unelmavävy ja silti ei tunnu

ei kun tämä tuntuu vain sellaiselta yhteistyösuhteelta, yya-sopimus. En tarkoita riitaa huonossa mielessä,tuo oli huono sanavalinta.. kaikki on vain niin jotenkin latteaa myös positiivisten tunteiden osalta. Niin mitäänsanomatonta. Niin muovista tai keinotekoista ehkä. On siinä jotain lämpöä ehkä, tai onko se vain sitä, että on imarreltu, kun saa ihan ihmismäistä huomiota, en tiedä. Siihen nähden, että on sinkku, niin se on lämmintä, mutta siihen nähden, että olisi todella rakastunut tai rakastava ja rakastettu, tämä on jotain määrittelemätöntä keinotekoisen oloista. Minä olen aika temperamenttinen ihminen ja tämä on niin latteaa, että tuntuu epäaidolta, kun ei vaan tunnista itsessään sitä, mitä odottaa, ei siis hyvässä eikä pahassa.. Kuin näyttelisi jossakin näytelmässä jotain roolia, ja odottaa, että se leikki muuttuisi oikeaksi.
Joo totta on, että aiemmat kokemukset on pilanneet monta asiaa, mutta en minä niitä poiskaan elämästäni saa, enkä sitä, mikä olen niiden myötä.

hämmentynyttä asiaa kirjoitti:

ei kun tämä tuntuu vain sellaiselta yhteistyösuhteelta, yya-sopimus. En tarkoita riitaa huonossa mielessä,tuo oli huono sanavalinta.. kaikki on vain niin jotenkin latteaa myös positiivisten tunteiden osalta. Niin mitäänsanomatonta. Niin muovista tai keinotekoista ehkä. On siinä jotain lämpöä ehkä, tai onko se vain sitä, että on imarreltu, kun saa ihan ihmismäistä huomiota, en tiedä. Siihen nähden, että on sinkku, niin se on lämmintä, mutta siihen nähden, että olisi todella rakastunut tai rakastava ja rakastettu, tämä on jotain määrittelemätöntä keinotekoisen oloista. Minä olen aika temperamenttinen ihminen ja tämä on niin latteaa, että tuntuu epäaidolta, kun ei vaan tunnista itsessään sitä, mitä odottaa, ei siis hyvässä eikä pahassa.. Kuin näyttelisi jossakin näytelmässä jotain roolia, ja odottaa, että se leikki muuttuisi oikeaksi.
Joo totta on, että aiemmat kokemukset on pilanneet monta asiaa, mutta en minä niitä poiskaan elämästäni saa, enkä sitä, mikä olen niiden myötä.

Lue lisää

Minä voin vähän arvella millainen tuo ulkokohtaisen suhteen tuntu on.

Olen miehenä kokenut monista naisista aivan samaa.

Kuitenkin vaikket mahda mitään sille mitä sinusta on tullut niin kuitenkin voit muokata itseäsi kuten tapahtuvat muokkaavat sinua.

Olet temperamenttinen ihminen mutta kaipaatko vain temperamenttisuutta turhaan suhteelta?

Kysymys kuuluu: Johtuuko tuo muovisuus siitä että suhde oikeasti on vain paperilla tehty sopimus vai siitä ettet osaa suhtautua toisenlaisiin suhteisiin muuta kuin "vuoristorata" suhteisiin.

Osa naisista itseasiassa pelkää suorastaan enemmän "turvallista mutta tylsää" suhdetta koska ajattelee ettei koskaan sopeudu siihen pelkkään toisesta pitämiseen. Monet naiset odottavat varsinkin kokemustensa myötä että mitä suurempi roihu sisällä on niin sitä suurempi potti lopussa odottaa mutta lähes poikkeuksetta siinä käy juuri päinvastoin. Isompi liekki palaa nopeammin jättäen jäljelle vain ne ikävät tuhkat.

Ehkä sinun kannattaa miettiä millaista suhdetta ensin etsit? Ehket etsi edes suhdetta toiseen ihmiseen vaan etsit jotain tunnetta jonka kautta voisi suhteen aloittaa sitten?

Monesti käy niin että tietynlaisten kokemusten myötä toisenlaisten tunteiden kokemuksia on vaikeampi tunnistaa ja että moni ei tajua kuinka ne kehittyvät sekä niitä joutuu kehittämään ajan kanssa.

Esimerkiksi osa ei koskaan opi elämään "arkea" toisen kanssa koska ei opi nauttimaan niistä pienistä hetkistä, juttutuokioista ja huomioista vaan odottaa suurempaa näytelmää jossa asiat tempoilevat edes takaisin.

Osalle on vaikea ymmärtää että suhde ajan kanssa muuttuu tuollaiseksi sekä se että luonnostaan ihmisten saadessa ikää suhteet eivät enää ole niin temperamenttisi vaan halutaan rauhoittua ja asettua.

Onko teillä sinun mielestäsi samankaltaisia mielipiteitä, puheenaiheita, kiinnostuksen kohteita? Oletteko henkisesti lähekkäin että osaatte keskustella ja nauratte samoille asioille?

Osa tapaamistani naisista taas puolestaan etsii tuollaista näytelmää ja tietynlaista "kulissia" kunhan siinä on samalla joku seksuaalinen väreily ilmassa. Tavallaan silloin suhteessa ollaan vain täyttämässä se oma rolli sekä se että saa mahdollisesti hyvää seksiä.

Sinun kannattaa selvittää itsellesi ja samalla myös hänelle mitä etsitte. En tiedä miten suhteenne on alkanut mutta jotenkin oudoksuttaa ettet ajattele teitä yhdessä vaan koet itsesi suhteen ulkopuolelle.

hämmentynyttä asiaa kirjoitti:

ei kun tämä tuntuu vain sellaiselta yhteistyösuhteelta, yya-sopimus. En tarkoita riitaa huonossa mielessä,tuo oli huono sanavalinta.. kaikki on vain niin jotenkin latteaa myös positiivisten tunteiden osalta. Niin mitäänsanomatonta. Niin muovista tai keinotekoista ehkä. On siinä jotain lämpöä ehkä, tai onko se vain sitä, että on imarreltu, kun saa ihan ihmismäistä huomiota, en tiedä. Siihen nähden, että on sinkku, niin se on lämmintä, mutta siihen nähden, että olisi todella rakastunut tai rakastava ja rakastettu, tämä on jotain määrittelemätöntä keinotekoisen oloista. Minä olen aika temperamenttinen ihminen ja tämä on niin latteaa, että tuntuu epäaidolta, kun ei vaan tunnista itsessään sitä, mitä odottaa, ei siis hyvässä eikä pahassa.. Kuin näyttelisi jossakin näytelmässä jotain roolia, ja odottaa, että se leikki muuttuisi oikeaksi.
Joo totta on, että aiemmat kokemukset on pilanneet monta asiaa, mutta en minä niitä poiskaan elämästäni saa, enkä sitä, mikä olen niiden myötä.

Lue lisää

Itselläni oli samanlainen tunne silloin, kun aloittelimme seurustelua nykyisen kihlattuni kanssa. Ikinä emme riidelleet, huumorintaju osui kohdilleen, hauskaa oli. Silti aina joskus tuntui siltä, että tämä on liian hyvää ollakseen totta. Jotenkin odotti sitä, että toisesta paljastuu jotain, mikä vähentää ihastumista. Jotain, mikä sopii reaalimaailmaan, kaikissa rakastamissani ihmisissä on jotain vikaa.
Mutta jotenkin se vain asettui uomilleen, ajan kanssa. Emme ole vieläkään riidelleet kunnolla, mutta itselleni on ainakin paljastunut joitain pikku vikoja, ja tiedän että poikaystäväni on huomannut myös minussa pikku puutteita. Ehkä se aluksi olikin se, mikä minua jarrutteli. Poikaystävä oli vakuuttunut siitä, että minussa ei ole mitään vikaa. Ehkä ajattelin itse, että hänen pitäisi huomata, etten ole täydellinen ennen kuin suhdetta voisi sanoa oikeaksi. Nyt se on kuitenkin tapahtunut, ja tunnetaan molemmat toisemme hyvät ja huonot puolet.

Naisena pystyn ymmärtämään tuntemuksiasi. Vaikka kaikki olisi ulkoisesti täydellistäkin voi silti olla niin ettei tämä ole sittenkään Se Oikea mies sinulle. Kyllä sen itse tuntee. Jos se jokin puuttuu, niin se puuttuu. Jokin sielujen sympatia, hengenheimolaisuus, syvällinen yhteys ja yhteenkuuluvaisuus väliltänne, asia jota ei voi määritellä eikä järjellä selittää. Ja sitä ei voi löytää eikä rakentaa jos sitä vain ei ole. Silloin ei niillä ulkoisilla asioilla ole merkitystä, jos se olennainen asia puuttuu. Ehkä teitä vain ei ole tarkoitettu toisillenne. Vain sinä itse voit tietää. Mutta mielestäni esim. avioliittoon ei saisi astua ellei ole täysin varma omista tunteistaan, että tämä on nyt tässä, hän on Se Oikea! Että on ehdottoman varma että rakastaa ja on rakastettu! Muuten tekee väärin itseään kohtaan. Ja se jokin tunne että kaikki ei ole oikein vain kalvaa päivästä päivään...
Älä kuitenkaan tee mitään hätiköityjä ratkaisuja vaan anna ajan kulua ja selvittää tunteesi itsellesikin. Ehkä kaikki vielä loksahtaa kaikilta osin kohdalleen, jos ei -sinun on itsesi tehtävä ne valinnat mitä teet asian suhteen.
Toisaalta esim. Intialaiset, jotka menevät järjestettyihin avioliittoihin kumppanien kanssa, joita eivät itse ole valinneet, väittävät että kiintymys ja jopa intohimo syntyy ajan myötä. Ja vertaavat länsimaista avioliittoa kiehuvavetiseksi kattilaksi, joka nostetaan hellalle ja joka jäähtyy, kun taas heidän avioliitoissaan kylmä vesi alkaa pikkuhiljaa kiehumaan.

:P kirjoitti:

Naisena pystyn ymmärtämään tuntemuksiasi. Vaikka kaikki olisi ulkoisesti täydellistäkin voi silti olla niin ettei tämä ole sittenkään Se Oikea mies sinulle. Kyllä sen itse tuntee. Jos se jokin puuttuu, niin se puuttuu. Jokin sielujen sympatia, hengenheimolaisuus, syvällinen yhteys ja yhteenkuuluvaisuus väliltänne, asia jota ei voi määritellä eikä järjellä selittää. Ja sitä ei voi löytää eikä rakentaa jos sitä vain ei ole. Silloin ei niillä ulkoisilla asioilla ole merkitystä, jos se olennainen asia puuttuu. Ehkä teitä vain ei ole tarkoitettu toisillenne. Vain sinä itse voit tietää. Mutta mielestäni esim. avioliittoon ei saisi astua ellei ole täysin varma omista tunteistaan, että tämä on nyt tässä, hän on Se Oikea! Että on ehdottoman varma että rakastaa ja on rakastettu! Muuten tekee väärin itseään kohtaan. Ja se jokin tunne että kaikki ei ole oikein vain kalvaa päivästä päivään...
Älä kuitenkaan tee mitään hätiköityjä ratkaisuja vaan anna ajan kulua ja selvittää tunteesi itsellesikin. Ehkä kaikki vielä loksahtaa kaikilta osin kohdalleen, jos ei -sinun on itsesi tehtävä ne valinnat mitä teet asian suhteen.
Toisaalta esim. Intialaiset, jotka menevät järjestettyihin avioliittoihin kumppanien kanssa, joita eivät itse ole valinneet, väittävät että kiintymys ja jopa intohimo syntyy ajan myötä. Ja vertaavat länsimaista avioliittoa kiehuvavetiseksi kattilaksi, joka nostetaan hellalle ja joka jäähtyy, kun taas heidän avioliitoissaan kylmä vesi alkaa pikkuhiljaa kiehumaan.

Lue lisää

ROSKAA!

"Ja sitä ei voi löytää eikä rakentaa jos sitä vain ei ole"

Sitä nimenomaan tulisi etsiä ja sitä voi rakentaa.

Naismaista horoskooppimaista puppua nuo "sielujen salaiset sympatiat".

"Se Oikea" on pelkkä typerä termi itse selitetylle ilmiölle kun ihminen haluaa niin uskoa. Tuo halu uskoa taas syntyy useasta eri tekijästä johon liittyy yleensä oma halu nähdä toisessa ihmisessä jotain haluttua sekä rakastettavaa.

Moni sulkee oman sydämensä kapea-alaiseksi kiilaksi jolloin vain harvan kanssa koskaan tuntee mitään.

"Toisaalta esim. Intialaiset, jotka menevät järjestettyihin avioliittoihin kumppanien kanssa, joita eivät itse ole valinneet, väittävät että kiintymys ja jopa intohimo syntyy ajan myötä. Ja vertaavat länsimaista avioliittoa kiehuvavetiseksi kattilaksi, joka nostetaan hellalle ja joka jäähtyy, kun taas heidän avioliitoissaan kylmä vesi alkaa pikkuhiljaa kiehumaan."

Nimenomaan. Miehen ja naisen välillä on aina luontaista kemiaa huolimatta yksilöistä mutta me länsimaalaiset olemme niin tarkkaan yksilöityjä ja tarkkaan valikoivia ettemme näe koskaan kenessäkään mitään hyvää ellei se ole juuri nyt minulle se kaikkein sopivin ja ihanin eli Se Oikea.

Tosin, tottahan on ettei kaikki tule toistensa kanssa toimeen eikä tunteita välttämättä kehity ajankaan kanssa mutta nykyäänhän ei ole kiire mihinkään ja jos toiselle ei lupaile mitään niin antaa asioiden kehittyä. Sitten kun on varma ettei se toimi niin kertoo sitten toiselle ettei se tule toimimaan.

"Ja se jokin tunne että kaikki ei ole oikein vain kalvaa päivästä päivään..."

Jos luo tuollaisesta itselleen ongelman niin varmastihan se kalvaa.

"Jokin sielujen sympatia, hengenheimolaisuus, syvällinen yhteys ja yhteenkuuluvaisuus väliltänne, asia jota ei voi määritellä eikä järjellä selittää."

Kaiken voi selittää ja määritellä. Myös tunteet sekä yhteydet ihmisten välillä. Usein kysymys on hyvin yksinkertaisista asioista.

Osa saa vaikkapa elämänsä seksiä toisen kanssa ja ajattelee nyt että "tässä oli sitä sielujen sympatiaa".
Osalla taas kysymys on samoista ajatuksista jotka nousevat jostain samasta kirjasta jne.
Osalla taas siitä että nauretaan samoille asioille.

..usein totuuden.

Mulla oli samankaltainen fiilis joskus silloin kun tapasin ex-kumppanini. Olin ollut pitkään sinkkuna ja halu seurustella oli kova. Hänellä oli tarjota kaikkea. Vaikutti täydelliselle, samalla kuitenkin jotenkin "muoviselle", niinkuin sanoit. Kun lohdutti mua, kantoi sylin täydeltä suklaata, kakkuja, karkkia, lehtiä, ruusuja ja lahjoja.

Muistan kerran katselleeni hänen käsiään ja saaneeni inhonväreitä. Mietin kovasti, miksi reagoin niin, koska meillä oli mennyt erittäin hyvin. Ajattelin sen olevan sitoutumispelkoa.

Kuitenkin suhteesta sitten muodostui täydellinen helvetti kun noin vuoden päästä muutimme yhteen. Hänen oikea muovinen, tai oikeastaan saastunut, luonteensa tuli esille. Kukaan ei ole minua kohdellut niin huonosti kuin hän teki. Onneksi aika saman katon alla jäi lyhyeksi.

Kuuntele vaistoasi. Tutustu ajan kanssa.