Siis mitä jos nyt oikeasti tuntuu siltä että tahtoo kuolla ja toivoo sitä.. Omalla elämällä ei ole mitään merkitystä, ei ole lapsia (olen 39v) ei miestä (kaikki ihanasti alkavat suhteet menevät vitulleen, kun miestä ei kiinnostakaan olla kanssani vaikka olen ihan söde, iloinen, joustava ym ym.. mutta se ei näköjään riitä...), viimeinen rakas lemmikkikin kuoli joka oli minulle kaikki kaikessa...
En ole koskaan hajoitellut astioita, mutta tänään lensi.. ja pitkälle... Tämä tilanne on sietämätön,ei näy valoa muualla kuin siellä rajan takaa ja toivonkin että joku posauttaa autolla minut päiviltäni.
Olen ajatellut tätä joskus aiemminkin että mikä merkitys on elämälläni.. ei miestä (vaikka tahtoisin), ei lapsia (tahtoisin todella, mutta taidan olla jo sen tekokauden ehtoopuolella... ei kukaan tällaista vanhaa lehmää huoli), ei mitään merkitystä elämälle, joten olen hyödytön ja mittarini alkaa olla todella täynnä...
Toivon etten näe huomista päivää enään....
En ole koskaan hajoitellut astioita, mutta tänään lensi.. ja pitkälle... Tämä tilanne on sietämätön,ei näy valoa muualla kuin siellä rajan takaa ja toivonkin että joku posauttaa autolla minut päiviltäni.
Olen ajatellut tätä joskus aiemminkin että mikä merkitys on elämälläni.. ei miestä (vaikka tahtoisin), ei lapsia (tahtoisin todella, mutta taidan olla jo sen tekokauden ehtoopuolella... ei kukaan tällaista vanhaa lehmää huoli), ei mitään merkitystä elämälle, joten olen hyödytön ja mittarini alkaa olla todella täynnä...
Toivon etten näe huomista päivää enään....
Vastaukset 1
Vanhimmat
Täällä myös on vaikeat ajat käsillä.. mutta siltikin koitan ajatella viimeseen asti, että kyllä tässä elämässä joku järki on ja tarkoitus. Täytyy vaan koittaa löytää iloa jostain pienemmistä asioista. Mitä jos ottaisit seuraksesi uuden lemmikin? Siitä olisi seuraa sitten tuleville vuosille.. tai jos aloittaisit jonku uuden harrastuksen? Mistäs sitä koskaan tietää minkä nurkan takaata se "oikea" vastaan tulee. Niinhän ne sanoo, että rakkaus tulee silloin ku sitä vähiten odottaa. Toivon, että sinulla on joku jolle puhua.. se ainakin minulla auttaa alkakuloiseen oloon ja piristää mieltä.
Kovasti toivotan sinulle voimia jaksaa eteenpäin, päivä kerrallaan se on elettävä.. ei sen pidemälle suunnitelmia, niin kyllä se siitä sitten taas aikanaan alkaa soljumaan.