Usein kuulee väitettävän että dieselissä on parempi vääntö kuin bensakoneessa. Asia ei ole ehkä näin yksiselitteinen ja selvä. Näiden moottoreiden rakenne ja toiminta on melko erilaista.
Bensakoneessa kaasupolkimella säädetään moottoriin
menevää polttoaineseoksen määrää ja saatava teho
on riippuvainen kaasuläpän asennosta ja kierrosluvusta. Dieselissä kaasupoljin on on itseasiassa pyörimisnopeuden säädin. Kun dieselillä lähdetään kiihdyttämään tyhjäkäynniltä esim. kakkosvaihteella laittamalla kaasupoljin puoleenväliin on silloin pyydetty moottoria pyörimään puolella nopeudella täysistä
kierroksista. ruiskutuspumppu antaa täyden ruiskutuksen kunnes tämä pyörimisnopeus on saavutettu ja kiihtyminen loppuu heti.
Vastaavassa tilanteessa bensakoneisen auton kiihtyminen on rauhallisempaa ja venyvämpää koska pienillä kierroksilla ei moottoriin saada puolella kaasulla paljon seosta. Kun kierrokset nousevat kasvaa myös moottorin saama seosmäärä. kiihtyminen loppuu vasta kun kulkuvastukset tai moottorin imuputkiston vastukset kasvavat liian suuriksi.
Näistä erilaisuuksista johtuen dieseliä on vaikea saada sammumaan huolimattomalla kytkimen käytöllä ja saadaan helposti kuva suuresta vääntömomentista.
dieselin vääntö
55
13201
Vastaukset
- JKa
Bensiinikoneessa imupuolta kuristetaan kaasuläpällä ja ilmamäärän suhteessa annetaan bensaa. Diesel kone saa ilmaa kokoajan niin paljon kuin imukanava antaa periksi. Kaasupolkimella annostellaan polttoainetta. Kone kiihtyy niin kauan kuin syötetty polttoaine kykenee tuottamaan voimaa ko polttoainemäärällä. Nyky turbodiesel sammuu todella herkästi kytkimellä. MUTTA kokeile laskea kytkin varovasti ja aja sitten ilman kaasua ylämäkeen. Kokeile sama bensakoneella. Onko eroja?
- 330d ja hajis
riippuu vahan autosta....
- Hartsa T
Eiko tämä esimerkkisi juuri kerro että moottorit toimivat erilailla ja diesel pyrkii pitämään
samaa kierroslukua vaikka vastus kasvaa.
Minäpä luulen että dieselin ruiskutuspumppua
ei säädä kaasupoljin vaan pyörimisnopeuden säädin
joka ainakin vanhemmissa vehkeissä on keskipakoissäädin.
- Toyisti
ehkä joskus, nyt suorasuihkutuksen aikana homma toimii hiukan erilailla.
Kaasupoljin käyttää säätövastusta jolla kerrotaan ohjausyksikölle menohalun suuruuden, boxi alkaa suihkuttaa enempi ainetta sylintereihin muttei kuitenkaan liikaa vaan ilmanmäärään sopivan verran(tämän suihkutuksen suuruuteen puuttuvat nää chippi viritykset) , tästä johtuu se että nykydieselit ei juurikaan savuta vaikka lyöt tallan pohjaa, sitten kun kierrokset alkaa nousta turboalkaa puhaltamaan lisää ilmaa ja boxi alkaa suihkuttaa taas enempi ainetta ja sitten mennään eikä meinata.
Joissakin dieseleissä on lisäksi sähköisesti ohjattu kaasuläppä jonka perimmäistä tarkoitusta en ole vielä täysin oivaltanut, muutakuin sen että ainakin kun kone sammutetaan menee läppä kiinni ja kone sammuu nätisti, ja pienillä kierroksilla ajettaessa se rajoitaa ilmanmenoa koneeseen=virtausnopeus kasvaa, sekä moottori jarrutuksessa se menee myös kiinni. Näin ainakin tojon D4D:ssä - oli
mutta esim VW 1,9 310 Nm ja esim bemarin 320 d vm 2002 => muistaakseni 320 Nm vai peräti enemmänkin. En jaksa alkaa itse selamaan mutta kuinka monesta sarjavalmisteisesta bensavehkeestä ahdettunakin löytyy nuo lukemat. Esim volvo T4 vääntöä 300 Nm mutta vääntöalue laajempi. VW:n 310 Nm paljon kapeammalla alueella mutta tulee kuin hevosen potku. Ei välttämättä voi yleistää mutta pääsääntönä sanoisin että dieselissä on kuutiotilavuuteen nähden enemmän vääntöä kaikilla noista edellämainituista ajaneena ja yhden omistaneena.
- vanha erkki
Et ole takuulla koskaa ajanut diiselillä.
Kyllä sen perstuntumalla tietää että kumpi vääntää paremmin.
Käypä joskus kokeilemassa niin huomaat eron ja voit lopettaa pehmosten puhumisen.- TD ukko
Mulla oli ennen 2.0 136hv bensa ja ostin 1.8 115 hv dieselin, jossa on 270Nm väätöä/n.2000 kierr. EN TODELLAKAAN VAIHTAISI TAKAISIN.
Ja vielä kulutus matka-ajossa 4,2 l/100km. Peräkärri vetäen kulutus nousee n. 6l/100km. Bensalla se oli n.11l. Että sillee. - Hartsa T
Ei ollut provoilutarkoitusta. Itsellä on Audi A4 TDI ja pidän dieseliä fiksuna moottorina. Voisiko joku joka dieseleistä jotain tietää kertoa onko dieselin kaasupoljin pyörimisnopeuden säädin vai ruiskutusmäärän säädin. Itse veikkaan edellistä.
- Hartsa T
TD ukko kirjoitti:
Mulla oli ennen 2.0 136hv bensa ja ostin 1.8 115 hv dieselin, jossa on 270Nm väätöä/n.2000 kierr. EN TODELLAKAAN VAIHTAISI TAKAISIN.
Ja vielä kulutus matka-ajossa 4,2 l/100km. Peräkärri vetäen kulutus nousee n. 6l/100km. Bensalla se oli n.11l. Että sillee.Jos vertailu vääntömomenteista on noin helppoa
niin asiahan on sitten tällä selvä. - 306 XT HDi
Hartsa T kirjoitti:
Ei ollut provoilutarkoitusta. Itsellä on Audi A4 TDI ja pidän dieseliä fiksuna moottorina. Voisiko joku joka dieseleistä jotain tietää kertoa onko dieselin kaasupoljin pyörimisnopeuden säädin vai ruiskutusmäärän säädin. Itse veikkaan edellistä.
ensinnä se että dieselin ruiskutuspumppu antaisi täydet syötöt kun painat kaasupolkimen pohjaan on hieman vanhaa tietoa, näin tapahtui joskus 60 luvulla. Ruiskutuspumput ovat kehittyneet siitä melkoisesti, jopa täysin mekaanisissa pumpuissa oli rajoitettu tuo ruiskutuksen määrän lisäys tiettyyn arvoon jotta mustan savun syntymistä voitaisiin välttää.
Dieselinkin kaasupolkimella säädetään ruiskutettavan polttoaineen määrää, se taas määrää kierrosluvun jne. - Kassu
TD ukko kirjoitti:
Mulla oli ennen 2.0 136hv bensa ja ostin 1.8 115 hv dieselin, jossa on 270Nm väätöä/n.2000 kierr. EN TODELLAKAAN VAIHTAISI TAKAISIN.
Ja vielä kulutus matka-ajossa 4,2 l/100km. Peräkärri vetäen kulutus nousee n. 6l/100km. Bensalla se oli n.11l. Että sillee.nyt sen että pitäis verrata ahdettua dieseliä ahdettuun bensakoneeseen... ei ahdettua ahtamattomaan..
- Mikko H.
306 XT HDi kirjoitti:
ensinnä se että dieselin ruiskutuspumppu antaisi täydet syötöt kun painat kaasupolkimen pohjaan on hieman vanhaa tietoa, näin tapahtui joskus 60 luvulla. Ruiskutuspumput ovat kehittyneet siitä melkoisesti, jopa täysin mekaanisissa pumpuissa oli rajoitettu tuo ruiskutuksen määrän lisäys tiettyyn arvoon jotta mustan savun syntymistä voitaisiin välttää.
Dieselinkin kaasupolkimella säädetään ruiskutettavan polttoaineen määrää, se taas määrää kierrosluvun jne.Teho/vääntö keskusteluja viriää aina silloin tällöin uudestaan. Itsestäni on varsin mielenkiintoista, kun näitä lukee se, että useat eivät tunnu edes tietävän mitä väännöllä/ teholla tarkoitetaan.
teho = vääntö x kierrosnopeus x vakio. Eli jos on kaksi moottoria ja toisessa on tietyllä kierrosnopeudella suurempi vääntö, niin siinä on silloin myös kyseisellä kierrosnopeudella suurempi teho. Ja myös päinvastoin, eli jos toisessa on tietyllä kierrosnopeudella suurempi teho, niin samalla kierrosnopeudella siinä on myös suurempi vääntö.
Näistä myös voi päätellä sen, että tietyllä vaihteella auto kiihtyy parhaiten silloin kun vääntömomentti on suurin, jos ei vastuksia oteta huomioon (kasvanut ilmanvastus ym.).
Myöskin voi päätellä sen, että jos vaihdetta vaihdetaan, niin auto kiihtyy parhaiten silloin kun teho on isoin.
Mitä taasen ajamisen helppouteen tulee, niin sillä ei ole mitään tekemistä huipputehojen, tahi huippuvääntöjen suhteen. Ne osoittavat vain yhtä tiettyä kierroslukua kertomatta muiden kierrosten ominaisuuksista juurikaan mitään. Bensakoneita on helppo verrata keskenään kun piirtää samalla paperille kyseisten koneiden vääntökäyrät. Dieselkoneita voi myöskin verrata samalla tavalla keskenään.
Jos bensaa ja dieseliä vertaa keskenään niin mielestäni yksi hyvä tapa on huomioida koneiden kierrosalueiden ero (nykyisille D 4000rmp vs B 6000 rpm, eli suhde 1,5) ja sillä suhteutettuna verrata vääntökäyriä. Eli piirtää paperille dieselin vääntökäyrän ja samalle paperille bensan vääntökäyrän kerrottuna 1,5:llä ja vastaavasti kierrosluku jaettuna 1,5:llä. Käppyröiden eroista voi sitten hyvin päätellä koneiden luenteesta jotain. - V. West
Mikko H. kirjoitti:
Teho/vääntö keskusteluja viriää aina silloin tällöin uudestaan. Itsestäni on varsin mielenkiintoista, kun näitä lukee se, että useat eivät tunnu edes tietävän mitä väännöllä/ teholla tarkoitetaan.
teho = vääntö x kierrosnopeus x vakio. Eli jos on kaksi moottoria ja toisessa on tietyllä kierrosnopeudella suurempi vääntö, niin siinä on silloin myös kyseisellä kierrosnopeudella suurempi teho. Ja myös päinvastoin, eli jos toisessa on tietyllä kierrosnopeudella suurempi teho, niin samalla kierrosnopeudella siinä on myös suurempi vääntö.
Näistä myös voi päätellä sen, että tietyllä vaihteella auto kiihtyy parhaiten silloin kun vääntömomentti on suurin, jos ei vastuksia oteta huomioon (kasvanut ilmanvastus ym.).
Myöskin voi päätellä sen, että jos vaihdetta vaihdetaan, niin auto kiihtyy parhaiten silloin kun teho on isoin.
Mitä taasen ajamisen helppouteen tulee, niin sillä ei ole mitään tekemistä huipputehojen, tahi huippuvääntöjen suhteen. Ne osoittavat vain yhtä tiettyä kierroslukua kertomatta muiden kierrosten ominaisuuksista juurikaan mitään. Bensakoneita on helppo verrata keskenään kun piirtää samalla paperille kyseisten koneiden vääntökäyrät. Dieselkoneita voi myöskin verrata samalla tavalla keskenään.
Jos bensaa ja dieseliä vertaa keskenään niin mielestäni yksi hyvä tapa on huomioida koneiden kierrosalueiden ero (nykyisille D 4000rmp vs B 6000 rpm, eli suhde 1,5) ja sillä suhteutettuna verrata vääntökäyriä. Eli piirtää paperille dieselin vääntökäyrän ja samalle paperille bensan vääntökäyrän kerrottuna 1,5:llä ja vastaavasti kierrosluku jaettuna 1,5:llä. Käppyröiden eroista voi sitten hyvin päätellä koneiden luenteesta jotain.Juuri noin eli siinä Mikko H.:lta hyvää selitystä vääntökäyrän merkityksestä ja siitä, että pelkkiin vääntö- ja tehomaksimeihin ei todellakaan kannata tuijottaa - niistä ei saa juuri mitään oleellista tietoa irti.
Mutta tuota 1,5:llä kertomista en pidä tarpeellisena, vaan piirtäisin kyllä bensiini- ja dieselmoottorin käyrät päällekkäin, miettisin, mitä kierroksia ajossa tosiasiassa käytetään ja sitten näkisin käyristä, millaiset tehot ajossa on käytössä. Karkeasti ottaen 100-heppaisella bensiinimoottorilla käytetään kierrosaluetta 2000-4000 ja 100-heppaisella dieselillä 1500-3000 eli käytettävät kierrosalueet ovat yhtä laajat (yläraja = 2 x alaraja). Dieselistä saadaan paljon tehoa jo pienillä kierroksilla ja bensiinimoottorista vasta sitten, kun kierroksia on reippaasti nostettu. Ja kummallakin käyrällä on etunsa ja kannattajansa. - Mikko H.
V. West kirjoitti:
Juuri noin eli siinä Mikko H.:lta hyvää selitystä vääntökäyrän merkityksestä ja siitä, että pelkkiin vääntö- ja tehomaksimeihin ei todellakaan kannata tuijottaa - niistä ei saa juuri mitään oleellista tietoa irti.
Mutta tuota 1,5:llä kertomista en pidä tarpeellisena, vaan piirtäisin kyllä bensiini- ja dieselmoottorin käyrät päällekkäin, miettisin, mitä kierroksia ajossa tosiasiassa käytetään ja sitten näkisin käyristä, millaiset tehot ajossa on käytössä. Karkeasti ottaen 100-heppaisella bensiinimoottorilla käytetään kierrosaluetta 2000-4000 ja 100-heppaisella dieselillä 1500-3000 eli käytettävät kierrosalueet ovat yhtä laajat (yläraja = 2 x alaraja). Dieselistä saadaan paljon tehoa jo pienillä kierroksilla ja bensiinimoottorista vasta sitten, kun kierroksia on reippaasti nostettu. Ja kummallakin käyrällä on etunsa ja kannattajansa.V. West kirjoitti
"Karkeasti ottaen 100-heppaisella bensiinimoottorilla käytetään kierrosaluetta 2000-4000 ja 100-heppaisella dieselillä 1500-3000"
Tällä 1,5 kertoimella yritin helpoittaa eri kierrosalueitten vertaamista keskenään. Yllä olevassa V. Westin esimerkissä kerroin olisi n. 1,3 (2000/1500 ja 4000/3000). Käytännössähän tuota tekee autoissa vaihteisto.
Monelle bensalla ajavalle on vaikea mieltään dieselin alempia kierroksia. Sama pätee myös toiseeen suuntaa.
Eli jos on tottunut ajamaan bensa- autolla, niin piirtää paperille bensan vääntömomentin ja sitten samalle paperille dieselin, mutta kertoo kierrokset 1,5:llä ja väännön jakaa 1,5:llä. Tämän jälkeen vertaa käppyröitä niillä kierrosalueilla millä yleensä moottoria käyttää.
Aivan näinhän homma ei mene, koska tuossa saatetaan moottoreita samalle viivalle, mutta ulkopuolelle jää vaihteisto. Logiikka pitäisi paikkansa, jos vaihteistojen välityserot olisivat juurikin tuon 1,5 verran.
Bensan ja dieselin vaihteistojen erot isoimmalla vaihteella lienee useimmiten luokkaa 1,2. Isoimmalla vaihteella olevaa suorituskykyä voidaan silloin verrata käyttämällä kertoimena ja jakajana tuota lukua 1,2.
Tehoonhan tämä kertominen ja jakaminen ei vaikuta millään tavalla, vaan teho pysyy samana. - V. West
Mikko H. kirjoitti:
V. West kirjoitti
"Karkeasti ottaen 100-heppaisella bensiinimoottorilla käytetään kierrosaluetta 2000-4000 ja 100-heppaisella dieselillä 1500-3000"
Tällä 1,5 kertoimella yritin helpoittaa eri kierrosalueitten vertaamista keskenään. Yllä olevassa V. Westin esimerkissä kerroin olisi n. 1,3 (2000/1500 ja 4000/3000). Käytännössähän tuota tekee autoissa vaihteisto.
Monelle bensalla ajavalle on vaikea mieltään dieselin alempia kierroksia. Sama pätee myös toiseeen suuntaa.
Eli jos on tottunut ajamaan bensa- autolla, niin piirtää paperille bensan vääntömomentin ja sitten samalle paperille dieselin, mutta kertoo kierrokset 1,5:llä ja väännön jakaa 1,5:llä. Tämän jälkeen vertaa käppyröitä niillä kierrosalueilla millä yleensä moottoria käyttää.
Aivan näinhän homma ei mene, koska tuossa saatetaan moottoreita samalle viivalle, mutta ulkopuolelle jää vaihteisto. Logiikka pitäisi paikkansa, jos vaihteistojen välityserot olisivat juurikin tuon 1,5 verran.
Bensan ja dieselin vaihteistojen erot isoimmalla vaihteella lienee useimmiten luokkaa 1,2. Isoimmalla vaihteella olevaa suorituskykyä voidaan silloin verrata käyttämällä kertoimena ja jakajana tuota lukua 1,2.
Tehoonhan tämä kertominen ja jakaminen ei vaikuta millään tavalla, vaan teho pysyy samana.Ymmärrän kyllä kertoimen 1,5 käytön: sillä saadaan näkyviin, millaisilla tehokäyrillä käytännössä ajetaan. Kerrointa 1,3 puolustaa taas se, että käytännössä autoilijat eivät käytä kovin korkeita kierroksia. Lisäksi tuo 1,3 on lähellä vaihteistojen välityseroa. Mutta itse katson käyriä mieluiten ilman kertoimia, jolloin näen niistä myös sen, mistä kierrosluvusta alkaa kunkin moottorin käyttökelpoinen vetoalue.
- Anonyymi
Hartsa T kirjoitti:
Ei ollut provoilutarkoitusta. Itsellä on Audi A4 TDI ja pidän dieseliä fiksuna moottorina. Voisiko joku joka dieseleistä jotain tietää kertoa onko dieselin kaasupoljin pyörimisnopeuden säädin vai ruiskutusmäärän säädin. Itse veikkaan edellistä.
Kyllä se on pyörimisnopeuden säädin.Mekaanisen pumpun sisällä on ne keskipakopuntit,jotka sitten yrittävät pitää syöttöä muuttamalla pyörimisnopeuden vaadittuna. Vähän uudemmissa on sitten pumpun ulkopuolella ns.smoke reduser, joka estää syöttötangon liikettä max.suuntaan ennenkuin ahtopaine kasvaa.
Sähköohjatussa pumpussa kaikki hoituu elektronisesti, kaasupolkimella määrätään pyörimisnopeus, anturi mittaa ahtopainetta ja ECU antaa syöttöä sopivasti, kunnes pyörimisnopeus on vaadittu.Yksinkertaistettuna näin.
- V. West
Vääntömomentti mitataan täsmällisesti määritellyllä tavalla, ja mittaustulokset voi lukea teknisistä tiedoista - ei siis ole kysymys fiikiksistä.
Pelkkään maksimivääntömomenttiin ei ole syytä tuijottaa, vaan vääntökäyrä on se oleellinen tieto. Ja on suuri merkitys ajon kannalta, onko maksimivääntö 2000 vai 4000 kierroksen kohdalla. Jos vääntömaksimi on pienillä kierroksilla, saadaan tehoa tavanomaiseen ajoon ja jos taas korkeilla kierroksilla, saadaan tehoa urheilulliseen ajoon. - Oikein
Mitäpä sillä numeroarvolla tekeekään, kun diisselin vääntö ei ole yhtä käyttökelpoista kuin kunnon bensiinimoottorin.
Eivät ne löpörutkut oikeen kierrä...
Nimim. Bensa-V8 450Nm- No sheriff
Ymmärrän, että on terveellistä purkaa välillä elämän paineita, mutta täällä on kuitenkin tarkoitus yrittää keskustella asiallisesti, joten eikö voitaisi lähteä siitä, että sekä bensiini- että dieselmoottorilla on kiistattomat etunsa ja haittansa ja että niistä voidaan keskustella ihan asiallisestikin ?
- Ekku
on kyllä isossa dieselissä yllinkyllin. Nykyisessä mersussani pitäisi valmistajan ilmoituksen mukaan löytyä vääntöä 500nm /1800 kierrosta.
Eilen ostettiin papalle vanha Bmw 750, josta pitäisi löytyä 300hv tehoa ja vääntöä vastaavasti 450nm /4100 kierrosta.
Kun ajaa näillä autoilla peräjälkeen, niin kyllä päällimmäinen tunne on että tuo BMW on sadan hevosvoiman tehoerostaan huolimatta aikamoinen mopo.
Eihän tuossa bensakoneessa tietenkään ole turboa, mutta onhan tilavuutta sentään 5 litraa ja sylintereitäkin 12 kappaletta.
Autojen painossa ei ole eroa kuin muutama kilo.
Kyllä sitä ainakin meikäläisen silmissä dieselin arvostus senkuin kasvaa.
- VÄÄNTÖ ?
Paljon puhetta herättänyt keskustelu vääntö momentin suuruudesta ym ym.Tietääköhän arvoisat keskustelijat,mitä se ihan käytännössä tarkoittaa,esim kun moottori kehittää 250Nm/3500 rpm.
- mbe
Teho on pyörimisnopeus kertaa vääntömomentti
Eli 3500rpm*250nm=87.5kw
Esimerkkinä vaikkapa dieselauton vääntömomentti: 500nm*1800rpm=90kw
Korkeimman tehon kohdalla kierroksia 4200 ja tehoa 150kw eli vääntömomenttia 357nm.
Hiukan tehokkaamman,samankokoisen moottoriltaan bensaversion teho suurimman väännön kohdalla:
315nm*3000rpm=94.5kw
Korkeimman tehon kohdalla kierroksia 5600 ja tehoa 165kw eli vääntöä 295nm.
Noilla huippukierrosten väännöillä ei "mitään" merkitystä mutta huippuväännön kierrosluvulla ja vääntömomentilla suuri vaikutus ajon sujumiseen. Dieselillä ja bensan tehoero valtava alakierroksilla,eli siellä millä autoa ajetaan.
Autot vertailussa oli mersun E320 ja E320CDI,ne hinnaltaankin täysin samanhintaiset... Eli kukaan paljon ajava ei osta bensa-autoa,ei mitään järkevää syytä. Ja vaikka olisikin hintaeroa,kuitenkin diesel pesee bensan 6-0 ennen kuin vauhtia pitkästi yli 100km/h ja taloudellisemmin... - ripe
mbe kirjoitti:
Teho on pyörimisnopeus kertaa vääntömomentti
Eli 3500rpm*250nm=87.5kw
Esimerkkinä vaikkapa dieselauton vääntömomentti: 500nm*1800rpm=90kw
Korkeimman tehon kohdalla kierroksia 4200 ja tehoa 150kw eli vääntömomenttia 357nm.
Hiukan tehokkaamman,samankokoisen moottoriltaan bensaversion teho suurimman väännön kohdalla:
315nm*3000rpm=94.5kw
Korkeimman tehon kohdalla kierroksia 5600 ja tehoa 165kw eli vääntöä 295nm.
Noilla huippukierrosten väännöillä ei "mitään" merkitystä mutta huippuväännön kierrosluvulla ja vääntömomentilla suuri vaikutus ajon sujumiseen. Dieselillä ja bensan tehoero valtava alakierroksilla,eli siellä millä autoa ajetaan.
Autot vertailussa oli mersun E320 ja E320CDI,ne hinnaltaankin täysin samanhintaiset... Eli kukaan paljon ajava ei osta bensa-autoa,ei mitään järkevää syytä. Ja vaikka olisikin hintaeroa,kuitenkin diesel pesee bensan 6-0 ennen kuin vauhtia pitkästi yli 100km/h ja taloudellisemmin...muttei sitä kannattas ääneen sanoa, kohta kaikki ajaa diselillä ja polttoaine kallistuu. Älkää ihmiset menkö koeajaan diseleitä, ei se kannata.
- Mikko H.
mbe kirjoitti:
Teho on pyörimisnopeus kertaa vääntömomentti
Eli 3500rpm*250nm=87.5kw
Esimerkkinä vaikkapa dieselauton vääntömomentti: 500nm*1800rpm=90kw
Korkeimman tehon kohdalla kierroksia 4200 ja tehoa 150kw eli vääntömomenttia 357nm.
Hiukan tehokkaamman,samankokoisen moottoriltaan bensaversion teho suurimman väännön kohdalla:
315nm*3000rpm=94.5kw
Korkeimman tehon kohdalla kierroksia 5600 ja tehoa 165kw eli vääntöä 295nm.
Noilla huippukierrosten väännöillä ei "mitään" merkitystä mutta huippuväännön kierrosluvulla ja vääntömomentilla suuri vaikutus ajon sujumiseen. Dieselillä ja bensan tehoero valtava alakierroksilla,eli siellä millä autoa ajetaan.
Autot vertailussa oli mersun E320 ja E320CDI,ne hinnaltaankin täysin samanhintaiset... Eli kukaan paljon ajava ei osta bensa-autoa,ei mitään järkevää syytä. Ja vaikka olisikin hintaeroa,kuitenkin diesel pesee bensan 6-0 ennen kuin vauhtia pitkästi yli 100km/h ja taloudellisemmin...mbe kirjoitti
"Teho on pyörimisnopeus kertaa vääntömomentti
Eli 3500rpm*250nm=87.5kw "
Aivan näinhän homma ei mene. Aika lähelle veikkaus kyllä on.
Teho = vääntö x nopeus lienee se mitä usein verrataan. Tämä pätee suoraan liikkeeseen.
Teho = vääntömomentti x pyörimisnopeus x vakio on kaava pyörimiselle. Yksiköt kuitenkin on muutettava ensin oikeiksi.
Teho = 250Nm x 58 1/s x 2 x Pii = 92kW,
Teho = vääntömomentti x kierroksia sekunnissa x ympyrän matka (2 x xPii) ja vastaus saadaa watteina.
Jos tuli väärin, niin saa korjata. Fysiikan tunneista on kohta 20 vuotta. - V. West
Mikko H. kirjoitti:
mbe kirjoitti
"Teho on pyörimisnopeus kertaa vääntömomentti
Eli 3500rpm*250nm=87.5kw "
Aivan näinhän homma ei mene. Aika lähelle veikkaus kyllä on.
Teho = vääntö x nopeus lienee se mitä usein verrataan. Tämä pätee suoraan liikkeeseen.
Teho = vääntömomentti x pyörimisnopeus x vakio on kaava pyörimiselle. Yksiköt kuitenkin on muutettava ensin oikeiksi.
Teho = 250Nm x 58 1/s x 2 x Pii = 92kW,
Teho = vääntömomentti x kierroksia sekunnissa x ympyrän matka (2 x xPii) ja vastaus saadaa watteina.
Jos tuli väärin, niin saa korjata. Fysiikan tunneista on kohta 20 vuotta.Niinhän se kaava menee kuin Mikko H. tuossa kertoi. Suunnilleen sama luku saadaan käyttämällä mbe:n kaavoja, kunhan saatu tulos kerrotaan vielä 1,05:llä.
- mbe
Mikko H. kirjoitti:
mbe kirjoitti
"Teho on pyörimisnopeus kertaa vääntömomentti
Eli 3500rpm*250nm=87.5kw "
Aivan näinhän homma ei mene. Aika lähelle veikkaus kyllä on.
Teho = vääntö x nopeus lienee se mitä usein verrataan. Tämä pätee suoraan liikkeeseen.
Teho = vääntömomentti x pyörimisnopeus x vakio on kaava pyörimiselle. Yksiköt kuitenkin on muutettava ensin oikeiksi.
Teho = 250Nm x 58 1/s x 2 x Pii = 92kW,
Teho = vääntömomentti x kierroksia sekunnissa x ympyrän matka (2 x xPii) ja vastaus saadaa watteina.
Jos tuli väärin, niin saa korjata. Fysiikan tunneista on kohta 20 vuotta.Oikaisin hieman...
Teho= vääntö x 2xpii x(rpm/60000)
Vääntö= 60000 x teho/(2xpii x rpm)
Sama kaava erimuodossa kuin toi sun.
Yksinkertaistin vain liikaa mutta periaate sama,helpompi laskea noin arvo kertomalla suoraan kuin alkaa muistelemaan että mites se olikaan:-) Tosin saatu arvo ei oikea mutta tarpeeksi lähellä jotta ymmärtää vääntömomentin,kierrosten & tehon yhteyden. - V. West
mbe kirjoitti:
Oikaisin hieman...
Teho= vääntö x 2xpii x(rpm/60000)
Vääntö= 60000 x teho/(2xpii x rpm)
Sama kaava erimuodossa kuin toi sun.
Yksinkertaistin vain liikaa mutta periaate sama,helpompi laskea noin arvo kertomalla suoraan kuin alkaa muistelemaan että mites se olikaan:-) Tosin saatu arvo ei oikea mutta tarpeeksi lähellä jotta ymmärtää vääntömomentin,kierrosten & tehon yhteyden.Itsekin käytän mbe:n esittämää päässälaskukaavaa tehon laskemiseen vääntömomentista ja kierroksista. Ja kun päässälaskukaavalla saatu teho kerrotaan 1,05:llä eli lisätään 5 %, saadaan ihan oikea tulos (2 x pii : 6 = 1,05).
- Hartsa T
Kuten Kassu sanoi ei pitäisi verrata ahdettua dieseliä ja ahtamatonta bensamoottoria keskenään jos halutaan vertailla vääntömomentteja koska ahdettu moottori on tavallaan isompi moottori kuin ahtamaton.
Toisaalta vertailtaessa diesel ja bensamoottoria joissa molemmissa on turboahdin ei bensamoottori näytä parhaita puoliaan alakierroksilla koska moottorien säätöjärjestelmä on niin erilainen.
Bensamoottoriahan säädetään tunnetusti kaasuläpällä ja jos moottoria lähdetään kiihdyttämään tyhjäkäynniltä jossa kaasuläppä on lähes kiinni ei turbo vielä pyöri. Dieselissä koneen läpi virtaa koko ajan melkoinen virtaus ja turbo toimii välittömästi.
Eli bensa/diesel vääntömomenttivertailu on tehty oikein silloin kun moottoreiden koot ovat yhtäsuuret ja ahtopaine kaikilla kierroksilla jolla mittaus suoritetaan yhtä suuret. Ahdettuna tämä tarkoittaisi mekaanista ahdinta. Helpointa lienee verrata kahta samankokoista ahtamatonta moottoria.
Luulen että dieselissä on se "väännön tunne" joka johtuu juuri tuosta mainitsemastani pyörimisnopeussäätimestä.
Bensakoneessa sama tunne saadaan aikaan painamalla kaasu pohjaan!
Vai pystyykö joku esittämään vääntökäyrät jossa samankokoisista ahtamattomista bensa/dieselmoottoreista dieselissä on selvästi enemmän vääntöä?- vääntö
Kansan omaisesti esim.250nm/3500rpm arvot tarkoittavat että kyseinen moottori jaksaa ylläpitää 3500 kierrosta,kun kampiakselin päässä metrin mittaisen varren päähän on kiinnitettynä 25 kilon paino.tämä auttaa enempi ymmärtämään asiaa.
- V. West
Ei ole yhtä oikeaa tapaa verrata diesel- ja bensiinimoottoria, vaan vertailun tarkoitus ratkaisee. Ostajalla voi olla kaksi ehdokasta uudeksi autoksi - verrattakoon silloin niitä. Tai voidaan verrata yleisimmin ostettuja bensa- ja dieselmoottoreita. Tai tilavuudeltaan tai hinnaltaan saman kokoisia. Tai vertailun tarkoitus voi olla teoreettinen tarkastelu, jolloin muuttujat on syytä vakioida - siis sylinteritilavuus, ahdin, kuormitus, ajotapa, yms.. Yleisesti vertailuita tehtäessä ei kerrota lähtöoletuksia, minkä vuoksi keskustelusta tulee inttämistä.
- Hartsa T
V. West kirjoitti:
Ei ole yhtä oikeaa tapaa verrata diesel- ja bensiinimoottoria, vaan vertailun tarkoitus ratkaisee. Ostajalla voi olla kaksi ehdokasta uudeksi autoksi - verrattakoon silloin niitä. Tai voidaan verrata yleisimmin ostettuja bensa- ja dieselmoottoreita. Tai tilavuudeltaan tai hinnaltaan saman kokoisia. Tai vertailun tarkoitus voi olla teoreettinen tarkastelu, jolloin muuttujat on syytä vakioida - siis sylinteritilavuus, ahdin, kuormitus, ajotapa, yms.. Yleisesti vertailuita tehtäessä ei kerrota lähtöoletuksia, minkä vuoksi keskustelusta tulee inttämistä.
Aloitin keskustelun sillä että usein kuulee väitettävän... Tarkoitin tietysti samanlaisia autoja joissa toisessa on bensa ja toisessa dieselmoottori. Ei ole todellakaan mieltä verrata ison kuorma-auton isoa dieselmootoria ja henkilöauton bensamoottoria. Mutta kun niin monet sanovat ihan lonkalta että dieselissä on paljon vääntöä tarkoittaen esim. saman automallin bensa ja dieselversioita.
Siis onko vääntöä? Siitähän tässä oli kyse. - D24T
mikäli pumpussa on rajanopeussäädin, kuten esim Boschin VE-jakajapumpussa on, kaasupoljin säätää ruiskutusmäärän keskialueella, tyhjäkäynti-ja huippukierroksien säädön tekee nopeussäädin.
Rajanopeussäädintä käytetään henkilöautoissa juohean, bensakonetta vastaavan ajettavuuden saamiseksi. Traktoreissa, generaattoreissa yms. käytetään mainitsemaasi vakionopeussäädintä, joka
reagoi herkemmin kuormituksen/kierrosluvun muutoksiin.
Toki bensakoneesta saa kovemmat tehot korkeammilla kierroksilla, mutta tässä pyytämäsi Nm-lukemat, kaikki V70: 2,4T 320Nm, T5 330Nm
2,4D 280Nm D5 340Nm
Mitenkähän käy, jos verrataan bensan ja dieselin
ominaiskulutuksia, eli käytetty pa-määrä suhteessa
tehtyyn työhön, esin grammaa/kilowattitunti....
Osakuormalla ero dieselin hyväksi vain kasvaa, johtuen bensakoneen vajaatäytöksestä - Hartsa T
D24T kirjoitti:
mikäli pumpussa on rajanopeussäädin, kuten esim Boschin VE-jakajapumpussa on, kaasupoljin säätää ruiskutusmäärän keskialueella, tyhjäkäynti-ja huippukierroksien säädön tekee nopeussäädin.
Rajanopeussäädintä käytetään henkilöautoissa juohean, bensakonetta vastaavan ajettavuuden saamiseksi. Traktoreissa, generaattoreissa yms. käytetään mainitsemaasi vakionopeussäädintä, joka
reagoi herkemmin kuormituksen/kierrosluvun muutoksiin.
Toki bensakoneesta saa kovemmat tehot korkeammilla kierroksilla, mutta tässä pyytämäsi Nm-lukemat, kaikki V70: 2,4T 320Nm, T5 330Nm
2,4D 280Nm D5 340Nm
Mitenkähän käy, jos verrataan bensan ja dieselin
ominaiskulutuksia, eli käytetty pa-määrä suhteessa
tehtyyn työhön, esin grammaa/kilowattitunti....
Osakuormalla ero dieselin hyväksi vain kasvaa, johtuen bensakoneen vajaatäytöksestäSaatiinpa vihdoin dieseleihin paremmin perehtyneen selvitys ruiskutuspumpun toiminnasta. Hyviä ovat olleet myös joidenkin selvitykset siitä, mitä se vääntö oikein tarkoittaa.
Olin nopeussäädinväitteessäni sekä oikeassa että väärässä. Juuri tuo tyhjäkäyntialueen nopeussäädin tekee dieselistä erityisen "vääntävän". Jos bensamoottoriin rakentaisi nopeussäätimen joka pyrkisi pitämään koneen vakiokierroksilla ja säätäisi itsenäisesti kaasuläppää olisi siinäkin yhtä paljon "vääntöä".
Olit löytänyt vertailtavaksi saman valmistajan tekemät lähes samankokoiset bensa ja dieselmoottorit. Aika hyvä muuten, mutta taitavat olla turbokoneita. Tässä tullaan taas näihin ahtopaineiden vaikuttavuuteen. Vapaastihengittäviä olis helpompi vertailla.
En ole kiistänyt dieselin hyviä ominaisuuksia.
Halusin vain että ne jotka väittävät dieselissä
olevan enemmän vääntöä perustelivat ja todistaisivat jos näin on. Vielä se on todistamatta. - Oikea kaava ?
vääntö kirjoitti:
Kansan omaisesti esim.250nm/3500rpm arvot tarkoittavat että kyseinen moottori jaksaa ylläpitää 3500 kierrosta,kun kampiakselin päässä metrin mittaisen varren päähän on kiinnitettynä 25 kilon paino.tämä auttaa enempi ymmärtämään asiaa.
Luulisi, että 1 metri kertaa 25 kg on 25 eikä 250 ja luulisi, että kaavassa käytettäisiin kierrosta sekunnissa eikä kierrosta minuutissa. Mutta kuka tietää ?
- D24T
Hartsa T kirjoitti:
Saatiinpa vihdoin dieseleihin paremmin perehtyneen selvitys ruiskutuspumpun toiminnasta. Hyviä ovat olleet myös joidenkin selvitykset siitä, mitä se vääntö oikein tarkoittaa.
Olin nopeussäädinväitteessäni sekä oikeassa että väärässä. Juuri tuo tyhjäkäyntialueen nopeussäädin tekee dieselistä erityisen "vääntävän". Jos bensamoottoriin rakentaisi nopeussäätimen joka pyrkisi pitämään koneen vakiokierroksilla ja säätäisi itsenäisesti kaasuläppää olisi siinäkin yhtä paljon "vääntöä".
Olit löytänyt vertailtavaksi saman valmistajan tekemät lähes samankokoiset bensa ja dieselmoottorit. Aika hyvä muuten, mutta taitavat olla turbokoneita. Tässä tullaan taas näihin ahtopaineiden vaikuttavuuteen. Vapaastihengittäviä olis helpompi vertailla.
En ole kiistänyt dieselin hyviä ominaisuuksia.
Halusin vain että ne jotka väittävät dieselissä
olevan enemmän vääntöä perustelivat ja todistaisivat jos näin on. Vielä se on todistamatta.Väännöt ja tehot on saatanan suhteellinen käsite, moottori kokonaisuudessaan on aina kompromissi. Eli teho, vääntö, kulutus, ajettavuus, kestoikä ym ym... Jokaiselle jotakin. Absoluuttista paremmuutta ei mielestäni voi määritellä???
- Hartsa T
D24T kirjoitti:
Väännöt ja tehot on saatanan suhteellinen käsite, moottori kokonaisuudessaan on aina kompromissi. Eli teho, vääntö, kulutus, ajettavuus, kestoikä ym ym... Jokaiselle jotakin. Absoluuttista paremmuutta ei mielestäni voi määritellä???
Halusin keskustella moottorien väännöstä enkä siitä kumpi on parempi. Tekniikka tässä kiinnostaa, ei oman auton kehuminen.
- Frostgrey
Näillä molemmilla vehkeillä olen ajanut arvatkaa kumpi kulkee paremmin vaikka diisselissä on enemmän vääntöä?
http://autotalli.fi/crometapp/product/cars/typesearch/public/item.jsp?list=.2.682888B1BDBC4F657B39197510FB704D&id=17856&portal=at&.pkg=45284636&.pkg=45284637
http://autotalli.fi/crometapp/product/cars/typesearch/public/item.jsp?list=.12.99B220EE9367BEC7DCAD181DB76B34BC&id=18264&portal=at&.pkg=45284636&.pkg=45285015
Volvossa on vielä isompi tilavuus mutta melkein sama vääntö! Ja vääntävä alue on tosi pien n2000rpm-4000rpm
Saabbi vetää 2000rpm - kierrostenrajoitin - V. West
Ei diesel- ja bensiinimoottorin vääntökäyristä tarvitse väitellä eikä mitään tarvitse todistella, koska vääntömomentit näkee itse kukin vääntökäyristä.
Ilman ahdinta ei kummankaan vääntömomentti ole kummoinen, bensiinimoottorissa kuitenkin korkeampi. Dieselin vääntöhuippu on alakierroksilla ja bensiinimoottorin korkeilla kierroksilla.
Ahdetuissa dieselmoottoreissa vääntömomentti on noin kaksinkertainen ahtamattomaan verrattuna ja bensiinimoottoreissa 1,5-kertainen. Lopputuloksena hyvä vääntö kummassakin.
Yleisimmin dieselit ostetaan ahdettuina ja bensiinimoottorit ahtamattomina - siinä tapauksessa dieselin maksimivääntö ja alavääntö ovat 1,5-2-kertaiset bensiinimoottoriin verrattuina.
Siis lopputulos riippuu siitä, mitä verrataan ja mihin. - Kasper
tärkeintä on ainakin minulle se, että nykydiesel vastaa kaasuun AINA heti, ihan sama mikä vaihde on käytössä (no ei tietenkään liian pieni). Ihan sama ajatko taajamanopeutta vai maantienopeutta, kaikki voima heti käytössä. Jos bensakoneella ajat 60 km/h 5/6 vaihteella ja koetat kiihdyttää, kone vain jurnuttaa eikä mitään tapahdu piiiiitkään aikaan. Minusta diesel on vaan kaikinpuolin miellyttävämpi, johon kuuluu myös tyhjäkäynti varmuus/sammumattomuus. Vaikka käyttökustannuksetkin olisivat samat, ajaisin silti dieselillä.
- ripe
täytyy vaan toivoo ettei diiseli maksa kohta enenpää kuin bensalitra. Tosin olen valmis maksaan dieselistä kolmanneksen enenmän kuin bensasta, mutta siinä se raja varmaan menis mun kohdalla.
- Hartsa T
Tuliko taas verratuksi turbodieseliä vapaastihengittävään bensakoneeseen?
Ahtopaine tekee moottorista "isomman" ja isossa moottorissa on tietenkin enemmän vääntöä kuin pienessä.
Tyhjäkäyntivarmuus/sammumattomuus ovat dieselin
hyviä ominaisuuksia joista itsekin pidän. Suuresta vääntömomentista se ei kuitenkaan johdu, vaan moottoriin rakennetusta säätöjärjestelmästä jollaisen voisi rakentaa myös bensakoneeseen. - Hartsa T
Tämä bensakoneen huonon väännön tunne alakierroksilla verrattuna dieseliin on todellakin vain tunne. Tuntuu että mitään ei tapahdu piiiiitkään aikaan. Todellisuudessa vääntöä on. Kun sitä sitten tulee vielä huomattavasti lisää kun kierrokset nousevat, aiheuttaa se tuon tunteen.
Moni sanoo että dieselissä on käyttökelpoista vääntöä. Bensakoneessakin on se sama käyttökelpoinen vääntö alakierroksilla ja lisäbonuksena vielä vääntöhuippu yläkierroksilla.
Jos dieselissä olisi enemmän vääntöä kuin bensakoneessa esim. kierroksilla 1500-3000 se myös kiihtyisi paremmin tällä välillä, eikö vain? - Kasper
Hartsa T kirjoitti:
Tämä bensakoneen huonon väännön tunne alakierroksilla verrattuna dieseliin on todellakin vain tunne. Tuntuu että mitään ei tapahdu piiiiitkään aikaan. Todellisuudessa vääntöä on. Kun sitä sitten tulee vielä huomattavasti lisää kun kierrokset nousevat, aiheuttaa se tuon tunteen.
Moni sanoo että dieselissä on käyttökelpoista vääntöä. Bensakoneessakin on se sama käyttökelpoinen vääntö alakierroksilla ja lisäbonuksena vielä vääntöhuippu yläkierroksilla.
Jos dieselissä olisi enemmän vääntöä kuin bensakoneessa esim. kierroksilla 1500-3000 se myös kiihtyisi paremmin tällä välillä, eikö vain?näinhän asia juuri on??? Eli jos bensa/diesel kiihdyttää SAMALLA vaihteella tuon 1500-3000 kierrosta välin, niin diesel jättää bensakoneisen ja ylemmillä kierroksilla taas toisinpäin. Jollakin palstalla juuri tällaisen keskustelun perusteella käyttäjät käytännössä mittasivat noita juttuja ja diesel löi bensan aina, kun kiihtyvyyttä mitattiin suurilla vaihteilla ja aloitusnopeus oli pieni (eli siis kierrokset alhaalla). Minusta juuri tuo 1500-3000 kierroksen suuri vääntö on sitä ns käyttökelpoista vääntöä, koska juuri noilla kierroksilla käytännössä ajetaan ja kiihdytys myös alkaa. Jos haluaa kepittää ja vaihtaa pari pienemmälle niin kyllä bensa silloin dieselin jättää, mutta helpompaa/sivistyneempää/mukavampaa on vain läpätä kaasu pohjaan ja nauttia kiihtyvyyden tunteesta, kuten dieselissä. Huvittaa oikein joskus, kun joku yrittää kisalle bensavehkeellään, niin kuskin kuula paistaa punaisena ja huulet liikkuu, olkapää näyttää irtoavan vaihteita kiskoessa ja moottorin rääkäisyt kuuluvat selvästi. Kyytiläisten niskat naksuu ja vasta sitten mennään. Yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä, kolmas taas tyttären kumikengistä!
- Mikkis
Hartsa T kirjoitti:
Tämä bensakoneen huonon väännön tunne alakierroksilla verrattuna dieseliin on todellakin vain tunne. Tuntuu että mitään ei tapahdu piiiiitkään aikaan. Todellisuudessa vääntöä on. Kun sitä sitten tulee vielä huomattavasti lisää kun kierrokset nousevat, aiheuttaa se tuon tunteen.
Moni sanoo että dieselissä on käyttökelpoista vääntöä. Bensakoneessakin on se sama käyttökelpoinen vääntö alakierroksilla ja lisäbonuksena vielä vääntöhuippu yläkierroksilla.
Jos dieselissä olisi enemmän vääntöä kuin bensakoneessa esim. kierroksilla 1500-3000 se myös kiihtyisi paremmin tällä välillä, eikö vain?En ymmärrä, miksi edelleen penäät vertailua välillä ahdettu bensa vs. ahdettu diesel. Suurin osa Suomessa myytävistä henkilöautoista kun on ahtamattomia bensoja tai ahdettuja dieseleitä. Tässä on jo monta kertaa sanottu, että vertailun lopputuloksen ratkaisee aina se, mitä varten verrataan. Minusta ei ole viisasta verrata kahta autoa, joista toinen on tavallinen käyttöauto (n. 2-litrainen turbodiesel) ja toinen harvinaisempi erikoisauto (2,5-litrainen turbobensa).
Joku kirjoitti, että kannattaa käydä testaamassa se dieselin vääntö. Minä sain viime syksynä konkreettisen esimerkin, kun olin ostamassa uutta autoa. Vaihtoehtoina olivat 2-litrainen bensa ja 2-litrainen turbodiesel samasta mallista. Autoissa oli vakionopeussäätimet. Kävin ajamassa molemmilla mutkaisen ja mäkisen reitin (mittaa koeajolla oli n. 200 km/auto). Vakkari oli säädetty n. 85 km/h. Totuus oli se, että jyrkissä ylämäissä bensakone hyytyi. Se ei jaksanut vääntää 5-vaihteelle mäkiä ylös niin, että nopeus olisi säilynyt ennallaan. Nopeus tippui väkisin. Dieselin kanssa sen sijaan ei ollut mitään ongelmia. Vaikka siinä oli kierrokset matalammalla, se jaksoi mennä kaikki mäet ylös niin, että nopeus ei tippunut, eikä minun tarvinnut koskea vaihdekeppiin. Tämä on minusta käyttökelpoista vääntöä.
Toinen esimerkki käyttökelpoisesta väännöstä on ohitus. Kun ajan rekan perässä ja lähden pitkällä suoralla ohi. Jos paikka ei ole erityisen tiukka, ei minun tarvitse vaihtaa pienemmälle. Diesel kiihdyttää mukavasti. Jos teen saman vaimon bensavehkeellä, ei 5-vaihteella tapahdu 80:n vauhdissa juuri mitään. Täytyy vaihtaa pienemmälle. Tuo on osoitus dieselin käyttökelpoisesta väännöstä.
Minä nautin siitä, että vääntö löytyy alakierroksilta. Jopa ahtamaton diesel vääntää alakierroksilta yllättävän hyvin verrattuna ahtamattomaan bensaan. Sinä voit katsoa vääntöäkäyriä ja todeta, että samanveroisista moottoreista diesel vääntää alhaalta ja bensa ylhäältä - näin siis yksinkertaistetusti. Jos et usko minun sanaani, katso niitä käyriä. Kyse ei ole siitä, että bensassa olisi vääntöä, muttei se näy. Siinä vain ei ole sitä vääntöä alhaalla niin kuin dieselissä on.
"Jos dieselissä olisi enemmän vääntöä kuin bensakoneessa esim. kierroksilla 1500-3000 se myös kiihtyisi paremmin tällä välillä, eikö vain?"
Kyllä vain, ja näinhän se onkin. Dieselissä on se paha puoli, että vääntö loppuu ylhäällä, joten on käytettävä riittävän isoa vaihdetta, jotta ollaan parhaalla alueella. Toisaalta minä en tykkää kierrättää, joten minulle diesel sopii hyvin. - Upeaa !
Hartsa T kirjoitti:
Tämä bensakoneen huonon väännön tunne alakierroksilla verrattuna dieseliin on todellakin vain tunne. Tuntuu että mitään ei tapahdu piiiiitkään aikaan. Todellisuudessa vääntöä on. Kun sitä sitten tulee vielä huomattavasti lisää kun kierrokset nousevat, aiheuttaa se tuon tunteen.
Moni sanoo että dieselissä on käyttökelpoista vääntöä. Bensakoneessakin on se sama käyttökelpoinen vääntö alakierroksilla ja lisäbonuksena vielä vääntöhuippu yläkierroksilla.
Jos dieselissä olisi enemmän vääntöä kuin bensakoneessa esim. kierroksilla 1500-3000 se myös kiihtyisi paremmin tällä välillä, eikö vain?Hyvä hyvä, Kasper ja Mikkis, te selvästikin tiedätte ja olette itse testanneet asiat, joista kirjoitatte. Juuri noin väännöt ja tehot menevät.
Ja totta kai sitä saa verrata turbodieseliä ja vaparia, koska se on kaupanteossa se normaali valintatilanne ! Se ei kylläkään tee oikeutta ahdetulle bensiinimoottorille.
Diesel ja bensa ovat tehokäyriltään aivan erilaiset ja kriteereistä riippuu, kumpi sopii itse kullekin paremmin. - Matemaatikko
Hartsa T kirjoitti:
Tämä bensakoneen huonon väännön tunne alakierroksilla verrattuna dieseliin on todellakin vain tunne. Tuntuu että mitään ei tapahdu piiiiitkään aikaan. Todellisuudessa vääntöä on. Kun sitä sitten tulee vielä huomattavasti lisää kun kierrokset nousevat, aiheuttaa se tuon tunteen.
Moni sanoo että dieselissä on käyttökelpoista vääntöä. Bensakoneessakin on se sama käyttökelpoinen vääntö alakierroksilla ja lisäbonuksena vielä vääntöhuippu yläkierroksilla.
Jos dieselissä olisi enemmän vääntöä kuin bensakoneessa esim. kierroksilla 1500-3000 se myös kiihtyisi paremmin tällä välillä, eikö vain?Jos moottorissa on kierroksia 2000, 2 litran TDI:stä irtoaa tehoa runsaat 60 kW ja bensakoneesta runsaat 30 kW. Teho on se, millä auto kulkee ja kiihtyy, joten noilla kierroksilla turbodieselin sitkeys ja kiihtyvyys ovat aivan eri tasolla bensakoneeseen verrattuna. Mutta kun kierrokset nostetaan 4500:en, tilanne kääntyy bensamoottorin eduksi.
Nämä asiat voi todeta joko teoreettisesti laskemalla tai käytännössä kokeilemalla - luulla ei tarvitse ollenkaan. - Hartsa T
Matemaatikko kirjoitti:
Jos moottorissa on kierroksia 2000, 2 litran TDI:stä irtoaa tehoa runsaat 60 kW ja bensakoneesta runsaat 30 kW. Teho on se, millä auto kulkee ja kiihtyy, joten noilla kierroksilla turbodieselin sitkeys ja kiihtyvyys ovat aivan eri tasolla bensakoneeseen verrattuna. Mutta kun kierrokset nostetaan 4500:en, tilanne kääntyy bensamoottorin eduksi.
Nämä asiat voi todeta joko teoreettisesti laskemalla tai käytännössä kokeilemalla - luulla ei tarvitse ollenkaan.Onpa ihmeellistä että isossa moottorissa on vääntöä enemmän kuin pienessä! Lukekaapa joskus näitä juttuja ja yrittäkää ymmärtää mitä niissä sanotaan.
- Ekku
Hartsa T kirjoitti:
Onpa ihmeellistä että isossa moottorissa on vääntöä enemmän kuin pienessä! Lukekaapa joskus näitä juttuja ja yrittäkää ymmärtää mitä niissä sanotaan.
Minulla on nyt pihassa kaksi henkilöautoa:
Toisessa on moottorina 3,2 litrainen turbodiesel(204hv 500nm/1800kierrosta)
-toisessa 5 lirainen bensa V-12 (300hv 450nm/4100kierrosta).
Autojen ulkomitat on lähes samat ja painossakaan ei ole eroa montaa kiloa.
Pelkästään noita teknisiä tietoja tutkimalla voisi päätellä että näistä kahdesta dieseli on se väännökkäämpi ja se myös todella tuntuu siltä.
Kiihtyvyydessäkään ei ole dramaattista eroa, vaikka bensavehkeessä on 100 hevosvoimaa enemmän. Molemmissa on automaattivaihteisto.
Tämäkään vertailu ei ole aivan tasapuolinen, koska bensa-auto on 10 vuotta dieseliä vanhempi.
Eipä kyllä taida uudemmissakaan bensakoneissa löytyä paljon parempia vääntölukemia, vaikka teho on tietenkin kasvanut reilusti.
- pekka 2
Seat toledon tietoja seatin nettisivuilta. diesel 1,9 ja bensa 1,8 koneet.
Ahtamaton bensa 1,8
125 hv / 6000 rpm ja 170 Nm / 4200 rpm
1,8 T bensa
180 hv / 5500 rpm ja 235 Nm / 2000 rpm
1,9 TDI
110 hv / 4150 rpm ja 235 Nm / 1900 rpm
1,9 TDI
150 hv / 4000 rpm ja 320 Nm / 1900 rpm
Noissa nyt mitään erityistä eroa liene? Noissa keskimmäisissä on tehossa, mutta kierrokset ja momentit liki samat?
Ahtamaton bensa jää selkeimmin numeroista.
Käykääs kokeilees, niin voidaan alkaa kinata käytännön tuntemuksista.....?- pekka 2
Samassa lähteessä kiihtyvyys, huippunopeus ja elastisuustietoa samalle korille. aikas vertailukelpoisia lukuja luulisin.........
- pekka 2
pekka 2 kirjoitti:
Samassa lähteessä kiihtyvyys, huippunopeus ja elastisuustietoa samalle korille. aikas vertailukelpoisia lukuja luulisin.........
Seat cordobalta löytyy ahtamaton diesel SDI niin alkaa eroa näkymään. suorituskyvyn (kiihtyvyys, elastisuus jne) vertaus täytynee tehdä tuon 110 hv:n kautta, koska korit ovat erit. Numeroita voinee edelleen suoraan verrata.
Toivottavasto kukaan ei ala huutaa että tilavuudet ovat erit, kun ei tämä mitään pilkun nussintaa liene?
- enää paikkaansa
Näin oli joskus, mutta nykyiset tietokoneohjatut dieselit ovat eri tapaus.
Muuten:
teho = vääntö x kierrosluku
SI-järjestelmässä
P (W) = 2 x pii x n (r/sekuntti) x T (Nm)
Yksinkertaista - ANR
osasyyllisenä "parempaan" vääntö momenttiin dieselkoneen suurempi pyörivä massa, vauhtipyörä ja kaikki muutkin liikkuvat osat ovat järeämpiä kuin vastaavassa bensakoneessa.
- Porkkana
Tallista löytyy Avensis 1.6, tehoa 110 hv. Meni huoltoon ja sai 2.0 ahtamattomalla dieselillä olevean camryn. Olihan se kyllä laiska kiihtymään.. Oli farmarimalli kylläkin että varmaan painavampikin mutta silti tuntu että tehoa ei ole lähellekään yhtä paljon kuin Avensiksessa.
Lisäksi vielä voin sanoa että diesel haisee aivan paskalle kun taas bensa haisee helkkarin hyvälle^^
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En usko et meistä tulee jotain
Se ei kuitenkaan estä toivomasta et tulisi. Toivon et voitas suudella ja se sais asioita loksahtamaan paikoilleen. Jutel102670- 931987
Eini paljastaa nuorekkuutensa salaisuuden - Tämä nousee framille: "Se on pakko, että jaksaa!"
Discokuningatar Eini on täyttänyt upeat 64 vuotta. Lavoilla ja keikoilla nähdään entistä vapautuneempi artisti, joka ei401518- 2601398
Yli puolella maahanmuuttajalapsista ei ole tietoja ja taitoja, joilla selviää yhteiskunnassa
Miksi Suomeen otetaan väkeä jolla on älyvajetta? https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010730220.html2721048- 68946
Olen J-mies
Jos kerrot sukunimeni alkukirjaimen, ja asuinpaikkakuntani. Lupaan ottaa yhteyttä sinuun.47891Ei sitten, ei olla enää
Missään tekemisissä. Unohdetaan kaikki myös se että tunsimme. Tätä halusit tämän saat. J miehelle. Rakkaudella vaalea na77870- 55864
- 44775