Näkymättömiä kukkia

Sinä olet aurinko ja
sinä minussa kuljet.
Sinä olet säteet ja
tiedät: minut itseesi suljet..

Sinä olet päivä joka
aamustani heräsi.
Sinä olet valo joka minun
sisälleni hämärään lankesi..

Sinä olet nauru, jonka
minussa hyväilyillä herätit.
Minä olen äänet, joita
etsit ja itsellesi kaipasit..


Sinä olet aurinko ja valo,
joka minussa leikkii päivisin.
Minhä olet pinta johon osuit
ja minä sinut häikäisin..

..Sinä olet aurinko ja minä
sinut otan käsiini..

http://www.youtube.com/watch?v=wWeR4XxKgvQ&feature=related

Kiitos Runostasi.

Ei Rakastuminen tutki ikää, se
katsoo sielua, sitä koettaa ja
tuntuu..

Kuin jotain kylväisi, itäisi ja heräisi,
ja sen muistaa, hymy karehtii..

Ja mitä kasvoi, tuoksuu..
niin Rakkaus.

Herkkä ja hieno Rakkausruno,
tunteilla kirjoitettuna..

Tähän tekstiisi oli hyvä syventyä ja
kulkea, liikkuin samalla itseensä..

Sanat kuin säveliä ja jäivät soimaan,
heräsi tapahtumia, tarinoita..

Kaunis ja erittäin hyvä Runosi..

Iloa ja kannustusta koko päivällesi.

Muistutuksesta..
runosi on jollain tapaa aito ja puhdas :)..
ja saa minukki ojentamaan näkymättömiä
mutta upean syvän liilan värisiä pikkusia tulppaaneja
eräälle..jota haluaisin ilahuttaa :D

kiitos..runosi aihe on ihana :))