oikeesti en jaksa kuunnella tommosta et apua olen nyt raskaana mikä neuvoksi jne..Kannattasko miettiä ennen kuin mitään hommailee et ehkäisykin on keksitty. Kortsuja on kaupat pullollaan ja pillerit saat kun otat neuvolaan yhteyttä. Että hommatkaa nyt helevata ehkäisy ensin kuntoon! Tai tehkää abortti jos ette pysty/ kykene huolehtimaan lapsesta. Se ei ole mikään nukke. En sano etteikö jotkut teini äidit/isät pysty huolehtimaan lapsesta. Mutta sanotaan vaikka näin et ei useimmat..Ja varsinkin jos nuorena meinaat yksin tehdä lapsen/ huolehtia siitä niin mieti kaks kertaa..
Siis
hjfj
18325
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
ja sinun oma ajatuksenjuoksusi on melko alhaista näemmä. Vai väitätkö ihan tosissasi, että vahinkoraskaudet rajoittuvat vain nuorison puolelle? Otapa asioista ensiksi ihan kunnolla selvää, tule sitten avautumaan mitä et jaksa kuunnella jne.. Oletpa itse todella kypsä kirjoittelemaan tuollaista.
Niin ja lisäys, sinäkö annat takuun että kaikki ehkäisymenetelmät ovat varmasti 100 % suojaavia? Jos pystyt näin tekemään, niin hyvä juttu. Aivot käyttöön sinunkin osaltasi.
sinun kauhuksesi, että itse olen 20 v nuori nainen ja saan luult. viimeistään viikon sisään esikoiseni. Ja kyllä, hoidan lapseni yksin. Mutta tiedoksesi, kaikki eivät pidä uutta elämän alkua "nukkena" kuten sinä todella kypsästi asian ilmaisit. Ja niin, lapseni ei ole vahinko. Olikos vielä muuta?
ole väittänyt että ehkäisymenetelmät ovat 100% suojaavia. Mutta kun esim. syöt pillereitä tai käytät kondomia niin kyllä siinä on aika varma mahdollisuus että et tule raskaaksi kuin ilman mitään. Ja kyllä kaikille muillekin voi tulla vahinko raskauksia (en ole niin väittänytkään etteikö voi) kuin pelkästään nuorisolle mutta tarkoitin että teini äitien kannattaisi miettiä hieman asiaa ensin. Onko 13-14vuotias mielestäsi sopiva äidiksi? Nehän on vielä lapsia itsekkin..Jos on valmis harrastamaan seksiä nii kyllä pitäisi ehkäisystä huolehtia. Ethän sinä itse enää mikään teini ole. Hienoa jos teet lapsen yksin. Minä en niin tekisi haluan että lapsellani on kokonainen perhe. Ja on se rankkaa yksin lapsi kasvattaa. Mutta jokainen tehköön miten haluaa..
olet oikeassa, 13-14 vuotias ei ole valmis vanhemmaksi. Mutta et ilmaissut asiaa noin, et asettanut tuota ikähaarukkaa aloitukseesi. Ja vastasin siksi, että ihmettelenpä vain miksi kirjoitat tämän ainoastaan nuorten vanhempien palstalle? Kerta sinunkin mielestäsi asia koskee yhtälailla vanhempiakin ihmisiä. Mutta ymmärsin nyt pointtisi.
Ja tuohon viimeiseen lauseeseesi, kyllä minäkin tulevalle lapselleni ehjää perhettä toivoin koska harkitusti on lapsi alulle saatettu, mutta aina asiat eivät mene niinkuin on toivottu, ikävä kyllä.
siis eikö tuo nyt ole ihan yleisesti vaikka jokaiselle seksielämää/sinkkuelämää seksillä höystettynä hyvä neuvo, että KÄYTTÄKÄÄ EHKÄISYÄ!
ehkäisyhän ei tietenkään ole 100% varma, mutta kun on niin monia ehkäisymenetelmiäkin joita voi kokeilla ja löytää vaikka itselleen sen sopivimman ja varmimman.
ja jos ette ole tietoisia, niin on olemassa sukupuolitautejakin, joilta on hyvä suojautua. kaikissa sukupuolitaudeissa kun et saa oireita, ja ihmiset ovat yksilöllisiä siinäkin suhteessa.
en nyt ala ketään tässä haukkumaan tai sanomaan mikä on oikein. MUTTA sen sanon, että jos suunnittelette lasta, ajatelkaa sitä lasta asiassa, älkääkä sitä "mä haluun" ääntänne päässä.
edelleen nämä samat kysymykset pitäisi ajatella ennen lasta:
- miksi lapsi haluaisi syntyä juuri minulle?
- mitä minä voin tarjota lapselleni?
- pystynkö kasvattamaan lapsen yksin ja pärjäämään hänen kanssaan jos niin käy?
- olisiko lapsi onnellinen minun kanssani?
- miksi haluan lapsen?
- onko talouteni ja elämäni sen verta vakaa että lapsi olisi tervetullut?
- minkälaisen tulevaisuuden voin tarjota lapselleni?.
siinä nyt jotain mitä tuli mieleen.
kaikkeahan ei voi ennalta suunnitella, mutta elämää voi helpottaa tietyillä asioilla ennen lasta, jotta koko perhe voisi hyvin..
niinhän ne kaikki ajatteleekin.. Huoh itsellesi vaan. Kirjoituksesi on itsessään jo niin yksinkertaistettu, että tuskinpa tajuat itsekään mistä puhut. Vai meinaatko todella, että kukaan ei ole noita kysymyksiä käynyt päässään lävitse? Kaikki eivät ole niin naiiveja kuin sinä annat ymmärtää typerällä ajatusmaailmallasi. Menepä itseesi ja tule sitten puhumaan asioista, joista et tiedä mitään.
Ja totta, sukupuolitaudeilta kuuluu suojautua. Mutta ei sitä trvitse jokaista vastaantuliaa paneskella, niin ettei tiedä mitä tauteja toinen kantaa. Haloota sinnekin päin vaan.. Hohhoijaa..
kysytäänpä vielä, että mitä tapaa "helpottaa asioita ennen lasta" sinulla on suositella? Vaikka kaikki olisi kuinka hyvin kun lasta ruetaan tekemään, se ei tarkoita että kaikki on niin ihanaa vuodet sen jälkeenkin. Tai sitten sinulla on oikeasti joku pilvilinna suhde itselläsi, jos pystyt vetoamaan siihen ettei asioita ole suunniteltu "tarpeeksi hyvin" ennen lasta. Mihinkähän mahdat pyrkiä tuolla kirjoituksellasi?
onko sinulla sitten asiat noin huonosti, ettei koskaan mikään asia ole hyvin?
elämää voi helpottaa esim. sillä että molemmat vanhemmat ensin kouluttautuvat ja hankkivat sen ammattitaidon johonkin ammattiin. hankitaan se työpaikka josta saa sitä taloudellista turvaa, pyrkii muuttamaan elämäänsä vähä vähältä suht "vähä kulutteiseksi" tuolla nyt tarkoitan sitä että pyrkii vähentämään kaikkea turhaa ostelua elämässään esim. tupakka ei ole välttämättömyys, alkoholia voi käyttää hillitysti kun sitä käyttää mutta vähentää sen kulutusta, vaatteita voi ostaa vähemmälläkin kuin sillä 500e/2 paitaa ja housut.
ei tarvitse olla omakotitaloa tai "taivasta maan päällä", mutta kuitenkin se oma elämä kunnossa, koti lapselle(ei känniluukku jossa vain nukutaan), oma talous kunnossa.
nuo asiat eivät tietenkään takaa ikuista onnea, mikä takaisi? mutta jos molemmat tekevät oman osansa perhe-elämässä ja parisuhteessa niin aika pitkälle päästään.
useimmiten niitä ongelmiahan alkaa tulemaan silloin, kun parisuhteen toisesta osapuolesta tulee se ns. "rahapuu" ja toinen istuu kotona päivät pitkät, ja silloin jos toinen kokee olevansa parisuhteessa näkymätön.
raha ja parisuhteen hoitamattomuus ovat suurimmat syyt olleet eroihin.
en elä ihannetilanteessa,mutta molemmat teemme osamme ja huomioimme toisiamme pienillä asioilla.
tällä palstalla tuntuu nyt olevan niitä "vahinkoraskauksia" yhdellä jos toisella kun ei olla kehdattu käydä ehkäisyneuvolassa saati keskustella asioista vanhempien kanssa.
ja en nyt tekstissäni, jossa mainitsin ehkäisyn käytöstä, sanonut että juuri nuorten tulisi sitä käyttää, vaan ihan kaikenikäisten jotka eivät lapsia halua.
joten juopas lasi jäävettä ja ota se herne pois nenästäsi...
mutta en ymmärrä mistä tuulesta tempaat noita väitteitäsi? Mistä esim. oletat että vaikkapa minä näin esimerkiksi edes tupakoisin, joisin tai ostelisin vaatteita enemmällä kuin mihin on varaa? Minä kysyin, että mihin pyrit tekstilläsi, siksi että en ymmärrä kenelle tämän osoitat. 13-14 vuotiaille? Voisitko hieman selventää mistä yleensäkin puhut.
Ja juu, tottakai te teette kaikkenne, mutta jos sinulla kerta on elämä niin reilassa niin miksi sitten istut täällä valistamssa teinejä elämän virheistä?
Ja sinä, ota asioista edelleenkin selvää ennenkuin tulet sepostamaan täyttä sontaa :)
en muuten tiedä oletko tämän keskustelun aloittaja, mutta melko samanlaisilta nuo väitteenne kuulostavat. Huvittaa vaan oikeasti että miksi kukaan tulee pätemään, kun ei edes osaa ensimäisessä viestissään täsmentää kenelle, tai minkä ikäisille tässä olet tätä soopaa kertoilemassa. Jos todellakin vain teineille, niin anteeksi kun olen puuttunut valistusprosessiisi, koska olen itse jo teini-ikäni elänyt. Mutta en minä silti täällä rupea kenellekään täysin tuiki tuntemattomille, nimimerkin turvin selostamaan asioita joista en tiedä tarpeeksi :)
Nimittäin jos oikeasti ruetaan tätä asiaa käymään läpi, niin sinullahan ei ole sanoillesi mitään perusteita, oli sitten kyse minkä ikäisesestä ihmisestä tahansa. En sano, että itse puolustaisin 14 kesäisiä tekemään lapsia. Mutta koska et ole missään vaiheessa siis täsmentänyt kenelle näitä viestejäsi osoitat, minusta tuollainen vouhotus on typerää.
hei nyt oikeasti, LUE NUO TEKSTIT ennenkuin pistät sanojan suuhuni!
ensinnäkin jos lukisit tekstini, tajuaisit vihdoin että ne ovat tarkoitettu ihan kaikenikäisille, missään en sano että ne on tarkoitettu "tämän ja tämän- ikäisille".
ja sinulle vielä, jos et osaa oikeasti keskustella palstoilla itse asioista, ja aloittajan kirjoittamasta tekstistä, vaan tulet tänne pistämään sanoja toisten suuhun, niin olisi ehkä parempi että jäät kotiisi lukemaan kirjoja vaikka...
missään tekstissäni en missään vaiheessa sanonut että JUURI SINÄ olet sellainen, vaan yleisesti puhuen vastasin kirjoitukseesi jossa kysyit asioista..mutta jossei vastaus tyydytä, niin aivan sama.
ja paraskin olet puhumaan nimimerkeistä kun edelleenkin itsekin kirjoitat tuntemattomalla nimimerkillä..eikö itselläsi pokka kestä..;D
mielestäni ehkäisystä puhuminen ei ole vouhotusta näinä aikoina, sillä nykyään klamydiaakin esiintyy oireettomana 1/3 osalla suomalaisista, mutta sitä ei hoideta pois koska ei välttämättä ole oireita, ja näppylöistä alapäässä ei kehdata mennä puhumaan lääkärille.
ja hoitamattomana nuo sukupuolitaudit aiheuttavat lapsettomuutta, eli ei mielestäni ole turhaa puhua ehkäisystä ja sukupuolitautien vaaroista.
ei tietenkään ole minun asiani jos esim. naapurin Ailalla on herpes tai kondylooma. mutta seksuaalista puhtautta tulisi kaikkien ajatella.
ja mitä tulee edelleen perheiden perustamisiin, niin ensisijaisesti jokaisen lasta haluavan tulisi mielestäni ajatella lapsen ja tulevan perheen parasta, ei vain omaa vauvakuumettaan.
lapsi on kuitenkin elinikäinen sopimus huolehtia toisesta kunnes kuolema teidät erottaa.
KIRJOITUKSENI ON SUUNNATTU KAIKENIKÄISILLE MIEHILLE JA NAISILLE, JOILLA ON SUKUPUOLIELÄMÄÄ JA JOTKA SUUNNITTELEVAT PERHEENPERUSTAMISTA.
;D
ja jos sinäkin osaisit lukea, niin kirjoitinkin että vaikkapa esimerkiksi minä. Siksi sanoinkin, että aiemmassa viestissäsi saiit asian kuulostamaan siltä, että yleistät. Joten opettele itse ilmaisemaan asiat selvemmin ennekuin rupeat räyhäämään :)
Ja niin, et sanonut että kirjoitit tietylle ikäluokalle, MUTTA MIKSI SITTEN ITKET NUORILLE TARKOITETULLA PALSTALLA????? Miksi et kirjoita samoja tekstejä kaikille tarkoitetulla palstalla, esim. ODOTUS??? Mietipä vähän mitä itse viestität muille omilla teksteilläsi. Ja olen lukenut viestisi, jopa pariin otteeseen, mutta en edelleenkään tajua mitä yrität hakea viestilläsi.
Ja juu, tiedän kyllä sukupuolitautien olemassaolosta, kiitos olen valaistukseni saanut :) Eiköhän ole moni muukin nykypäivänä, katsos enää ei eletä sitä aikaa kun lapset kasvatetaan maatalossa kaukana sivistyksestä. Nykyään on koulut jne, joissa sivistys tapahtuu, seksivalistus jne. Joten miksi sinä enää sitten ryhdyt tuohon hommaan :)? Omaksi päiväniloksesi?
Niin ja hyvä kun täsmensit, että viestisi on kaikenikäisille, miehille ja naisille. Mutta kuten jo sanoin, annat ihan itse ymmärtää asian toisin, kun kirjoitat teinien palstalle. Joten aivot käyttöön sullakin :)
lisäänpä edelleen ihan sinun kiusaksesi, kun sanoit että en osaa lukea viestejäsi, että tuskinpa sinäkään noin pelkistetysti kirjoittelisit sukupuolitautien vaaroista, ja ehkäisyn hankkimisesta aikuiselle väestölle. Joten myönnä nyt itsekin, että pääasiassa kirjoituksesi oli osoitettu teini-ikäisille. Johan kaikki aikuisiän saavuttaneet nauraisivat sinut lyttyyn, jos samanlaista valistusta heille jakelisit. Kuten siis minä juurikin nyt.. Huoh :)
huokaus sinun jutuillesi!ei voi muuta sanoa!joo kannustetaan kaikkia hankkimaan sukupuolitauti(edes se yksi)ja ainakin pari lasta(eri miesten kanssa tottakai).
miksi aikuisiän saavuttaneet nauraisivat sukupuolitaudeille?kun heilläkin niitä esiintyy kun toinen osapuoli on ollut uskoton?ei se silloin mikään naurun asia ole, vai nauttisitko itse ihan "sikapaljon" jostain esim. kondyloomasta, ja naureskelisit että "voi vitsi apua"?.
olisi ihan hyväkin jos myös aikuiset, nuoret, ja nykyään jopa lapset kävisivät siellä ehkäisyneuvolassa hiukka valistamassa itseään..ei oikeasti ymmärretä tuon taivaallista ehkäisystä, ennenkuin joku sukupuolitauti aiheuttaa lapsettomuutta, silloin on turha itkeä enää.
siksi sanoin että kirjoitukseni on kaikenikäisille täällä nuorten palstalla, koska täällä kuitenkin liikkuu ihmisiä ikävuosista n. 12- 25v..ainakin.
joten en yksinomaan voi rajata keskustelua tai kirjoitusta jollekin ikäryhmälle.
mutta sinua on näköjään vaikea tyydyttää millään lailla, joten lakkaan tämän viestini jälkeen vastailemasta sinulle, koska sinulla ei ole minkäänlaisia taitoja keskustella palstoilla itse asiasta..tosin pärjäisit varmaan vallan mainiosti monikulttuuristen palstoilla haukkumassa ihmisiä ja syyllistämässä heitä heidän valinnoistaan, tai kysymässä tyhmiä.
että ihan näin tasapuolisuuden nimissä käytäthän sinäkin niitä harmaita aivosolujasi, kun ajattelet että tällä palstalla kuitenkin käy kaikenikäistä porukkaa, eikä vain ja ainoastaan sinun ikäisiäsi...
tiesit varmaan, että ihminen joka takertuu noinkin pieneen asiaan, kuin siihen että kirjoitin kaksi viestiä yhden sijaan on melko keskinkertainen myös keskustelutaidoissaan :) Hehheh..
No sanoinko minä sitten, että nauran sukupuolitaudeille? Osaatkohan itse lukea..? Minähän kirjoitin mielestäni, että aikuisempi väsestö luultavasti nauraa sinunkaltaisesti vauhkaajan lyttyyn heti ensikäsittelyssä.
Niin ja muuten, en sanonut ikääni missään vaiheessa. Ja sinunkin aiemmista viesteistäsi päätellen, jossa aloit räyhäämään ihan samalla lailla kuin minäkin, et itsekään ole kovinkaan "seniori", joten älä nyt viitsi rueta minulle ainoastaan selittämään, etten osaa keskustella :) Itse asetuit alunalkaenkin puolustuskannalle tuputtaessasi "tietojasi" asioihin. Joten mene itseesi sinäkin.
Ja minäkin sanoin asiaan vain oman mielipiteeni, ja sekös se sitten on kiellettyä, HAH.. :) Hyvää jatkoa, ehkä seuraavan kerran saat jotain vastakaikua viesteillesi.
nyt varmaan olen aivoton ihminen, kun tuli pari kirjoitusvirhettäkin.. No, sitähän se on kun ei enää mitään muuta järkevää osata sanoa niin takerrutaan sitten toissijaisiin seikkoihin :) Olen itse ainakin huomannut, että ihmiset näin tekevät kun se OMA ajatus katkeaa aika ajoin.. Hmm...
kohtalaisen nuori kirjoittaja, kun mielipiteesi ovat noin radikaaleja ja kuljet vaaleanpunaiset lasit silmilläsi kohti kokonaisen perheen unelmaa. Mitä lähempänä barbileikit ovat, sitä punaisemmat ovat lasit tuon suhteen.
Elämä tulee opettamaan, ettei kaikki välttämättä tule elämässä menemään, kuten barbileikeissä. Siksi itse jätin toisten tekemisten arvostelun ajat sitten pois, olen joutunut elämässä huomaamaan että huomenna saatan olla samassa tilanteessa itse, kun se onneton jota silloin niin halveksuvasti katsoin alaspäin.
Jos sinusta nyt ei varmasti teiniäitiä tule enää, niin muista, että elämä ottaa ja antaa mielensä mukaan. Huomenna sinä saatat olla se ihminen joka halvaantuu loppuelämäkseen, sellaiseen elämänmuutokseen sopeutuminen on hieman rankempaa kuin nuorena lapsen saamiseen. Myöskään ei ole itsestään selvyys, että juuri sinä, tulet saamaan lapsia sitten kun sinulla on opiskelut, työpaikka ja mies!
Nämä ihmiset jotka ovat päättäneet nuorena lapsensa pitää ovat saattaneet joutua punnitsemaan, näiden vaihtoehtojen välillä: "entä jos teen abortin, enkä enää koskaan tule saamaan lasta. Uran ja koulutuksen pystyn aina saamaan, mutta lapsia minulle ei nää välttämättä suodakaan"
Jos olet itse tarpeeksi kypsä, niin kykenet jo miettimään oman elämäsi kannalta, että kumman itse valitsisit? Miehen, uran ja koulutukset joihin voit itse vaikuttaa ja jotka voit saada koska vain, vai sinulle juuri nyt siunatun lapsen josta ei myöhemmin ole enää takuita?
Olen itse 23-vuotias ja odotan esikoistani. En ole teiniäiti ja minulla on myöskin mies, mutta raskaus tuli täytenä yllätyksenä ja huolimattomuudesta johtuvana vahinkona. Koko tämän raskauden alku on ollut täyttä helvettiä, pelkojen ja painajaisten kanssa. Minä pelkään aivan mielettömästi tuleeko minusta tarpeeksi hyvä äiti lapselleni. Aborttipäätöksen kanssa painin viimeiseen päivään saakka, kun se olisi vielä ollut mahdollista.
Itkenyt olen enemmän, kuin koko emämäni aikana tähän saakka, se johtuu siitä että minun unelmani naimisiin menoista ja opintojen saattamisesta loppuun ennen raskautta kariutui. Minä olen kokemuksista huolimatta tähän päivään asti kävellyt vaaleanpunaisten lasien kanssa eteenpäin. Ne pirstoutuivat, kun ymmärsin, että kaikki ei ole omissa käsissäni. Ironialta ei kukaan säästy, varsinkaan minä en, kun minulla sattuu vielä olemaan oman ikäiseni ystävä joka on yrittänyt raskautua tuloksetta nyt 1,5 vuotta.
Jokainen joka tilanteessani tai "huonommassa" päättää lapsen pitää, on oman elämänsä sankari! Ja tehnyt erittäin vaikean päätöksen välittämättä, siitä mitä kaltaisesi ihmiset siitä ajattelevat. En usko, että kukaan ehdoin tahdoin valitsi tien, jossa kaupassa käyminenkin saattaa muuttua halveksivien katseiden ja kommettien varjostamaksi painajaiseksi. Puhumattakaan niistä ihmisistä jotka yllättäen 18 vuotiaina ajavat kolarin ja joutuvat menemään sinne kauppaan pyörätuolissa istuen, uskoisin että se on kenelle tahansa kova paikka.
Että tällaisia asioita sopii miettiä, kun muodostaa toisista ihmisistä ja heidän valinnoistaan mielipiteitä. :)
kirjoitti todella hyvin!! Tuossa oli kaikki tiivistettynä yhdessä paketissa! :) Olet oikeassa, kuka tahansa voi kehitellä mitä tahansa pilvilinnoja elämänsä kulusta, mutta todellisuudessa se tiputus on melko suuri kun asiat ei menekään niinkuin on suunniteltu. Itse olen ainakin huomannut, vaikkapa ihan pienissä arjen asioissakin, että liiallinen suunnitteleminen pilaa kaiken. Onko se sitten ihannoitavaa, kun vanhana on kuolinvuoteellaan ja mitään ei ole elämässään "uskaltanut" tehdä, peläten vaikkapa toisten ihmisten tuomitsevaa asennetta tai sitä, ettei kaikki olisi täydellistä?
Itse olen 20 v, raskaana. Tuleva yksinhuoltaja, vaikka en todellakaan asioiden toivonut niin menevän. Mutta mitä se jossittelu auttaa? Ei mitään.. Olen kuitenkin onnellinen että olen raskaana ja ylpeä nuori äiti.. Paljon tukea olen läheisiltä, ja jopa puolitutuilta saanut.. Aina asiat eivät vaan yksinkertaisesti mene niinkuin on itse toivonut, kyllä minäkin voin myöntää että kuvittelin meidän, minun ja lapsen isän, olevan yhdessä tässä nyt, kasvattamassa lapsemme yhdessä, mutta ei.. En kuitenkaan tunne itseäni mitenkään "huonoksi äidiksi", kun en ole suunnitellut asioitani sinun sanojesi mukaan tarpeeksi hyvin.. Se tuskin on elämän tarkoitus, vai onko?