Oon nyt tässä seurustellut yhden ihanan vuoden erään miekkosen kanssa. Kihloissa ollaan ja paljon saatu muutaki aikaan yhdes. MUTTA. Aina kun mennään juhlimaan kylille, niin mun on vähän vaikea olla itteni kans jos paikalla näkyy yksiki meikäläistä paremman näkönen nainen.
Mulla ei ole oikeutta olla mustasukkainen koska edellisessä suhteessa, jota kesti kaksi vuotta, itse petin silloista miestäni. Ja tietääkseni kihlattuni on edellisissä suhteissaan ollut nim.om. se rehellinen ja uskollinen osapuoli.
Oon itse ihan nätti nainen, mutta kun baarissa nurkan takaa ilmestyy pitkillä piikkikoroilla ja säärillä varustettu blondi, on tosi vaikea olla rauhallinen ja oma ittensä. Yleensä onnistun rauhoittumaan ja käärin siinä mietteissäni sitten vaikka sätkän! Mutta se toinen juttu sitten taas jos nään että mies vilkuilee vähä väliä tämän kauniin vaaleapäisen tytön suuntaan, pistää pasmat uudestaan sekaisin...
Onko omia kokemuksia? Kuinka ootte "päihittäneet" vastaavat olotilat? Ootteko tehnyt jotakin kompromissia ettei samassa porukassa baarittelemaan tms? Kertokaa kaikki vaan, pienetki asiat vois helpottaa omaa oloa sekä miehen, joka kyllä tietää mustasukkaisuudestani, oloa.
Mulla ei ole oikeutta olla mustasukkainen koska edellisessä suhteessa, jota kesti kaksi vuotta, itse petin silloista miestäni. Ja tietääkseni kihlattuni on edellisissä suhteissaan ollut nim.om. se rehellinen ja uskollinen osapuoli.
Oon itse ihan nätti nainen, mutta kun baarissa nurkan takaa ilmestyy pitkillä piikkikoroilla ja säärillä varustettu blondi, on tosi vaikea olla rauhallinen ja oma ittensä. Yleensä onnistun rauhoittumaan ja käärin siinä mietteissäni sitten vaikka sätkän! Mutta se toinen juttu sitten taas jos nään että mies vilkuilee vähä väliä tämän kauniin vaaleapäisen tytön suuntaan, pistää pasmat uudestaan sekaisin...
Onko omia kokemuksia? Kuinka ootte "päihittäneet" vastaavat olotilat? Ootteko tehnyt jotakin kompromissia ettei samassa porukassa baarittelemaan tms? Kertokaa kaikki vaan, pienetki asiat vois helpottaa omaa oloa sekä miehen, joka kyllä tietää mustasukkaisuudestani, oloa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Niin tahtoisin lisätä että mulla ei ole mitään vaaleaverikköjä eikä kauniita naisia vastaan mutta oli pakko keksiä konkreettinen esimerkki.
en taida osata sinua auttaa, mutta kirjoituksestasi löysin itseni. Nykyään on hyvin vaikea lähteä kuppilaan ukkoni kanssa ja jään mieluummin yksin kotiin, koska koen itseni aina muita vähemmän viehättäväksi, vaikka tiedän etten hassumman näköinen olekaan. Jotenkin kai koen olevani ukolleni se arkinen ihminen, vaikka laittautuisin kuinka "vetäväksi".un ukko on kyllä pettänyt minua ja saattaa olla ,että sain siitä niin kovan kolauksen etten enää usko ettei hän todellakin seuraisi katseellaan niitä naitavan näköisiä. Muohan kyllä nykyään sapettaa jo tv; n kaunottaretkin, kun koti-illat kuluu ukon niitä katsellessa. Tiedän, että pitäis tätä omaa päätä saada jäähdytettyä, koska itselle tämä raskaaksi myöskin käy. Voi kun sen keinon löytäisin, niin sen sulle kertoisin. APUA tarvitaan...vai olisko jo aika luottaa itseensä. Joskus , kun käyn itsekseni liikenteessä huomaan kuitenkin, että kyllä niitä silmiä on minunkin perässäni...liekö jonkun toisern mies
Eli voi kamaluus kun tunnistin tästä itseni, sätkän käärimistä myöten :)
Ahdistaa, panikoittaa, repii sisintä... Täysin hukkaanheitettyä energiaa, jonka voisi käyttää paljon parempiin asioihin. Kuten jakamaan tasapainoisen ja onnellisen suhteen rakastamansa ihmisen kanssa.
Olen päättänyt sen, että on alettava arvostamaan ja rakastamaan itseä ihan kokonaisvaltaisesti. Siitä se alkaa. Kun on saavuttanut tasapainon itsensä kanssa, luottaa ja rakastaa jokaista asiaa itsessä ja menneisyyden haamut kohdattu, on aika sille ololle joka ei ole lähelläkään sitä mustasukkaisuutta joka kalvoi sielua ennen ja teki pahan mielen niin itselle kuin kumppanillekin.
Tässä minun pieni vinkkini, jota yritän harjoittaa elämässäni parhaillaan.. Ja olen varma, että onnistun kun vain uskon tarpeeksi :) Kaikkea hyvää ja itsensä rakastamista valitsemallanne tiellä teille kaikille :)
Kiitos! Kiva tietää että muitakin mustiksia löytyy ja ettei se oo vain niin että "No älä oo sellanen!".
Nyt on oma tilanne parantunut ainakin kun olen saanut tarpeeksi siitä keskusteltua mieheni kanssa :)
Toisaalta huomasin myös uusien hiuksien vaikutuksen itsetuntoon :)
Joka tapauksessa kiitos, oli mahtavaa ettei kukaan tuominnut vaan päinvastoin: kertoi samanlaatuisesta "vaivasta".
Tuo on todella hienoa että pystyt jutelemaan siitä ja poikaystäväsi kanssa - hän todella välittää !
Samaa kaipaisin omalta poikaystävältäni, tukea ja vähän apua mustikseeni - mutta asiasta ei voida edes puhua, en saa sanoa / epäillä / kertoa epäilyksiäni ääneen - tulee kamala riita ja hän menee mykkäkouluun ... näinhän nainen vaiennetaan ja alistetaan - oppii olemaan kiltisti eikä puhu pyhistä asioista ,eikö vain ?
Sama juttu mullakin,et oo ainut:) pitää yrittää vaa unohtaa ja antaa asian olla toottakai se tuntuu pahalta ja tälleen,mut mieti mitä hyviä puolia sussa on ja mitä siinä toisessa ehkä ei oo. Sano itelles jotai rohkesevaa;oon ihana tai jotain sellasta. ehän sä voi antaa minkään blondin pilata sun päivääs?