Tilanteeni on nyt se että kouluun meneminen tuntuu raskaalta. Luokassa ei sinänsä ole vikaa ja kouluunkin pääsystä haaveilin yli puoli vuotta. Halusin sinne. Nyt olen puoli vuotta käynyt ja olen väsynyt. Tahdon hengähtää. Poissaoloja minulle on kertynyt, kun en yksinkertaisesti jaksa mennä kouluun. Sama oli ysillä. Kesäloma oli helpotus, mutta kun siamme tiedon mihin olemme päässeet ja pääsin hyvin pistein hakemaani oppilaitokseen, minut valtasi uupumus. En tuntenut iloa enkä riemua, vain uupumusta ja väsymystä. Nyt olen puoli vuotta sinnitellyt ja väsymys vain kasvaa. Se ei ole fyysistä väsymystä. Koulutehtävät stressaa minua. Viikonloput ei tuo helpotusta, kun tietää että muutaman päivän päästä on taas koulua ja sinne on pakko mennä. En enää tiedä mitä tekisin.
Tämän takana voi olla aikaisemmat perheongelmat. Alan pikku hiljaa luhistua.
Muutaman kerran olen ajatellut että jos jättäisin koulun kesken. Äitini suuttuisi, hän ei ole koskaan ymmärtänyt minua. Hän ei ymmärtäisi miksi jätän kouluni kesken.
Itken kun ajattelen mitä ihmettä minä teen. Pikku hiljaa olen alkanut pelätä sitä että teen itselleni jotain harkitsematonsa. Pelkään itseäni. Häpeän itseäni kun en pysty tähän. Tahdon elää normaalia elämää, mutta en jaksa.
Ei jaksa, ei pysty
11
4936
Vastaukset
- hilavitka
Kuulostaa siltä ,että olet tosi väsynyt,mutta miten opiskelija ottaa sairaslomaa,kyllä sinun on kerrottava vanhemmillesi,mikä on tilanne,ja toivon että he ymmärtävät,koulussa on varmaan myöskin auttavia tahoja ,joiden puoleen voit kääntyä ja sanoa,en jaksa näin,ei ole häpeä hakea apua.
Toivon sinulle ,että tilanteesi selkenee. - elämän tasapaino
Nukutko tarpeeksi, syötkö terveellisesti ja liikutko ulkona vähintään tunnin päivittäin?
Tämmöiset perusasiat tuli mieleen.
Auttaisiko harrastus, että olisi elämässä tasapainotusta; muutakin kuin koulu ja opiskeluasiat?
On tärkeetä oppia myös rentoutumaan terveellä tavalla (ei siis alkoholin tms voimin).- kykenemätön93
Nukun 7-9 tuntia arkiöisin, viikonloppuisen enemmän. Syön ainakin tarpeeksi, en tiedä onko se niinkään terveellisesti. Liikun ulkona säännöllisesti päivittäin 30min - 2 h päivässä.
En koe itseäni mitenkään syrjäytyneeksi. Minulla on monia tosi hyviä huippukavereita jotka kyllä tukevat minua mutta en halua heillekään aina valittaa, sillä heillä on omiakin ongelmia vaikka sanovat että tottakai kuuntelevat minua.
Mutta koulu stressaa minua, ja kaikki muukin. Tahtoisin elää ilman tätä painetta mutta minusta tuntuu että koulu on nyt hirveän vaikeaa minulle, ollut jo puolentoista vuoden ajan. Mutta miten voin koskaan opiskella jos siitä aina seuraa tämmöinen? Tai miten ikinä kerron äidilleni asiasta. Olen takuuvarma ettei hän ymmärrä - mii--
kykenemätön93 kirjoitti:
Nukun 7-9 tuntia arkiöisin, viikonloppuisen enemmän. Syön ainakin tarpeeksi, en tiedä onko se niinkään terveellisesti. Liikun ulkona säännöllisesti päivittäin 30min - 2 h päivässä.
En koe itseäni mitenkään syrjäytyneeksi. Minulla on monia tosi hyviä huippukavereita jotka kyllä tukevat minua mutta en halua heillekään aina valittaa, sillä heillä on omiakin ongelmia vaikka sanovat että tottakai kuuntelevat minua.
Mutta koulu stressaa minua, ja kaikki muukin. Tahtoisin elää ilman tätä painetta mutta minusta tuntuu että koulu on nyt hirveän vaikeaa minulle, ollut jo puolentoista vuoden ajan. Mutta miten voin koskaan opiskella jos siitä aina seuraa tämmöinen? Tai miten ikinä kerron äidilleni asiasta. Olen takuuvarma ettei hän ymmärräheips, tiedän tunteen :s
itselläni aivan sama juttu, olen käynyt nyt 1,5 vuotta amista ja väsymys alkaa vallata jo koko kehon enkä mitenkään pääse kouluun vaikka yritänkin.
itse aloin jutella tuosta koulujutusta äidille ja ensin äiti oli tietenkin vihainen, mutta ymmärsi kyllä..
hän ajatteli että taustalla on piilevä masennus mutta en itse ainakaan sanoisi että olen masentunut.
vielä en ole kertonut muille, kuten isälle ja siskoille.. ja jännittää jo valmiiksi :/
minulla ainakin on nyt edessä koulun keskeyttäminen, kunhan vaan keksin miten kertoa opettajille...
niin ja kannattaa jutella kavereille tilanteestasi, minun tapauksessani ainakin kaverit auttoivat minua eteenpäin että sain juteltua äidilleni (:
joten kannattaa vain rohkaista itsensä ja puhua asiasta, itsellä ainakin mieliala kohentui heti kun sain puhuttua asiasta.. (: joten tsemppiä ! - mii--
mii-- kirjoitti:
heips, tiedän tunteen :s
itselläni aivan sama juttu, olen käynyt nyt 1,5 vuotta amista ja väsymys alkaa vallata jo koko kehon enkä mitenkään pääse kouluun vaikka yritänkin.
itse aloin jutella tuosta koulujutusta äidille ja ensin äiti oli tietenkin vihainen, mutta ymmärsi kyllä..
hän ajatteli että taustalla on piilevä masennus mutta en itse ainakaan sanoisi että olen masentunut.
vielä en ole kertonut muille, kuten isälle ja siskoille.. ja jännittää jo valmiiksi :/
minulla ainakin on nyt edessä koulun keskeyttäminen, kunhan vaan keksin miten kertoa opettajille...
niin ja kannattaa jutella kavereille tilanteestasi, minun tapauksessani ainakin kaverit auttoivat minua eteenpäin että sain juteltua äidilleni (:
joten kannattaa vain rohkaista itsensä ja puhua asiasta, itsellä ainakin mieliala kohentui heti kun sain puhuttua asiasta.. (: joten tsemppiä !niin ja kannattaa miettiä vaihtoehtoja siitä että mitä teet jos päätät lopettaa koulun.
tietenkin on suositeltavaa että hakisit apua koulun puolelta kuraattorilta tms. ja selvittäisit mikä koulussa mättää että voisit jatkaa opiskelua (:
- Hyvinkäälainen
tiedäkkö mul on sama ongelma mutta selviydyin tästä kaikesta kun ajattelee kaikkea positiivistä elämästä ei khyll oikee oo harrastusta kun softi mut jotku pelit auttanu ja hanki muija paitsi jos oot likka nii boikakaveri Kaikkee hyvää sulle
- tietäjä 420
- syötkö SÄÄNNÖLLISESTI? (säännöllisyys voi olla jopa tärkeämpää kuin ruoan laatu, jos vaan ei ole pelkkää roskaruokaa joka päivän)
- oletko LIIKKEELLÄ vapaa-ajallasi (= ei passiivista eli pitkään paikallaoloa, esim. istumista koneen äärellä), EI tarvitse mennä lenkille tai rehkiä, kunhan olet ns. "liikkeellä"
- NUKUTKO tarpeeksi (vähintään 9 tuntia päivässä)
- onko KAVEREITA vapaa-ajalla?- k.l.l-ö
pointitkin on niin vaihtelevia tutkimuksesta riippuen. Esim. on esitetty, että 7-8 tunnin yöunella lukiolaiset pärjäävät paremmin kuni 9 tunnin. Myös toi kaverit-juttu, vaikka iltapäivälehdet kuinka väittäis, että kaikki koululaiset tarvii kavereita tai ne syrjäytyy, niin kuitenkin on niitä, joiden geenit mahdollistavat erittäin pienen sosiaalisen tarpeen ja näin he nauttivat yksinolosta ja heille riittää kavereiksi itsensä. Sosiaalisuus on geeneissä ja se on täysin eri asia kuin ujous.
- Wasd!!!!
k.l.l-ö on viisas mies/nainen. Olen itse 17-vuotias lukiolainen, ja en tarvitse paljon sosiaalista kanssakäymistä vapaa-ajallani. Se riittää, että kouluaikana puhun paskaa kavereiden kanssa ja käyn kahvilla yms. pientä, ja viikonloppuisin olen ehkä yhden päivän muiden kavereideni kanssa. Viihdyn yksin, johtuen myös siitä että ainakin osa koulun ulkopuolisista kavereista rasittavat kakaramaisuudellaan.
Ja yöunista, ei mitään väliä meneekö klo 21 vai klo 23 nukkumaan, samalla tavalla sitä väsyttää aamulla. - xzszzzsdx,,..
kOulU on täyttä vittua
- Kauheeta
Älä ota mitää paineita, ota vaikka pari päivää vapaata, ulkoile, unohda koulu vähäksi aikaa jos alkaa tuntumaan että ahistaa, lue joku hyvä kirja, katsele koko yö elokuvia ja jää nukkumaa aamulla kotiin ja painu sitten tiistaina hymy suin kouluu ja oikein rennolla mielellä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1725831
Minun rakkaani.
Haluaisin käden mitan päähän sinusta. Silleen, että yltäisin koskettamaan, jos siltä tuntuu. Olen tosi huono puhumaan, m263644- 802536
- 372069
- 331872
- 431827
- 1051752
- 211636
- 271492
Tappajamanne kiinni
Herätys koko Mikkeli! Nyt tietoa kehiin, että saadaan tämä tappaja kiinni!371418