Onko jollain tietoa IF:n tarjoamasta mastoturvasta venevakuutuksessa? Ikärajoituksia, hinta, yms. Tietty saa IF:stä kysymällä selvää, mutta jospa täältäkin tulisi jotain kommentteja...
mastoturva
skiglaaja
261209
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
"Mastoturva?"
Aikooko ne nyt keksiä eri vakuutuksen (ehtoineen) jokaiselle hajoavalle osalle? Venevakuutus voi puolestani olla erilainen moottori- ja purjeveneille mutta siihen pitäisi vetää raja ja yhden vakuutuksen hoitaa kaikki. Tosiasiahan on, että maksat mitä maksat niin ei sieltä vakuutuksesta kokonaismääräistä korvausta saa vaan homma menee aina murto-osiksi kvartaalitilanteen mukaan ettei osakkeenomistajat suutu.
Varmasti tämän mastoturvan saa osaksi jotain muuta vakuutusta mutta pointtini on, että sen kuuluisi olla sen osa jo muutenkin. If ei ilmeisesti ainakaan ilman näitä lisämaksuja korvaa yli 25v mastoa lainkaan, lähteenä laiturihöpötykset. Oma mastoni on 34v enkä ymmärrä miksi se yhtäkkiä hajoaisi sen helpommin kun upouusikaan. Huoltoahan se toki on vaatinut kuluneina vuosina.
Joku myi juuri vakuutusta keikkatyöläisten aiheuttamien pelkotilojen varalle niinkun Rumsfeld ainakin. Mihin ihmeeseen tää touhu on menossa?
oletko varma ettei alumiinissa ole rasitusmurtumia ja syöpymistä? maston galvaaninen suojaus ei muuten ulotu sisäpuolelle.pitäisi saada vielä ainakin sellainen vakuutus, joka korvaa vain vastapuolen vahingot.näin se olisi halvempi vastaten autoilun pakollista liikennevakuutusta, joka ei myöskään korvaa oman auton vahinkoja törmäilytilanteessa.
Masto tulee alas aikanaan, eihän se ikuinen ole. Huollolla ja huolenpidolla se kuitenkin havaitaan paremmin etukäteen kun tuudittautumalla siihen että "mulla on vakuutus joten ei mitään hätää", sillä ei vakuutus kuitenkaan auta jossain myräkässä tapellessa.
Viat tulee luultavimmin kuitenkin "luonnollisena poistumana" vasta siinä 20 iässä, koska rakenteelliset vauriot ja syöpymät tapahtuvat joko ennen tai jälkeen. Näin ollen mastoturva olisi lähinnä valmistusvirheitä vastaan?
Olisin valmis väittämään, että maston kaatumiset johtuvat yleisesti muusta rikistä (vanteista ja kiinnityksistä), joka pitäisi muutenkin tarkistaa vähintään kerran vuodessa.
No, jossittelua kaikki, masto saattaa kaatua vaikka enskesänä mutta se mikä on selvää, vakuutusyhtiö on jo vetänyt pitemmän korren tai ainakin vetkuttelee minkä taitaa välttyäkseen maksamasta osaansa. Lottoaminenkin maksaa mutta rahaa saattaa joskus tulla takaisinkin ainakin sen vitosen verran. Suosittelen omaa huolenpitoa tuon sijaan.
"Mastoturva korvaa äkillisen ja ennalta
arvaamattoman muusta kuin ulkoisesta
syystä veneen mastolle ja takilalle aiheutuneen
vahingon. Mastoturva voidaan ottaa
enintään 15 vuotta vanhalle purje- tai moottoripurjehtijaveneelle,
jonka enimmäiskorvausmäärä
on vähintään 15 000 euroa.
Turva on voimassa sen vakuutuskauden
loppuun, joilloin vene täyttää 25 vuotta.
Turvasta ei kuitenkaan korvata vahinkoja,
jotka aiheutuvat purjehduskilpailuissa eikä
vahinkoja, jotka aiheutuvat hiilikuitutakilalle"
Itse otin vakuutuksen Alandialta, sillä se oli merkittävästi halvempi kuin esim. Fennia ja Tapiola. IF:ltä en kysynyt.
Hyvää jargonia!
Eli... alumiinimaston pitäisi siis yllättäen kaatua itsestään uudehkossa veneessä, mieluiten laiturissa?
Ei kai auta kun äkkiä ostamaan 14-vuotiasta venettä niin tuosta "edusta" voisi olla jotain hyötyäkin edes teoriassa. ...ainakin osakkeenomistajille.
Mastoturva kuulostaa parhaalta puhallukselta sitten rahan keksimisen.
Köysiturva???
knaappiturva
ikkunalasin vuototurva
kaideturva
tuuliturva
Tässä(kin) on taas esimerkki, joka pistää miettimään venevakuutuksen järkevyyttä. Aihe tulee omalla kohdalla taas ajankohtaiseksi veneenvaihdon yhteydessä keväällä, ja täytyy silloin syventyä tarkemmin eri yhtiöiden vakuutusehtoihin ja myös ulkomaisten yhtiöiden tarjoamiin tuotteisiin. Katsoin nopeasti nykyisen vakuutusyhtiön eli Pohjolan tuoteselosteesta ja sieltä en löytänyt mitään mainintaa mastosta. Tulkitsen sen niin, että mastonmenetys korvataan kun keskituuli on yli 15m/s. Mitä tulee sitten If:n ikärajoituksiin, niin aika harvassa 20-30-vuotiaassa veneessä taitaa masto tai edes vantit olla vaihdettu. Vaikka joka kevät huolellisesti tarkastaa kaikki rikin osat, niin ainahan on pieni riski on olemassa, että masto tulee alas. Jos maksaa kaskovenevakuutusta, niin olisi mielestäni luonnollista, että mastovahinko kuuluisi vakuutuksen piiriin. Varsinkin, kun riskiä ei pysty omilla toimillaan kokonaan poistamaan.
Oikeastaan toinen ja vielä tärkeämpi kysymys vakuutusehdoissa on mielestäni korvaus liittyen veneen uppoamiseen läpiviennin pettämisen seurauksena. Tästä oli keskustelua täällä foorumilla jo viime kesänä ja täyttä varmuutta asiaan ei silloin saatu. Veneen uppoaminen on se ehdoton worst-case-scenario ja jollei sitä vastaan saa vakuutusturvaa kaskovakuutuksella, niin mistä sitten kannattaa maksaa? Olisi mielestäni älytöntä, että karilleajo korvataan normaalissa kaskovakuutuksessa, mutta jos uppoaminen tai rikivaurio ei kuuluisi vakuutusyhtiön vastuun piiriin. Karilleajon riskiinhän pystyy omilla toimillaan vaikuttamaan oikeastaan täysin.
Eikös siihen nyt kuitenkin saatu ihan hyvä varmuus, että suomalaiset vakuutusyhtiöt ei korvaa jos vene "itsekseen" uppoaa laituriin.
Tuosta mastoturvasta. Siinähän on nimenomaan se idea, että masto korvataan, vaikka ei olisi ULKOISTA tekijää aiheuttamassa. Eli maston kaatuminen esim. 13 m/s tuulessa korvattaisiin, kunhan tapaus on yllättävä, mutta sen ei tarvitse aiheutua mistään ulkopuolisesta tapahtumasta.
"Mastoturva korvaa äkillisen ja ennalta
arvaamattoman muusta kuin ulkoisesta
syystä veneen mastolle ja takilalle aiheutuneen
vahingon."
Tuon perusteella voi ennakoida viisastelua siitä, mikä kaikki voi olla ulkoinen syy. Säätila? Toinen vene? Ankkurista irtoaminen? Sitten pitäisi arvailla mikä on ei-ulkoinen syy? Valmistusvika? Hiushalkeamat? Syöpyminen?
Olen melko varma, että aika moni arvauksistani teilattaisiin vakuutusyhtiössä tai vaihtoehtoisesti tuo mastoturva on aivan hemmetin kallis lisä (paljonko mahtaa muuten maksaa?).
"Täyskasko"-vakuutuksen mainitseminen oli asiallinen pointti. Ihan voisi luulla, että se kattaa kaiken mikä veneeseen liittyy tai sitten pitäisi olla veneen mukaan tarkemmin määriteltävät osakaskot. Itselläni on ulkolaitakone joten läpivientejä on vähemmän kun viime kesän onnettomassa veneessä ja muutenkin tuntuu, että se on riskinä esim. maston kaatumista pienempi. Samoin tietty konerikon ongelmat on helpompi hoitaa ym.
Olen Ifin asiakas mutta en missään nimessä vanno sen nimeen. Kuten eräs tuttuni joka on siirtynyt nyt eri yhtiön asiakkaaksi asian sanoi " ei auta mitään maksaa vakuutuksesta joka ei sitten korvaakaan mitään" joten esim. Alandia taitaa olla fiksumpi vaihtoehto.
Tarkennus aiempaan: Pohjolan vakuutusehdoissa puhutaan paremmallla termillä "takila", ja se luetaan vakuutuskohteeseen kuuluvaksi. Ikärajoituksia ei ole mainittu.
Mitä sitten tulee tuohon veneen uppoamiseen; mielestäni on mielenkiintoista, että voit ajaa veneen täydellä vauhdilla viitan väärältä puolelta kiville ja vahingot korvataan mukisematta. Mutta jos runkokatsastetun veneen läpivienti pettää, niin mitään ei korvata?
Tuttavallani on 36-jalkainen Bavaria mallia 2000 tai ainakin sieltä alkupäästä. Mastoa ei milloinkaan ole otettu alas talveksi ja tarkistettavaksi. Ei mastoon ole kyllä purjeitakaan juuri nostettu. Siitä huolimatta en aivan ensimmäisenä ole ilmoittautumassa veneen purjehdusmiehistöön. Toivottavasti ottaa jo ensi kesäksi mastovakuutuksen.
Itsellä on vuoden 75 mallinen paatti ja nyt alkoi hirvittämään, että tuo If ei korvakkaan jos masto katkeaa. Eli vaihdanko Ålandiaan vai Pohjolaan?
Hämmästyttävä ehto js syy miksi päädyin Alandiaan
Kevään mittaan olen pohtinut pakoa Ifiltä myös (ehhehe, aika huuliveikko jos on sattunut Monte Cristoa lukemaan). Oma veneeni on myös -75 joten samat huolet.
Alandiasta tiedän, että se on hyvä korvaamaan mutta kallis noin suhteessa 140€(Alandia)/115€(If) kaverin samanlaista venettä vakuuttaessa. Ei loppujen lopuksi maata kaada jos vakuutusta joskus tarvitsee, sillä silloin ei halua kuulla maksaneensa turhasta kaikki ne vuodet.
Pohjolasta kirjoitettiin tuossa aiemmin, että masto menee muun mukana mutta muuten vakuutus varmaan perustasoa. Mikäli hinnasto on Ifin luokkaa, on sekin parempi vaihtoehto.
Pohjola oli Ifiä halvempi ainakin kolme vuotta sitten, kun asiaa viimeksi pähkäilin. Itse olen eniten kiinnostunut Pantaneiuksen venevakuutuksesta, jonka olen ymmärtänyt olevan aika kattava.
Mitä tuollainen 15m pitkä masto sitten uutena maksaa???
Mietin vain sitä mastoturvan hintaa suhteessa uuteen mastoon.
Saimme elokuussa melko pahan pohjakosketuksen.Tilanteen selvittyä otin yhteyttä venekorjaamoon, josta kysyttiin melkein ensimmäisenä vakuutusyhtiötä. Korjaaja oli selvästi helpottunut, kun kuuli vakuutuksen olevan Alandiasta - "niiden kanssa ei ole koskaan ollut hankaluuksia". Ainakin tällä kertaa se piti paikkansa, sillä korvausasia tehtiin asiallisesti.
En osaa sanoa, kuinka paljon asiaan vaikutti vahingon syntymisen olosuhteet. Meidän vahinkopaikkassamme ei karttojen mukaan ole mitään, mihin törmätä.
Ei sillä ole mitään väliä, missä kolahtaa. Alandiaa voi kyllä suositella koska hoitavat aina mukisematta velvoitteensa.
alas talveksi tarvitse ottaa eika tarkastusta varten myoskaan. Kylla sen voi pystyssa tarkastaa. Joka vuotinen maston nosto ja lasku kasvattaa aina kasittelyvaurioiden riskia.Suurin riski on ikaantyvat vantit. Vaijereiden, liittimien ja vanttiruuvien elinian sanotaan olevan 10-15 vuotta. Ruostumaton saattaa tanaan nayttaa hyvalta ja huomenna voi riki tulla alas. Alumiiniputki tuskin koskaan on riski, vaan vantit. Toki esiintyy syopymia popniittien ja muiden eri metallia olevien osien ymparistossa, mutta Itameri on lahes suolattomana suotuisampi alue kuin valtameret.
Vanttien korroosiota voi vahentaa tayttamalla liittimet esimerkiksi lanoliinilla.
Vaihtoehtoina on mielestani mastoturvavakuutus tai vanttien uusiminen 15 vuoden valein.
Kuinkahan monta mastoa suomessa tulee vuosittain alas? Mastovakuutus taitaa olla vakuutusyhtiolle hyva busines? Ja nayttaa silta, etta masto on jo vakuutettu kaskossa. Miksi se pitaisi toisen kerran vakuuttaa?
...no kun If ei korvaa mastoa kriteeriensä ulkopuolelta. Eli vaihto toiseen yhtiöön tekee täyskaskosta taas täyskaskon.
Maston pitäminen pystyssä talvet on ilman muuta riski tumpelolle veneenomistajalle. Nyt kun on menossa pitkästä aikaa oikea talvi, niin tämä korostuu entisestään. Kesällä kireälle väännetyt vantit jos jäävät kireälle talveksi, lämpölaajeneminen tai pikemminkin kylmäkutistuminen aiheutta aivan luonnottomia jännitteitä vantteihin ja kiinnityksiin jotka sitten hajottavat huomaamatta muuten ihan uuden ja ehjän näköiset vaijerit.
En tiedä auttaisiko vanttien löysäily mitään mutta intin käyneenä tiedän millaisia mutakuulia tästä maasta löytyy enkä ihmettele yhtään mikäli vakuutus ei korvaa pystyyn jätettyjä mastoja.
Kylmäkutistuminen on huomattavasti voimakkaampaa alumiinilla kuin teräksellä. Vantit siis löystyvät kireillä pakkasilla.
Nyt sitten tarvittaisiin todisteita.
Argumenttina heittäisin, että vantit (päävantit) ovat lähes poikkeuksetta mastoa pidempiä > kutistumisen vaikutus kasvaa.
Muuten olisi ihmeissäni miksi mastoja yleensä otetaan alas talveksi ja miksi sitä useiden talvisäilytyspaikkojen säännöt vaatii..?
Puumaston kohdalla tulee kuvaamiasi jännityksiä, mutta alumiinimaston kohdalla ei.
Pituudenlämpölaajenemiskerroin alumiinilla on 0,000023 ja raudalla 0,000012 celsiusastetta
kohden.
Oletetaan, että masto on tuettu kanteen ja sen pituus päävantin kiinnityspisteeseen on 15 m, jolloin päävantiksi voidaan arvioida 16,7 m. Pituuden muutos saadaan kertomalla keskenään pituudenlämpölaajenemiskerroin, pituus ja lämpötilan muutos. Lämpötilan muuttuessa 20 asteesta – 30 asteeseen, on alumiini kutistunut 17 mm ja rauta vain 10 mm. Vantit siis löystyivät.
Meidän telakalla on pakko ottaa masto pois, sillä telakan nosturilla ei ole mahdollista nostaa venettä masto ylhäällä.
Yllättävän pieniä nuo kertoimet verrattuna useisiin muihin materiaaleihin, esim. ikkunoiden pleksiin..?
Pystysäilöttyyn mastoon kuitenkin sanotaan kohdistuvan rasituksia ja kuulemma tuuli on vaarallinen tekijä. Hyväksytäänkö siis yleisesti tähän syyksi se, että vene on telakkapukilla suorassa eikä niiaa lainkaan tuulen osuessa ylös mastoon? Jotenkin tuntuu, että tuossakin suurin rasitus tulee pukille eikä mastolle.
pidettaessa rikiin kohdistuu rasituksia, mutta niin seilattaessakin. Joka vuotinen maston nosto ja lasku sisaltaa myos riskeja. Jotkut vakuutusyhtiot vaativat maston laskua ja erillista varastoa mastolle varsinkin hurrikaanialueella. Ehto tuli Grenadan vahinkojen jalkeen. Samoin pukin pitaa olla yhtenaista rakennetta ja maahan akkuroituna. Grenadassa pystyyn jai vain 2 katamaraania. Muut kaatoi dominoilmio. Kannattaa lukea vakuutusehdot, varsinkin ne pienella painetut. Sanamuodotkin ovat tarkeita. korallimerella tuhoutui uudehko yli 50 jalkainen vene ajettuaan riutalle, jota ei ollut c-mapin kartassa. Vakuutus kieltaytyi korvauksesta, koska miehistoa oli yksi henkilo liian vahan. Olisiko kolmas henkilo vaikuttanut siihen, etta kartaston virhe olisi korjaantunut?
Kehoittaisin ihmisiä tutustumaan tarkasti venevakuutuksiin, millaisissa olosuhteissa korvataan mitäkin. Joillakin vakuutusyhtiöillä voi olla tuulirajoitukset jne. Tässä viime kesän aikana nimittäin tuli laitureilla juttua useammankin kanssa korvauksista ja moneen juttu ylitti kyllä ymmärryksen...
Muistakaa myös kysyä vakuutusyhtiöstänne korvataanko vanhingon sattuessa veneen täysarvo?! Ifillä ainakin venettä ei tietyssä iässä enään korvata täydestä arvosta, mutta asiakkaan tietenkin pitää itse huolehtia, ettei vene ole turhaan ylivakuutettu. Meillä ainakin vakuutuksen maksu vuositasolla pieneni yllättävän ison summan:)