Lapin ihmisten uurteisilla
kasvoilla vuorottelevat
onni ja epäonni
päivinä jolloin tunturissa
riehuu myrskyrintama
ei revontulia taivaalla
valaisemassa kulkijan polkuja
ei öinä lauhoina
vitivalkoisessa lumessa
erottuu suden jättämät
jäljet
vain hetken
ennenkuin lumi lakaisee
hyökyaaltona ne mukanaan
hiljaisuudessa kuuluu vinkuna
hirsien nurkista
poronkuseman takana
poronkuseman takana
odottaa Mihkkil rakkauttansa
Meretin muodossa
vanha lapin äijä näki hänen
olevan tulossa
tuulten muuttaessa suuntaansa
-vielä huomenna tunturi
jatkaa raivoisaa lauluansa
jossa ei ole pisaraakaan lämpimiä tunteita-
kasvoilla vuorottelevat
onni ja epäonni
päivinä jolloin tunturissa
riehuu myrskyrintama
ei revontulia taivaalla
valaisemassa kulkijan polkuja
ei öinä lauhoina
vitivalkoisessa lumessa
erottuu suden jättämät
jäljet
vain hetken
ennenkuin lumi lakaisee
hyökyaaltona ne mukanaan
hiljaisuudessa kuuluu vinkuna
hirsien nurkista
poronkuseman takana
poronkuseman takana
odottaa Mihkkil rakkauttansa
Meretin muodossa
vanha lapin äijä näki hänen
olevan tulossa
tuulten muuttaessa suuntaansa
-vielä huomenna tunturi
jatkaa raivoisaa lauluansa
jossa ei ole pisaraakaan lämpimiä tunteita-
Vastaukset 1
Vanhimmat
On tottunu tulemaan vähällä toimeen.
Lappi veressä lappi sielussa.
Lappilainen ja luonto-
voiko näitä kahta erottaa.
Missään. Koskaan.