Syksyn ja talven aikana tätä palstaa lukiessa olen usein ihmetellyt mielipiteitä kitka- ja nastarenkaista. Joidenkin fanaattisuus, puolin ja toisin on lähinnä huvittanut. Joku kitkarenkaiden käyttäjä esiintyy kuin suurenkin ekoteon tekijä (asfalttipöly) ja nastarenkailijan mielestä kitkojen käyttäjä on jonon kerääjä ja riski talviliikenteessä.
Väitänpä, että monikaan kitkarenkaita haukkuva ei itse ole ajanut kitkoilla metriäkään. Itse olen nyt ensimmäistä talvea ajamassa kitkarenkailla (ei edes uudet) ja niillä tuntuu pärjäävän ihan yhtä hyvin kuin tähän asti nastarenkailla olen pärjännyt.
Molemmilla talvirengastyypeillä on etunsa, yksi arvostaa toista ja toinen toista renkaan ominaisuutta. Eiköhän voitaisi ajella sovussa, haukkumatta sitä toisen valinnan tehnyttä. Mikään talvirengas kuitenkaan ei tee talvikelistä kesäkeliä, ajellaan sen mukaan.
Väitänpä, että monikaan kitkarenkaita haukkuva ei itse ole ajanut kitkoilla metriäkään. Itse olen nyt ensimmäistä talvea ajamassa kitkarenkailla (ei edes uudet) ja niillä tuntuu pärjäävän ihan yhtä hyvin kuin tähän asti nastarenkailla olen pärjännyt.
Molemmilla talvirengastyypeillä on etunsa, yksi arvostaa toista ja toinen toista renkaan ominaisuutta. Eiköhän voitaisi ajella sovussa, haukkumatta sitä toisen valinnan tehnyttä. Mikään talvirengas kuitenkaan ei tee talvikelistä kesäkeliä, ajellaan sen mukaan.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Itselläni on kitkat ollu useemman vuoden, viimeks ostin yhdet markkinoiden halvimmat vähän niinku uteliaisuuttani...Vaimo ei tykkää niillä ajaa kun ei ole pitoa, mutta itse en vielä ole minnekkään jääny kiinni eikä olla mihinkään osuttu. Ehkä onnikin ollu matkassa tai jotain. Eräänä päivänä kiinnitin huomiota kun tuosta meidän pihasta lähti autoja yrittämään mäkeä ylös, joka on aika jyrkkä. 2 autoa joutui hakemaan alhaalta vauhtia kun eivät päässeetkään liikkeelle. Kuulu vaan kuinka nasta raapi tiehen. Kohta olimme vaimon kanssa samassa paikassa ja eihän se siitä sitten lähteny ilman vauhtia. Myöhemmin oli pakko mennä itsekkin kokeilemaan ja ekalla onnistui. No ehkä seuraavalla kerralla ei enää olisi onnistunut, mutta kerta riitti minulle.
Olettaisin että muutkin olisivat tilanteesta selvinnyt oikeilla reaktioilla, eikä esim. kaasua lisäämällä yms. Vaimo kyllä toimi seuraavalla kerralla jo paljon paremmin.
Oikea tilannenopeus ja turvavälit mm. auttavat pääsemään perille.
talvirengastesteissä noi olla se että kitkoja ei ole ajettu taropeeksi sisään
kitkarenkaaseen tulee paras pito vasta n. 3000 km ajon jälkeen sulalla tiellä, jolloin lamellit on kuluneet viistoiksi ja lamellien reunat teräväksi.
Nastarenkailla ei tarvitse ihan näin suurt sisäänajo matkaa sillä nasta pureutuu juuri ihan uuten parhaiten ja kumin pirt on vain osa nastarenkaan pidosta.
Muun muassa Tekniikan Maailman testiryhmä, joka totesi yksiselitteisesti kitkarenkaat pidoltaan huonommiksi sekä jäällä, lumella että sulalla tiellä. Plussapuolelle jäi melu. Erona meihin yksittäisiin autoilijoihin nämä kaverit ovat tehneet testinsä hallituissa olosuhteissa ja vertailleet samalla kertaa useita renkaita. Arviot renkaista eivät ole muistista ja vuosien takaa.
Pärjäähän sitä vaikka kesärenkailla tai ilman jarruja kun vain ajaa tarpeeksi varovasti. Aja sinä vain kitkoilla, mutta pidä riittävästi väliä ettet aja nastakuskin perään.
VAGniikan maailma testaa uusia renkaita ja testit tehdään pohjoisen perukoilla & paksulla sileällä jäällä.
Käytäntö vaan on jotain ihan muuta.
1) Jollain 10-15 tkm vuodessa ajavalla voi talvirenkailla tulla vain 5 tkm vuodessa (jos/kun maantieajot tulee ajeltua pelkästään kesällä, nimim. kokemusta on) -> renkaat ei kulu paljoakaan -> kumi kovettuu vanhuuttaan -> ei sitten kulu sitäkään vertaa. Eli sitten ajellaan 5-10 vuotta vanhoilla nastakumeilla, missä on kyllä kaikki nastat tallella (mihinkä ne kovettuneesta kumista enää irtoaisikaan) ja kehutaan turvallisuudella, kun on testivoittajanastat (vm 2002) alla.
Kuvioon kuuluu sekin, että syksyllä nastat heitetään alle vasta viime tingassa - eli yleensä keritään parit ekat liukkaat luistella kuluneilla kesärenkailla. Siinähän turvallisuus on todellakin huipussaan.
Kitkat voi surutta heittää alle jo syyskuussa ja samalla tulee kumeille kilometrejä ... eli ne saa (toivottavasti) vaihtoon alta 5 v. ikäisinä.
2) Kitka ei tosiaan pidä paksulla, sileällä jäällä. Eikä nasta asvaltilla, jonka pinnassa on vain hiuksenohut huurrekerros (tämä nähtiin taas pari päivää sitten, kun lämpötila lauhtui -2°C lukemiin - jyrsijöilä oli selkeästi vaikeuksia liikkeellelähdön kanssa), johon nasta ei pysty kunnolla pureutumaan. Pahimmat liukastelut (jolloin on ollut ns. tangentinsuuntainen poistuminen tieltä ollut lähellä) olen itsekin suorittanut nimenomaan nastarenkailla. "Paljas" asvaltti ja nastojen ropina ovat luoneet valheellisen turvallisuuden tunteen ja hups, sitten mennäänkin....
...sopii vaan miettiä, kumpaa on Kehä III:n sisällä enemmän, tuuman paksuista jäätä vaiko pääosin sulia teitä, joille aina silloin & tällöin ilmaantuu mustaa jäätä kelin vaihdellessa.
3) Kitkan pito heikkenee kovalla pakkasella. Tämä on puhdasta mutua/perstuntumaa, mutta kitkan pito tuntuu olevan parhaimmillaan nollan kieppeillä. Kovilla pakkasilla, etenkin juuri liikkeellelähdön jälkeen kitkat tuntuvat liukkaammilta, minkä olen tulkinnut johtuvan kumin kovettumisesta pakkasessa (ja pehmenemisestä, kun rengas lämpenee ajossa). Seuraus: taas kerran menee VAGniikan maailman testit metsään, kun -15 ei ole se tavallisin keli pääkaupunkiseudulla (siis noin niinkuin yleensä, tänä talvenahan näitäkin on riittänyt).
Testit tehdään jäällä, lumella ja sulalla tiellä. Ovatko nämä pohjoisessa vai etelässä, ei minusta ole kovin olennaista. Tärkeintä että siellä ovat eri renkaat samalla radalla vierekkäin.
Lue vielä mitä kyseinen lehti sanoo kitkarenkaiden ominaisuuksista sulalla tiellä yleensäkin. Ehdottelevat jopa puolivakavissaan nopeusrajoituksia huonon pidon takia.
> Testit tehdään jäällä, lumella ja sulalla tiellä.
Eli (suolauksella aikaansaatu) sohjomössö jää testaamatta ja tuo jäällä tehtävä testi tehdään "vertailukelpoisuuden vuoksi" paksulla & sileällä jäällä, mikä vastaa lähinnä järven jäälle tehdyllä jäätiellä ajoa.
Renkaiden pito ns. mustalla jäällä jää tyystin testaamatta, vaikka (omien havaintojeni mukaan) nastakumien pito voi näissä oloissa suorastaan surkea mustalla jäällä on ikävä taipumus tehdä tie liukkaaksi ilman, että liukkaus näkyy selkeästi päällepäin (toisin kuin lumisella / paksun jääkerroksen peittämällä tiellä, millä testit tehdään).
Siis muuten ihan kiva, mutta jää vain testaamatta renkaiden suoriutuminen niissä kaikkein vaarallisimmissa olosuhteissa ....mutta siitä huolimatta toitotetaan, että "piikkipyörillä on ylivertainen kyky tasata kelin vaihteluita".
> Ovatko nämä pohjoisessa vai etelässä, ei minusta ole kovin olennaista.
Sekä testeissä että johtopäätöksissä on olennaisia puutteita. Testien puutteet jo luettelinkin ja sitten noista puutteellisista testeistä vielä vedetään täysin järjenvastaisia johtopäätöksiä:
- pohjoiseen / maaseudulle, missä teiden kuluminen ei ole ongelma n:o 1 ja jossa välillä (esim. keväällä, lumien alkaessa sulaa) joudutaan ajamaan jäisillä & (keväällä) sulamisvesien liukastamilla pikkuteillä, joilla kitkojen kanssa ollaan oikeasti vaikeuksissa (näin ovat pari "vannoutunutta kitkojen ystävääkin" myöntäneet) suositellaan kitkoja
- ja pääkaupunkiseudulle, missä *harvoin* ajellaan paksulla jäällä ja tieston kuluminen ON ongelma, tyrkytetään jyrsimiä ... täällä pärjää mainiosti ilmankin ja uusilla kitkoilla pito on parempi kuin kovettuneilla nastakumeilla.
....nastakumeillahan ei oikein kehtaa jurnuttaa syyskuusta alkaen (mutta, jostain kumman syystä, keväällä kyllä painellaan talvirenkailla 15.. 20 keleilläkin) -> tulee tämä vähän kilometrejä -> renkaat kestävät "ikuisesti", pito vaan häviää -ongelma.
Oman kokemuksen mukaan kitkat kuluu talviajossa paljon vähemmän kuin kesärenkaat kesäajaossa. Olen vaihtanut kitkarenkaat alle joskus syyskuun alussa. Sekä minä että nastarenkailija seuraa syksyllä säätiedotusta renkaan vaihdon ajankohdakisi, nastarenkailija odottaa ensimmäistä räntäsadetta ja minä kuivaa aurinkoista syyspäivää. Renkaanvaihto on paljon kivempaa syysaurrinkossa, kuin räntäsateessa. Keväällä ajelen kitkoilla toukokuulle asti. Ei pääse liuukkaat yllättämään, talvikumi on valmiiksi alla. Tällä ajorytmityksellä kesä- ja talvirenkaat kuluu vuosiajossa suunnillen samaan tahtiin, eli riittää auton vaihtoon asti (100.000km) ja vaihturissa on kaksi laillista rengassarjaa mukana :)
sinänsä ihan hyviä ja enemmänkin kuin vain suuntaa antavia. Testi on kuitenkin aina "laboratorio-olosuhteissa" tehty eikä aina vastaa kaikilta osin todellisuutta olosuhteissa, jotka voivat olla lähes kaikkea testien ääriolojen väliltä ja vielä ylikin.
Huonommiksi, kuinka paljon huonommiksi. Suurin osa nastarenkaistakin on huonompia kuin se paras, paljonkin huonompia. Kuitenkin suuri osa autoilijoista ajaa niillä huonommilla nastarenkailla.
Ja testit kaiketi tehdään uusilla renkailla. Liikenteessä rengas ei kauaa ole uusi. Vielä viime viikolla ajoin puolikuntoisilla nastarenkailla, tällä viikolla talven ajetuilla kitkoilla. Vaimo, joka ei autolla ajosta ymmärrä yhtään mitään, sanoi, että tässä autossa taitaa olla paremmat nastat kun ei sudi kuten vanha, kun risteyksistä lähdettiin.
Usko sinä vain sokeasti, mitä sedät sanoo, hankkimatta kokemusta ja tietoa ihan itse. Jos sattuisit kokeilemaan niitä haukkumiasi renkaita itse ja muodostamaan mielipiteesi kokemustesi mukaan, voisi se olla toisenlainen.
Merkin vaan on oltava oikea ... Bridgestone Blizzak Nordic
Kitkat on monelle edelleen uusi juttu ja uusi on monesta pelottavaa. Muutosvastarintaa.
Itse tulin ostaneeksi vuonna 2000 käytetyn auton, jonka talvirengasssarja oli kitkarenkaat. Olivat sen verran hyvässä kunnossa että en raaskinu hylätä ja ostaa uutta sarjaa. Kaverit pelotteli miten olen jumissa liukkaalla jossain mäessä. Kävin oikein ostamassa varmuuden vuoksi lumiketjuktin että ei tarvi soittaa joka päivä hinausapua.
Pidin autoa kolme vuotta ja ehdin ostaa siihen jo toisenkin sarjan kitkarenkaita, enkä kertaakaan joutunu turvautumaan lumiketjuihin.
Sen jälkeen meillä on ollu neljässä autossa 4 sarjaa kitkarenkaita, myös vaimon autossa, ei hänkään suosu enää nastoille. En ole ikinä ollu tientukkeena ja hyvin harvoin kukaan onnistuu karkaamaan liikennevalositakaan niin ettei pysyisi perässä. Päin vastoin, usein vierssä nastat raapii, mutta silti jää kaveri jälkeen.
Märkä jää on tietysti kitkarenkaalle paha paikka ja nasta on silloin selvästi pitävämpi, mutta ei sellaisia päiviä ole montaa vuodessa. Kuiva jääkään ei ole kitkan alla tolkuttoman liukas, lumessa ja asfaltilla ei mainittavaa eroa nastarenkaisiin.
Turvallisuusnäkökohta on aika jännä juttu. Tietyissä tilanteissa nastarenkaalla olisi lyhyempi jarrutusmatka, mutta niin olisi silläkin että ajasi aina vaikka 20kme/h alle nopeusrajoituksen, moniko ajaa?
Onneksi saamme valita mitä auton alle laitamme. Ajakaa millä parhaaksi näette. Eikö niin?
Olenkin ollu sitä mieltä että jos kokee kitkarenkaat vaarallisisiksi talvella, niin todellakin on parempi ajaa nastarenkailla, vielä parempi olisi silloin siirtyä julkisiin.
Uskokaa jo nyt kaikki Kyllä vannoutunut KITKAKUSKI tietää paljon paremmin kuin mitkään testit. Mutta, mutta kyllä mielestäni ihmismieli on silloin tosi kieroutunut, kun joutuu jo valehtelemaan itselleenkin, niinkuin kitkakuskit koko ajan tekee. Kitkarengas on todistetusti testattu,ylivoimaisesti jopa VAARALLISEKSI todettu asfaltilla ajettaessa. Ja täällä vielä joku vannoutunut fanittaja toista yrittää väittää. Onneksi sentään suurin osa ei usko noita fanittajien VAIN mututuntumaan ja valheellisiin väitteisiin perustuvia fanituksia. Kaikkein vaarallisimmissa olosuhteissa kun ei kitkarenkaita pystytä edes testaamaan. Jonkinlainen itsesuojeluvaisto nyt sentään testaajillakin on. Kitkarengas ei ole edes VAIHTOEHTO talvirenkaaksi saatikka sitten mihinkään muuhunkaan. On se vaikeaa tuo kitkafanittajan elämä, kun ei oikein tiedä miten sitä omaa fanituotettaan nyt kehuisi. No, voihan sitä kehua vaikka valehtelemalla itselleenkin.
> Uskokaa jo nyt kaikki Kyllä vannoutunut KITKAKUSKI tietää paljon paremmin kuin mitkään testit
Ai niin joo. Paras kitkarenkaiden asiantuntija on joku äijänkäppänä, joka ei ole ikinä kitkarenkailla ajanut - eikä aja, koska hänen raamattunsa = VAGniikan maailma on sanonut, että nasta on paras. Niinpä käppänä sitten polkee sillä vm -97 Corollalla/Golfilla (arvaako kukaan, mistä käppänä on keksinyt, että auton pitää olla just tämä?) jossa on tosi hyvät ja turvalliset ja kestävät, alkuperäiset, nastarenkaat alla. Eihän sitä muuten uskalla....
Eräs ennakkoluulo jota näkee nastakuskien kirjoittavan, on että kitka ei pidä enää yhtään muutaman talven jälkeen. Tämä ei pidä paikkaansa. Kyllä pitää. Sen sijaan nastat menettävät selvemmin pitoaan, kun nastoja vanhemmiten ropisee irti. Yleensä vieläpä nastat lähtevät epätasaisesti, jolloin pidon vähenemistäkin vaarallisempaa on epätasaiset ajo-ominaisuudet.
Kyllä joku teini saa nykyisistäkin nastarenkaista nastat isti kun huudattaa turhaa jossain huoltsikan parkissa. Tavallinen kuski ei kyllä nastoja saa irti kuin pihdeillä. Että se siitä sinun teoriasta ...
Pata kattilaa soimaa...
Ei nastarenkaista nastat minnekään irtoile, jos ajaa siististi. Edellisessä autossani oli nastarenkaat, missä oli kaikki nastat tallella ja pintaakin reippaasti. Päällepäin renkaat olivatkin lähes uudenveroiset, vaikka niillä oli ikää jo 5 vuotta, kun auto meni vaihtoon. Siitä sai joku hyvät "ikirenkaat"...
Mutta.... nyt on alla vastaava auto kitkat. Ensimmäisen talven fiilikset olivat sellaiset, että kitkat veivät kyllä voiton - vastaan ei tullut yhtään tilannetta, missä (uudet) kitkat olisivat tuntuneet (vanhoja) piikkipyöriä huonommilta. Toisaalta kokematta jäi ne piikkipyörien tarjoilemat yllätykset, kuten suunnattomat vaikeudet liikkeelle pääsyssä, kun asvaltin pinta on sopivasti huurteessa (että se siitä piikkipyörien paremmasta kyvystä tasata kelin vaihteluita). Kieltämättä kitkoilla tuli ajettua hieman varovaisemmin, koska pehmeät ja kaarteissa selvästi sortavat renkaat eivät houkutelleet kovin urheilulliseen ajotyyliin edes paljaalla & kuivalla asvaltilla.
Nyt toisen talven fiilikset ovat sellaiset, että kitkoistakin saattaa olla jo se ihan paras terä mennyt ... mutta näitä ei olekaan tarkoitus säästää jälkipolville, vaan saada ajettua vaihtokuntoon 3-4 vuodessa. Mikä onnistuu heittämällä kitkat alle jo syyskuussa.