ovatko kaikki samaa mieltä että kalat ovat arvottomia?? minä ainikin olen eri mieltä. onko teistä oikein vetää lemmikkikalat vessanpöntöstä kun niihin kyllästyy? kaverinikin nauroivat että ei kaloilla mitään tunteitä ole. katsoin tässä erään ohjelman missä ihminen söi kalaa tikussa. sitten huomasin: kala oli vielä elossa!!! tyyppi söi raakaa, ELÄVÄÄ KALAA!! kala tunsi hirmuista kipua!!eikö ihminen mene jo liian pitkälle?? onko joku samaa mieltä vai olenko minä se, joka on tärähtänyt?
kalan arvo
kalaa tikussa?
14468
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Linkkinä tällainen: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960396
Laki koskee myös lemmikkeinä pidettäviä kaloja.
Lain mukaan myös pyydetty kala tulee lopettaa asianmukaisesti.
Eläimelle ei tule tuottaa tarpeetonta tuskaa.
Olet aivan oikeassa. Ihminen vain ei ymmärrä, että pienikin eläin voi tuntea tuskaa.
Itse vahingossa katsoin pätkän jostain "kiinalaisesta" hanhien kasvattamosta, jossa tyyppi selosti, kuinka niitä on vaikea lopettaa... En kerro enempää, mutta kyllä teki mieli neuvoa katkaisemaan kaula nopeasti ja kivuttomasti.
mitä milloinkin pitää olla mistäkin, eikä kalalla ole aivoja eikä muitakaan tuntemuksiin tarvittavia juttuja, eli ahvenet voi vaikka syödä suoraan tikusta tai mistä atraimesta tahansa suoraan jos siltä tuntuu.
taidat nyt sekoittaa kalan ja tohvelieläimen. ihan koulussa tutkittiin kalan elimiä ja kyllä sieltä pään sisästä aivot löytyivät! mistä päättelet ettei kala tunne. minusta ihminen on se viisas joka ymmärtää miltä toisesta tuntuu. kaikki ihmiset eivät näköjään kuulu niihin "viisaisiin" ihmisiin
kalat arvokkaampia kuin pienet? Kaikki isommat kalat täytyy tappaa heti vedestä ylös nostettua. Mutta miksei muikkuja ja silakoita?
YLE Teemalta tuli yks ilta korealainen elokuva Isle (2000).
Siinä mm. vedetiin isohko kala ongella ylös, irrotettiin koukku ja sitten molemista kyljistä viilettiin isot siivut ja vedettiin siivut sushina naamariin ja heitettiin kala takaisin. Ja sitten yks toinen onkija nappasi sen saman kalan ongella, oli aika rivon näköinen fisu.
onihan oikeassa. arvoa ei mitata koossa. ja tähänkin vastaan ei eläinystäville esimerkillä ihminen. ovatko kääpiöt arvottomampia kuin 2 metrinen? onko 165cm pitkä arvottomampi kuin 180cm pitkä?
Synnytään mailmalla harrastetaan paljon raakuksia joita suomalainen erämies voi vain kauhistella muuta emmehän me voida alkaa mailman poliisiksi.
Suomalainen eräkulttuuri on aina perustunut riista eläimen kunnoitukseen ja haaskaaminen on aina ollut rikollista
on totta, että Suomessa monilla eläimillä on paremmat oltavat kuin muualla maailmassa, mutta turkiseläinten häkit ovat liian pieniä!! jos kerran on IHAN PAKKO tehdä elävistä ja viattomista eläinraukoista turhanpäiväisiä vaatteita, niin eikö niille voisi edes hommata kunnon häkin?? vaikka ne elävätkin vähän aikaa, ne ansaitsevat hyvän elämän.
Kuka sen arvon asettaa ellei ihminen itse? Siksi arvo ei ole tasainen määre vaan vaihtelee jokaisessa tilanteessa ja jokaisen asettajan mukaan. Ei ole ylintä tuomaria tai äitä maata joka sanoisi mikä on oikein ja mikä väärin tässä maailmankaikkeudessa. Toisille kala on eläin joka pitää lopettaa mahd. kivuttomasti - toisille syötävä otus jolla ei ole arvoa.
Itse uskon että kala kärsii kivusta jollain tavalla, tosin en ole siitä varma. Jos saan kalan kiinni niin nuijin sen kyllä hengiltä ettei kärsi mahdollisesti. Kalastusta en silti lopeta sen takia että kala saattaisi siitä kärsiä. Siinä tapauksessa olisi vegaani.
Tieteen sanoin: mitä pienemmät aivot olennolla, sitä pienempi ymmärrys: itsestään, tunteista jnejne. En usko että kala on juurikaan tietoinen itsestään vaan toimii miten geenit ovat sen kehittäneet; reaktioillaan ja synnynnäisine avuineen. Kalaahan ei usein emo(miksi sitä nyt sitten sanotaan) opeta lainkaan, vaan kaikki sen syömä- ym tavat ovat geeneissä.
Apinoilla on jo paljon suurempi näkemys itsestään ja laumasta jne. Osa apinoista tunnistaa itsensä peilistä ja ne kasvattavat poikasiaan varsin pitkään - kiintyvätkin.
Arvot ovat yleensä ympäritöstä riippuvaisia. Japanissa syödään raakaa elävää kalaa suoraan pannulta, kiinassa koiria kasvatetaan syötäväksi. Ympäri maailmaa syödään sikoja vaikka ne ovat ainakin yhtä älykkäitä kuin koirat. USA:ssa ei voida hyväksyä hevosen lihan syömistä koska se omaa siellä uljaan statuksen esim. mustangien ja cowboy-imagon vuoksi. USA:ssa hevosia ei saa edes teurastaa lihan vuoksi, ja hevosenlihaa ei juuri saa mistään. Jos menet sanomaan jenkille että tykkäät meetwurstista, he ovat melkein vihaisia siitä.
Australiassa metsästetään kenguruita, ja me taas olemme siitä kauhuissamme. Miksi? Itse syömme hirveä, peuraa, poroa ja ties mitä mitä luonnostakin löytyy. Arvot siis ovat kasvatuksen ja ympäristön tulos, eikä ihminen oikeastaan omaa mitään arvoja syntyessään - ne häneen iskoistetaan.
Niin moni ihminenkin ansaitsisi ihimillisen elämän, mutta näin ei vain ole.
Niin, aiemmin otaksuttiin etteivät kalat tuntisi kipua koska niiltä puuttui jokin elin mikä "kehittyneemmillä" eliöillä on. Sittemmin tieto on muuttunut, kyllä kalat ainakin jollakin tapaa tuntevat kipua (mikseivät tuntisi, yhtä lailla ne sitä aistia tarvitsevat kuin muutkin eläimet). Eläinten tietoisuudesta tai muusta en rupea puhumaan, epäilen että ihmisen on vaikea sisäistää ja melkeimpä mahdotonta tutkia sitä miten eläin itsentä tuntee ja mistä ja miten se kärsii.
Mitä kalan lopettamiseen tulee, niin perinteisesti on noudatettu samaa kaavaa kuin muuallakin eläinmaailmassa. Kun saalis on napattu, ei sen tappamiseen ole tarvetta, ei se jaksa enää pyristellä vapaaksi. Samoin näkee joskus luontofilmeissä saalistajan toimivan, juostaan saalis kiinni ja kun se on napattu levätään tai ruvetaan syömään. Ei se läkähtynyt purentaotteessa oleva antiloopinvasa enää mihinkään mene. Mitään evolutiivista syytä ei ole ollut, että saalis olisi pitänyt tappaa ennen syömistä. Jossain tapauksissa se toki on viisasta, muttei läheskään aina.
Ihmisellekkin napatun kalan tappaminen on vain moraalinen "velvollisuus", joka syntyy kulttuurimme tavoista (ei saa tuottaa turhaa kärsimystä). Isoissa kalastusaluksissa tuskin ruvetaan nuijimaan tuhansia kaloja yksitellen hengiltä, hukkua saavat...
olen katsonut monenlajisia kaloja suoraan silmiin samalla kun siltä olen päiviä päättämässä, ilmekään ei muutu ei silmä räpsy, eikä huuda, ainut mitä tekee niin vähän rimpuilee, mutta sekin johtuu aivan muusta seikasta vähän niinkuin käärmeellä, sen kun pistät kahteen osaan niin luikertelevat erisuuntiin.
aika feil ku eihän kalat ääntele..mihin ne tarttee ääntä??? eikä oikeen tartte silmiäkään räpsytellä ku ne pysyy kosteina ilmankin...eikä moni muukaan eläin ilmeile..
Kalatkin ääntelevät, mutta ääni kuuluu veden alla.
Kalojen "ilmeistä" tuskin ihminen osaa kovin pätevästi tulkita tunteita, kyllä minä uskon että kaloilla on samanlainen tarve vältellä vahingoittavia kosketuksia kuin muillakin eläimillä, ja siksi niiden täytyy myös tuntea kipua.
"Marjomäki kertoo kuitenkin kuunnelleensa kutevien turskien laulua. – Se kuulostaa siltä kuin joku ajaisi pakkasyönä kilometrin päässä pappamopedilla, hän kuvailee.
Kalat ääntelevät lähes poikkeuksetta uimarakkonsa avulla. Uimarakkoon on kiinnittynyt erikoisia lihaksia, jotka värisevät rakkoa vasten vähän samalla tavalla kuin rumpukapula rumpua vasten.
Kalojen konsertti särkee korvia
Yhdysvalloissa professori Joseph Lutzkovichin johtama ryhmä on onnistunut äänittämään useiden kalalajien ääniä. Lutzkovichin mukaan kalat on helppo erottaa toisistaan äänen perusteella. Ne laulavat monilla tavoilla, korkeasta ulinasta kissamaiseen kehräykseen tai kovaääniseen koputteluun. Kun rummuttajakaloja kerääntyy suuriin parviin, ääni on kuin hevoslauman kavioiden kopse.
Kutuaikana kalojen kerääntyessä parviin veden alla vallitsee hirvittävä kakofonia, kun eri kalalajit laulavat kilpaa. Miten naaras virittyy oikealle aaltopituudelle, on toistaiseksi arvoitus. Vain koiraat laulavat – ja vain öisin.
Jos kaloja on paljon, ääni voimistuu. Lutzkovich väittää kuulleensa veden alta kantautuvan möykän veneeseen saakka. Hänen ryhmänsä on myös mitannut kalaparvesta lähtevän noin 125 desibeliä, joka on ei-niin-korvaystävällisen rock-konsertin luokkaa.
Kalojen ääntelyn tunteminen saattaa auttaa niiden suojelussa. Ryöstökalastus johtuu osaksi siitä, ettei kalastaja voi tietää, mitä kaloja hänen trooliinsa tarttuu. Kaikuluotain on varsin epäpätevä kalojen tunnistaja. "
http://www.tiede.fi/arkisto/print.php?id=159&vl=