haet, mutta vene ei käänny paapuriin kun ohjaat styyrpuriin, koska vene ei peruuta veteen nähden, vene ei kulje veteen nähden taakse päin, ainoastaan pohjaan nähden taakse päin.

Sumasummarum, vene kääntyy joko oikealle tai vasemmalle, ihan miten haluaa.

Lue lisää

laitoin tuonne 90 astetta, vaikka kaikki käännökset olivat 45.

sdfgsdfg kirjoitti:

Jos painan veneeni kanssa 8 solmun vastavirtaan niin että loki näyttää 6 solmua, niin olen todella tyhmä ääliö, ja on ihan sama taas mitä termejä käytän.
Eihän tällaisia urpoja oikeasti ole olemassakaan.

Mutta vastataan nyt vaan.
Eli kuljetaan 2 solmua länteen. Jos käännä venettä oikealle niin veneeni keula osoittaa kaakkoon, jos pysäytän kääntymisen siihen 45 Atetta. Eli nyt veneen kulkee lounaaseen, niinkuin (about), jos jaksaisi piirtää niin voisin sanoa tarkankin suunnan.

Jos olisn kääntynyt styyrpuriin tuon saman 90 astetta, olisi tilanne ihan sama, ei termi muuta virtaa tai fysiikkaa miksikään.

Jos olisit kääntänyt venettäsi myötäpäivään, olisi tilanne edelleen sama, keula osottaisi kaakkoon ja vene kulkisi lounaaseen (about)

Vastaus siis kaikkin kohtiin on sama.
Tiedän mitä haet, mutta vene ei käänny paapuriin kun ohjaat styyrpuriin, koska vene ei peruuta veteen nähden, vene ei kulje veteen nähden taakse päin, ainoastaan pohjaan nähden taakse päin.

Sumasummarum, vene kääntyy joko oikealle tai vasemmalle, ihan miten haluaa.

Lue lisää

"Mutta vastataan nyt vaan.
Eli kuljetaan 2 solmua länteen. Jos käännä venettä oikealle niin veneeni keula osoittaa kaakkoon, jos pysäytän kääntymisen siihen 45 Atetta. Eli nyt veneen kulkee lounaaseen, niinkuin (about), jos jaksaisi piirtää niin voisin sanoa tarkankin suunnan."
Niin, ja suuntasi muuttui lännestä lounaaseen eli vasemmalle vaikka luulit kääntäneesi oikealle.
Jos siis annat aluksen kipparina komennon ruorimiehelle kääntää oikealle, oletko ihan varma hänen kääntävän alusta niin että kulkusuunta muuttuu vasemmalle ?
Käytännössä se ruorimies varmaankin katselee länteen ja kun huomaa siellä väistettävän esteen johon pitää reagoida, niin tulkitsee suuntia juuri toisin kuin sinä sieltä karttapöydän äärestä navigaattorina komennat.

Eli iso riski, jos pinnan allakin on esteitä, joita ruorimies ei näe ja tulkitsee komennon toisinpäin kuin luulet.
Kannattaa siis käyttää kääntösuunnan termejä tai kulkisuunnan termejä, eikä pelkkää oikealle/vasemmalle irrallisena.
Toki tilanne voisi olla käytännössä niin että vene kulkee myötävirtaan keula edellä ja ruorimies jarruttaa pakittamisella oma-aloitteisesti huomatessaan esteen, ja kysyy väistöneuvoja navigaattorilta=kipparilta sisältä. Komennon yksikäsitteisyys on silloinkin oltava selvä ja riski mennä vikaan aika selvä käytettäessä vasen/oikea komentoja veneen liikkuessa veteen nähden taaksepäin.
Entäpä, jos joella on myös ajelehtivaa roinaa, kuten puun runkoja, eiköhän silloin mennä nimenomaan keula vastavirtaan päin myötävirtaan mennessäkin, jos vedessä on myös esim. liikkuvia hiekkasärkköjä, jotka estävät käyttämästä virtaa suurempia nopeuksia turvallisesti myötävirtaan mennessä. Tällöin kun saavuttaa selvästi ripeämmän ohjattavuuden kuin toisinpäin useimmilla veneillä. Eikä pääse ajelehtiva roina rikkomaan peräsintä. Mahdolliset kivethän väistetään navigaattorin ohjeiden perusteella, joten niitä ei tarvitse varoa keulansuunnalla, ja hiekkasärkät ovat virrassa niin loivia, ettei perä edellä mentäessä osu mikään peräsimeen vaan köliin vaikka osuma tulisikin.

Ts.väitteesi : "Jos painan veneeni kanssa 8 solmun vastavirtaan niin että loki näyttää 6 solmua, niin olen todella tyhmä ääliö, ja on ihan sama taas mitä termejä käytän." oli aika harkitsematon, eikä huomioinut kokemuspiiristäsi poikkeavia tilanteita.

1 + 16 = 17 kirjoitti:

"Mutta vastataan nyt vaan.
Eli kuljetaan 2 solmua länteen. Jos käännä venettä oikealle niin veneeni keula osoittaa kaakkoon, jos pysäytän kääntymisen siihen 45 Atetta. Eli nyt veneen kulkee lounaaseen, niinkuin (about), jos jaksaisi piirtää niin voisin sanoa tarkankin suunnan."
Niin, ja suuntasi muuttui lännestä lounaaseen eli vasemmalle vaikka luulit kääntäneesi oikealle.
Jos siis annat aluksen kipparina komennon ruorimiehelle kääntää oikealle, oletko ihan varma hänen kääntävän alusta niin että kulkusuunta muuttuu vasemmalle ?
Käytännössä se ruorimies varmaankin katselee länteen ja kun huomaa siellä väistettävän esteen johon pitää reagoida, niin tulkitsee suuntia juuri toisin kuin sinä sieltä karttapöydän äärestä navigaattorina komennat.

Eli iso riski, jos pinnan allakin on esteitä, joita ruorimies ei näe ja tulkitsee komennon toisinpäin kuin luulet.
Kannattaa siis käyttää kääntösuunnan termejä tai kulkisuunnan termejä, eikä pelkkää oikealle/vasemmalle irrallisena.
Toki tilanne voisi olla käytännössä niin että vene kulkee myötävirtaan keula edellä ja ruorimies jarruttaa pakittamisella oma-aloitteisesti huomatessaan esteen, ja kysyy väistöneuvoja navigaattorilta=kipparilta sisältä. Komennon yksikäsitteisyys on silloinkin oltava selvä ja riski mennä vikaan aika selvä käytettäessä vasen/oikea komentoja veneen liikkuessa veteen nähden taaksepäin.
Entäpä, jos joella on myös ajelehtivaa roinaa, kuten puun runkoja, eiköhän silloin mennä nimenomaan keula vastavirtaan päin myötävirtaan mennessäkin, jos vedessä on myös esim. liikkuvia hiekkasärkköjä, jotka estävät käyttämästä virtaa suurempia nopeuksia turvallisesti myötävirtaan mennessä. Tällöin kun saavuttaa selvästi ripeämmän ohjattavuuden kuin toisinpäin useimmilla veneillä. Eikä pääse ajelehtiva roina rikkomaan peräsintä. Mahdolliset kivethän väistetään navigaattorin ohjeiden perusteella, joten niitä ei tarvitse varoa keulansuunnalla, ja hiekkasärkät ovat virrassa niin loivia, ettei perä edellä mentäessä osu mikään peräsimeen vaan köliin vaikka osuma tulisikin.

Ts.väitteesi : "Jos painan veneeni kanssa 8 solmun vastavirtaan niin että loki näyttää 6 solmua, niin olen todella tyhmä ääliö, ja on ihan sama taas mitä termejä käytän." oli aika harkitsematon, eikä huomioinut kokemuspiiristäsi poikkeavia tilanteita.

Lue lisää

normaalitilanne on se, että ruorimies on kippari ja navigaattori eikä todellakaan toimi muiden antamien "ruorikomentojen" varassa. Turha siis tarjoilla mitään siitä poikkeavia esimerkkejä. Kilpapurjehdusesimerkkejä ei oteta lukuun, koska kilpapurjehtijat ovat kaikkien muiden halveksimaa merten pohjasakkaa.

4+4=8 kirjoitti:

normaalitilanne on se, että ruorimies on kippari ja navigaattori eikä todellakaan toimi muiden antamien "ruorikomentojen" varassa. Turha siis tarjoilla mitään siitä poikkeavia esimerkkejä. Kilpapurjehdusesimerkkejä ei oteta lukuun, koska kilpapurjehtijat ovat kaikkien muiden halveksimaa merten pohjasakkaa.

Lue lisää

Sulla ei siis kukaan muu koskaan ole ollut veneesi ruorissa hetkeäkään?
Kyllä mulla normaalissa perheveneilyssä venettä ajaa välillä vaimo, välillä joku lapsista.
Ja silloin saatan olla kajuutassa miettimässä reittisuunnitelmaa. JA olen silloin myös antanut ohjailukomentoja ruorissa olevalle.
Ja tämä on ihan normaalia toimintaa.

-Mika- kirjoitti:

Sulla ei siis kukaan muu koskaan ole ollut veneesi ruorissa hetkeäkään?
Kyllä mulla normaalissa perheveneilyssä venettä ajaa välillä vaimo, välillä joku lapsista.
Ja silloin saatan olla kajuutassa miettimässä reittisuunnitelmaa. JA olen silloin myös antanut ohjailukomentoja ruorissa olevalle.
Ja tämä on ihan normaalia toimintaa.

Lue lisää

"Normaalin" määritelmähän on tietysti aika väljä. Yhden venekunnan puitteissa se tarkoittaa kai lähinnä sitä, miten siinä veneessä yleensä tehdään, laajemmin taas sitä, mitä useimmissa veneissä tehdään.

Mutta minä pitäisin kyllä huviveneilyssä vähän epänormaalina tuota, että navigointivastuu on jollain muulla kuin ruorihenkilöllä. Vielä enemmän, jos se joku muu ei ole kannella itse näkemässä tilannetta.

En tiedä, miten tuon edellisen kirjoittajan veneessä, mutta meidän veneessä kyllä vastuu on aina ruorinhoitelijalla. Joka on aina aikuinen, lähes aina siis joko vaimo tai minä, joskus ehkä joku vieraileva aikuinen. Lapset koskevat ruoriin vain "näön vuoksi", aikuisen istuessa vieressä valmiina puuttumaan asiaan eli todellisuudessa vastatessa sekä ruorista että navigoinnista. Ja meillä on vaimon kanssa molemmilla myös sellainen tapa, että me seuraamme kumpikin maisemaa ja karttaa ja ollaan selvillä sijainnista ja määränpäästä. Reittisuunnitelmakin keskustellaan ennen lähtöä niin, että vaihdot käyvät sujuvasti. Jos sitä muutetaan matkan aikana, niin sekin keskustellaan. Lähtökohtana on, että ruorihenkilön pitää selvitä nikottelematta, vaikka kaikki muut veneessäolijat saisivat äkillisen sydänkohtauksen ja kuolisivat niille jalansijoilleen.

Kyllä minulla on sellainen kuva, mitä olen muiden tuntemieni veneilijöiden kanssa jutellut, että vastaavanlainen on tapamonilla muillakin. Poikkeuksena ovat lähinnä kilpailijat, joilla näyttää olevan enemmän tapana, että jokaisella on oma "vastuusektorinsa". Joku heistä sanoi minulle kerran, että kilpailuissa on aina navigaattori erikseen, joka päättää varsinaisesti suunnat, ruorimies kuulemma ajaa vain "purjeita ja tuulta" eikä paljon muuanne katsele. Onko niin, en tiedä? Sinulla lienee tuohon näkemys? Minun korvaani se kuitenkin kuulosti aika omituiselta, etten sanoisi vastuuttomalta. Mutta asiaan vaikuttaa varmasti se, että minulla on moottorivenetausta ja moottoriveneessä on aika selvää, että satamatoimintoja lukuunottamatta vain ruorimies tekee jotain veneen kulkuun liittyvää. Vaikka oli minulla tapana moottoriveneessäkin olettaa, että muutkin ovat kiinnostuneita sijainnista ja sellaisesta.

Perhepurjehtija kirjoitti:

"Normaalin" määritelmähän on tietysti aika väljä. Yhden venekunnan puitteissa se tarkoittaa kai lähinnä sitä, miten siinä veneessä yleensä tehdään, laajemmin taas sitä, mitä useimmissa veneissä tehdään.

Mutta minä pitäisin kyllä huviveneilyssä vähän epänormaalina tuota, että navigointivastuu on jollain muulla kuin ruorihenkilöllä. Vielä enemmän, jos se joku muu ei ole kannella itse näkemässä tilannetta.

En tiedä, miten tuon edellisen kirjoittajan veneessä, mutta meidän veneessä kyllä vastuu on aina ruorinhoitelijalla. Joka on aina aikuinen, lähes aina siis joko vaimo tai minä, joskus ehkä joku vieraileva aikuinen. Lapset koskevat ruoriin vain "näön vuoksi", aikuisen istuessa vieressä valmiina puuttumaan asiaan eli todellisuudessa vastatessa sekä ruorista että navigoinnista. Ja meillä on vaimon kanssa molemmilla myös sellainen tapa, että me seuraamme kumpikin maisemaa ja karttaa ja ollaan selvillä sijainnista ja määränpäästä. Reittisuunnitelmakin keskustellaan ennen lähtöä niin, että vaihdot käyvät sujuvasti. Jos sitä muutetaan matkan aikana, niin sekin keskustellaan. Lähtökohtana on, että ruorihenkilön pitää selvitä nikottelematta, vaikka kaikki muut veneessäolijat saisivat äkillisen sydänkohtauksen ja kuolisivat niille jalansijoilleen.

Kyllä minulla on sellainen kuva, mitä olen muiden tuntemieni veneilijöiden kanssa jutellut, että vastaavanlainen on tapamonilla muillakin. Poikkeuksena ovat lähinnä kilpailijat, joilla näyttää olevan enemmän tapana, että jokaisella on oma "vastuusektorinsa". Joku heistä sanoi minulle kerran, että kilpailuissa on aina navigaattori erikseen, joka päättää varsinaisesti suunnat, ruorimies kuulemma ajaa vain "purjeita ja tuulta" eikä paljon muuanne katsele. Onko niin, en tiedä? Sinulla lienee tuohon näkemys? Minun korvaani se kuitenkin kuulosti aika omituiselta, etten sanoisi vastuuttomalta. Mutta asiaan vaikuttaa varmasti se, että minulla on moottorivenetausta ja moottoriveneessä on aika selvää, että satamatoimintoja lukuunottamatta vain ruorimies tekee jotain veneen kulkuun liittyvää. Vaikka oli minulla tapana moottoriveneessäkin olettaa, että muutkin ovat kiinnostuneita sijainnista ja sellaisesta.

Lue lisää

Jokaisessa venekunnassa on tietysti omat tapansa.

Meillä kun vaimo ei osaa eikä tiedä navigoinnista mitään, niin navigointivastuu on yksin minulla. Lapset voi tietysti ehdottaa kohdesaaria, mutta reitin valinta sinne kohteeseen jää aina minulle. En silti läheskään aina aja itse venettä. Itse asiassa se ruorimiehen homma on useimmin jollain muulla: vaimolla tai lapsilla. Reitinvalinnastakin keskustellaan, mutta mulle se lopullinen päätöksenteko silti jää. Ja navigointi valittuun kohteeseen. Jotenkin se pinnassa oleva vaan osaa (oman perheen kesken) kysyä, jos jokin asia askarruttaa, muuten se ajaa annettujen ohjeiden mukaan ja kysyy ajoissa, kun ohjeet alkaa loppumaan...

Kaveriporukassa kun ollaan liikkeellä, niin sama juttu. Anna pinnan heti avoimille vesille päästyämme jollekin toiselle. Silti itse olen kokoajan selvillä sijainnista ja suunnasta. Pinnassa olevalle ohjeet on tyyliin: aja vihreeltä vihreelle niin, että ne kaikki jätetään oikeelle... Tai :" tuon poijun jälkeen pari tuntia voi ajaa ihan vapaasti, mutta suuntana pidetään 295" ja näytän kartalta missä ollaan ja mihin ollaan menossa. Sitten jätän pinnamiehen ajamaan venettä. Ja tietysti valvon, että myös kaikki tapahtuu suunnitellulla tavalla. Se valvominenkin on helpompaa, kun ei tarvitse samalla ajaa venettä, olla selvillä sijainnista ja suunnasta ja vielä suunnitella tulevaa reittiä...

Ja olen myös kokoajan itse selvillä paikasta ja suunnasta ja reitistä. Aina. Se on helpompaakin silloin, kun en itse ohjaa. Tääkin voi muuten olla venetyyppikohtainen juttu: Mun Inferno on aika vikuri peli ajaa. Ja hetken herpaantuminen ohjauksessa (kun katsoo karttaa) saattaa aiheuttaa broutsaamisen tai muuta ikävää... tälleen vain vähän liioitellusti sanoen... ;-)

Minä pitäisin outona sitä, että jättäisin navigointivastuun pinnassa olevalle. Mulle on selvää se, että navigointivastuu on kipparilla. Ja tämä nimenomaan hupipurjehduksissa perheen tai kaveriporukan kesken. Kisassa se navigointivastuu saattaa olla dedikoitu jollekin muulle, nimetylle henkilölle. Mutta se on eri juttu. Silloin pinnamies todellakin ajaa vaan tuulta (kryssissä) tai annettua suuntaa (strekillä/slöörillä/lenssillä).

Toki pidän huolen myös siitä, että joku muukin kuin minä on selvillä sijainnista ja kohteesta sekä reitistä kohteeseen. Usein se onkin niin, että kun yksi lapsista ajaa venettä, niin toisen kanssa katsotaan karttaa ja verrataan sitä ympäröiviin saariin ja "opetellaan" kartan- ja maiseman lukua. Vaimoa ei kiinnosta, joten se on vaan, eikä osallistu mihinkään purjehdukseen liittyvään.

Itseasiassa koko viimekesänä ei vaimo edes käynyt veneessä, lasten kanssa kyllä purjehdittiin paljonkin. Mutta lapset oppii nopeesti... Nytkin käy niin, että toiseksi vanhin tyttäreni lähtee täkkäriksi isoon Swaaniin ensi kesänä välimerelle... se menee siis ihan töihin siihen veneeseen ajamaan sitä! Kerran se on ollut siinä samassa veneessä mun kanssa ja tehnyt osuutensa vuoroista. Japärjäsi kiitettävästi.
Pitäisin tuota aika hyvänä tunnustuksena myös itselleni, purjehduksen opettajan roolissa.

En koskaan ole pitänyt vastuuttomana sitä, että olen opettanut lapseni ajamaan veneitä itsenäisesti. Liukuvaa moottorivenettä on kaikki ajaneet jo ennen kouluikää. Ja omat mönkkärit ja mopot alle kouluikäisenä on opettaneet lapsilleni ajamisen perustaidot myös "maaliikenteessä". Kun ajavat ajokorttia, niin se ajamisen mekaniikka on jo valmiiksi selkärangassa, joten kaiken huomion voi kiinnittää liikenteeseen. Samalla metodilla mennään myös vesillä: Ajoissa ruoriin/pinnaan, niin kaikki on hyvin nopeasti automaattista ja luontevaa. Voin huoletta jättää lapseni ajamaan kovassakin kelissä venettä annettujen ohjeiden mukaan. Ne on tähän mennessä tehneet kaiken loistavasti, myös pahat ja yllättävät tilanteet.
Ja niitä on myös ollut...

Mutta näin siis meillä...

Perhepurjehtija kirjoitti:

"Normaalin" määritelmähän on tietysti aika väljä. Yhden venekunnan puitteissa se tarkoittaa kai lähinnä sitä, miten siinä veneessä yleensä tehdään, laajemmin taas sitä, mitä useimmissa veneissä tehdään.

Mutta minä pitäisin kyllä huviveneilyssä vähän epänormaalina tuota, että navigointivastuu on jollain muulla kuin ruorihenkilöllä. Vielä enemmän, jos se joku muu ei ole kannella itse näkemässä tilannetta.

En tiedä, miten tuon edellisen kirjoittajan veneessä, mutta meidän veneessä kyllä vastuu on aina ruorinhoitelijalla. Joka on aina aikuinen, lähes aina siis joko vaimo tai minä, joskus ehkä joku vieraileva aikuinen. Lapset koskevat ruoriin vain "näön vuoksi", aikuisen istuessa vieressä valmiina puuttumaan asiaan eli todellisuudessa vastatessa sekä ruorista että navigoinnista. Ja meillä on vaimon kanssa molemmilla myös sellainen tapa, että me seuraamme kumpikin maisemaa ja karttaa ja ollaan selvillä sijainnista ja määränpäästä. Reittisuunnitelmakin keskustellaan ennen lähtöä niin, että vaihdot käyvät sujuvasti. Jos sitä muutetaan matkan aikana, niin sekin keskustellaan. Lähtökohtana on, että ruorihenkilön pitää selvitä nikottelematta, vaikka kaikki muut veneessäolijat saisivat äkillisen sydänkohtauksen ja kuolisivat niille jalansijoilleen.

Kyllä minulla on sellainen kuva, mitä olen muiden tuntemieni veneilijöiden kanssa jutellut, että vastaavanlainen on tapamonilla muillakin. Poikkeuksena ovat lähinnä kilpailijat, joilla näyttää olevan enemmän tapana, että jokaisella on oma "vastuusektorinsa". Joku heistä sanoi minulle kerran, että kilpailuissa on aina navigaattori erikseen, joka päättää varsinaisesti suunnat, ruorimies kuulemma ajaa vain "purjeita ja tuulta" eikä paljon muuanne katsele. Onko niin, en tiedä? Sinulla lienee tuohon näkemys? Minun korvaani se kuitenkin kuulosti aika omituiselta, etten sanoisi vastuuttomalta. Mutta asiaan vaikuttaa varmasti se, että minulla on moottorivenetausta ja moottoriveneessä on aika selvää, että satamatoimintoja lukuunottamatta vain ruorimies tekee jotain veneen kulkuun liittyvää. Vaikka oli minulla tapana moottoriveneessäkin olettaa, että muutkin ovat kiinnostuneita sijainnista ja sellaisesta.

Lue lisää

En näe vastuumielessä eroa siinä, että navigoiko veneessä perämies vai joku toinen henkilö. Joku on kuitenkin vastuussa navigoinnista. Avomerikisoissa navigaattori vastaa siitä, että tietää sijainnin, onko lähellä varottavia matalia, mikä on suunta seuraavalle kääntömerkille jne Hän on myös syöttänyt tärkeät koordinaatit etukäteen GPSn. (Toki muutkin veneessä olevat tietävät missä mennään, onko lähellä jotain varottavaa jne) Navigaattori ei kuitenkaan useinkaan päätä purjehdittavista suunnista, tätä varten on erillinen taktikko. Taktikko on etukäteen perehtynyt sääennusteisiin, vesistöalueeseen, mahdollisiin virtoihin jne ja näiden perusteella laatinut kilpailussa noudatettavan strategian. Taktikon vastuulla on seurata muita veneitä, sään kehittymistä, hankkia - mahdollisuuksien mukaan- säätietoa koko kisan ajan, ja näin saadun uuden infon myötä tarvittaessa päivittää noudatettavaa strategia : Taktikon tehtävänä etukäteen miettiä noudatettava taktiikka kohtamistilanteissa (ratakisoissa ollaan koko ajan toisten iholla, ja ovat näin eri maailma. Avomerkikisoissa: Suursaari, Gotland Runt voi hyvinkin ollla pitkiä aikoja ilman kohtaamistilanteita)

Koko hommasta on vastuussa ilmoittautumisen yhteydessä kippariksi nimetty. Kipparin tehtävä on voi olla taktikko, navigaattori, perämies tai jokin muu, hän kuitenkin osallistuu päätöksen tekoo ja jos hän jotain päättää, niin näin tehdään.

Kulloinkin ajovuorossa olevan pinna/perämiehen duuni on keskittyä veneen ajamiseen. Purjeveneen ohjaaminen, erityisesti vauhdissa pitäminen on siksi vaativa tehtävä, että pinnamies on keskittyy täysin duuniinsa.

Pitkässä, useamman vuorokauden kisassa, kun on ajoittain nukuttava ja muutoinkin kun ajoittain tauko on tarpeen, kussakin veneessä on useampia pinnamiehiä, navigaattoreita, trimmaajia jne.

Sanoisin, että kilpaveneen vastuukysymysten hoito on vähintäänkin verrattavissa matkaveneiden vastaavaan

1 + 16 = 17 kirjoitti:

"Mutta vastataan nyt vaan.
Eli kuljetaan 2 solmua länteen. Jos käännä venettä oikealle niin veneeni keula osoittaa kaakkoon, jos pysäytän kääntymisen siihen 45 Atetta. Eli nyt veneen kulkee lounaaseen, niinkuin (about), jos jaksaisi piirtää niin voisin sanoa tarkankin suunnan."
Niin, ja suuntasi muuttui lännestä lounaaseen eli vasemmalle vaikka luulit kääntäneesi oikealle.
Jos siis annat aluksen kipparina komennon ruorimiehelle kääntää oikealle, oletko ihan varma hänen kääntävän alusta niin että kulkusuunta muuttuu vasemmalle ?
Käytännössä se ruorimies varmaankin katselee länteen ja kun huomaa siellä väistettävän esteen johon pitää reagoida, niin tulkitsee suuntia juuri toisin kuin sinä sieltä karttapöydän äärestä navigaattorina komennat.

Eli iso riski, jos pinnan allakin on esteitä, joita ruorimies ei näe ja tulkitsee komennon toisinpäin kuin luulet.
Kannattaa siis käyttää kääntösuunnan termejä tai kulkisuunnan termejä, eikä pelkkää oikealle/vasemmalle irrallisena.
Toki tilanne voisi olla käytännössä niin että vene kulkee myötävirtaan keula edellä ja ruorimies jarruttaa pakittamisella oma-aloitteisesti huomatessaan esteen, ja kysyy väistöneuvoja navigaattorilta=kipparilta sisältä. Komennon yksikäsitteisyys on silloinkin oltava selvä ja riski mennä vikaan aika selvä käytettäessä vasen/oikea komentoja veneen liikkuessa veteen nähden taaksepäin.
Entäpä, jos joella on myös ajelehtivaa roinaa, kuten puun runkoja, eiköhän silloin mennä nimenomaan keula vastavirtaan päin myötävirtaan mennessäkin, jos vedessä on myös esim. liikkuvia hiekkasärkköjä, jotka estävät käyttämästä virtaa suurempia nopeuksia turvallisesti myötävirtaan mennessä. Tällöin kun saavuttaa selvästi ripeämmän ohjattavuuden kuin toisinpäin useimmilla veneillä. Eikä pääse ajelehtiva roina rikkomaan peräsintä. Mahdolliset kivethän väistetään navigaattorin ohjeiden perusteella, joten niitä ei tarvitse varoa keulansuunnalla, ja hiekkasärkät ovat virrassa niin loivia, ettei perä edellä mentäessä osu mikään peräsimeen vaan köliin vaikka osuma tulisikin.

Ts.väitteesi : "Jos painan veneeni kanssa 8 solmun vastavirtaan niin että loki näyttää 6 solmua, niin olen todella tyhmä ääliö, ja on ihan sama taas mitä termejä käytän." oli aika harkitsematon, eikä huomioinut kokemuspiiristäsi poikkeavia tilanteita.

Lue lisää

Kuka pirun ääliö yrittää ajaa 8 solmun vastavirtaan 6 solmua kulkevalla veneellä.
Sekoitit termit. Kirjoitit että "1) Jos käännät oikeaan, osoittaako veneesi keula nyt kaakkoon vai koilliseen ?" siis käännä oikeaan, se on ihan sama minne päin vene liikkuuu, vaikka ylöspäin, jos jotain käännetään oikeaan sitä käännetään oikeaan.

Onko muuten se jotenkin vaikeaa ilmoittaa sille miehelle/naiselle siellä ratin takana ohjata johonkin kompassisuuntaan?

Miten itse ilmaiset tuossa tilanteessa sille ohjaajalle, käsketkö kääntää styyrpuriin vai paapuriin?

Perhepurjehtija kirjoitti:

"Normaalin" määritelmähän on tietysti aika väljä. Yhden venekunnan puitteissa se tarkoittaa kai lähinnä sitä, miten siinä veneessä yleensä tehdään, laajemmin taas sitä, mitä useimmissa veneissä tehdään.

Mutta minä pitäisin kyllä huviveneilyssä vähän epänormaalina tuota, että navigointivastuu on jollain muulla kuin ruorihenkilöllä. Vielä enemmän, jos se joku muu ei ole kannella itse näkemässä tilannetta.

En tiedä, miten tuon edellisen kirjoittajan veneessä, mutta meidän veneessä kyllä vastuu on aina ruorinhoitelijalla. Joka on aina aikuinen, lähes aina siis joko vaimo tai minä, joskus ehkä joku vieraileva aikuinen. Lapset koskevat ruoriin vain "näön vuoksi", aikuisen istuessa vieressä valmiina puuttumaan asiaan eli todellisuudessa vastatessa sekä ruorista että navigoinnista. Ja meillä on vaimon kanssa molemmilla myös sellainen tapa, että me seuraamme kumpikin maisemaa ja karttaa ja ollaan selvillä sijainnista ja määränpäästä. Reittisuunnitelmakin keskustellaan ennen lähtöä niin, että vaihdot käyvät sujuvasti. Jos sitä muutetaan matkan aikana, niin sekin keskustellaan. Lähtökohtana on, että ruorihenkilön pitää selvitä nikottelematta, vaikka kaikki muut veneessäolijat saisivat äkillisen sydänkohtauksen ja kuolisivat niille jalansijoilleen.

Kyllä minulla on sellainen kuva, mitä olen muiden tuntemieni veneilijöiden kanssa jutellut, että vastaavanlainen on tapamonilla muillakin. Poikkeuksena ovat lähinnä kilpailijat, joilla näyttää olevan enemmän tapana, että jokaisella on oma "vastuusektorinsa". Joku heistä sanoi minulle kerran, että kilpailuissa on aina navigaattori erikseen, joka päättää varsinaisesti suunnat, ruorimies kuulemma ajaa vain "purjeita ja tuulta" eikä paljon muuanne katsele. Onko niin, en tiedä? Sinulla lienee tuohon näkemys? Minun korvaani se kuitenkin kuulosti aika omituiselta, etten sanoisi vastuuttomalta. Mutta asiaan vaikuttaa varmasti se, että minulla on moottorivenetausta ja moottoriveneessä on aika selvää, että satamatoimintoja lukuunottamatta vain ruorimies tekee jotain veneen kulkuun liittyvää. Vaikka oli minulla tapana moottoriveneessäkin olettaa, että muutkin ovat kiinnostuneita sijainnista ja sellaisesta.

Lue lisää

Normaalia matkapurjehdusta omassa veneessäni sekä niissä, joiden gastina olen ollut, on:

Se, jonka veneellä mennään, on kippari. Kippari päättää ja on vastuussa. Päätösvaltaa ja vastuuta delegoidaan, jos kippari esim. nukkuu. Pinnakelpoiset ovat pinnassa, ja pinnavuorojen on hyvä olla kohtuullisen lyhyitä. Navigointi ja ajaminen on hyvä jakaa eri henkilöille, etenkin jos on kovempi keli, pimeää tms.

Kimpassa omistetuissa veneissä ei aina ollut, pakko myöntää, ihan selvää, kuka on kippari. Yleensä kuitenkin navigaattori sanoi viimeisen sanan.

Itse teen kipparina usein niin, että tuuppaan pinnan heti tilanteen salliessa gasteille ja keskityn navigointiin, tähystelyyn ja purjeiden trimmaukseen. Lapset ja aloittelevat vieraat ovat yleensä halukkaita ohjaamaan. Pinnassa istuminen on pitkän päälle puuduttavaa ja omia paukkujaan kannattaa myös säästellä siltä varalta, että jotain vaativampaa tapahtuu.

Kisassa on tietty hyvä olla tarkka roolijako (jota tosin sitäkin kannattaa aika ajoin rikkoa), mutta matkapurjehduksessa on minusta normaalia jakaa ja kierrättää hommia olosuhteiden ja miehistön kykyjen ja tarpeiden mukaan. Tarkoitushan on, että kaikilla on kivaa vielä perille tultaessakin ja harjoitusta eniten tarvitsevat saavat harjoitusta.

4+4=8 kirjoitti:

normaalitilanne on se, että ruorimies on kippari ja navigaattori eikä todellakaan toimi muiden antamien "ruorikomentojen" varassa. Turha siis tarjoilla mitään siitä poikkeavia esimerkkejä. Kilpapurjehdusesimerkkejä ei oteta lukuun, koska kilpapurjehtijat ovat kaikkien muiden halveksimaa merten pohjasakkaa.

Lue lisää

" normaalitilanne on se, että ruorimies on kippari ja navigaattori eikä todellakaan toimi muiden antamien ruorikomentojen varassa. "
Mitä ihmettä, yksin purjehduksestako puhut ?
Kyllä yleensä kippari on veneessä se helkilö, jolla on paras osaaminen, ja siksi se joka ottaa vaativimman tehtävän kontolleen. Ei ketään kokematonta gastia voi laittaa navigoimaan pienen opastusksen jälkeen, mutta ruorimieheksi kylläkin, kunhan on ensin käyty "komentokieli" läpi ja tehty selväksi.
Ei kukaan gasti poistu ruorimiehen hommista oma-aloitteisesti ilmoittamatta, mutta navigaattorin hommista voi poistuakin, kun ei miellä homman tärkeyttä, vaikkapa vessaan, ja ihan mitään ilmoittamatta ja ulkona olijoiden huomaamatta.
Yli puolet ajasta, jolloin olen toiminut veneen kipparina ja ollut hereillä kulussa, olen ollut muissa hommissa kuin ruorissa, koska ei olisi tullut mieleenkään jättää vaativia hommia gasteille. Ruorinhan voi jättää vaikka autopilotille, kunhan muistaa silti tähystää ... kertoo muuten aika paljon siitä, kuinka yksinkertainen homma se on.

Perhepurjehtija kirjoitti:

"Normaalin" määritelmähän on tietysti aika väljä. Yhden venekunnan puitteissa se tarkoittaa kai lähinnä sitä, miten siinä veneessä yleensä tehdään, laajemmin taas sitä, mitä useimmissa veneissä tehdään.

Mutta minä pitäisin kyllä huviveneilyssä vähän epänormaalina tuota, että navigointivastuu on jollain muulla kuin ruorihenkilöllä. Vielä enemmän, jos se joku muu ei ole kannella itse näkemässä tilannetta.

En tiedä, miten tuon edellisen kirjoittajan veneessä, mutta meidän veneessä kyllä vastuu on aina ruorinhoitelijalla. Joka on aina aikuinen, lähes aina siis joko vaimo tai minä, joskus ehkä joku vieraileva aikuinen. Lapset koskevat ruoriin vain "näön vuoksi", aikuisen istuessa vieressä valmiina puuttumaan asiaan eli todellisuudessa vastatessa sekä ruorista että navigoinnista. Ja meillä on vaimon kanssa molemmilla myös sellainen tapa, että me seuraamme kumpikin maisemaa ja karttaa ja ollaan selvillä sijainnista ja määränpäästä. Reittisuunnitelmakin keskustellaan ennen lähtöä niin, että vaihdot käyvät sujuvasti. Jos sitä muutetaan matkan aikana, niin sekin keskustellaan. Lähtökohtana on, että ruorihenkilön pitää selvitä nikottelematta, vaikka kaikki muut veneessäolijat saisivat äkillisen sydänkohtauksen ja kuolisivat niille jalansijoilleen.

Kyllä minulla on sellainen kuva, mitä olen muiden tuntemieni veneilijöiden kanssa jutellut, että vastaavanlainen on tapamonilla muillakin. Poikkeuksena ovat lähinnä kilpailijat, joilla näyttää olevan enemmän tapana, että jokaisella on oma "vastuusektorinsa". Joku heistä sanoi minulle kerran, että kilpailuissa on aina navigaattori erikseen, joka päättää varsinaisesti suunnat, ruorimies kuulemma ajaa vain "purjeita ja tuulta" eikä paljon muuanne katsele. Onko niin, en tiedä? Sinulla lienee tuohon näkemys? Minun korvaani se kuitenkin kuulosti aika omituiselta, etten sanoisi vastuuttomalta. Mutta asiaan vaikuttaa varmasti se, että minulla on moottorivenetausta ja moottoriveneessä on aika selvää, että satamatoimintoja lukuunottamatta vain ruorimies tekee jotain veneen kulkuun liittyvää. Vaikka oli minulla tapana moottoriveneessäkin olettaa, että muutkin ovat kiinnostuneita sijainnista ja sellaisesta.

Lue lisää

" Mutta minä pitäisin kyllä huviveneilyssä vähän epänormaalina tuota, että navigointivastuu on jollain muulla kuin ruorihenkilöllä. Vielä enemmän, jos se joku muu ei ole kannella itse näkemässä tilannetta. "
Kyllä on vastuutonta touhua, jos nopeassa moottoriveneessä navigointivastuu sekä vastuu ( ruorista & kulkusääntöjen noudattamisesta ) on samalla henkilöllä. Jos joku todellakin noin vastuuttomasti toimii, on sitten varmaan syytäkin laittaa oikeus kuljettaa nopeita moottoriveneneitä ainoastaan niihin ajokortin saaneille.
On aivan selvää, että karta luku edellyttää katseen siirtoa pois ympäristöstä ihan liian pitkäksi ajaksi, jotta sellaista voisi sallia ruorimiehelle. Ruorimiehen tulee 100% ajasta veneen ollessa kulussa kyetä reagoimaan muuhun liikenteeseen väistämis-sääntöjenedellyttämällä tavalla, ja myöskin havaita vaikkapa hätämerkit.
Siinä jää kyllä hätäraketit havaitsematta kokonaan, kun ruorimies tutkii karttaa ja tekee reittisuunnitelmia kulussa. Ne hommat kuuluu navigaattorille tai sitten ne on tehtävä veneen ollessa paikallaan ennen liikkeelle lähtöä tai sen aikana.

3 + 5 = 8 kirjoitti:

" normaalitilanne on se, että ruorimies on kippari ja navigaattori eikä todellakaan toimi muiden antamien ruorikomentojen varassa. "
Mitä ihmettä, yksin purjehduksestako puhut ?
Kyllä yleensä kippari on veneessä se helkilö, jolla on paras osaaminen, ja siksi se joka ottaa vaativimman tehtävän kontolleen. Ei ketään kokematonta gastia voi laittaa navigoimaan pienen opastusksen jälkeen, mutta ruorimieheksi kylläkin, kunhan on ensin käyty "komentokieli" läpi ja tehty selväksi.
Ei kukaan gasti poistu ruorimiehen hommista oma-aloitteisesti ilmoittamatta, mutta navigaattorin hommista voi poistuakin, kun ei miellä homman tärkeyttä, vaikkapa vessaan, ja ihan mitään ilmoittamatta ja ulkona olijoiden huomaamatta.
Yli puolet ajasta, jolloin olen toiminut veneen kipparina ja ollut hereillä kulussa, olen ollut muissa hommissa kuin ruorissa, koska ei olisi tullut mieleenkään jättää vaativia hommia gasteille. Ruorinhan voi jättää vaikka autopilotille, kunhan muistaa silti tähystää ... kertoo muuten aika paljon siitä, kuinka yksinkertainen homma se on.

Lue lisää

Niinköhän koskaan olet purjehtinut, jos pidät purjeveneen ohjaamista yksinkertaisena hommana? Taidat ajella moottoriveneellä, jos silläkään . Ja missä ihmeen kivikoissa veneilet, kun navigointi näyttää edellyttävän jatkuvaa kartan tuijottamista?. Et ole kuullut puhuttavan plottereista?

sdfgsdfg kirjoitti:

Kuka pirun ääliö yrittää ajaa 8 solmun vastavirtaan 6 solmua kulkevalla veneellä.
Sekoitit termit. Kirjoitit että "1) Jos käännät oikeaan, osoittaako veneesi keula nyt kaakkoon vai koilliseen ?" siis käännä oikeaan, se on ihan sama minne päin vene liikkuuu, vaikka ylöspäin, jos jotain käännetään oikeaan sitä käännetään oikeaan.

Onko muuten se jotenkin vaikeaa ilmoittaa sille miehelle/naiselle siellä ratin takana ohjata johonkin kompassisuuntaan?

Miten itse ilmaiset tuossa tilanteessa sille ohjaajalle, käsketkö kääntää styyrpuriin vai paapuriin?

Lue lisää

" Kuka pirun ääliö yrittää ajaa 8 solmun vastavirtaan 6 solmua kulkevalla veneellä. "
Se veneilijä, joka haluaa liikkua turvallisesti myötävirtaan joella, jolla on :
1) ajalehtivaa roinaa, esim puunrukoja
2) Liikkuvia hiekka särkköjä, tai (savi sellaisia ) joita ei ole liikkumisesta johtuen tarkasti kartoissa.
3) ja mahdollisesti lisäksi isompia kartassa tarkasti merkittyjä kiviä.

Esim amazonilla on ylävirran puolella joskus kyseisiäkin tilanteita. Ei se virta tietynkään jatkuvasti 8:aa solmua ole, vaan paikallisissa matalammissa kapeikoissa. Jo niissä pyörteet nostavat sitä roinaa pintaan aika ajoin, joten parempi ottaa ne keulalla vastaan, ettei peräsin hajoa.
Pohjakosketukset voivat olla paljonkin vaarallisempia kuin roina, joten siksi nopeus pohjaan nähden on syytä pitää pienempänä kuin veteen nähden ko. tilanteissa.

Luonnollisesti juuri kyseiset nopeudet oli ns. hatusta vedettyjä, eihän se itse kysymystä muuksi muuta, eikä esitettyä ongelmaa, takerrut nyt vaan turhaan sivuseikkoihin, kun itse tilanne ei mitä ilmeisemmin mahdu kokemuspiiriisi, etkä ollut sellaisesta kuullut toisiltakaan.

1 + 16 = 17 kirjoitti:

" Kuka pirun ääliö yrittää ajaa 8 solmun vastavirtaan 6 solmua kulkevalla veneellä. "
Se veneilijä, joka haluaa liikkua turvallisesti myötävirtaan joella, jolla on :
1) ajalehtivaa roinaa, esim puunrukoja
2) Liikkuvia hiekka särkköjä, tai (savi sellaisia ) joita ei ole liikkumisesta johtuen tarkasti kartoissa.
3) ja mahdollisesti lisäksi isompia kartassa tarkasti merkittyjä kiviä.

Esim amazonilla on ylävirran puolella joskus kyseisiäkin tilanteita. Ei se virta tietynkään jatkuvasti 8:aa solmua ole, vaan paikallisissa matalammissa kapeikoissa. Jo niissä pyörteet nostavat sitä roinaa pintaan aika ajoin, joten parempi ottaa ne keulalla vastaan, ettei peräsin hajoa.
Pohjakosketukset voivat olla paljonkin vaarallisempia kuin roina, joten siksi nopeus pohjaan nähden on syytä pitää pienempänä kuin veteen nähden ko. tilanteissa.

Luonnollisesti juuri kyseiset nopeudet oli ns. hatusta vedettyjä, eihän se itse kysymystä muuksi muuta, eikä esitettyä ongelmaa, takerrut nyt vaan turhaan sivuseikkoihin, kun itse tilanne ei mitä ilmeisemmin mahdu kokemuspiiriisi, etkä ollut sellaisesta kuullut toisiltakaan.

Lue lisää

että amazon-virrassa ajetaan eteenpäin, jotta päästään taaksepäin. Täytyy todeta, että kertomasi ei kuulu kokemuspiiriini, joten voisitko ystävällisesti valaista, miksei veneen yksinkertaiseti anneta ajelehtia vastavirtaan. Minkä vuoksi polttoainetta kulutetaan vastavirtaan ajamiseen, vaikka tarkoitus on mennä myötävirtaan.

26 kirjoitti:

Niinköhän koskaan olet purjehtinut, jos pidät purjeveneen ohjaamista yksinkertaisena hommana? Taidat ajella moottoriveneellä, jos silläkään . Ja missä ihmeen kivikoissa veneilet, kun navigointi näyttää edellyttävän jatkuvaa kartan tuijottamista?. Et ole kuullut puhuttavan plottereista?

Lue lisää

Olen purjehtinut yli 40v pääasiassa suomen rannikolla, käynyt kerran saimaalla, ja ollut pari kertaa gastina päitsikassa, sekä joitakin keikkoja ulkomailla. Tällä kokemuksella pidän purkkarin ohjaamista paljon yksinkertaisempana hommana kuin navigoimista. Jos se ei sitä sinulle ole, niin ehkäpä purjeesi ovat olleet pieleen trimmatut matkapurjehdusta ajatellen. Tai ehkäpä vaihdoit puheenaihetta kovantuulen spinnulegeihin kisatilanteissa ...
" Et ole kuullut puhuttavan plottereista ? "
Olen ja nykyään on veneessäni sellainenkin. Navigointiin vaan kuuluu reitin valintaa ja sopivan määräsataman valitsemista vasta matkan aikana (kysehän on huvipurjehduksesta, eikä laiva vuoroista) Ja näihin hommiin paperikartta & karttapöytä päihittää plotterin pienehkön ruudun mennen tullen. Ja kun kyse on purkkarista, vaikuttaa reitinvalintaan pienetkin muutokset tuulessa, esim saarien välissäkin paikallisesti, ei ole millään lailla järkevää kuluttaa aikaa satamassa ennen lähtöä näihin toimiin vaan huomatakseen kesken päivän tuulen suunnan hieman muuttuneen, ja tehneen suunnitelmat tyhjiksi.
Minä ainakin nautin huviveneilyssä nimenomaan itse purjehtimisesta, enkä todellakaan vietä turhaan aikaa satamassa reittisuunnitelmia tehden, kun ne voi aivan hyvin tehdä kulussakin navigaattorin hommissa, kun ruorimies on erikseen.

17 kirjoitti:

että amazon-virrassa ajetaan eteenpäin, jotta päästään taaksepäin. Täytyy todeta, että kertomasi ei kuulu kokemuspiiriini, joten voisitko ystävällisesti valaista, miksei veneen yksinkertaiseti anneta ajelehtia vastavirtaan. Minkä vuoksi polttoainetta kulutetaan vastavirtaan ajamiseen, vaikka tarkoitus on mennä myötävirtaan.

Lue lisää

Luetun ymmärtämisessäsi näkyy olevan ongelmia. Vai etkä tunne sanojen "liikkuva hiekkasärkkä" merkitystä.
Mitä luulet tapahtuvan, jos ajat sellaiseen 8 solmun vauhtia pohjan suhteen ?
Veneesi ajautuu poikittain virtaan kylki vedessä kantta myöten, ja pois et pääse kuin jollalla.
Miten luulet veneesi ohjautuvan jos ajelehdit myötävirtaan ?
Miten paljon luulet polttoainetta kuluvat noiden kapeikkojen ohittamiseen verrattuna saman joen ajamiseen vastavirtaan ?
Etkö todellakaan tajua kyseessä olevan täysin mitättömän määrän siihen verrattuna ?

Taidat olla ns. trolli ...

3 + 5 = 8 kirjoitti:

Olen purjehtinut yli 40v pääasiassa suomen rannikolla, käynyt kerran saimaalla, ja ollut pari kertaa gastina päitsikassa, sekä joitakin keikkoja ulkomailla. Tällä kokemuksella pidän purkkarin ohjaamista paljon yksinkertaisempana hommana kuin navigoimista. Jos se ei sitä sinulle ole, niin ehkäpä purjeesi ovat olleet pieleen trimmatut matkapurjehdusta ajatellen. Tai ehkäpä vaihdoit puheenaihetta kovantuulen spinnulegeihin kisatilanteissa ...
" Et ole kuullut puhuttavan plottereista ? "
Olen ja nykyään on veneessäni sellainenkin. Navigointiin vaan kuuluu reitin valintaa ja sopivan määräsataman valitsemista vasta matkan aikana (kysehän on huvipurjehduksesta, eikä laiva vuoroista) Ja näihin hommiin paperikartta & karttapöytä päihittää plotterin pienehkön ruudun mennen tullen. Ja kun kyse on purkkarista, vaikuttaa reitinvalintaan pienetkin muutokset tuulessa, esim saarien välissäkin paikallisesti, ei ole millään lailla järkevää kuluttaa aikaa satamassa ennen lähtöä näihin toimiin vaan huomatakseen kesken päivän tuulen suunnan hieman muuttuneen, ja tehneen suunnitelmat tyhjiksi.
Minä ainakin nautin huviveneilyssä nimenomaan itse purjehtimisesta, enkä todellakaan vietä turhaan aikaa satamassa reittisuunnitelmia tehden, kun ne voi aivan hyvin tehdä kulussakin navigaattorin hommissa, kun ruorimies on erikseen.

Lue lisää

Ainakin yksi juttu tuossa puheessasi eroaa useimpien tekemisistä. Nääs kyllä useimmat meistä tekee sen reittisuunnitelman satamassa. Jos tuuli muuttuu niin, että määränpäähän pääsy purjeilla käy hankalaksi, niin sitten pudotetaan rätit alas ja jatketaan koneella.

Tehkääs joskus kesällä pieni katselukierros satamissa. Missä on useimpien purjeveneiden plotteri? Aivan oikein, ruoripylväässä. Kyllä se vaan niin on, että siinä tavallisimmassa eli perheen kera veneilyssä ruorimies hoitaa yleensä myös navigoinnin.

2 + 12 = 14 kirjoitti:

Luetun ymmärtämisessäsi näkyy olevan ongelmia. Vai etkä tunne sanojen "liikkuva hiekkasärkkä" merkitystä.
Mitä luulet tapahtuvan, jos ajat sellaiseen 8 solmun vauhtia pohjan suhteen ?
Veneesi ajautuu poikittain virtaan kylki vedessä kantta myöten, ja pois et pääse kuin jollalla.
Miten luulet veneesi ohjautuvan jos ajelehdit myötävirtaan ?
Miten paljon luulet polttoainetta kuluvat noiden kapeikkojen ohittamiseen verrattuna saman joen ajamiseen vastavirtaan ?
Etkö todellakaan tajua kyseessä olevan täysin mitättömän määrän siihen verrattuna ?

Taidat olla ns. trolli ...

Lue lisää

eli amatzon- virralla ajellaankin vastavirtaan, jotta päästäisiin myötävirtaan, mutta näin ainoastaan kapeikoissa. Onks sulla hellekypärä päässä, kun ohjatessasi vastavirtaan päästäksesi myötävirtaan mietit, että käännetäänkö venettä oikealle vai vastapäivään saadaksesi sen kääntymään vasemmalle tai myötäpäivään (kun pakitetaessa vene kääntyy peräsinevän suuntaan)?

3 + 5 = 8 kirjoitti:

Olen purjehtinut yli 40v pääasiassa suomen rannikolla, käynyt kerran saimaalla, ja ollut pari kertaa gastina päitsikassa, sekä joitakin keikkoja ulkomailla. Tällä kokemuksella pidän purkkarin ohjaamista paljon yksinkertaisempana hommana kuin navigoimista. Jos se ei sitä sinulle ole, niin ehkäpä purjeesi ovat olleet pieleen trimmatut matkapurjehdusta ajatellen. Tai ehkäpä vaihdoit puheenaihetta kovantuulen spinnulegeihin kisatilanteissa ...
" Et ole kuullut puhuttavan plottereista ? "
Olen ja nykyään on veneessäni sellainenkin. Navigointiin vaan kuuluu reitin valintaa ja sopivan määräsataman valitsemista vasta matkan aikana (kysehän on huvipurjehduksesta, eikä laiva vuoroista) Ja näihin hommiin paperikartta & karttapöytä päihittää plotterin pienehkön ruudun mennen tullen. Ja kun kyse on purkkarista, vaikuttaa reitinvalintaan pienetkin muutokset tuulessa, esim saarien välissäkin paikallisesti, ei ole millään lailla järkevää kuluttaa aikaa satamassa ennen lähtöä näihin toimiin vaan huomatakseen kesken päivän tuulen suunnan hieman muuttuneen, ja tehneen suunnitelmat tyhjiksi.
Minä ainakin nautin huviveneilyssä nimenomaan itse purjehtimisesta, enkä todellakaan vietä turhaan aikaa satamassa reittisuunnitelmia tehden, kun ne voi aivan hyvin tehdä kulussakin navigaattorin hommissa, kun ruorimies on erikseen.

Lue lisää

Sori. Nyt ymmärrän mitä tarkoitat. Ymmärsin edellisen viestisi väärin.

1 + 16 = 17 kirjoitti:

" Kuka pirun ääliö yrittää ajaa 8 solmun vastavirtaan 6 solmua kulkevalla veneellä. "
Se veneilijä, joka haluaa liikkua turvallisesti myötävirtaan joella, jolla on :
1) ajalehtivaa roinaa, esim puunrukoja
2) Liikkuvia hiekka särkköjä, tai (savi sellaisia ) joita ei ole liikkumisesta johtuen tarkasti kartoissa.
3) ja mahdollisesti lisäksi isompia kartassa tarkasti merkittyjä kiviä.

Esim amazonilla on ylävirran puolella joskus kyseisiäkin tilanteita. Ei se virta tietynkään jatkuvasti 8:aa solmua ole, vaan paikallisissa matalammissa kapeikoissa. Jo niissä pyörteet nostavat sitä roinaa pintaan aika ajoin, joten parempi ottaa ne keulalla vastaan, ettei peräsin hajoa.
Pohjakosketukset voivat olla paljonkin vaarallisempia kuin roina, joten siksi nopeus pohjaan nähden on syytä pitää pienempänä kuin veteen nähden ko. tilanteissa.

Luonnollisesti juuri kyseiset nopeudet oli ns. hatusta vedettyjä, eihän se itse kysymystä muuksi muuta, eikä esitettyä ongelmaa, takerrut nyt vaan turhaan sivuseikkoihin, kun itse tilanne ei mitä ilmeisemmin mahdu kokemuspiiriisi, etkä ollut sellaisesta kuullut toisiltakaan.

Lue lisää

Että en ole vielä koskaan nähnyt kenenkää yhdessäkään joeassa ajavan peruuttamalla keula päin vastavirtaa ajaen:)
Tosin amazoneilla en ole ajanut, eikä varmaan ole ajanaut 99,99% tämän keskustelupalstan porukasta.
Saltstraumissa olen kyllä ajanut ribillä 20 solmun virrassa, eikä tullut kyllä mieleenkään ruveta peruuttamalla leikkimään.
Mahtaa niillä amazionin rannan ihmisillä olla hauskaa katsella kun menet joskus veneelläsi sinne:)

Olisko se nyt liikaa vaadittu, että kun puhutaan täällä palstalla, niin puhutaan niistä asioista, joita 99,99% suomalaisista veneilijöistä touhuu vuosittain, ei ajele amzonilla eikä vuorovesissä.

2 + 12 = 14 kirjoitti:

Luetun ymmärtämisessäsi näkyy olevan ongelmia. Vai etkä tunne sanojen "liikkuva hiekkasärkkä" merkitystä.
Mitä luulet tapahtuvan, jos ajat sellaiseen 8 solmun vauhtia pohjan suhteen ?
Veneesi ajautuu poikittain virtaan kylki vedessä kantta myöten, ja pois et pääse kuin jollalla.
Miten luulet veneesi ohjautuvan jos ajelehdit myötävirtaan ?
Miten paljon luulet polttoainetta kuluvat noiden kapeikkojen ohittamiseen verrattuna saman joen ajamiseen vastavirtaan ?
Etkö todellakaan tajua kyseessä olevan täysin mitättömän määrän siihen verrattuna ?

Taidat olla ns. trolli ...

Lue lisää

Jos olen ihan vieraassa vedessä, eikä ole hajuakaan missä menee särkkiä, niin kyllä ajan mielummin niihin keula edellä ja odotan hinaajaa, kuin että tumppaan niihin perä edellä rikkoen peräsimen ja vetolaitteen.

Ja kyllähän se on turha väittää että veneellä ajaminen myötävirtaan veisi saman verran polttoainetta kuin vastavirtaan kaasu pojassa jotta vene menisi myötävurtaan.

Tuo koko tapasi ajaa jokea alas, kuulostaa NIIN keksityltä ja tyhmältä, että jos en olisi suomi24 keskustelussa en uskoisi silmiäni.
Laitathan meille jonkun sivuston tai videon tai muun linkin jossa tällaisesta tavasta kerrotaan.

10+8=ohoh kirjoitti:

Ainakin yksi juttu tuossa puheessasi eroaa useimpien tekemisistä. Nääs kyllä useimmat meistä tekee sen reittisuunnitelman satamassa. Jos tuuli muuttuu niin, että määränpäähän pääsy purjeilla käy hankalaksi, niin sitten pudotetaan rätit alas ja jatketaan koneella.

Tehkääs joskus kesällä pieni katselukierros satamissa. Missä on useimpien purjeveneiden plotteri? Aivan oikein, ruoripylväässä. Kyllä se vaan niin on, että siinä tavallisimmassa eli perheen kera veneilyssä ruorimies hoitaa yleensä myös navigoinnin.

Lue lisää

Myös meillä homma menee niin, että reittisuunnitelmaa ja kohdetta vaihdetaan "lennossa". Pidän purjehduksesta, ja joskus vaan käy edellisen kirjoittajan kuvaamalla tavalla: Tuuli muuttuu jotenkin, joten reittisuunnitelmakin muuttuu siinä samalla. Konetta ei käytetä "aikataulussa ja ennakkosduunnitelmassa" pysymiseen. Olenhan lomalla, mihin kiire?

Olen aiemminkin tämän kertonut, mutta vielä uudestaan: Mulla ei ole lähdön hetkellä hajuakaan kohteesta. Tiedän karkeasti suunnan tyyliin: "tänää jatketaan länteen". Ja Hiititsen kieppeillä on taas ihan kaikki suunnat jo avoimina. Päivän mittaan reitti hahmottuu vallitsevien tuulten ja matkan etenemisen mukaan, ja illan tullen alkaa oleen jo kohtuullinen ajatus mahdollisesta kohteesta. Joskun vasta varttia ennen, kun ankkuria jo lasketaan.

Plotterilla ei meillä navigoida sanan täydessä merkityksessä. Se on pinnamiehellä apuna pitämässä sitä muulla tavoin päätettyä suuntaa. Ja se muu tapa on yleensä paperikartta naviskan pöydällä... Tai kelin salliessa se paperikartta on sitlootassa.

sdfgsdfg kirjoitti:

Että en ole vielä koskaan nähnyt kenenkää yhdessäkään joeassa ajavan peruuttamalla keula päin vastavirtaa ajaen:)
Tosin amazoneilla en ole ajanut, eikä varmaan ole ajanaut 99,99% tämän keskustelupalstan porukasta.
Saltstraumissa olen kyllä ajanut ribillä 20 solmun virrassa, eikä tullut kyllä mieleenkään ruveta peruuttamalla leikkimään.
Mahtaa niillä amazionin rannan ihmisillä olla hauskaa katsella kun menet joskus veneelläsi sinne:)

Olisko se nyt liikaa vaadittu, että kun puhutaan täällä palstalla, niin puhutaan niistä asioista, joita 99,99% suomalaisista veneilijöistä touhuu vuosittain, ei ajele amzonilla eikä vuorovesissä.

Lue lisää

Vaikka tuo oli huono esimerkki, ymmärrän pointin. Kun peruttelee veneellä ja toinen sanoo, että oikealla on matalaa, niin tarkoittaako se kulkusuuntaan nähden oikealla vai veneen oikealla puolella? Ne kun on vastakkaiset puolet...
Tästä kai tuossa perimmiltään oli kyse. Itse varmaan kyllä varmistaisin asian kertomalla, että veneen oikealla puolella on matalaa, varo sitä...

-Mika- kirjoitti:

Vaikka tuo oli huono esimerkki, ymmärrän pointin. Kun peruttelee veneellä ja toinen sanoo, että oikealla on matalaa, niin tarkoittaako se kulkusuuntaan nähden oikealla vai veneen oikealla puolella? Ne kun on vastakkaiset puolet...
Tästä kai tuossa perimmiltään oli kyse. Itse varmaan kyllä varmistaisin asian kertomalla, että veneen oikealla puolella on matalaa, varo sitä...

Lue lisää

kumpi puoli on kumpi suomenlinnan lautalla?

-Mika- kirjoitti:

Vaikka tuo oli huono esimerkki, ymmärrän pointin. Kun peruttelee veneellä ja toinen sanoo, että oikealla on matalaa, niin tarkoittaako se kulkusuuntaan nähden oikealla vai veneen oikealla puolella? Ne kun on vastakkaiset puolet...
Tästä kai tuossa perimmiltään oli kyse. Itse varmaan kyllä varmistaisin asian kertomalla, että veneen oikealla puolella on matalaa, varo sitä...

Lue lisää

No jos ne kivet ovat oikealla puolella, niin ne ovat oikealla puolella.
Ihan sama jos peruutat autolla, niin "oikealla puolella on kivi, varo sitä".

En vain oikein ymmärrä tuota häslinkiä.
Itse ajoin nuorena isoa autoa työkseni, siinä oli oikea ja vasen puoli.
Välillä sitä peruutettiin jonnekin välillä ajettiin keula edellä,, välillä oltiin linkussa niin että olisi melkein voinut ikkunasta putsata takavalot, oli huutajaa ja neuvojaa, mutta ei koskaan tullut ongelmaa. Nosturistakin työmaalla saattoi kuski antaa neuvoa mihin ajaa, ja aina oli oikea ja vasen oikein päin.

Luulen että ihmiset joilla on tarve keksiä jokin "vaikea" tilanne jossa styyra ja paara ovat olennaisia, niin tosipaikan tullen, kun pelataan opeilla reflekseillä, kun tilanne pitää tajuta sekunnin sadasosassa, ja samalla jo huutaa jollekin neuvoa, niin luonnostaa tulee oikea ja vasen.
Täällä palstalla se vaan on kiva brassailla.

oli tietysti idioottimainen, tai ainakin tuollainen vastaus kysymykseen olisi ollut idioottimainen. Ja yhtä idioottimaista tietysti se, että ruoriin on yksin jätetty ihminen, joka ei osaa kysymättä ajaa viittoja oikein.

Mutta sattumalta kosketit asiaa, joka on joskus ongelma ihan samalla tavoin riippumatta siitä, käytetäänkö "styyrakieltä" vai ihmisten kieltä. Ihmisillä on nimittäin kaksi erilaista tapaa määritellä tuollainen tilanne. Toiset sanovat "ohitetaan oikealta", toiset "jätetään oikealle" (ja tässähän ei taatusti auta yhtään se, että "oikea" olisi korvattu "styyrpuurilla" tai "styyralla"). Olen pari tapausta kuullut, joissa tämmöinen sekaannus on johtanut kivelle ja itse olen kerran saariston sokkeloissa kokenut tilanteen, jossa en saanut keulalta huutavan ohjeesta selvää. Kyseessä ei ollut reimari vaan hyvin epävirallinen merkki. Kuulin sanan "oikea" mutta en erottanut sijapäätettä. Olin muistavinani, että ko. merkki piti ohittaa vasemmalta (ja olin oikeassa). Asia ehdittiin selvittää ja itse asiassa sen jälkipohdiskelussa ohjeenantaja kertoi yhden kivelleajokokemuksen, joka oli syntynyt aivan samanlaisesta sekaannuksesta.

Niinköhän sieltä kannen alta olet varma kompassisuunnasta ja jos vaikka ne nyt olisikin varmasti tiedosssa, niin kävisit edes laivurikurssin miin tietäisit mitä tarkoittaa oikea ja vasen kun jotain saavutetaan.

zx kirjoitti:

Niinköhän sieltä kannen alta olet varma kompassisuunnasta ja jos vaikka ne nyt olisikin varmasti tiedosssa, niin kävisit edes laivurikurssin miin tietäisit mitä tarkoittaa oikea ja vasen kun jotain saavutetaan.

Lue lisää

tuon minulle, niin vastaan:
1) Laivurikurssilla ei voida opettaa "mitä tarkoittaa oikea ja vasen, kun jotain saavutetaan", koska sellaista asiaa ei ole missään säädetty. Vain kirjoitetulla lailla on merkitystä!

2) Minulla sattuu olemaan jopa avomeritutkinto suoritettuna. Silti, tai ehkä juuri siksi, TIEDÄN, ettei ole olemassa sitovaa ja kaikille oikeaa määritelmää siitä, "ohitetaanko jotain oikealta" vai "jätetäänkö se oikealle". Meinasin kommentoida asiaa jo silloin, kun joku kyseli, miten ruorimies ymmärtää VHF:sta tulevan ilmoituksen sivuutuspuolesta.

21 kirjoitti:

tuon minulle, niin vastaan:
1) Laivurikurssilla ei voida opettaa "mitä tarkoittaa oikea ja vasen, kun jotain saavutetaan", koska sellaista asiaa ei ole missään säädetty. Vain kirjoitetulla lailla on merkitystä!

2) Minulla sattuu olemaan jopa avomeritutkinto suoritettuna. Silti, tai ehkä juuri siksi, TIEDÄN, ettei ole olemassa sitovaa ja kaikille oikeaa määritelmää siitä, "ohitetaanko jotain oikealta" vai "jätetäänkö se oikealle". Meinasin kommentoida asiaa jo silloin, kun joku kyseli, miten ruorimies ymmärtää VHF:sta tulevan ilmoituksen sivuutuspuolesta.

Lue lisää

Luulin tämän aiheen jo päätyneen hautaansa, mutta tämä viimeinen herätti kommentoimaan. Kirjoitin joitakin päiviä sitten arvailua siitä, millaisella taustalla osa veneilijöistä (ja huomatkaa, todella vain osa, eivät läheskään kaikki purjeveneilijät saati veneilijät yleensä käytä "styyrakieltä"; pitäisi tarkistaa, tulinko minä lanseeranneeksi tuon ilmaisun vai nappasinkon sen jostain, ainakin se näyttää tässä ketjussa levinneen useiden käyttöön) on erikoissanastoon tottunut. Seura- ja/tai kilpapurjehdustausta tuntuu edelleen olevan melko vahvasti se yhdistävä tekijä heille.

Mutta tämä viimeisin haara pisti ajattelemaan asiaa laajemminkin kuin vain sanaston ja kielen kannalta. Täälläkin ja myös laitureilla tulee aina välillä esiin asioita, jotka ovat jonkun mielestä itsestäänselvyyksiä "näin toimitaan". Asioita, joita ei kuitenkaan mistään oppikirjasta, vielä vähemmän varsinaisista vesiliikennettä määräävistä säännöistä löydy. Joskus ne ovat sääntöjen kansanomaistuksia ("nopeampi väistää"), joskus kotoisin esim. liittojen ohjeista (vaikkapa ne liputussäännöt), joskus jotain muuta "perimätietoa" (jollaiseksi nyt lukisin vaikka sen, että joku tuossa näytti pitävän itsestään selvänä, kummalla tavalla kerrotaan esim. viitan ja veneen asema toisiinsa nähden). Tähän sisältyy ongelma: eivät kaikki veneilijät ole kulkeneet samaa polkua veneeseensä. Ei siis pidä olettaa, että kaikki muut ajattelisivat ja toimisivat samalla logiikalla. Jos jokin juttu on lainsäädäntöön kirjoitettu, silloin on lupa olettaa, että se on kaikille tuttu ja kaikki sitä noudattavat (sehän lainsäädännön koko idea on), muulloin ei. Ja tässäkin on tietysti, kuten tältäkin foorumilta huomaa, kiistakysymyksiä. Tulee nyt päällimmäisenä mieleen se asetusmuutoksen myötä onneksi historiaan jäänyt kina siitä, millaisessa huviveneessä pitää olla kipparilla jonkinmoinen pätevyyskirja.

Yleisesti siis seuraava ehdotus: älkää olettako älkääkä edellyttäkö toisten toimivan tietyllä tavalla (tai urputtako toisin toimimisesta), jos ette ole ihan satavarmoja siitä, että teidän tapanne on lainsäädännön määräämä. Ja silloinkin kannattaa yleensä tarkastaa se lakiteksti ensin ennenkuin alkaa urputtaa :)

zx kirjoitti:

Niinköhän sieltä kannen alta olet varma kompassisuunnasta ja jos vaikka ne nyt olisikin varmasti tiedosssa, niin kävisit edes laivurikurssin miin tietäisit mitä tarkoittaa oikea ja vasen kun jotain saavutetaan.

Lue lisää

tainnut oikein ymmärtää esimerkin sanomaa. Mieti vielä tovi niin kyllä se selviää.

21 kirjoitti:

tuon minulle, niin vastaan:
1) Laivurikurssilla ei voida opettaa "mitä tarkoittaa oikea ja vasen, kun jotain saavutetaan", koska sellaista asiaa ei ole missään säädetty. Vain kirjoitetulla lailla on merkitystä!

2) Minulla sattuu olemaan jopa avomeritutkinto suoritettuna. Silti, tai ehkä juuri siksi, TIEDÄN, ettei ole olemassa sitovaa ja kaikille oikeaa määritelmää siitä, "ohitetaanko jotain oikealta" vai "jätetäänkö se oikealle". Meinasin kommentoida asiaa jo silloin, kun joku kyseli, miten ruorimies ymmärtää VHF:sta tulevan ilmoituksen sivuutuspuolesta.

Lue lisää

Kun oot oikein kurssit käynyt, niin mitäpä sanot seuraavasta:
Joitain vuosia sitten purjehdimme Suursaari-racessa lauantaina- aamuna, auringon noustessa, spinnulla kohti Kotkan porttia - jonka kohdalla ylitetään valtakunnan raja menomatkalla Suuraareen. Matkaa Kotkan portille oli vielä muutamia kymenniä maileja. näkyvyys oli erinomainen. vastaan tuli usemman mailin päässä laiva, jonka kurssi oli kutakuinkin meitä kohti. Nostin kurssia, jotta laivalle jäisi hyvää tilaa ohittaa meidät suojanpuolelta, ilman, että sen tarvitsisi muuttaa kurssia. Virallinen väylä kun meni suojanpuoleltamme. Hiukan tämän jälkeen laiva muutti kurssia ja tuli taas kohti. Nostin lisää niin, että laivalle olisi jäänyt taas hyvää tilaa ohittaa meidät suojan puolelta. Laivakin muutti kurssia ja tuli taas kohti. Alueella oli hyvin tilaa ja vettä laivalle ohittaa meidät miltä puolelta hyvänsä. laskin hiukan kurssia, niin että laiva jatkaessaan kurssiaan se ehtisi hyvin meidän keula edestä, niinkuin tapahtui. sivuutettuaan meidät laiva käänti paaraan ja ajoi meitä seuraavan kisaveneen suojanpuoleta. Minkä jälkeen se taas käänsi styyraan ja hitti jonkin jonossa myöhemmin tulevista veneistä tuulenpuolelta jne. Me oltiin fleetin ensimmäisiä veneitä, ohimme yön aikaan meren puolelta ohittaneet useimat aiemmin lähteneet pienempine luokkien veneet, joten meidät kohdalla laivalla oli hyvin tilaa pujotella, myöhemmin jonossa veneiden välimatkat olivat lyhyemmät

Taisi laivan ruorimiehellä olla sen verran tylsä duuni, että päätti hauskuttaa itseään pujottelemalla heikossa lenssissä vastaatulevien spinnuveneiden välistä. Ei muuten juurikaan huudellut VHFn.

Mitä mieltä olet kurssit käyneenä: Ohittiko laiva meidät paaralta vai jättikö se meidät paaraan? (siis vasemmalta vai jättikö se meidät vasempaan)

kilpapurjehtija kirjoitti:

Kun oot oikein kurssit käynyt, niin mitäpä sanot seuraavasta:
Joitain vuosia sitten purjehdimme Suursaari-racessa lauantaina- aamuna, auringon noustessa, spinnulla kohti Kotkan porttia - jonka kohdalla ylitetään valtakunnan raja menomatkalla Suuraareen. Matkaa Kotkan portille oli vielä muutamia kymenniä maileja. näkyvyys oli erinomainen. vastaan tuli usemman mailin päässä laiva, jonka kurssi oli kutakuinkin meitä kohti. Nostin kurssia, jotta laivalle jäisi hyvää tilaa ohittaa meidät suojanpuolelta, ilman, että sen tarvitsisi muuttaa kurssia. Virallinen väylä kun meni suojanpuoleltamme. Hiukan tämän jälkeen laiva muutti kurssia ja tuli taas kohti. Nostin lisää niin, että laivalle olisi jäänyt taas hyvää tilaa ohittaa meidät suojan puolelta. Laivakin muutti kurssia ja tuli taas kohti. Alueella oli hyvin tilaa ja vettä laivalle ohittaa meidät miltä puolelta hyvänsä. laskin hiukan kurssia, niin että laiva jatkaessaan kurssiaan se ehtisi hyvin meidän keula edestä, niinkuin tapahtui. sivuutettuaan meidät laiva käänti paaraan ja ajoi meitä seuraavan kisaveneen suojanpuoleta. Minkä jälkeen se taas käänsi styyraan ja hitti jonkin jonossa myöhemmin tulevista veneistä tuulenpuolelta jne. Me oltiin fleetin ensimmäisiä veneitä, ohimme yön aikaan meren puolelta ohittaneet useimat aiemmin lähteneet pienempine luokkien veneet, joten meidät kohdalla laivalla oli hyvin tilaa pujotella, myöhemmin jonossa veneiden välimatkat olivat lyhyemmät

Taisi laivan ruorimiehellä olla sen verran tylsä duuni, että päätti hauskuttaa itseään pujottelemalla heikossa lenssissä vastaatulevien spinnuveneiden välistä. Ei muuten juurikaan huudellut VHFn.

Mitä mieltä olet kurssit käyneenä: Ohittiko laiva meidät paaralta vai jättikö se meidät paaraan? (siis vasemmalta vai jättikö se meidät vasempaan)

Lue lisää

Sama kisa, vuosi 2008. Samoilla kieppeillä tuli rahtilaiva etelästä (meihin nähden oikealta). Jo kaukaa huudatti viittä piippausta torvellaan, VHF oli hiljaa... Katsottiin, että ehtii meidän keulan editse, joten pidettiin kurssi. Se löi koneet pakille, seisoi paikallaan ja antoi meidän mennä sen keulan editse! Ja sen jälkeen teki ihmeellisen 270 asteen käänöksen ja lähti länttä kohti lopulta...

En tiedä miten ajoi perässämme tulleet kisaveneet, kun ei nähty niitä... oltiin aika kärjessä fliittiä...

Juu, en vastannut kysymykseesi.. ;-)

Jos vaimosi ei tiedä kummalta puolen mennä, niin miksi annat epäselvän vastauksen?
Miksi et kertonut että se pitää ohittaa etelän puolelta, jos kerta vaimosi ei tiedä?
Sehän ei ole paapuriviitta tai vasenviitta, vaan eteläviitta.
Viitalla tuskin on styyrpuria tai paapuria, sehän on pyöreä eikä kulje minnekään?

kilpapurjehtija kirjoitti:

Kun oot oikein kurssit käynyt, niin mitäpä sanot seuraavasta:
Joitain vuosia sitten purjehdimme Suursaari-racessa lauantaina- aamuna, auringon noustessa, spinnulla kohti Kotkan porttia - jonka kohdalla ylitetään valtakunnan raja menomatkalla Suuraareen. Matkaa Kotkan portille oli vielä muutamia kymenniä maileja. näkyvyys oli erinomainen. vastaan tuli usemman mailin päässä laiva, jonka kurssi oli kutakuinkin meitä kohti. Nostin kurssia, jotta laivalle jäisi hyvää tilaa ohittaa meidät suojanpuolelta, ilman, että sen tarvitsisi muuttaa kurssia. Virallinen väylä kun meni suojanpuoleltamme. Hiukan tämän jälkeen laiva muutti kurssia ja tuli taas kohti. Nostin lisää niin, että laivalle olisi jäänyt taas hyvää tilaa ohittaa meidät suojan puolelta. Laivakin muutti kurssia ja tuli taas kohti. Alueella oli hyvin tilaa ja vettä laivalle ohittaa meidät miltä puolelta hyvänsä. laskin hiukan kurssia, niin että laiva jatkaessaan kurssiaan se ehtisi hyvin meidän keula edestä, niinkuin tapahtui. sivuutettuaan meidät laiva käänti paaraan ja ajoi meitä seuraavan kisaveneen suojanpuoleta. Minkä jälkeen se taas käänsi styyraan ja hitti jonkin jonossa myöhemmin tulevista veneistä tuulenpuolelta jne. Me oltiin fleetin ensimmäisiä veneitä, ohimme yön aikaan meren puolelta ohittaneet useimat aiemmin lähteneet pienempine luokkien veneet, joten meidät kohdalla laivalla oli hyvin tilaa pujotella, myöhemmin jonossa veneiden välimatkat olivat lyhyemmät

Taisi laivan ruorimiehellä olla sen verran tylsä duuni, että päätti hauskuttaa itseään pujottelemalla heikossa lenssissä vastaatulevien spinnuveneiden välistä. Ei muuten juurikaan huudellut VHFn.

Mitä mieltä olet kurssit käyneenä: Ohittiko laiva meidät paaralta vai jättikö se meidät paaraan? (siis vasemmalta vai jättikö se meidät vasempaan)

Lue lisää

Ehdoton kyllä.

Perhepurjehtija kirjoitti:

Luulin tämän aiheen jo päätyneen hautaansa, mutta tämä viimeinen herätti kommentoimaan. Kirjoitin joitakin päiviä sitten arvailua siitä, millaisella taustalla osa veneilijöistä (ja huomatkaa, todella vain osa, eivät läheskään kaikki purjeveneilijät saati veneilijät yleensä käytä "styyrakieltä"; pitäisi tarkistaa, tulinko minä lanseeranneeksi tuon ilmaisun vai nappasinkon sen jostain, ainakin se näyttää tässä ketjussa levinneen useiden käyttöön) on erikoissanastoon tottunut. Seura- ja/tai kilpapurjehdustausta tuntuu edelleen olevan melko vahvasti se yhdistävä tekijä heille.

Mutta tämä viimeisin haara pisti ajattelemaan asiaa laajemminkin kuin vain sanaston ja kielen kannalta. Täälläkin ja myös laitureilla tulee aina välillä esiin asioita, jotka ovat jonkun mielestä itsestäänselvyyksiä "näin toimitaan". Asioita, joita ei kuitenkaan mistään oppikirjasta, vielä vähemmän varsinaisista vesiliikennettä määräävistä säännöistä löydy. Joskus ne ovat sääntöjen kansanomaistuksia ("nopeampi väistää"), joskus kotoisin esim. liittojen ohjeista (vaikkapa ne liputussäännöt), joskus jotain muuta "perimätietoa" (jollaiseksi nyt lukisin vaikka sen, että joku tuossa näytti pitävän itsestään selvänä, kummalla tavalla kerrotaan esim. viitan ja veneen asema toisiinsa nähden). Tähän sisältyy ongelma: eivät kaikki veneilijät ole kulkeneet samaa polkua veneeseensä. Ei siis pidä olettaa, että kaikki muut ajattelisivat ja toimisivat samalla logiikalla. Jos jokin juttu on lainsäädäntöön kirjoitettu, silloin on lupa olettaa, että se on kaikille tuttu ja kaikki sitä noudattavat (sehän lainsäädännön koko idea on), muulloin ei. Ja tässäkin on tietysti, kuten tältäkin foorumilta huomaa, kiistakysymyksiä. Tulee nyt päällimmäisenä mieleen se asetusmuutoksen myötä onneksi historiaan jäänyt kina siitä, millaisessa huviveneessä pitää olla kipparilla jonkinmoinen pätevyyskirja.

Yleisesti siis seuraava ehdotus: älkää olettako älkääkä edellyttäkö toisten toimivan tietyllä tavalla (tai urputtako toisin toimimisesta), jos ette ole ihan satavarmoja siitä, että teidän tapanne on lainsäädännön määräämä. Ja silloinkin kannattaa yleensä tarkastaa se lakiteksti ensin ennenkuin alkaa urputtaa :)

Lue lisää

Että vaikka tekstisi oli lyhyt, niin oli todella puuduttavaa lukea sitä, eikä sen tarkoitus auennut minulle, ei riittänyt kiinnostus.

Perhepurjehtija kirjoitti:

Luulin tämän aiheen jo päätyneen hautaansa, mutta tämä viimeinen herätti kommentoimaan. Kirjoitin joitakin päiviä sitten arvailua siitä, millaisella taustalla osa veneilijöistä (ja huomatkaa, todella vain osa, eivät läheskään kaikki purjeveneilijät saati veneilijät yleensä käytä "styyrakieltä"; pitäisi tarkistaa, tulinko minä lanseeranneeksi tuon ilmaisun vai nappasinkon sen jostain, ainakin se näyttää tässä ketjussa levinneen useiden käyttöön) on erikoissanastoon tottunut. Seura- ja/tai kilpapurjehdustausta tuntuu edelleen olevan melko vahvasti se yhdistävä tekijä heille.

Mutta tämä viimeisin haara pisti ajattelemaan asiaa laajemminkin kuin vain sanaston ja kielen kannalta. Täälläkin ja myös laitureilla tulee aina välillä esiin asioita, jotka ovat jonkun mielestä itsestäänselvyyksiä "näin toimitaan". Asioita, joita ei kuitenkaan mistään oppikirjasta, vielä vähemmän varsinaisista vesiliikennettä määräävistä säännöistä löydy. Joskus ne ovat sääntöjen kansanomaistuksia ("nopeampi väistää"), joskus kotoisin esim. liittojen ohjeista (vaikkapa ne liputussäännöt), joskus jotain muuta "perimätietoa" (jollaiseksi nyt lukisin vaikka sen, että joku tuossa näytti pitävän itsestään selvänä, kummalla tavalla kerrotaan esim. viitan ja veneen asema toisiinsa nähden). Tähän sisältyy ongelma: eivät kaikki veneilijät ole kulkeneet samaa polkua veneeseensä. Ei siis pidä olettaa, että kaikki muut ajattelisivat ja toimisivat samalla logiikalla. Jos jokin juttu on lainsäädäntöön kirjoitettu, silloin on lupa olettaa, että se on kaikille tuttu ja kaikki sitä noudattavat (sehän lainsäädännön koko idea on), muulloin ei. Ja tässäkin on tietysti, kuten tältäkin foorumilta huomaa, kiistakysymyksiä. Tulee nyt päällimmäisenä mieleen se asetusmuutoksen myötä onneksi historiaan jäänyt kina siitä, millaisessa huviveneessä pitää olla kipparilla jonkinmoinen pätevyyskirja.

Yleisesti siis seuraava ehdotus: älkää olettako älkääkä edellyttäkö toisten toimivan tietyllä tavalla (tai urputtako toisin toimimisesta), jos ette ole ihan satavarmoja siitä, että teidän tapanne on lainsäädännön määräämä. Ja silloinkin kannattaa yleensä tarkastaa se lakiteksti ensin ennenkuin alkaa urputtaa :)

Lue lisää

"Yleisesti siis seuraava ehdotus: älkää olettako älkääkä edellyttäkö toisten toimivan tietyllä tavalla (tai urputtako toisin toimimisesta), jos ette ole ihan satavarmoja siitä, että teidän tapanne on lainsäädännön määräämä."

No miksi sitten urputat toisten kielenkäytöstä? Mikäs se on se laki, jonka nojalla ei saisi puhua purjehdustermein?

Kiitos tämän "Palstaklassikon" ylösnostosta!! Eipäs-juupas-uppotukki... Hyvää perjantaita kaikille!

Enpä ole nähnyt sellaista englanninkielistä karttaa, jossa olisi sanoja styyrbord ja pabor. Ne kun eivät ole englantia. Englanninkieliset termit ovat starboard ja port.

Kun ihmettelit noita muita sanoja, niin ainakin se ero on, että noille muille ei oikeastaan ole yleiskieleen vakiintunutta vastinetta, koska käsitteillä ei oikeastaan ole maalla merkitystä. Mutta oikea ja vasen on.

24 kirjoitti:

Enpä ole nähnyt sellaista englanninkielistä karttaa, jossa olisi sanoja styyrbord ja pabor. Ne kun eivät ole englantia. Englanninkieliset termit ovat starboard ja port.

Kun ihmettelit noita muita sanoja, niin ainakin se ero on, että noille muille ei oikeastaan ole yleiskieleen vakiintunutta vastinetta, koska käsitteillä ei oikeastaan ole maalla merkitystä. Mutta oikea ja vasen on.

Lue lisää

Paboria et löydä sanakirjastakaan, mutta tulet silti sen kanssa ymmärretyksi. Ja noille kaikille muille sanoille on yleiskielinen vastine. Se nyt ei tietenkään takaa, että maakrapu ymmärtäisi mikä on liesma, jalus tai vastakäännös.

oikea ja väärä kirjoitti:

Paboria et löydä sanakirjastakaan, mutta tulet silti sen kanssa ymmärretyksi. Ja noille kaikille muille sanoille on yleiskielinen vastine. Se nyt ei tietenkään takaa, että maakrapu ymmärtäisi mikä on liesma, jalus tai vastakäännös.

Lue lisää

Ei mikään noista sanoistasi ole yleiskieltä. Nekin ovat erikoissanastoa nimenomaan purjehdukseen liittyvässä merkityksessään.

24 kirjoitti:

Ei mikään noista sanoistasi ole yleiskieltä. Nekin ovat erikoissanastoa nimenomaan purjehdukseen liittyvässä merkityksessään.

Menepä katsomaan vaikka wikipediasta mitä tarkoittaa yleiskieli. Vihjeenä voin sanoa, että se ei ole sama kuin yleisimmin käytetyt sanat.

oikea ja väärä kirjoitti:

Paboria et löydä sanakirjastakaan, mutta tulet silti sen kanssa ymmärretyksi. Ja noille kaikille muille sanoille on yleiskielinen vastine. Se nyt ei tietenkään takaa, että maakrapu ymmärtäisi mikä on liesma, jalus tai vastakäännös.

Lue lisää

Nimimerkkisi mukaisesti annoit oikeaa ja väärää tietoa. Oikeassa olet, että väärin kirjoitettuja sanoja kuten "pabordi" et löydä edes sanakirjasta. Jos kirjoitat yleiskielen mukaisesti, löydät sanakirjastakin.

Yleiskielen suhteen olet siis tässä asiassa väärässä.
Katsopa vaikka WSOY:n kustantamaa suomi-englanti-suomi sanakirjaa, suomi-ruotsi-sanakirjaa tai Nykysuomen sanakirjaa. Tarkistin itse ja totesin, että niistä kaikista löytyy suomenkielinen sana PAAPUURI! Samoin löytyy styyrpuuri tai tyyrpuuri. Kumpikin muoto on Nykysuomen sanakirjassa, suomi-englanti-ja suomi-ruotsi-sanakirjassa vain tyyrpuuri.

tarkistin asian! kirjoitti:

Nimimerkkisi mukaisesti annoit oikeaa ja väärää tietoa. Oikeassa olet, että väärin kirjoitettuja sanoja kuten "pabordi" et löydä edes sanakirjasta. Jos kirjoitat yleiskielen mukaisesti, löydät sanakirjastakin.

Yleiskielen suhteen olet siis tässä asiassa väärässä.
Katsopa vaikka WSOY:n kustantamaa suomi-englanti-suomi sanakirjaa, suomi-ruotsi-sanakirjaa tai Nykysuomen sanakirjaa. Tarkistin itse ja totesin, että niistä kaikista löytyy suomenkielinen sana PAAPUURI! Samoin löytyy styyrpuuri tai tyyrpuuri. Kumpikin muoto on Nykysuomen sanakirjassa, suomi-englanti-ja suomi-ruotsi-sanakirjassa vain tyyrpuuri.

Lue lisää

Sinulta ja tuolta toiseltakin uunolta on hukassa käsitteen "yleiskieli" merkitys. Sillä tarkoitetaan nimenomaan kieltä ja sanastoa, joka ymmärretään yleisesti, ei vain yksittäisellä murrealueella tai yksittäisen alakulttuurin piirissä. Eli tyypillisesti sana, jolla on lähinnä vain suppean harrastajajoukon piirissä tunnettu merkitys (mahdollisesti yleisemmin käytetyn merkityksen rinnalla tai ilman sitä) ei ole yleiskieltä ainakaan siinä merkityksessään.

24 kirjoitti:

Sinulta ja tuolta toiseltakin uunolta on hukassa käsitteen "yleiskieli" merkitys. Sillä tarkoitetaan nimenomaan kieltä ja sanastoa, joka ymmärretään yleisesti, ei vain yksittäisellä murrealueella tai yksittäisen alakulttuurin piirissä. Eli tyypillisesti sana, jolla on lähinnä vain suppean harrastajajoukon piirissä tunnettu merkitys (mahdollisesti yleisemmin käytetyn merkityksen rinnalla tai ilman sitä) ei ole yleiskieltä ainakaan siinä merkityksessään.

Lue lisää

Yleiskieli voidaan määritellä kieliyhteisön eri ikä- ja ammattiryhmille yhteiseksi kielimuodoksi, joka on muotoasultaan kirjakielen normien mukaista, käyttää tunnetuksi tiedettyä sanastoa – tai ainakin selittää käyttämänsä erikoistermit – ja on virkerakenteeltaan selkeästi hahmottuvaa. Yleiskieli on siis yleistä, mahdollisimman laajassa piirissä ymmärrettävää kieltä. Määritelmässä mainittu kirjakieli puolestaan on kieliopeissa ja -oppaissa sekä sanakirjoissa julkaistujen normien mukaista kieltä. (Ks. kielenhuollon* periaatteita.)

Hmm. Eli pitäiskö tästä tulkita niin, että styyrasta ja paarasta (tai mitä tahansa noiden muunnosta käyttäen) puhuvat ovat niitä, jotka antavat autossa ajo-ohjeita tyyliin "tänne" tai "tuonne" tai "sinne" sen sijaan, että sanoisivat "oikealle/vasemmalle/suoraan"?

2+6 kirjoitti:

Hmm. Eli pitäiskö tästä tulkita niin, että styyrasta ja paarasta (tai mitä tahansa noiden muunnosta käyttäen) puhuvat ovat niitä, jotka antavat autossa ajo-ohjeita tyyliin "tänne" tai "tuonne" tai "sinne" sen sijaan, että sanoisivat "oikealle/vasemmalle/suoraan"?

Lue lisää

Nimenomaan ei. Tulkintasi oli poikkeuksellisen hölmö suorastaan. Kyse oli siitä volvo-tyypistä, jolle oikea tarkoittaa ratissa olevaa o:ta ja vasen v:tä, siis konkreettisia, silmin nähtäviä asioita. Styyra ja paara taas ovat käsitteitä.

ei tod. kirjoitti:

Nimenomaan ei. Tulkintasi oli poikkeuksellisen hölmö suorastaan. Kyse oli siitä volvo-tyypistä, jolle oikea tarkoittaa ratissa olevaa o:ta ja vasen v:tä, siis konkreettisia, silmin nähtäviä asioita. Styyra ja paara taas ovat käsitteitä.

Lue lisää

Jep. Oikea ja vasen voivat veneessä tarkoitta mitä vain. Vai keksiikö joku niille yleispätevän ja yksiselitteisen määrittelyn? Nehän ovat kunkin ihmisen oikea ja vasen...

Oikealla ollaan. kirjoitti:

Jep. Oikea ja vasen voivat veneessä tarkoitta mitä vain. Vai keksiikö joku niille yleispätevän ja yksiselitteisen määrittelyn? Nehän ovat kunkin ihmisen oikea ja vasen...

Minulle on aina ollut täysin selvää (ruorin takaa asioita katsoen) mitä oikea ja vasen veneessä ovat. En ymmärrä, miten siinä voisi tulla mitään epäselvyyttä.

Voisiko asiaan vaikuttaa se, että kaikki veneeni ovat olleet ruoriohjauksella eli olen tottunut ajamaan niitä kuten autoa, istuen kasvot menosuuntaan? Tarkoitan, että olisiko niillä, jotka ovat tottuneempia pinnaohjaukseen ja istumaan sivuittain kulkusuuntaan nähden, jotenkin erilainen ajattelutapa tähän?

15+11 kirjoitti:

Minulle on aina ollut täysin selvää (ruorin takaa asioita katsoen) mitä oikea ja vasen veneessä ovat. En ymmärrä, miten siinä voisi tulla mitään epäselvyyttä.

Voisiko asiaan vaikuttaa se, että kaikki veneeni ovat olleet ruoriohjauksella eli olen tottunut ajamaan niitä kuten autoa, istuen kasvot menosuuntaan? Tarkoitan, että olisiko niillä, jotka ovat tottuneempia pinnaohjaukseen ja istumaan sivuittain kulkusuuntaan nähden, jotenkin erilainen ajattelutapa tähän?

Lue lisää

Ei, jo toinen merkillinen ajatusrakennelma vuorokaudessa. Myös pinnalla ohjaava ihminen katsoo eteenpäin ja styyra on aina oikealla. Veneessä on yleensä kuitenkin muitakin ihmisiä kuin se, joka ohjaa. Ja ne muut ovat miten päin sattuu. Aivan erityisesti sisätiloissa oikea ja vasen ovat enää henkilön itsensä oikea ja vasen.

Mutta mutta... Kannattaako tätä ikuisuusaihetta jälleen kerran jatkaa?

ei voi kirjoitti:

Ei, jo toinen merkillinen ajatusrakennelma vuorokaudessa. Myös pinnalla ohjaava ihminen katsoo eteenpäin ja styyra on aina oikealla. Veneessä on yleensä kuitenkin muitakin ihmisiä kuin se, joka ohjaa. Ja ne muut ovat miten päin sattuu. Aivan erityisesti sisätiloissa oikea ja vasen ovat enää henkilön itsensä oikea ja vasen.

Mutta mutta... Kannattaako tätä ikuisuusaihetta jälleen kerran jatkaa?

Lue lisää

Tiedä siitä kannattamisesta, mutta on aina mielenkiintoista nuuskia, miksi ihmiset ajattelevat eri tavoin. Minä olen kyllä edelleen sitä mieltä, että oikea ja vasen ovat suhteessa veneeseen aina, kun sillä asialla on jotain merkitystä. Mutta tuli mieleen toinen asia, joka tähän ehkä vaikuttaa: miten usein on edes tarvetta kommunikoida oikeaa ja vasenta. Itse en koe tarvetta olevan juuri koskaan, ainakaan sellaisessa tilanteessa, jossa mitään sekaannuksen vaaraa olisi. Suoralta kädeltä ainoa mieleentuleva tilanne on, jossa gasti kysyy, kummalta puolen poiju otetaan kiinni ja minä vastaan yleensä "oikealta".
Sitten tietysti on niitä, joissa joku haluaa osoittaa vaikkapa jotain mielenkiintoista asiaa veneen ulkopuolella ja silloinkin oikea/vasen on toiminut vallan hyvin.

15+11 kirjoitti:

Tiedä siitä kannattamisesta, mutta on aina mielenkiintoista nuuskia, miksi ihmiset ajattelevat eri tavoin. Minä olen kyllä edelleen sitä mieltä, että oikea ja vasen ovat suhteessa veneeseen aina, kun sillä asialla on jotain merkitystä. Mutta tuli mieleen toinen asia, joka tähän ehkä vaikuttaa: miten usein on edes tarvetta kommunikoida oikeaa ja vasenta. Itse en koe tarvetta olevan juuri koskaan, ainakaan sellaisessa tilanteessa, jossa mitään sekaannuksen vaaraa olisi. Suoralta kädeltä ainoa mieleentuleva tilanne on, jossa gasti kysyy, kummalta puolen poiju otetaan kiinni ja minä vastaan yleensä "oikealta".
Sitten tietysti on niitä, joissa joku haluaa osoittaa vaikkapa jotain mielenkiintoista asiaa veneen ulkopuolella ja silloinkin oikea/vasen on toiminut vallan hyvin.

Lue lisää

Kun kuitenkin itse olet siellä ruorin takana, mutta se toinen on sisällä maston luona kysyy, missä täällä on se jokin. Hän siis luonnollisesti katsoo sieltä taaksepäin sinuun Jos annat ohjeeksi "etummainen lokero oikealla", voit olla lähes varma, että hän menee paaran puolen etummaiselle lokerolle. Jos tuskin koskaan tulee sekaannuksia, se tarkoittanee sitä, että teet melkein kaiken veneessä itse. Ehkä kokkkaamista ja sitä poijuhaan nappaamista lukuunottamatta.

ei voi kirjoitti:

Kun kuitenkin itse olet siellä ruorin takana, mutta se toinen on sisällä maston luona kysyy, missä täällä on se jokin. Hän siis luonnollisesti katsoo sieltä taaksepäin sinuun Jos annat ohjeeksi "etummainen lokero oikealla", voit olla lähes varma, että hän menee paaran puolen etummaiselle lokerolle. Jos tuskin koskaan tulee sekaannuksia, se tarkoittanee sitä, että teet melkein kaiken veneessä itse. Ehkä kokkkaamista ja sitä poijuhaan nappaamista lukuunottamatta.

Lue lisää

Mielenkiintoinen keskustelu. En tiedä onko sitten kyse siitä, mihin on alusta asti tottunut, vai jostain muusta asiasta, mutta minulla menee kyllä oikeat ja vasemmat sekaissin, varsinkin jos toinen henkilö tai itse olen veneen sisällä, tai vaikka laiturila vastaanottamassa saapuvaa venettä. En siis voisi kuvitella, että missään tilanteessa käytäisin sanoja oikea tai vasen.

Purjehtijoista? Eivätköhän kyseessä olleet eläimiään tuovat maanviljeilijät. Olihan rannassa olevilla tiloillakin sentään veneet.

En ole koskaan aikaisemmin kuullut tai lukenut Starboard-tai Portside-sanoja tuossa yhteydessä mitä kirjoittaja esittää.
Nimim. Yli 74 v.

Anonyymi kirjoitti:

En ole koskaan aikaisemmin kuullut tai lukenut Starboard-tai Portside-sanoja tuossa yhteydessä mitä kirjoittaja esittää.
Nimim. Yli 74 v.

Sivullisena kommentoisin, että noinhan se menee ja lisäisin vielä, että sanan Tyyrpuuri perimä on vanhempi kuin Starboard, sillä se on väännös sanasta Styrbord joka on taas scandinaavista perua ajalta ennen kuin englantilaiset osasivat laivoja edes tehdä.
Sana ei siis liity siihen kummalta puolelta tähtiä tiiraillaan, sillä niitä voi katsella kummalta laidalta vaan ja navigointiin liittyen tilanteen mukaan. Sana liittyy siihen kummalta puolelta ohjaaminen on tapahtunut silloin kun vielä käytettiin peräsinmelaa. Se kummalla puolella peräsinmela oli määräsi taas sen kumpi kylki edellä tultiin kylkikiinnitykseen.

Ei golfissa lyödä tiiltä vaan palloa.

Aika moni merenkulkusana on alunperin hollannin kielestä, lopuista suurin osa englannista, jotkut ovat ruotsista tai jostain muinaisgermaanista.