Pitäiskö sitä ruveta narsistiks?

Niin, eihän narsisti ole sama kuin narsistinen persoonallusuushäiriö, joten jokainen voi hyvällä omallatunnolla toteuttaa narsistista luonnettaan, saada puhtia elämäänsä, ajatella välillä itseäänkin. Narsisti suojelee varmasti itseään, mutta kiltti ei.

Millainen tuomitseminen sallitaan? Raamattu sanoo, tai Jeesus sanoo, älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi, Mitä on tuomitseminen? Jeesus sanoi, "Minun tuomioni on oikea". Millainen on oikea tuomio?

Taitaa olla. Sitten kaikki millä me toisia tuomitsemme on väärää tuomiota ja silloin on kai unohdettu se armo. Narsistin tuomitseminen on kuin tuomitsisi itsensä, eikö vain? Kuka voi toista tuomita? Hassua miten sitä luulee, että voi toisesta sanoa yhtä sun toista, mutta oma tukki silmässä ei tunnu yhtään miltään.

Minusta Jeesuksen oppi on niin voimakasta rakkauden sanomaa, että se selittää asian kuin asian ja on minusta ainut totuus,...siis rakkaus. Armo on rakkautta ja rakkaus on armoa. Siinä se.

"terve mieli" kirjoitti:

Taitaa olla. Sitten kaikki millä me toisia tuomitsemme on väärää tuomiota ja silloin on kai unohdettu se armo. Narsistin tuomitseminen on kuin tuomitsisi itsensä, eikö vain? Kuka voi toista tuomita? Hassua miten sitä luulee, että voi toisesta sanoa yhtä sun toista, mutta oma tukki silmässä ei tunnu yhtään miltään.

Minusta Jeesuksen oppi on niin voimakasta rakkauden sanomaa, että se selittää asian kuin asian ja on minusta ainut totuus,...siis rakkaus. Armo on rakkautta ja rakkaus on armoa. Siinä se.

Lue lisää

Tämä Mikaelin kappale sopii hienosti teemaan.



http://www.youtube.com/watch?v=V_xQWOUMW3g

Niin, ja se taas on oikeanlaista rakkautta itseään kohtaan. Kun on armollinen itselleen, niin osaa olla armollinen myös toisia kohtaan. Jeesusksen sanoma on kaikkein vaikein ihmisen toteuttaa. Mieti kuinka kauan ihminen on täällä maapallolla sitäkin asiaa yrittänyt funtsia ja toteuttaa sisäistämättä sitä kuitenkaan niin, että se näkyisi käytännön tasolla, Vieläkin ihminen jaksaa vihata ja sotia.

Todella. Kuka sitten on yrittänyt ja kuka ei. Kyllä se armokin välillä vaikea käsittää on. Monet pahat asiat selitetään pois armolla ja kuvitellaan, että armo takaa sen, jotta voidaan tehdä mitä vaan. Armo voi olla kinkkinen juttu ja se voi olla kadoksissa, kätkettynä ja vaikeasti saavutettavissa monta kertaa elämässä.

Onko naisen ja miehen peloilla muuten eroa? Pelkäävätkö miehet samoja asioita kuin naiset? Mitä sinä pelkäät? Pelkäätkö kuolemaa?

Yhtäläisiin pelon aiheisiin voi kuulua juuri tuo kuoleman pelko. Se on luultavasti ihmisen suurin ja tyypillisin pelon aihe molemmilla sukupuolilla. "Mies seisoo naisen ja kuoleman välissä-ja useimmiten kuolee juuri tuon ajatuksen vuoksi ennen naista". Mitä tuo tarkoittaa niin kuin käytännössä? Sitäkö, että mies kokee raskaammin esim. eron ja jätetyksi tulemisen ja sen seurauksena miehen elämä lähtee alamäkeen, vai?

No, eihän se nyt noin mene, että miehet tekee naisten työt ja nainen miesten työt :) Eikä muutenkaan mies kuole taakkansa alle yhtään sen aikaisemmin kuin nainenkaan. Taitaa olla nykyään toisinpäin, että nainen todenäköisemmin kaatuu taakkansa alle, kun kaiken kotitöiden ja lastenhoitamisen lisäksi yrittää ansaita vielä perheelle lisäelatuksen, vaikka mieskin käy töissä. Tasa-arvoisesti mies vaatii nimittäin, että naisen pitää ansaita rahaa myös, ei riitä, että nainen hoitaa kodin ja perheen.

Merkitystä tai ei, mutta minuus rakentuu aika paljon tittelin, varallisuuden ja muun omaisuuden varaan nyky yhteiskunnassa. Se määrittää ihmisen tahdot sitä tai et. Sinut arvioidaan sen mukaan tässä yhteiskunnassa kuulutko vähätuloisiin, keskiluokkaan vai hyvätuloisiin ihmisiin. Yhteiskunnan kautta tullut määritelmä lyö leimansa jokaiseen ihmiseen ja yksilön on vaikea rakentaa elämäänsä ja minuuttaan pelkän oman käsityksensä varaan itsestään. Ymmärrät varmaan mitä tarkoitan. Vaikka ulkoisilla asioilla ei ihmiselle itselleen olisi mitään merkitystä sillä on kuitenkin merkittävä vaikutus siihen miten sinut arvotetaan tässä yhteiskunnassa.

Olet oikeassa, että yhteiskuntamme on sairas ja luonnoton, koska ihmisen arvo on mitattu kaiken sen mukaan millä ei loppujen lopuksi ole arvoa, eikä hyötyä kenellekään. Näitä henkilökohtaisia konkursseja on nähty viime vuosina paljon ja se mihin taloudelliseen ahdikoon joutunut voi ajautua. Itsensä ja perheensä tappaminen on tietysti monien tekijöiden summa, mutta jotain se kertoo tosiaan yhteiskuntamme pahoinvoinnista.

On monia tekijöitä, jotka ovat saaneet yhteiskuntamme muuttumaan näin armottomaksi ja yksi syy siihen on juuri tuo ahneus. Mitä vaikutusta on ollut sitten naisten tasa-arvon ajamisella ja naisten yöelämään menemisellä, mikä hinta on maksettu kaikesta siitä, että elintasoa ja omaa egoa ollaan haluttu alkaa nostamaan kaiken turhuuden hinnalla?

Voiko ihminen hypätä tästä oravanpyörästä tuntematta itseään huonommaksi? Riittääkö ihmiselle oma määritelmä omasta arvostaan, vai tarvitseeko hän siihen ulkoapäin tulevaa arvostusta myöskin? Mitä sitten, jos ihminen joutuukin luovuttamaan oman arvonsa ja asemansa esimerkiksi työttymyyden tähden, kuinka kova henkilökohtainen häpeä siihen liittyy ja kuinka suuri merkitys sillä on ihmisen omaan minäkuvaan?

Jep, siis ihminen, joka antaa arvoa myös työn ulkopuoliselle elämälle, kuten perheelle, parisuhteelle, omille mielekkäille harrastuksille, ystäville ja mitä nyt itselle tärkää onkin, pysyy pystyssä helpommin, vaikka joutuisikin luopumaan jostakin tärkeästä minäkuvaa rakentavasta asiasta, kuten työstään.

Tunnen samoin näitä ihmisiä, joiden elämä pyörii vain ja ainoastaa työn ja materian varassa. Ihmettelen, miten jotkut jaksavat alkaa rakentamaan viidettä omakotitaloaan ja aina siinä välissä asua ahtaasti jossakin pienessä kerrostaloloukussa perheineen. Koskaan ei normaalia elämää. Jatkuvaa muuttoa ja ahtautta. Tehdään hirveän pitkiä päiviä ja töitä paiskitaan, että saadaan taas alkaa rakentamaan seuraavaa taloa, ihan käsittämätöntä. Onko niin, että ihmiset eivät tyydy enää mihinkään, kun joku on saatu valmiiksi, näyttää se jo vanhalta ja sitten pitääkin jo saada uusi. Mieletön kierre.

Minun pitäisi pistää vaihtoon autoni, koska sillä alkaa olla jo ikää, enkä enää luota siihen. Autojen hinnat ovat ihan kiitettävän korkealla ja mitään vanhaa käytettyä ei viitsisi tilalle ostaa. Siinä taas yksi "turhake ylellisyys", jota ilman ei tule toimeen, joka on kallis pidettävä ja jonka hinta putoaa jo autokaupasta ulos ajettaessa. Pakko se vaan on olla, kun sitä ilmankaan ei tule toimeen.

Kaikesta muusta voisinkin luopua, mutta autosta en. Mistä tavarasta olisit valmis luopumaan elämässäsi. Olisitko valmis luopumaan autostasi?

Onko sinulla siis tuo sama ajattelu autossasi kuin minullakin, ha. Voi, vitsit, en siis ole ainoa hurahtanut. Kerron aina ystävilleni, kun ne sanoo, että luovu jo tuosta Bemastasi, sanon, että en voi, kun se ajattelee samalla tavoin kun minä ja sillä on sielu. Olen niin kiintynyt tuohon menopeliini, se on hyvä ja vakaa ajettava ja tehoa löytyy, ettei taatusti jää lumihankeen. Ja se on minun näköiseni :)

Se lottovoitto on varattu minulle, kun voittoputkikin on nyt päällä :) Ostan sitten sen mustan maasturimallisen BMW.n. Voin ostaa sinulle kausilipun bussiin :)

Minuuteni ei myöskään ole autosta kiinni, mutta ehdottomasti tarvitsen sitä, enkä voisi tulla toimeen ilman autoa, tai ainakin hirveän vaikeaa se olisi. Minulta ei myöskään ole puuttunut koskaan mitään ja kaiken olen aina saanut aika helpolla, joten vaikea on tietysti kuvitella, millaista on, kun oikein joutuu vyötä kiristämään.

Autofriikkinä tulen silti aina nauttimaan autoista ja autolla ajamisesta, enkä tunne huonoa omaatuntoa, vaikka ilmasto lämpenee ja yksityisautoilua pitäisi vähentää. Narsistista ajattelua, vai mitä?

Minulle yksi lysti on missä havumajassa asun, kunhan minulla on auto allani ja pääsen kulkemaan, koska haluan.

Kyllä tuon maasturin tietysti ottaisin ekana, mutta taitaa olla kalliimpi kuin Bema ja bensasyöppö. Tuo Bemarimalli ei taida olla ihan se malli mitä itse olin ajatellut. Fordikin on hieno, mutta sillä pitäisi päästä ajamaan saksaan kunnon moottoriteitä pitkin. Suomessa en oikein tiedä voiko tuollaisella ajella?

Ilmasto on muuttunut ja sikainfluenssa on täällä, en ole ottanut rokotetta vielä, enkä taida ottaa??? Oletko sinä ottanut rokotteen? Taidan kuolla, jos saan sian.

"terve mieli" kirjoitti:

Kyllä tuon maasturin tietysti ottaisin ekana, mutta taitaa olla kalliimpi kuin Bema ja bensasyöppö. Tuo Bemarimalli ei taida olla ihan se malli mitä itse olin ajatellut. Fordikin on hieno, mutta sillä pitäisi päästä ajamaan saksaan kunnon moottoriteitä pitkin. Suomessa en oikein tiedä voiko tuollaisella ajella?

Ilmasto on muuttunut ja sikainfluenssa on täällä, en ole ottanut rokotetta vielä, enkä taida ottaa??? Oletko sinä ottanut rokotteen? Taidan kuolla, jos saan sian.

Lue lisää

Hitsi, joku troijalainen virus on tunkeutunut koneelleni. En saa sitä pois. Pitää varmaan sulkea koko kone.

Toit sitten matkustajan autojesi mukana! Millähän se troijalainen noista autoista ajeli tänne mun koneelle, Jeepillä, Bemarilla vai Fordilla?, jos hyppäsi Bemarilla mun koneeseen, niin en kyllä sitä osta!

Troijan. JS. Redir ector. ar

Onko vaarallinen vieras?

Narsistiksi ei voi ruveta, mutta narsistiseksi itsekkääksi ihmiseksi voi kylllä ruveta. Luonnehäiriö voi mielestäni olla jo perintönä saatu, geeneissä kulkeva häiriö, eli pieni pallero voi olla jo syntymästään saakka luonnehäiriöinen, mutta se näyttäytyy vasta myöhemmin lapsen kasvaessa.