Onko ehdotuksia? Tarvitsisin viikon lepotauon kodista, miehestä, kissasta ja melkein aikuisista lapsistani.
Kaikki ovat patalaiskoja. Mies tekee kun pyydän mutta en jaksa nyt edes pyytää. Teen itse nopeammin ja paremmin. Eli paha kierre on päällä.
En pysty lepäämään kotona. Kannan vastun kaikesta ja olen huono antamaan asioiden vain olla jos olen itse kotona. Olen vähävarainen joten aurinkorannalle on turha havitella nyt. En ole töissä tällä hetkellä.
Onko olemassa mitään edullista "hoitokotia" vai pitääkö yrittää hakea lääkäriltä lähete pääparantolaan?
Kaikki ovat patalaiskoja. Mies tekee kun pyydän mutta en jaksa nyt edes pyytää. Teen itse nopeammin ja paremmin. Eli paha kierre on päällä.
En pysty lepäämään kotona. Kannan vastun kaikesta ja olen huono antamaan asioiden vain olla jos olen itse kotona. Olen vähävarainen joten aurinkorannalle on turha havitella nyt. En ole töissä tällä hetkellä.
Onko olemassa mitään edullista "hoitokotia" vai pitääkö yrittää hakea lääkäriltä lähete pääparantolaan?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kirjoituksestasi saa kuvan että töissäkään et viitti etkä kotonakaan viitti...
Jos vaikka hakisit töitä. Helpottais se taloudellinenkin tilanne. Ja mies, kissa ja lapset oppisivat itse hoitamaan itsensä ja ehkä sinäkin pääsisit siitä mielikuvasta itsestäsi maailman tappina, joka varmaan eniten kuormittaa ja väsyttää, enemmän ehkä kuin kaiken tekeminen?
Mulla on kyllä hyvä päiväraha ja tällä hetkellä mistään mun koulutusta vastaavasta työstä en saisi samaa.
Olisin tyhmä jos nyt lähtisin pienemmällä rahalla töihin.
Työssäkäyminen on muuten yliarvostettua. Ei enään sellaista kiitos missä ei viihdy.
Olen kyllä tehnyt töitä koko ikäni. Ja viime vuonna sain kohtuullisen hyvän puolen vuoden keikan josta maksettiin hyvä korvaus ja siksi päiväraha nousikin. Työkin oli ihan huippua!
Mutta nyt ei ole sellaista keikkatyötä näköpiirissä.
Eikä kuitenkaan etelänmatkaa voi ajatella kun kakaroilla on huimat tarpeensa.
Eli siihen nähden vähävarainen.
Kyllä mä viitsin silloin kun viitsin mutta nyt tympii tuo perhe. Viikko vaan ja viitsin taas mutta mihin menen
viikoksi.
vaikka äitisi tai muitten sukulaistesi luokse.
Voisit samalla autella heitä, niin ei tulisi aika niin pitkäksi.
Kyllä minäkin tympääntyisin, jos en kävisi töissä nyt kun lapset ovat isoja. Ihminen kaipaa toimintaa.
Ihminen tympääntyy toimimattomuuttaan.
Olen joskus vuosia sitten ollut puolisn vuotta työttömänä ja muistan miten äkkiä sitä
tuli niin vedottomaksi ettei kunnolla jaksanut pyykkikonetta laittaa päälle.
Kun on töissä on virtaa tehdä muutakin.
Meistä suurin osa käy 8h viitenä päivänä viikossa töissä, ja siitä huolimatta hoitaa kodin ja lapset joten en usko että monikaan sun väsymystäsi ymmärtää.
Aika huvittava tuo lause; työssäkäyminen on yliarvostettua. Mä käyn ihan mielelläni töissä, teen rerissuja lasten kanssa ja myös mieheni kanssa kaksin. Kulutan ja nautin siitäkin, ne rahat on kuitenkin omalla työllä ansaittu eikä yhteiskunnalta imetty.
Ansiosidonnainenkin on työstä ansaittua.
En ajatellut jäädä kahta vuotta pidemmäksi aikaa kotiin. En kelan päivärahalle sentään meinaa pudota.
Eikö ihminen voi vaan olla ylikierteessä suorittamisesta niinkuin minä ja myönnän sen ihan itse. Yritän nyt olla liian tehokasta täällä himassa ja paras olisi lähteä omille lomille vähäksi aikaa. En oikeasti kaipaa töihin missä joku hengittää niskaan. Odotan nyt inspiraatiota mitä haluaisin alkaa tekemään mutta ei tässä mitään pakkotöitä kaivata. Ei se oikeasti anna mitään ihmiselle päinvastoin. Työpaikat imee nykyihmisestä kaiken sillä vain sen kautta olet jotakin ja mitä enemmän teet ylitöitä sen parempi olet ja lisäksi vielä kukaan ei luota kehenkään ja tyydyttävää korvausta ei tästä edes saa. Työsuojelulaki sanoo että työnantajan tulisi huomioda työn ja perheen yhteensovittaminen mutta ei tuo käytänössä kyllä toteudu ollenkaan.
Jos minä nyt ylisuoritan tosiaan jo kotona niin työantajako jollain tavoin helpottaisi oloani?
Voisin kyllä mennä johonkin askarteluleirille viikoksi?
Jos tekisit vaikka jotakin hyvää jollekin toiselle? Vapaaehtoistyö? SPR ja kirkon ulkomaanapu voivat passittaa sut ihan vaikka ulkomaille asti, koulutettuaan vähän ensin.
Kyllä kuulostaa että asenteessasi on nyt iso vika. Oletko aina tuollainen vai oletko sairastunut depressioon?
JOo hyväntekeväisyys ja vapaaehtoisuus saattais olla se juttu.
En tiedä mitä asenetta tarkoitat? Asennetta kotiin vai työntekoon? Luulen että en ole ainoa perheeseeseensä tympääntynyt äiti-ihminen täällä maassa ja luulen että työtekokierteestä ja oravanpyörästä yleensä jokainen haluaisi pois? Harva täällä oikeasti saa tehdä sitä työtä mistä tykkää ja omilla ehdoilla.
Mulla nyt on tosiaan turhautumisvaihe päällä ja se kostautuu perheelle ja ennenkaikkea itselle.
Kiitos vinkistä kuitenkin. Mielummin ilmaiseksi auttaan muita kuin passaa ko aikaa omiaan piloille.
Käytä sitä töistä jäävää ylimääräistä aikaa siihen,että opetat muutkin tekemään osuutensa.Ja jos ylisuoritat kotona,keskity myös siihen mikä on tarpeellista ja mikä on vain sinun mielestäsi tarpeellista.Jos mielestäsi imuroida pitää kaksi kertaa päivässä ja pölyt pyyhkiä joka toinen tunti,tuskin saat muuta porukkaa innostumaan samaan.
lepäilemään, sielläkin on ruuhkaa. Ja pitää olla kunnon diagnoosi jne.Eli voit unohtaa pääparantolan kokonaan ellet nyt sitten ole vakavasti masentunut, itsetuhoinen, psykoottinen tms.tms.