PÄIHTEIDEN ONGELMAKÄYTTÖ JA ITSEMURHA
Lääketieteellisessä tiedekunnassa esitettiin 3.9. LL, psykiatrian erikoislääkäri Sami Pirkolan väitöskirja "Alcohol and other substance misuse in suicide".
Väitös kuuluu psykiatrian alaan.
Vastaväittäjänä toimi dosentti Rauno Mäkelä Tampereen Yliopistosta ja kustoksena professori Matti Virkkunen.
Teos julkaistaan kansanterveyslaitoksen sarjassa KTL, A-sarja (A14/1999), ISSN 0359-3584.
Päihteiden käyttöön liittyviä psykiatrisia häiriöitä tiedetään esiintyneen toteutuneissa itsemurhissa 15–56 % tapauksista, ja ne ovat mielialahäiriöiden ohella yleisimpiä diagnostisia löydöksiä itsemurha-aineistoissa. Näihin häiriöihin liittyviä erityispiirteitä tai hoitoon liittyviä seikkoja itsemurhan tehneillä ei kuitenkaan hyvin tunneta, eikä päihtymystilan suorasta vaikutuksesta itsemurhatapahtumaan ole juurikaan tutkimustietoa. Tässä itsemurhat Suomessa 1987 -projektiin kuuluvassa tutkimuksessa tutkittiin päihderiippuvuuden ja diagnosoimattoman alkoholin ongelmakäytön, sekä humalatilan merkitystä toteutuneissa itsemurhissa. Maanlaajuisessa, koko vuoden itsemurhat kattavassa tutkimuksessa oli menetelmänä ns. psykologinen ruumiinavaus, jossa omais- ja työntelijähaastattelujen ja asiakirjojen avulla jälkikäteen kartoitetaan itsemurhaan liittyviä tekijöitä. Päihderiippuvaisten, useimmiten lähinnä alkoholiriippuvaiseksi arvioitujen itsemurhan tehneiden todettiin lähes aina kärsineen myös muista samanaikaisista psykiatrisista häiriöistä. Noin kahdella kolmasosalla esiintyneiden masennustilojen lisäksi näistä erityisesti naisille tyypillisiä olivat mm. lääkkeiden väärinkäyttö ja epävakaa persoonallisuus.
Päihderiippuvaisten hoitokontaktit ennen itsemurhaa olivat olleet epäsäännöllisiä ja sijoittuneet useisiin eri hoitopisteisiin, eikä niissä varsinkaan miesten tapauksissa oltu käsitelty päihteisiin liittyviä ongelmia. Nuorilla (13–22 v.) itsemurhan tehneillä ongelmallinen alkoholin käyttö liittyi ongelmiin perhetaustassa sekä runsaaseen ja moninaiseen psykososiaaliseen oireiluun. Tästä huolimatta alkoholia ongelmallisesti käyttäneillä nuorilla vaikutti olleen jopa muita itsemurhan tehneitä nuoria vähemmän psykiatrisia hoitokontakteja ennen itsemurhaa. Heidän itsemurhansa ajoittui muita useammin viikonloppuihin ja tapahtui yleensä alkoholin vaikutuksen alaisena. Koko aineistossa alkoholia ongelmallisesti käyttäneet olivat tyypillisesti miehiä, joilla oli ollut hiljattain vastoinkäymisiä henkilösuhteissaan tai työelämässä, ja heidänkin itsemurhansa painottui viikonloppuihin, mikäli he olivat olleet itsemurhahetkellä mukana työelämässä.
Alkoholin ja päihteiden rooli itsemurhaprosessissa on moninainen ja vaihtelee mm. iän ja sukupuolen mukaan. Pitkäaikaiset vaikutukset liittyvät päihderiippuvuuteen ja samanaikaiseen muuhun psykiatriseen oireiluun. Ajankohtaisemmat vaikutukset alkoholiongelmaisilla pitävät sisällään mm. osittain alkoholin käyttöön liittyviä menetyksiä henkilökohtaisessa elämässä sekä päihtymystilan suoran vaikutuksen lopullisessa itsemurhatapahtumassa. Itsemurhien ehkäisyn näkökulmasta päihdeongelmaisten hoitokontakteissa olisi tärkeää pyrkiä jatkuvuuteen. Lisäksi niin päivystyksellisissä kuin muissa kontakteissa olisi tärkeää tunnistaa sekä päihdeongelma että muu psykiatrinen oireilu – erityisesti itsetuhoinen käytös.
Lääketieteellisessä tiedekunnassa esitettiin 3.9. LL, psykiatrian erikoislääkäri Sami Pirkolan väitöskirja "Alcohol and other substance misuse in suicide".
Väitös kuuluu psykiatrian alaan.
Vastaväittäjänä toimi dosentti Rauno Mäkelä Tampereen Yliopistosta ja kustoksena professori Matti Virkkunen.
Teos julkaistaan kansanterveyslaitoksen sarjassa KTL, A-sarja (A14/1999), ISSN 0359-3584.
Päihteiden käyttöön liittyviä psykiatrisia häiriöitä tiedetään esiintyneen toteutuneissa itsemurhissa 15–56 % tapauksista, ja ne ovat mielialahäiriöiden ohella yleisimpiä diagnostisia löydöksiä itsemurha-aineistoissa. Näihin häiriöihin liittyviä erityispiirteitä tai hoitoon liittyviä seikkoja itsemurhan tehneillä ei kuitenkaan hyvin tunneta, eikä päihtymystilan suorasta vaikutuksesta itsemurhatapahtumaan ole juurikaan tutkimustietoa. Tässä itsemurhat Suomessa 1987 -projektiin kuuluvassa tutkimuksessa tutkittiin päihderiippuvuuden ja diagnosoimattoman alkoholin ongelmakäytön, sekä humalatilan merkitystä toteutuneissa itsemurhissa. Maanlaajuisessa, koko vuoden itsemurhat kattavassa tutkimuksessa oli menetelmänä ns. psykologinen ruumiinavaus, jossa omais- ja työntelijähaastattelujen ja asiakirjojen avulla jälkikäteen kartoitetaan itsemurhaan liittyviä tekijöitä. Päihderiippuvaisten, useimmiten lähinnä alkoholiriippuvaiseksi arvioitujen itsemurhan tehneiden todettiin lähes aina kärsineen myös muista samanaikaisista psykiatrisista häiriöistä. Noin kahdella kolmasosalla esiintyneiden masennustilojen lisäksi näistä erityisesti naisille tyypillisiä olivat mm. lääkkeiden väärinkäyttö ja epävakaa persoonallisuus.
Päihderiippuvaisten hoitokontaktit ennen itsemurhaa olivat olleet epäsäännöllisiä ja sijoittuneet useisiin eri hoitopisteisiin, eikä niissä varsinkaan miesten tapauksissa oltu käsitelty päihteisiin liittyviä ongelmia. Nuorilla (13–22 v.) itsemurhan tehneillä ongelmallinen alkoholin käyttö liittyi ongelmiin perhetaustassa sekä runsaaseen ja moninaiseen psykososiaaliseen oireiluun. Tästä huolimatta alkoholia ongelmallisesti käyttäneillä nuorilla vaikutti olleen jopa muita itsemurhan tehneitä nuoria vähemmän psykiatrisia hoitokontakteja ennen itsemurhaa. Heidän itsemurhansa ajoittui muita useammin viikonloppuihin ja tapahtui yleensä alkoholin vaikutuksen alaisena. Koko aineistossa alkoholia ongelmallisesti käyttäneet olivat tyypillisesti miehiä, joilla oli ollut hiljattain vastoinkäymisiä henkilösuhteissaan tai työelämässä, ja heidänkin itsemurhansa painottui viikonloppuihin, mikäli he olivat olleet itsemurhahetkellä mukana työelämässä.
Alkoholin ja päihteiden rooli itsemurhaprosessissa on moninainen ja vaihtelee mm. iän ja sukupuolen mukaan. Pitkäaikaiset vaikutukset liittyvät päihderiippuvuuteen ja samanaikaiseen muuhun psykiatriseen oireiluun. Ajankohtaisemmat vaikutukset alkoholiongelmaisilla pitävät sisällään mm. osittain alkoholin käyttöön liittyviä menetyksiä henkilökohtaisessa elämässä sekä päihtymystilan suoran vaikutuksen lopullisessa itsemurhatapahtumassa. Itsemurhien ehkäisyn näkökulmasta päihdeongelmaisten hoitokontakteissa olisi tärkeää pyrkiä jatkuvuuteen. Lisäksi niin päivystyksellisissä kuin muissa kontakteissa olisi tärkeää tunnistaa sekä päihdeongelma että muu psykiatrinen oireilu – erityisesti itsetuhoinen käytös.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Meidän kansallissankari oli puhdas kuin pulmunen. Ja selvennykseksi:
Sekakäyttäjä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sekakäyttö
Juoppohulluus: http://fi.wikipedia.org/wiki/Juoppohulluus
Masennus ja alkoholi: http://fi.wikipedia.o/wiki/Masennus#P.C3.A4ihteet_ja_masennus
Suora lainaus wikipediasta: (os: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tony_Halme)
3. heinäkuuta 2003 Halme laukaisi pistoolin asunnossaan alkoholin ja amfetamiinin vaikutuksen alaisena.[6] Halme oli tapauksen jälkeen kolme viikkoa koomassa ja sai ilmeisesti pysyvän aivovaurion[7]. Poliisin kotietsinnässä hänen kotoaan löytyi luvaton Parabellum P08 -pistooli ja sen patruunoita sekä huomattava määrä testosteronia ja anabolista steroidia sisältäviä lääkevalmisteita. Etsintöjen yhteydessä poliisi tutki myös Halmeen työhuoneen Eduskuntatalossa. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Tony Halmeen 29. tammikuuta 2004 salakuljetuksesta, laittomaan tuontitavaraan ryhtymisestä, ampuma-aserikoksesta, huumausaineiden käyttörikoksesta sekä aseen varomattomasta käsittelystä neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja 80 päiväsakkoon. Oikeudenkäynti televisioitiin MTV3:n digikanavalla. Halme valitti päätöksestä hovioikeuteen,[8] mutta tuomio pysyi ennallaan. Tapauksen jälkeen Halme ilmoitti luopuneensa alkoholista ja kääntyneensä kristilliseen uskoon. Alkoholista pidättäytyminen kesti Halmeen kertoman mukaan vuoden 2005 kesään asti, jolloin hän nautti julkisesti yhden lasin alkoholia
Helmikuussa 2006 Halmeen jatkuva alkoholin käyttö johti maksa- ja haimatulehdukseen. Hän joutui sairauslomalle ja lupasi jälleen ryhtyä raittiiksi. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kehotti Halmetta ryhdistäytymään. 2. maaliskuuta lehdet uutisoivat, että Halme oli joutunut sairaalan psykiatriselle osastolle, mahdollisesti delirium tremensin eli juoppohulluuden vuoksi. 6. maaliskuuta lehdissä luki, että Halme todettiin entistä huonokuntoisemmaksi ja hänet siirrettiin pakkohoitolähetteellä suljetulle osastolle. 16. toukokuuta 2006 Halme palasi töihin eduskuntaan.
2. elokuuta 2006 Halme tuomittiin Vakka-Suomen käräjäoikeudessa törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenteen vaarantamisesta. Tuomiona oli 80 päivää ehdollista vankeutta, 30 päiväsakkoa (yhteensä 1320 euroa) ja neljän kuukauden ajokielto. Tuomioon johtanut tapaus oli sattunut saman vuoden helmikuussa Laitilassa, jossa Halme oli nauttinut alkoholia ravintolassa ja sen jälkeen lähtenyt ajamaan autolla. Silminnäkijöiden mukaan Halme oli käyttäytynyt humalaisesti ja ajanut holtittomasti. Poliisi ei ollut kuitenkaan puhalluttanut Halmetta, vaan hänet tuomittiin silminnäkijäkertomusten perusteella. Iltapäivälehdistö kertoi myös näyttävästi, että Halme joi oikeusistunnon tauolla kolme pulloa olutta. Timo Soini kommentoi asiaa toivomalla, että Halme osaa vetää omat johtopäätöksensä poliittisen uransa jatkamisesta. Hovioikeudessa joulukuussa Halme sanoi juoneensa vain viisi pulloa lonkeroa, joiden vaikutuksen olisi pitänyt haihtua ajamiseen mennessä. Hän sanoi holtittoman ajon johtuneen vuoden 2003 välikohtauksesta juontuneesta sairaudesta.[10] Hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion ennallaan.[11]
Lokakuussa 2006 iltapäivälehdissä oli näkyvästi esillä Halmeen mieltymys matkustaa eduskunnan taksikortilla, vaikka Halme oli kevään 2003 vaalikampanjassaan luvannut olla käyttämättä eduskunnan taksietua. Halme käytti sairauslomansa aikana taksia 2600 euron edestä.[12
Lokakuussa 2009 Tony Halme kärysi huumeista, kun hän oli ajamassa moottoritietä Tampereelta Helsinkiin. Poliisit pysäyttivät epävarmasti ajaneen Halmeen Valkeakoskella ja puhalluttivat hänet. Alkometrin näyttäessä sallittuja lukemia huumetesteri osoitti positiivista tulosta kokaiinille ja amfetamiinille. Tapauksen pohjalta tehdyn kotietsinnän seurauksena Halmeen asunnosta löytyi pieni määrä amfetamiiniksi epäiltyä ainetta sekä laiton käsiase.[16]
[muokkaa] Kuolema
Halme löydettiin kotoaan kuolleena 10. tammikuuta 2010. Poliisin mukaan hän kuoli kotonaan edeltävänä yönä eikä kuolemaan liity rikosta.[17] Viranomaiset eivät ole toistaiseksi vahvistaneet Halmeen kuolinsyytä tai -aikaa.[1] Ilta-Sanomien tietojen mukaan Halme teki itsemurhan.[17] Lehden mukaan asunnosta hänen viereltään löytyi pistooli, johon hänellä ei ollut hallussapitolupaa.[17] Rikosylikomisario Kari Tolvanen vahvisti kuitenkin 10. tammikuuta 2010 STT:lle, että Halmeen kuolinsyytutkinta on meneillään, eikä poliisi tässä vaiheessa kommentoi Halmeen kuolemaa tarkemmin.[17]