Kaikkihan sen ymmärrämme, että maanviljelijän työ on tärkeimpiä hommia tässä maailmassa. Mutta tuota tuloutus- ja tukiaispolitiikkaa en ainakaan itse menisi suoralta käsin allekirjoittamaan. Mitäs jos ei teille annettaisikaan tukiaisia vaan saisitte tulonne tuotteistanne (niin kuin muutkin yrittäjät) myymällä niitä kuluttajille markkinahintaan. Mikä olisi silloin markkinahinta? Voisitteko tai osaisitteko arvioida vaikkapa maitolitran hinnan, ruisjauhon kilohinnan tahi jonkin muun sopivan tuotteen hinnan. Kai varmaan joku MTK:n on laskenut tälläisiä hintoja.
Laitetaan seuraavanlaisia oletuksia kehiin:
- ei mitään tukiaisia;
- normaalit poistot koneille ja kiinteistölle (ml. maa) ja verotus muutenkin nykyisellään;
- laitetaan vaikka pääoman tuottoastevaatimukseksi (pitkä)7-10% ja lyhyt 15%;
- tehdystä työstä esim. keskikkpalkaksi 2000 €;
- myyntihinnat olisi vakiintuneet kilpailun myötä (eli tuotannosta olisi otettu löysät ja tyhjäkäynnit pois);
- jalostus- ja tukkuportaan katteet olisivat euromääräisesti samat kuin nyt;
Ok. Noilla lähtötiedoilla. Osaako kukaan heittää arvioita. Ei välitetä nyt siitä, että joidenkin tuotteiden tuotanto Suomessa loppuisi tai ulkomainen kilpailu alentaisi hintoja.
Laitetaan seuraavanlaisia oletuksia kehiin:
- ei mitään tukiaisia;
- normaalit poistot koneille ja kiinteistölle (ml. maa) ja verotus muutenkin nykyisellään;
- laitetaan vaikka pääoman tuottoastevaatimukseksi (pitkä)7-10% ja lyhyt 15%;
- tehdystä työstä esim. keskikkpalkaksi 2000 €;
- myyntihinnat olisi vakiintuneet kilpailun myötä (eli tuotannosta olisi otettu löysät ja tyhjäkäynnit pois);
- jalostus- ja tukkuportaan katteet olisivat euromääräisesti samat kuin nyt;
Ok. Noilla lähtötiedoilla. Osaako kukaan heittää arvioita. Ei välitetä nyt siitä, että joidenkin tuotteiden tuotanto Suomessa loppuisi tai ulkomainen kilpailu alentaisi hintoja.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Leipävehnän hinta ilman tukia voisi olla arviolta 260- 300 €/tonni.
Nykyisellään peltomaasta ei tehdä verotuksessa poistoja.
Oletusarvo on, että omaa pääomaa ei ole. Hankitaan Etelä-Suomesta, ei parhailta alueilta, 40 ha suuruinen peltoala viljanviljelystä varten sekä tarpeelliset tuotantorakennukset ja koneet. Työvoimaa omassa perheessä 2 h. Välttämättön tarve, karkea arvio, yritystoimintaperiaatteilla on suunnilleen tällainen:
- pellon hankinta 40 x 7000,- 280.000,-
- 2 traktoria á 35.000,- 70.000,-
- kylvökone, äes, aurat, jne. 50.000,-
- kuivuri 100.000,-
- konesuojat 50.000,-
- puimuri 50.000,-
Pitkäaikainen vieras pääoma 600.000,-
- Siemenvilja + lannoitteet/v 40.000,-
- Torjunta-aineet, polttoaineet 5000,-
- Korjaus- ja huoltokustannukset 2000,-
Lyhytaikainen vieras pääoma 47.000,-
Lasketaan tuotoksi 3500 kg viljaa hehtaarilta eli 140.000 kg/v.
Palkkakulut 2000,-/kk 12.000,-
Korkokulut 23.000,-
Poistot, koneet 25 % 42.500,-
Poistot, rakennukset 10 % 15.000,-
Lyhytaikainen vieras pääoma 47.000,-
Pitkäaikaisen lyhennys 8 %/v 48.000,-
Tuottotarve vuodessa 187.500,-
(ei yrittäjävoittoa)
Viljan hinnaksi tulisi 1,34 euroa/kg (187.000 per 140.000)
Korjaus edelliseen laskelmaan: palkkakulujen piti olla 24.000,- eikä 12.000 euroa. Mutta ei se paljon muuta suuruusluokkia.
tuon alan viljanviljelyä hoitaa yksi ihminen sivutoimisena kevyesti. 200 ha oltava että edes jollain tapaa työllistää 2 henkilööä edes muutaman kuukauden vuodesta. Eri asia jos eläimiä silloin työtä joka
päivä
oikein pohjanmaalta oleva matalaotsainen
Et tainnut huomata laskelmastani, että siinä oli huomioitu vain 1 hlön palkka, 2000 euroa/kk, vaikka perheessä oli oltava kaksi käytettävissä.
Takaan ettei yksi henkilö hoida kevyesti 200 ha viljelystä.
Laskelmani ei muutu miksikään, kerro maanhankintakustannus viidellä ja muut kiinteät kustannukset 2,5 tai 3:lla, lyhytaikaiset velat 5:llä, tuotettavan viljan määrä myös viidellä.
Mikä estää viljelemästä vaikka 200ha yhden henkilön voimin? Toki kiireapau ehkä oltava mutta sit saa jops vain HALUAA sen järjestää.
Kaverilla 190 ha ja 2 viikkoa hänellä apuri ja pärjää mainiosti. Mutta keväällä hän viikon painaa 15-20 tuntisia päiviä mut se nyt ei häntä ainakian rasita kun sit voi ottaa taas rauhallisemmin kun kylvetty.
Ja kohta hän täysin yksin saman alan hoitanee jollei ala takemaan yhteistyötä esim minun kanssa. silloin ala kasvaa reippaasti yli 200 ja no problem.
Miks nysvätä kun voi pistää töpinäks?
Kuka tekee 15-20-tuntisia työpäiviä 2000 euron kuukausipalkalla? Minun laskelmani perustui keskiarvoihin. Keskimääräinen vieraan palveluksessa oleva tekee jotakin 210 työpäivää vuodessa 7,5 tuntia per päivä. Se tekee 1575 työtuntia. Minä luulen, että se 190 hehtaarin kaverisi tilapäisapu mukaan luettuna tekee vuodessa 1575 työtuntia viljantuotantonsa eteen. Miten hän syksyllä hoitaa viljankorjuun? Eikö työpäiviä silloin kerry? Entä viljan siirrot, myynnit, siemenviljan, lannoitteiden, torjunta-aineiden, poltto- ja voiteluaineiden ja muiden tarpeellisten toimien suorittamiseen kuluva aika? Entä kirjanpidot ja veroilmoitukset, EU-asiat, koneiden korjaukset, huollot, matka-ajat? Jos kaveri olisi vieraan palveluksessa, kaikkien noiden töiden teko olisi palkallista. Mahtaako riittää 2000 tuntiakaan?
Alunalkaen kyse oli siitä, että vertailin maatalouden rakenteellisia kustannuksia ja tuottoja "normaalien" yritysten perustamis- ja kannattavuuskriteereillä, niitä tosin loiventaen. Yritin osoittaa, että maatilan perustaminen alusta alkaen vieraalla pääomalla tai asettaen omalle pääomalle edes jonkinlainen tuottovaatimus on mahdotonta. Alkupääomaa pitää olla, siis esimerkiksi vanhemmilta käypää hintaa edullisemmin ostettu valmis maatila, eikä tälle omalle pääomalle voi juurikaan asettaa tuottovaatimuksia, muuten homma ns. kusee.
Keväällä kylvöäaikaan hänellä kiirettä silloin työpäivät venyvät sama puintiaikaan.
Puimurilla hän viljat pui ja peräkärryllä ne kuivuriin vie:) Siinä hänellä joskus myös apua .
Tehokkuus on päivän san veliseni:)
Jos yksi puhuu koko ajan aidasta ja toinen aidanseipäästä, keskustelu on turhaa. Minun osaltani se loppuu tämän lauseen perässä olevaan pisteeseen.
Meneppä poitsi kouluun, niin opit laskemaan ja ehkä myös siinä sivussa ajattelemaan. Aloitapa sinäkin tyhjästä ja hanki nuo 200 ha, niin ei siinä paljon tehokkuudesta ole apua jos laskutaito on hukassa. Taidat sinä ja tuttusi leikkiä edellisten sukupolvien omaisuudella. Oletko muuten itse koskaan tehnyt kirjanpitoa vai hoitaako isäsi vielä sen? Lisäksi voisit joskus käydä katsomassa maanviljelyä esimerkiksi savon suunnaassa. Haluaisinpa olla näkemässä kuinka tehokaasti kiviä keräilet pariltasadalta hehtaarilta. Ei Suomen maatalous todellakaan ole mitään Varsinais-Suomen tai Pohjanmaan lakeuksia. Joskus tilanne voi olla niinkin, että kylästä löytyy kokonaisuudessaan sata peltoa ja silläkin viisi jakajaa.
Yleensä ajatellaan, että mv:t haluaa tukiaisia. Mutta minusta tuntuu että ei se niin mene. Itse en tunne ketään, joka niitä haluaisi.
Parasta olisi tietenkin jos tuotteista saisi normaalin markkinatalouden määräämän hinnan jolloin parhaat selviäisi ja kyvyttömimmät luopuisivat tuotannosta.
Ongelmia on minusta kaksi. Ensinnäkin maailmanmarkkinahinnat perustuvat tuettuun tuotantoon joten niitä vastaan ei kukaan pysty kilpailemaan. Toiseksi miten sitten pärjäävät ne, joita varten hinnat nyt on keinotekoisesti laskettu maksamalla osa hinnasta suorina tukina.
Leivän hintaan ei muutosta juuri tulisi mutta liha ja maito maksaisivat moninkertaisesti nykyisen hinnan.
Niin, minulle kyllä ko järjestely sopisi ja useimmille muillekin viljelijöille. Moni tukien vastustaja saattaisi äkkiä huomata olleensakin tukiaisten todellinen saaja.
Jussi
Jussi ihan tosissasi
Totta tosiaan eniten tukiaisista valittaa ne pöljät jotka ei ymmärrä että hyötyyvät halvempina elintarvikkeiden hintoina itse.
Vitut ne mitään halvempia ole. Mistä sinä kuvittelet että ne tuki eurot otetaan? Kyllä ne tuet maksaa kuluttaja, vaikka ei tuotteitanne söisikään.
Ei kukaan pitkään elä syömättä, et edes sinä. Aina kun syöt, syöt tuettua ruokaa. Yksinkertaista mutta totta, sillä muullaista ei ole olemassakaan.
Jussin puheenvuoro kiteytti koko maatalouden toiminnan,missään ei ole vapaata kilpailua.
Suomen maatalous pärjäisi aivan yhtälailla,tuotantorepertuaari muuttuisi mutta sitä tuotettaisiin millä pärjättäisiin.
Esim. vehnän hinta nousisi tasolle joka kannattaa täälläkin,ei tehokkailla tiloilla nytkään tukieurot tee tonnia kohti ainakaan enempää kuin tuotteen hinta!
Sologdin laskeskeli juuri näin kuten ajattelinkin. Siten, että maataloustuotantoa arvioidaan normaalin yrityksen tuotantotalouden mukaan. Hyvä lähtökohta.
Viljan myyntihinnaksi saatiin 1,34 €/kg. TIKE:n tilaston mukaan vehnän hinta on noin 0,13 €/kg. Liekö hinta tuottajahinta vai raaka-ainepörssin hinta, sitä en tiedä. No, eroa on kuitenkin 1,21 euroa kilolta. Nyt, jos siirrettäisiin ero suoraan sellaisenaan kuluttajahintoihin, mitä tapahtuisi kysynnälle? Substituutteja ei esim. leipäviljalle paljon ole. Voisi olettaa, että kysyntä ei paljon pienenisi; hintajousto lienee lähellä nollaa. Vähän niinkuin viinalla (ennen oli): viina on hintansa väärdi. No, näin suljetussa taloudessa. Tuonti tietysti korvaisi kotimaisen tuotannon hyvinkin nopeasti.
Mietiskelen tässä sellaista hypoteettista vaihtoehtoa, että jos minulla olisi ylimääräistä rahaa, kannattaisiko ostaa viljatila, palkata sinne työväkeä ja alata kasvattamaan ja myymään viljaa. Olisi sellainen kannattavaa. Saisinko saman tulon sijoittamalleni pääomalle kuin esim. tiettyihin osakkeihin sijoittamalla osinkojen kautta. Tai voihan tätä ajatella niinkin, että maatalousyritys vietäisiin pörssiin.
Sologdin vetosi puheenvuoroissaan työmääriin ja joku muukin niistä keskusteli. Työtunnithan on näissä laskelmissa yhdenmukaistettava muunlaisen tuotannon tahi yritystoiminnan mukaisesti. Eli 8 tuntia päivässä yhdelle henkilölle. Jos ylittyy, tulee tietysti kalliimmaksi. Eli on pääsääntöisesti lisättävä porukkaa. Toisaalta viljatilan ylläpidossa ei tarvitse samanlaista työmäärää esim. talvisin. Laitettaisiinko kortistoon, kuten esim. asfalttiyritykset tekevät. Vaiko keksittäisiinkö muuta työtä. Voisi kuitenkin olettaa, että tilan hallinnointiin ei mene monta viikkoa. Ja huoltoa tai ylläpitoa ei talvisin juuri tarvitse.
Sologdinhan laski viljan myyntihinnaksi niin sanotun omakustannushinnan. Eli voittoa ei ollut mukana. Jatkuvuuden ylläpitämiseksi sitäkin tulee olla.
Mielenkiintoista olisi näillä luvuilla pyöritellä maatalouden kannattavuutta esim. Puolassa, Ukrainassa ja etelämpänäkin. Kasvu varmaan olisi parempaa. Pinta-alaa kohti saisi enempi viljaa. Jos kustannukset oletetaan samaksi, kuten on syytä, niin rahallinen tuotto tietysti kasvaisi jossakin suhteessa. Mutta jos mentäisiin tarpeeksi etelään, niin etelään, että saataisiin kaksi satoa vuodessa, näkyisi se tuottolaskelmissa heti. Investoinnit saataisiin tehokkaammin käyttöön.
No mitä voidaan päätellä tästä kirjoittamastani hölynpölystä. Minä kun en ymmärrä mitää maataloudesta; ymmärrän toisenlaista liiketoimintaa, jota olen pari vuosikymmentä pyörittänyt. Ainakin itselleni voin perustella sen, että viljaa näköjään kasvatetaan Suomessa yhteisillä talkoilla, johon kaikki veronmaksajat osallistuvat. Näin saadaan edullisia elintarvikkeita. Sitten, että kun tulee todellinen kilpailutilanne eteen viljanviljelijöille; viljantuotto Suomessa lakkaa. Mitä vaihtoehdoksi; mitähän niitä nyt olisi, erikoistuminen ja jatkojalostus tulee ensiksi mieleen. Nämähän vaihtoehdot ovat ne muunkin yritystoiminnan vaihtoehdot. Ja muu yritystoiminta on ne vaihtoehdot oikeastaan ottanut jo aikaa sitten käyttöönsä.
"Mitä vaihtoehdoksi; mitähän niitä nyt olisi, erikoistuminen ja jatkojalostus tulee ensiksi mieleen. "
Erikoistuttu on jo, suurella osalla tiloista on vain yksi perusmaatalouden tuotantosuunta.
Jatkojalostuskaan ei ole mikään maataloutta pelastava patenttiratkaisu. On tehokkaampaa kerätä 5000 hehtaarin viljat yhteen leipomoon ja tehdä niistä leipää kuin se että tuhannella tilalla leivottaisiin itse leipää viiden hehtaarin viljamäärästä. Suurentuvat kauppaketjut vaativat riittävää volyymiä ja toimitusvarmuutta.
Voi tietysti löytyä markkinarako esim. jollekin pikkuleipomolle joka myy lähiseudun maksukykyisille asiakkaille tilauksesta yksilöllisiä tuotteita. Mutta Tampereen, Turun ja Oulun ym. kaupunkien markettien leipähyllyjen täyttämiseen ei tiloilla tapahtuva jatkojalostus pysty vastaamaan.
Ei koko tuotantoa mitenkään pystytä siirtämään parhaille kasvualuille, koska ne on jo aikoja sitten laitettu käyttöön...brasiliaa pitäisi raivata, jos yhden sadon maissa loppuisi tuotanto.
Että palkansaaja maksaa palkastaan suurimman osan
a) asunnosta
b) ruoasta
c)sähköstä, kulkuneuvosta jne
käteen jää vain murusia vaatteisiin jne
Teille ne ovat ILMAISIA tai "luontaisetuja"
Jopa iltasanomia huoltsikalla kinuatte polttoöljylaskulle verovähennyksiin.
Keskustelu maataloustuista kiteytyy kaikissa nettikekusteluissa – myös tässä – kateusviritteiseen mollaamiseen, joka pohjautuu vain täydellisen tietämättömyyden mahdollistamaan ”itsevarmuuteen”.
Kysymys tuista kiteytyy siihen, halutaanko että onko suomalaisia elitarvikkeita vai ei. Nimittäin: maataloustuesta puhuttaessa kannattaa pitää mielessä se, että ilman tukia maataloustuotanto Suomesta loppuu. Kokonaan. Piste. Tämä johtuu siitä, että maatalous Suomessa on mm. olosuhteista (ja tuetuista maailmanmarkkinahinnoista) johtuen kroonisesti tappiollista toimintaa. Tämä siis johtuu siitä, että tuotantokustannukset ylittävät tuotteista maksettavat (maailmanmarkkina)hinnat noin kaksinkertaisesti.
Ja kun tämä on tunnustettu, voidaan jatkaa siitä, että halutaanko, että maatalous Suomessa jatkuu elinkeinona ja tuotantomuotona suomalaisine maataloustuotteineen. Tämän ”arvon” hinta vuoden 2004 kansalliselle tukitasoilla on tänä vuonna 593.8 MEUR (1). Tekee reilun satasen jokaista suomalaista kohden. Lienee parisataa jokaiselle veronmaksajalle; yhteensä kokonaisen pilsupullon verran päivässä. Eli jos tuon summan maksaminen jurppii, käytä kerran sähkömiestä tai teetä asunnossasi suursiivous, niin saat aivan saman summan kotitalousvähennyksenä veronmaksajilta pois...
Länsimaissa ei missään tuoteta maataloustuotteita ns. maailmanmarkkinahinnoin: Rikkaat maat käyttävät yhteensä 300 miljardia dollaria maatalouden tukemiseen (2,3). Parastahan tietysti olisi, että tuet poistettaisiin, ja maataloustuotteista maksetaan vieljelijälle tuotantokustannuksia vastaava hinta - aivan kuten muillekin yrittäjille. Tätä haluavat myös itse maatalousyrittäjät. Pulmana on tietysti se, että tuet pitäisi saada loppumaan yhdessä yössä kaikissa maissa. Väistämätön seuraushan tästä olisi tietysti se, että elintarviketeollisuuden raaka-ainekustannukset nousisivat kymmeniä prosentteja, ja (ilman elintarviketeollisuuteen tai -kauppaan suunnattua yritystukea) kustannusvaikutus heijastuisi ruuan hintaan saakka. Voin vain kuvitella, kuinka yhteiskuntaa itketään apuun kaupan kassoilla siinä vaiheessa, kun kuluttaja joutuu maksamaan kustannukset koko tuotantoketjusta hyödykkeiden hintoina - kuten terveessä markkinataloudessa tapahtuu kaikilla muillakin aloilla!
Lisäksi: maataloustuista puhuttaessa ihmetellään usein maanviljelijöiden lokoisia oltavia: ”ei riskejä, yhteiskunta maksaa kaiken, vähän hommia; katsotaan kuinka vilja kasvaa, käynnistetään puimuri viikoksi ja syljeksitään taas kattoon veronmaksajien rahoilla koko vuosi”… Jos niin on, miksi viljelijöiden lukumäärä sitten vain jatkaa laskuaan, eikä ammattiin päinvastoin liity lisää kansanjoukkoja – näiden loppumattomien lihapatojen ääreen… Tosiasiassa aktiivitilojen määrä on vähentynyt 1990–2000 38% = 49000 tilaa (4), miksi ihmeessä?? Voisikohan olla mahdollista, että asiaan vaikuttaa maatalousyrittäjän tuntipalkka, joka oli – KAIKKI tuet huomioiden – vuonna 2002 oli noin 6 euroa (5). Ja niitä töitä saa tehdä 12h päivässä koko vuoden. Houkuttaako?
Tässä haastetta keskustelijoille. Odotan mielenkiinnolla asiaperusteista argumentointia!
(1) http://www.mmm.fi/tiedotteet/index.asp?nro=1416
(2) http://www.global.finland.fi/txt/uutiset/teksti_popup_txt.php?id=2066
(3) http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/7.elokuu/MAAT3098.HTM
(4) http://www.valt.helsinki.fi/staff/massa/kalvot/ympo_ruokapoydassa.pdf
(5) http://www.mtt.fi/ajankohtaista/tiedotteet/040226.html
--- yritysmuodossa valtion ja muiden veronmaksajien pitää sitoutua takaamaan yritystoiminnan ja vuoden tuoton onnistuminen kuin maatalaous-"yrittäjälle"
Jos oikea yrittäjä tekee katovuoden edessä on konkka, maatalous-sellaisella vuorossa katokorvaukset.
Jyväjemmareiden turvat tukittu.
Kiteytti? Mitä syöt?
Ihme urputusta,kaikkien on syötävä>ruokaa tuotettava> tuotanto kaikkialla tuettua että vähävaraisillakin varaa ostaa ruokaa.
Jokainen kateellinen voi alkaa maataloustuottajaksi,kukaan ei voi lähteä puhtaalta pöydältä mukaan. Jokainen nuoriviljelijä,tai sama minkäikäinen,saa kannettavakseen valtavat velat. Työpaikasta. Jotta ihmisillä kadehdittavaa.
Entäs telakkatuet,siinä tuetaan vain työtä,maataloudessa kyse suuremmasta turvasta kriisin sattuessa. Sillä varmasti joskus sellainenkin aika koittaa,ehkä arvostus taas kohdallaan.