Käyn viikoittain yhdessä pienessä ruokakaupassa, jossa työskentelee yksi todella mukava ja nätti nuori nainen. Keskustelemme harvoin mitään ylimääräistä normaaliin kaupan käyntiin liittyvän vuorovaikutuksen lisäksi, mutta tuntuu kuin minun, kuin myös hänenkin tekisi mieli puhua tai edes sanoa jotain.
Tiedän tai olen miltein varma, että hänen kohdalla ei ole ns. mitään mahdollisuuksia mutta, silti tämän kyseisen tuntemattoman henkilön takia käyn juuri siinä kaupassa, sillä nähdessäni hänet minut valtaa mysteerinen innostus joka virkistää mieltä positiivisesti :D
Joten ihmiset kertokaa omia kokemuksianne siitä, missä olette tavanneet oman tuntemattomanne, olisi mielenkiintoista lukea muidenkin stooreja (:
Tiedän tai olen miltein varma, että hänen kohdalla ei ole ns. mitään mahdollisuuksia mutta, silti tämän kyseisen tuntemattoman henkilön takia käyn juuri siinä kaupassa, sillä nähdessäni hänet minut valtaa mysteerinen innostus joka virkistää mieltä positiivisesti :D
Joten ihmiset kertokaa omia kokemuksianne siitä, missä olette tavanneet oman tuntemattomanne, olisi mielenkiintoista lukea muidenkin stooreja (:
Vastaukset 31
Vanhimmat
stoori sulla.Ei kun kaupoille,Pyydät sen naikkosen seuraavan kerralla himaas laittaa ruokaa ittelles.
Jos palveluun kuuluu....;) Anyway,näitä olis kiva lukee lisää.Itse kun en ole tuntemattomaan ihastunut.Olishan siinä oma viehätyksensä ja kutkutuksensa.Ladies näppiset sauhuamaan.
Tapasin oman tuntemattomani samalla tavalla kuin aloittaja. Ruokakaupassa näen hänet silloin tällöin, yritän päästä kyseiseen kauppaan niin usein kuin mahdollista. Hän on pyörinyt mielessäni päivittäin siitä lähtien kun ensimmäisen kerran näin... Ihana nainen.
Missäpäin Suomea tämä sun kauppas sijaitsee? Itse työskentelen pienessä kaupassa ja silloin tällöin tapaan kassalla nuoren naisen joka herättää mielenkiintoni. Hänen katseensa vaan jotenkin pysäytti ja jäi mieleen. Lottovoiton todennäköisyydet että se olisit sinä, mutta ainahan pitää haaveilla.
perjantainakin lähdin siideriä ostamaan et oisin nähnyt hänet. eipä ollut töissä silloin. hän ei taida paljon iltavuoroja tehdä...
Jatkuvasti näen koulussa ja muualla kiinnostavan näköisiä ihmisiä, joiden näkemisen jotenkin pistää enemmän merkille kuin toisten. Vaikea selittää, mutta heidän näkeminen liikauttaa jotakin. Joskus voimakkaammin, niin että toisen pelkkä katse voi saada hyvälle tuulelle, joskus ajattelen vaan että onpas miellyttävän näköinen henkilö. Yleensä en edes tunne koko ihmisiä ja sitten jos heidän kanssa joutuu tekemisiin, alkaa ujostuttaa. :)
Joku (hyvällä tavalla) erikoinen piirre tai yksinkertaisesti se, että joku on hyvin kaunis tai komea, saa tuijottamaan. Ei haluaisi irrottaa katsettaan, mutta eihän ole soveliasta tuijottaakaan. :)
En tiedä onko tuo välttämättä ihastumista. Nyt viime aikoina olen pari kertaa jäänyt tuijottamaan erästä nuorta naista, joka on mielestäni aivan uskomattoman kaunis. On vaan pakko ollut vilkuilla, vaikka se onkin vähän noloa. Ehkä mielikuvitus teki mulle tepposet, mutta viime viikolla sitten tuntui, että tämä naikkonen sitten virnisti minulle kun kävelin ohi (tai no tuskin virne oli edes tarkoitettu minulle).
Oon ite kassaneiti ja oon miettiny muutamasta ihanasta naisasiakkaasta ihan samaa. Pokaa ihmees, voit aina vaihtaa kauppaa..Toisin kun eräät!:D
Miksi luulet tietäväsi tai olevasi miltei varma, ettei sinulla ole hänen kohdalla mitää mahdollisuuksia? Oma tuntemattomani on myöskin kaupankassalla töissä. Olen nyt koko viikon ajan käynyt kyseisessä kaupassa, missä hän työskentelee, tekemässä ihan turhia ostoksia, jotta vain tapaisin hänet taas. Hän ei ole kertaakaan ollut töissä silloin kun olen käynyt siellä. Huoh, toivottavasti ei ole vaihtanut työpaikkaa, pakko tavata hänet edes kerran vielä.
on tommotteen varaa,kuuhkia kaupassa joka päivä.vai ostakko vain jonku hikisen myslipatukan joka kerta ?
Mystery Girl... Minulle on aivan uskomattoman ihana tyttö itä-hki:ssä sijaitsevassa Eläinten kaupassa...en kerro tarkemmin...että kaikki saavat yksityisyytensä säilyttää..
Mutta hänessä on sitä jtn..hieman kundimainen olemus mutta sillai herkkä ja utelias ..Ah en osaa selittää, sydämmeni alkoi aivan villiintyä ajatuksestakin.. hänestä välittyy sellaista elämäniloa ja virtaa että kateeksi käy ja ilolla seuraan, tekemisen riemua häntä nähdessäni.
Hän on aina ystävällinen ja jotenki (ehkä kuvittelen) hieman flirtti ;) (toivoa aina saan...)
Mut sellaista tällä kertaa taidankin ensiviikolla poiketa katsomaan josko näkisin vilauksen...*hymyilee*
Itse ostan aina nimenomaan hikisiä myslipatukoita. Muut patukat eivät sitten minuun uppoakaan.
Aaahh..miksei kukaan ihaile mua :D
mistäs tiiät? ;D
muuta! Oih kun ois mukava olla jollekkin se joku! :D
työntekijä, kerrassaan ihana tatuoitu hymyhuuli. Pilke silmäkulmassa ja ah, uskomaton! Onkohan hän huomannut kun vilkuilen ja lähentelen millä kysymyksellä hyvänsä. Viimeksi näin muutama kuukausi sitten ja sönkötin kysyä missä olisi eräs tuote, sulosilmä sanoi ja näytti sen olevan selkäni takana..punastuin ja nolostuin, pasmat meni täysin sekaisin. Mitkä silmät ja hymy, ääni matala ja voi, ei varmaan minkäänlaisia mahdollisuuksia häneen?
Yhden kerran näin hänet kesällä, salikassi olalla ja musta lyhythihainen paita farkut, oikeassa kädessä musta nahkainen kello, tatuointeja molemmissa käsissä, niskassa ja muualla. Yksi katse häneen ja olin saada kohtauksen, pyörtyä siitä ilmestyksestä mitä näin.
Kukaan ei tiedä ulkonäköni perusteella sanoa minua lesboksi, käytän korkokenkiä ja pukeudun todella naisellisesti. Olen todella menevä nainen, rakastan juhlia vaikka ikääkin löytyy 28v. Hän vaikuttaa niin rauhalliselta, on urheilullinen, ei varmaankaan vietä viikonloppuja baarissa. Hänen kanssaan olisi ihana viettää koti-iltoja ja tämäkin ikinuori viettäisi rauhallista iltaa.
Haaveet on aina haaveita, hänellä on tietenkin toinen nainen (uskoisin), eikä häntä kiinnosta tälläinen hilpeä tanssijalkainen punapää. Hän tarvitsee urheilullisen ja rauhallisen naisen, joka ei juhli. Harrastaa urheilua päivittäin ja rakastaa koti-iltoja. Joku onnekas nainen saa vielä tuon ihanan vaalean hymyhuulen koukkuunsa. Olisihan se liian hyvää ollakseen totta, että hänet saisin. Aina voi ja saa ihailla kaukaa, niin olenkin aina tehnyt ja teen jatkossakin. Paikkakuntaa en paljasta, salaisuuksia täytyy olla.
Korkkarit jalkaan ja uusia tuulia päin viikonloppuna
pientä ihastumista ilmassa. Aika ajoin tulee käytyä työn puolesta aikuiskoulutuskeskuksessa ja kerran sitten ruokatauolla menin läheiseen Heseen syömään. Siellä kassalla oli niin suloinen nainen, että menin ihan hämilleni ja hyvä kun tilauksen sai tehtyä. Tämä nainen vastasi katseeseen ja asiakaspalvelualalla tyoskennelleenä tiedän että aivan noin kauaa ei asiakasta yleensä katsella silmiin. Tuon kerran jälkeen olen pari kertaa nähnyt kyseisen naisen ja en tiedä kuvittelenko vai tuleeko hänelle aina jotain tärkeää asiaa salin puolelle kun siellä olen. Sivusilmällä olen kyllä huomannut vilkuilua mun suuntaan. Ulkonäöstäni ei voi päätellä että naisista tykkään, eikä tästä ihanuudestakaan mitään sen perusteella voi päätellä. Seuraava koulutuskerta on vasta kesällä ja toivon todellakin että söpöläinen on silloin töissä. On aika ottaa selvää mikä hän on naisiaan! :)
OHO ja wau taidan tietää kenestä puhut, käynpä itsekkin tekemässä tikusta asiaa ja onneksi omistan koiran niin on ihan asiaakin, ihanaa tyttöä stalkkaamaan..
mut maybe dreamer mä näin sen ensin ;)
Olin joskus pari vuotta sitten ollut yhteen tyttöön tosi ihastunut, mutta ei oikeestaan tunnettu oltiin vaan samassa harrastuksessa. Sitten aika vaan kului ja tutustuin yhteen tyttöön jonka kanssa sitten alettiin seurustelemaan ja aluksi kaikki olikin tosi ihanaa. Sitten kaikki muuttui ja hänestä tuli hirveän määräilevä ja omistushaluinen ja hän lyttäsi mut täysin sanoilla ja teoilla ja sai mut luopumaan kaikesta jopa itsestäni. Olin tosi hämmentynyt, pettynyt ja rikki. En talunnut miten olin antanut kaiken sen käydä, kai rakastin liikaa. Sitten muiden ongelmien lisäksi sain tietää että hän on ihastunut toiseen. Niin meidän juttu loppui. Olin pitkään tosi rikki ja hukassa. Sitten yks päivä olin miettinyt harrastuksessani ollutta tyttöä ja menin yhteen kauppaan ja yhtäkkiä hän oli edessäni, sydämeeni tuli tunne jota ei koskaan aiemmin ollut ihan kun olisin rakastunut ensisilmäyksellä. Olin oitkään aivan sekaisin ajatuksestakin hänestä ja näin hänestä unia. Näin hänet sattumalta joka paikassa, ja olin jo aivan valmis tekemään mitä vaan että tutustuisin häneen vaikka edes kaverina. Kuitenkin aika kului ja en enää nähnyt häntä ja välit eksääni paranivat vähän. Aika kului ja hän sanoi että haluaisi mut takasin en kuitenkaan uskaltanut koska ajatuskin entisestä sattui tosi paljon. Unohdin harrastuksen tytön. Aikaa on nyt erostamme kulunnut jo vuosi. Eksäni haluaisi kai nyt palata yhteen ja on meillä ollutkin hyviä hetkiä. Olen kuitenkin huomannut entistä paremmin kuinka erimieltä olemme isoistakin jutuista enkä usko että voisin enää vaan antaa periksi ja vajota samaan koska olen vihdoin saannut omat asiani kuntoon. Nyt viime kuukaudet päässäni on taas pyörinyt harrastuksen tyttö, enkä tiedä mitä ajatella koska en ole halunnut ikinä tutustua näin pajlon kehenkään eikä se olisi varmaan edes mahdollista koska ei ole mahdollisuutta kommunikoida mitenkään eikä missään..
Mikä niissä kassaneideissä oikein on?
Iskin silmäni erääseen kaupan kassaan. Naisen olemuksessa oli vain jotain todella häkellyttävän ihanaa. Nyt en saa häntä mielestäni. Ei tämänlaista tunnetta kovin usein tule ihmisiä tavatessa.
Viimeksi näin hänet eilen. Tervehdin häntä, mutten saanut vastausta. Olikohan katseeni liian tungetteleva? :(
Tuossa lähihuoltsikalla/-kaupassa on töissä yks neitokainen, joka saa meikäläisen kyllä hymyilemään vähän pölhösti. Onneks voi aina poiketa paikalla hakemassa millon röökiä, millon limupulloa.
En tiiä voiko tätä nyt ihastumiseks sanoa, mutta haluisin kauheesti tutustua yhteen typykkään : ) Joka päivä kun meen hänen työpaikan ohi katon oisko vaikka paikalla. Tää on tosi kauheeta, kun miten sitä tuntemattomaan voi tutustua varsinkaan kun ei ole mitään kontaktia missään. Eikai sitä voi vaan sanoa et: " pitäisköhän meiän tutustua" : D. Oi voi on se elämä epäreilua..
Eräs nuori nainen, jonka kanssa osun samaan bussiin aina välillä, on kiinnittänyt huomioni. Ja hän vaikuttaa tunnistaneen ja huomanneen minutkin. :)
Hänestä on täällä puhuttu aikaisemminkin. Ehkä joku lesbo on pokannut hänet jo kauan sitten.
Katseeni on kääntänyt muutaman kerran aivan ihana, vaalea, ilmeisesti ensihoitajaneitonen, joka koulun röökipaikalla toisinaan seisoskelee.. huoh.. Ihanan tomboy -tyylinen ja minä olen aivan myyty, hänelle kun joskus jotain uskaltaisin sanoa.. :)
Mihin kummaan on kaikki söpöt tytöt hävinneet rautakaupasta?
Nyt tytöt vaikka siemeniä ja kukkasia ostamaan niin tämäkin kassaneiti saa silmänruokaa ;)
Vai pitääkö vaihtaa päivittäistavara kauppaan töihin D
Mars rautakauppaan!
Hyvää kevättä kaikille.
Kerrohan rautakauppasi sijainti niin heti huomenissa ilmestyn ostoksille, jos sattuu tässä lähistöllä olemaan! ;)
Kauppa siis sijaitsee Pääkaupunkiseudulla. Ehkä Vantaalla, ehkä Helsingissä tai Espoossa.
Enempää en paljasta jotta pysyisin tuntemattomana, eikä juttu menisi liian helpoksi ;)
Ensi viikolla joka päivä töissä, tämä viikko lomaa. Toivottavasti katseemme törmäävät (;
Minua käy kaupassa katsomassa ihana mies. Tai uskon niin. Tunnen kaukaa kun hän astelee lähelleni jonnekin hyllyjen väliin.
Kun hän tulee asiakkaakseni, tuntuu kuin maailma lukkiutuis ulkopuolelle ja mahani menisi sekasin. Ihastuin häneen yhtenä lokakuun päivänä. Kun hän katsoo ihanin sinisin silmin tiedän, että jaksan seuraavaan viikkoon nähdäkseni hänet.
Toivon aina ,että hän tulisi ja mielen valtaa onnen tunne. Hänen on helpompi selvittää kuka minä olen, kun minun, kuka tämä asiakas on. Tällä miehellä olisi mahdollisuuksia, hän on herras mies. Tunne on valtava voimavara ja saa minut hymyilemään. Hän on minua vanhempi reilusti. Olisi kiva tutustua paremmin mutta en ole uskaltanut tehdä juuri mitään.
olet varmaan väärällä keskustelupalstalla.. LESBO-osastolla.
Ihastuminen on aina ihanaa ja toivon SInulle onnea ja kaikkea hyvää, mutta ME emme ihastu miehiin täällä!
Salibandy tuomari, siinnä naisessa on sitä jotain! (;
Oih, ihana aihe.
Itselle kävi vajaa vuosi sitten niin että eräässä huonekalukaupassa oli uskomattoman ihana myyjä. Olin ostamassa tarjousmattoa ja hiljaisena päivänä myyjällä oli aikaa jutella kanssani niitä näitä matonoston lomassa. Mulle jäi tosi hyvä mieli tästä ostosreissusta ja parin viikon päästä menin taas asioille liikkeeseen. Siellähän se ihanuus taas oli ja muisti minut. Tällä kertaa mukaani tarttui uusi sohva. Ne silmät ja se katse olisi voinut sisustaa koko asuntoni uudestaan! Sain myyjän nimen luntattua kuitista ja numeronkin hankin, mutten koskaan uskaltanut ottaa yhteyttä.
Nyt olisi kovasti tarvetta uudelle sängylle... täytyy varmaan lähteä ostoksille. Voi kumpa ne silmät ja se ihana hymy olisi vielä siellä töissä!! Täytyy käydä katsomassa varmaan jo tällä viikolla!