Äitini koottuja lauseita minulle, tyttärelleen:
-antoi rahaa ja käski mennä ostamaan tarjousfarkut kaupasta sekä itselleni, että äidilleni. Ostin itselleni yksi kokoa pienemmät farkut, johon äitini sanoi, että miksi ostit itsellesi pienemmät housut kuin minulle.... ööö, no siksi kun olin äitiäni pienempi 15vuotias ja äitini oli suurempi 40vuotias.
-äiti sanoi kun en tehnyt niin kuin hän halusi; olisi vaan pitänyt suostua siihen lääkärin suosittamaan aborttiin.
-kun olin lapsi ja tein jotain äidin mielestä tuhmaa, niin äiti sanoi, että vuosi vuodelta sinä muutut vain ilkeämmäksi. Jos minulle sattui jokin kivulias tapaturma, äitini sanoi, että no niin katso nyt kuinka jumala rankaisee tuhmia.
-teini-ikäisenä käytin farkkuja ja neuletta. Äiti sanoi, etten saisi käyttää sellaista neuletta kun korostaa liikkaa isoja muotojani. Olin normaalipainoinen.
-äitini haukkui hiusteni väriä kun oli liian punainen. Nyt hänellä itsellään on punainen tukka.
-äitiäni silminpistävästi harmittaa kun joku antaa minulle huomiota, tai on kiinnostunut minusta.
-joka kerta kun olen alkanut seurustelemaan, äitini sanoi, että se edellinen kaveri oli kyllä parempi kuin tämä nykyinen.
-äitini on haukkunut aviomieheni todella törkeästi ja yritti kaikin tavoin estää avioitumiseni.
-äitini lainasi minulle rahaa ja sanoi, ettei tarvtise maksaa sitä takaisin. Nyt riitojen lomassa sanoo, kuinka en kunnoita häntä enkä ole maksanut hänelle lainaa takaisin.
-äitini muistutaa minua kuinka hän on maksanut elämiseni ja olemiseni koko lapsuus/nuoruus aikana.
-äitini antoi minulle rahaa ylioppilasjuhlia varten, jotta HUOM, yksin menen ostamaan itselleni vaatteet ja hatun. Kun olin ne ostanut ja näyttänyt ne äidilleni, sanoi äitini, että ei olisi noin kalliita tarvinnut ostaa kun niin huonosti kirjoiti yo-kokeissa.
-äitini sanoo, että kun kerran meidän "mari" on päässyt ylioppilaaksi, niin silloin kuka tahansa voi päästä.
-äitini sanoi, että häpeää yo-arvosanojani ja joutuu näin valehtelemaan arvosanat korotettuina tuttaville ja sukulaisille.
-äitini kertoi, että on isäni kanssa tehnyt niin hyvät paperit, että jos jotain tapahtuu, niin ainakaan heidän omaisuuteen en pääse kiinni.
-kun tulin raskaaksi, äitini sanoi, että johan tätä on odotettu. Laspi tulee saamaan kaiken mitä heillä on. Siis kaiken omaisuuden, mitä vanhemmillani on.
-äitini myös ilmoitti, että hänestä tulee todella hyvä mummo ja hän aikoo jäädä pois työelämästä, kasvattaakseen lapsestani kunnollisen ihmisen.
Mitäs olette mieltä? Onko normaalia äidin käytöstä?
-antoi rahaa ja käski mennä ostamaan tarjousfarkut kaupasta sekä itselleni, että äidilleni. Ostin itselleni yksi kokoa pienemmät farkut, johon äitini sanoi, että miksi ostit itsellesi pienemmät housut kuin minulle.... ööö, no siksi kun olin äitiäni pienempi 15vuotias ja äitini oli suurempi 40vuotias.
-äiti sanoi kun en tehnyt niin kuin hän halusi; olisi vaan pitänyt suostua siihen lääkärin suosittamaan aborttiin.
-kun olin lapsi ja tein jotain äidin mielestä tuhmaa, niin äiti sanoi, että vuosi vuodelta sinä muutut vain ilkeämmäksi. Jos minulle sattui jokin kivulias tapaturma, äitini sanoi, että no niin katso nyt kuinka jumala rankaisee tuhmia.
-teini-ikäisenä käytin farkkuja ja neuletta. Äiti sanoi, etten saisi käyttää sellaista neuletta kun korostaa liikkaa isoja muotojani. Olin normaalipainoinen.
-äitini haukkui hiusteni väriä kun oli liian punainen. Nyt hänellä itsellään on punainen tukka.
-äitiäni silminpistävästi harmittaa kun joku antaa minulle huomiota, tai on kiinnostunut minusta.
-joka kerta kun olen alkanut seurustelemaan, äitini sanoi, että se edellinen kaveri oli kyllä parempi kuin tämä nykyinen.
-äitini on haukkunut aviomieheni todella törkeästi ja yritti kaikin tavoin estää avioitumiseni.
-äitini lainasi minulle rahaa ja sanoi, ettei tarvtise maksaa sitä takaisin. Nyt riitojen lomassa sanoo, kuinka en kunnoita häntä enkä ole maksanut hänelle lainaa takaisin.
-äitini muistutaa minua kuinka hän on maksanut elämiseni ja olemiseni koko lapsuus/nuoruus aikana.
-äitini antoi minulle rahaa ylioppilasjuhlia varten, jotta HUOM, yksin menen ostamaan itselleni vaatteet ja hatun. Kun olin ne ostanut ja näyttänyt ne äidilleni, sanoi äitini, että ei olisi noin kalliita tarvinnut ostaa kun niin huonosti kirjoiti yo-kokeissa.
-äitini sanoo, että kun kerran meidän "mari" on päässyt ylioppilaaksi, niin silloin kuka tahansa voi päästä.
-äitini sanoi, että häpeää yo-arvosanojani ja joutuu näin valehtelemaan arvosanat korotettuina tuttaville ja sukulaisille.
-äitini kertoi, että on isäni kanssa tehnyt niin hyvät paperit, että jos jotain tapahtuu, niin ainakaan heidän omaisuuteen en pääse kiinni.
-kun tulin raskaaksi, äitini sanoi, että johan tätä on odotettu. Laspi tulee saamaan kaiken mitä heillä on. Siis kaiken omaisuuden, mitä vanhemmillani on.
-äitini myös ilmoitti, että hänestä tulee todella hyvä mummo ja hän aikoo jäädä pois työelämästä, kasvattaakseen lapsestani kunnollisen ihmisen.
Mitäs olette mieltä? Onko normaalia äidin käytöstä?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ahdistun kun äitini soittaa. Hän soittaa aina joka viikon loppu. Olen alkanut pitämään puhelintani kiinni, koska en vain jaksa kuunnella hänen utelujaan kuten;
-mitä olitte tekemässä?
-oletteko käyneet ulkona lenkillä?
- me tässä juuri isäs kanssa siivottiin
-alan tekemään ruokaa. sitä ja sitä ja sitä teen.
-onko kukaan soitellut? Oletko kuullut kenestäkään mitään?
Aina nämä samat kysymykset. En jaksa kuunnella enää yhtään tuollaista puhelua. Parasta tässä on se kun en siis pidä puhelinta auki, niin äitini soittaa töihin. On soittanut mm. nk. tarkistussoittoja, eli antaa puhelimen soida vain kerran. Äitini taitaa olla sen verran tyhmä, ettei tajua, että työpuhelimessa on numeronnäyttö järjestelmä, jolloin tiedä hänen soittavan kun näen numeron ja kuulen sen yhden/kahden pirauksen.
Yksinkertaisesti rupeaa riittämään. En tiedä miten pääsisin niistä (vanhemmistani) eroon.
No ei kovin normaalia käytöstä äidiltä. Luultavasti äidilläsi on narsistinen persoonallisuushäiriö? tai joku muu luonnehäiriö?, koska et koskaan kevannut äidillesi, etkä ollut kyllin hyvä. Mitä tuollainen arvottomuuden tunne on mahtanutkaan tehdä itsetunnollesi? Entä, oletko huomannut siirrätkö tiedostamattasi kotoasi saatuja oppeja omiin lapsiisi, vai oletko voinut toimia aivan toisella tapaa oman perheesi kanssa. Vieläkö äitisi on vaikuttamassa elämääsi?
Minulle tämä äidin ongelma on vasta avautumassa. Meille on vasta tulossa vauva kesällä, ja ilmeisesti raskauteen liittyy pohdinnat omasta äitisuhteesta.
Nyt jostain syystä asiat vain tuntuvat vyöryvän päälle. Olen huolissani, ja jopa ajatellut, että olen todella itsekäs kun olen hankkimassa lasta, kun tilanne on tämmöinen.
Eli äitini vaikuttaa elämässäni, ja haluaisin päästä hänestä irti. En halua pienen lapseni joutuvan hänen tulilinjalleen. Ja toki myös mitein sitä, etten itse tekisi omalle lapselleni tuollaista, mitä äitini on tehnyt minulle.
Sanoit tuossa:
"ensin pitää kartoittaa ja tunnistaa millä tavalla äidin toiminta aiheuttaa haittaa omaan elämään"
Siitä tuli mieleeni eräs mielenkiintoinen piirre. Nimittäin olen pannut merkille, että aina kun on kyseessä jotkut juhlat. Kuten yo-häät-syntymäpäivät yms. niin jostain syystä äitini pilaa ne tavalla tai toisella. Joko latelee minulle jotain todella"rakentavaa" tai sitten alkaa riitelemään sukulaisten kanssa.
Olen todella kyllästynyt tuohon piirteeseen, että aina silloin kuin pitäisi juhlia, niin silloin varmasti pilataan juhlat tavalla tai toisella. Sitten kun olet hiljaa etkä puhu mitään, varot sanojasi ja olet omissa oloissasi esim. kesällä mökillä juhannuksena, niin sekään ei ole hyvä.
Toinen erikoinen piirre on se, että pitää haukkua sukulaisia minulle, mutta sitten kun minä en ole paikalla, niin minua haukutaan sukulaisille. Jotenkin ihan absurdia toimintaa johon olen todella väsynyt.
Kaikkein parasta on kyllä tämä; äitini ei ole mitenkään koulutettu ihminen. On palvelualla yrittäjänä. Äitini sitten kertoi kuinka hän oli eräälle asiakkaalle antanut talousneuvoja ja siitä kuinka suomen talous tulisi hänen mukaansa hoitaa. Äitini oikein korosti kahvipöydässä kuinka hän kyllä tietää miten suomen taloutta tulisi hoitaa ja sen hän olisi siis kertonut aivan pokkana asiakkaalle, joka on merkittävässä asemassa eräässä suuressa järjestössä, joka mm. osallistuu tupon valmisteluun suomessa.
Siinä me sitten mieheni kanssa kuuntelimme silmät pyöreinä, että mitä ihmettä.... Silloin jotenkin alkoi tajuntaan nousemaan, et eihän tuo voi olla normaalia. Tosin meitä kyllä nauratti se juttu, ja vieläkin kotona naureskellaan, että ehkäpä tuon Kataisen pitäisi soittaa meidän äidille ja kysyä häneltä talouden vinkit...
Hienoa, että teille tulee vauva, onnea paljon. Varmasti tilasi vaikuttaa sinuun nyt niin, että joudut pohtimaan tuota äiti/lapsi sudetta taas ihan uudelleen. Mieleen nousee väkisinkin paljon kysymyksiä, kun elämäntilanne muuttuu ja ätisi on kuitenkin osa sinun ja tulevan lapsesi elämää. Et ole ollut itsekäs, vaan rohkeasti jaksanut elää omaa elämääsi ja ottanut siitä itse vastuun, vaikka sinulla ei ole tukea läheisestä ihmisestä ollutkaan, jonka pitäisi olla sinulle tukena ja turvana.
Luulen, että olet ymmärtävisempi kuin äitisi, koska ajattelet jo nyt lapsesi parasta ja mietit tulevaa. Sinun on varmasti vaikea päästä äidistäsi irti tai hylätä häntä, sillä onhan hän kuitenkin sinun äitisi. Äidit ovat monta kertaa hankalia ilman, että heillä olisi minkäälaisia psyyken- tai persoonaongelmia. Oma äitini soitteli samalla tavalla, kyseli, tenttasi, neuvoi, puuttui elämääni ja tekemiini valintoihin, välillä kritisoi ja arvosteli, mutta rakas hän sittenkin vaan oli. Vasta äidin kuoltua sen oman äitinsä arvon ymmärtää ja senkin, miksi äidit ovat niin julmetun raivostuttavia ja hankalia.
Tee omasta elämästäsi omannäköinen, luo siihen omat valokuvaraamit, jossa kuvan sisällä olet sinä ja sinun rakkaimpasi. Ne raamit ovat sinun suojamuurisi ja rajasi, jotka asetat, etkä päästä niiden yli ketään vahingoittamaan sinua enempää kuin sinä kestät. Sinä tunnet äitisi ja hänen toimintatapansa ja siksi voit ennakoida aina vähän etukäteen, miten hän mihinkin asiaan reakoi. Tee itsellesi suojamuuri niitä hyökkäyksiä vastaan. Sellainen tulee vain hyvän itsetuntemuksen kautta, jolla pystyt olemaan vahva ja ymmärtämään, että toinen ei voi sinua oikeasti vahingoittaa, koska sinun elämäsi on sinun ja hänen on hänen, eikä hänellä ole pääsyä sinun psyykkisen ja henkisen mielesi lähelle.
Mahdollisimman neutraali suhtautuminen äitiisi auttaa jonkun verran varmaankin. Mitä enemmän ärsyynnyt, provosoit ja välttelet, sitä hankalammksi uskoisin äitisi käytöksen muuttuvan. Kun hän saa riittävän osansa huomiosta, palvonnasta ja tuntee itsensä tärkeäksi, se riittää hänelle. Yritä elää elämääsi hänestä kovin piittaamatta, jos hän kerran ei sinulle pysty tukeansa antamaan. Ole sinä hänelle tytär ja anna hänen olla sinulle äiti, vaikka se huonokin sellainen.
Toivottavasti jaksat ja kestät, sillä tarvitsethan nyt voimia. Miten miehesi sinua tukee?, onko hänestä sinulle henkistä tukea ja apua?
Tuo on kyllä totta, että mitä enenmmän välttelen, niin sitä suurempi on äitini mielenkiinto ja kyttääminen tekemisiini! Eli tavallaan mennään ympyrää, missä minä yritän suojautua äitini henkisiltä iskuilta.
Mieheni on todella ihana, muistaa aina välillä kehua kuinka nätti olen, vaikka itselläni on raskaudesta aiheutuvaa pahoinvointia.
Mieheni on jotenkin niin hiljaa viisas, ei tuo itseään julki eikä ole päällepäsmäri. Hänen seurassaan aivan alusta asti tunsin olevani turvassa ja minusta tuntui, että hän hyväksyi minut sellaisena kuin olin. Tuli tunne, ettei hänen seurassaan tarvitse jännittää mitä sanoa tai tehdä.
Mieheni itse kokee vanhempani vaikeaksi miellyttää, heille kummallekkaan ei riitä mikään. Mieheni on sanonut, että jos hän ei kelpaa sellaisena kuin hän on, niin sitten saa olla.
Vanhempani todella osoittavat meidän olevan huonompaa väkeä kuin muut. mm. kun vierailemme heillä ja äitini on luvannut tarjota ruuat, niin isäni on tilannut ruuat työpaikkansa keittiöstä, jotka äitini on sitten lämmittänyt mikrossa. Sitten kun heille menee joitakin muita vieraita, niin silloin saan kuulla mitä kaikkea hyvää ovat tarjoilleet heille. Ja kuinka äitini on ihan itse laittanut ruuat alusta loppuun.
Jotenkin käsittämätöntä, olemme tajunneet mieheni kanssa, että kaikki ei ole ihan ok. Mutta oikeastaan vasta nyt uskallan katsoa totuutta silmiin ja myöntää, että jotain on äidilläni pahasti pielessä. Ennen olen vain ajatellut käytöksen johtuvan siitä, että minua kohtaan vain käyttäydytään näin. Mutta nyt tajuan, että eihän ketää ihmistä, josta oikeasti välittää ja rakastaa voi noin käyttäytyä.
Tuo sinun valokuvaraami juttusi oli hyvä :) Tuota aion käyttää ihan konkreettisesti omassa elämässäni.
Minunkaan äiti ei hyväksy tekemiäni vaateostoksia (väärä väri, väärä valmistaja, väärä pituus esim. hameessa ...). Samoin äitini asennoituu koulutuksiini: kun meikä on päässyt tutkinnosta läpi, niin hän selviää siitä helposti. Vanhempani varastavat omaisuuttani, jotta sitten saisin ne aikanaan takaisin, en esim. isovanhempien perintöä.
Äitini ei hyväksy minkään alani vahvuuksia, vaan hän tietää kaikesta enemmän kuin minä.
Jo lapsuudesta (7-v) alkaen äiti on kieltänyt minulta sukukontaktit kaikkiin sukulaisiini, myös sisaruksiin ja serkkuihin.
Äidin mielestä "kehityn" vuosittain lähemmäksi vastasyntynyttä, kun en noudata hänen "ohjeitaan".
Hänen mielestä kaikki poikakaverit olivat huonoja, kun kukaan heistä ei ollut kloonattu isästäni. Hän ei siis hväksy erilaisia arvojani. Äiti piti tällä asenteellaan huolen, että vaihdevuodet alkoivat ennen häitäni.
Äitimme eivät ole normaaleita, vaan narsisteja. Heiltä puuttuu tunneäly ja emootio lapsiaan kohtaan.
sataprosentisen normaalia, sillä maailmassa mikään ei ole epänormaalia. Kaikki mitä ihminen tekee tai puhuu on normaalia.Miksi? Koska kaikki ihmiset puhuvat ja tekevät jotakin. Mutta,...kuka sitten olisi määrittänyt ihmisten tekemiset ja puhumiset jokaisen kohdalla juuri oikeiksi, terveiksi, tavallisisksi, tavanomaisiksi jne. Jokainen maailman ihminen ajattelee ja puhuu tasan eri tavalla kuin kukaan muu. Niin, se ainutkertaisuus.
loukkaaminen on siis normaalia. Ok. En ihmettele enää suomalaisten ihmisten pahoinvointia.
"Maailmassa mikään ei ole epänormaalia. Kaikki mitä ihminen tekee tai puhuu on nomaalia" Jos, lähdemme sinun ajatuksestasi, että kaikki mitä ihminen tekee ja puhuu on normaalia, niin silloin termiä epänormaali tai poikkeava ei tarvita. Maailmassa tapahtuu paljonkin epänormaaleja asioita, vai pidätkö pedofiliaa normaalina tekona?, tai viiltelyä?, tai puhetta siitä, että vain valkoihoiset ovat ihmisiä, mutta mustat eivät? jne...
Ymmärrän, että tarkoitat varmasti, että olemme temperamentiltamme erilaisia ja tuomme ajatuksemme ja tekomme eri tavoin esiin. Hyvänä mittarina normaalille käyttäytymiselle on se, että normaali käytös pyrkii olemaan loukkaamatta ketään, kun taas epänormaalilla käyttäytymisellä ihminen tahallisesti tai tahtomattaankin loukkaa toista.
Sanoisin itse, että sataprosenttia normaalia ei olekkaan, vaan kaikissa on aina vähän epänormaalia.
Pysy kaukana mutta anna hänelle anteeksi. Sairas ihan selvästi. Onneksi olet selvinnyt!
normaalia!!! Minut teki sanattomaksi...En voi muuta neuvoa kuin että ota etäisyyttä. Kamalalta kuulostaa. Ja Narsismin merkkejä mielestäni, valitettavasti...
Äitisi käytös ei ole missään tapauksessa normaalia. Hän on hyvin kateellinen Sinulle ja nolaa sinua jatkuvasti saadakseen kicksejä itselleen ja vahvistusta omalle todella heikolle itsetunnolleen. Tiedän,kun oma äiti oli aikoinaan samanlainen.
Neuvoisin Sinua oman hyvinvointisi ja terveytesi nimissä ottamaan täydellisen eron äidistäsi. Näin minäkin jouduin tekemään, kun terveys rupesi vahingoittumaan liikaa. Joten ei tapaamisia, ei yhteydenpitoa, ei postia, ei puheluita, ei tekstiviestejä. Ei kertakaikkiaan mitään. Usko minua, tämä on ainoa oikea tie.
Ja tuleva lapsesi, pidä hänet täysin erossa äidistäsi - muuten hän ajanmittaan käännyttä lapseisi täydellisesti Sinua vastaan. Jos et usko minua, niin kokeile, mutta älä kadu sitten, kun olet "menettänyt" lapsesi äidin sekopäiselle touhulle.
Mene kirjastoon kotipaikkakunnallasi ja pyydä kirjastonhoitajaa etsimään sinulle näitä uusia suomenkielisiä
narsisteja käsitteleviä kirjoja, joita on ilmestynyt puolenkymmentä kappaletta viimeisten vuosien aikana.
Katso myös sivuja www.narsistienuhrientuki.info. Sieltä selviää faktatietoa ja keskutelupalsta, josta saa hyvää vertaistukea muun muassa narsistien lapsi -palstalla. Tsemppiä Sinulle
on kauhean vakava asia. Sitä voi kuvata joskus jopa murhaan johtavana alibina. Ei kenenkään tee mieli seurailla sellaista. Kuinka tärkeää ekumenialle onkaan huolehtia tällaisen käytännön poistumiseksi. Meillä on Käsky: Kunnioita isääsi ja äitiäsi. Tällaisen häiriintymisen seurauksena olisi ehkä ajateltava jopa selibaattia terveydellisenä voimavarana. Tosin siihen on diagnostiikkaakin esim. allergioita ja erikseen pesuaineita. Koskeekohan eräs vastaus tässä juuri pesuaineita. Olisi joskus tosi mukava ostaa viettelevän mainoksen perusteella pesuaine tai pakkauksen perusteella ihanalta tuoksuva pesuaine. Valitettavasti aina kuitenkin joutuu turvautumaan tuttuun ja turvalliseen marketin oman trademarkin alla olevaan aineeseen. Se on sitä paitsi edullista ja luo sitoutumisella turvallisuutta ja onnistumisen elämyksiä. Se on eräs yhteisöllisyyden perusedellytys, ei siis häiriintynyt äitisuhde. Aloittajan äidiltä näkyy puuttuvan itsehillintä jostakin syystä kokonaan. Mun sanoma on: Avaa pakkaus. Se on Jumalan lahja mulle.
onko se oikeutus selibaattiin äidin kanssa? Voidaanko puhua ihan sellaisesta narsismista, aikuisten oikeesti siis sairaudesta.