Vanerioptarin korjaus?

pysy missään pinnassa yksistään, vaan se pitää "liimata" jollain kiinni esim. polyesterihartsilla tai epoksihartsilla ja sittenkään ei ole varmaa pysyminen kun et ole näköjään tietoinen oikeista työskentelytavoista/menetelmistä.

Koko pohja olisi pitänyt laminoida yläreunoihin saakka umpeen ja sitten olisi ehkä pysynyt laminaatti kiinni hieman pidempään, kun vaneri kastuu ja kuivaa siellä laminaatin alla niin silloin tapahtuu irtoaminen.

Ensin olisi pitänyt imeyttää ohennettua hartsia hyvin kuivaan vanerinpintaa ja sitten vasta aloittaa laminointi.

Hio oikeen reilusti paikattavaa aluetta ja laajemmaltikin, niin paljon että siihen ei jää mitään irtonaista pehkuvaneria vaan täysin tervettä puuta. Hae vaikka Bilstemasta epoksia ja mattoa, sitten levität epoksia kerroksen siihen vaneriin, annat vaikka kuivua muutaman tunnin ja laitat uudellen kerroksen epoksia ja samantien sen märän epoksin päälle lasikuitumaton ja lisäät epoksia vielä maton päälle. Jos tariit toisen kerroksen vahvikemattoa niin taas laitat epoksia kohteeseen ja matto siihen heti päälle ja lisäät vielä epoksia ja töpötät sudilla ilmakuplat pois. Sitten kun on kuivunut voit hieman hioa pintaa ja tarvitessa kitata sikeäksi. Sitten kunnon primeri ja vielä pintamaali.

"Yritin korjata vanerioptarini kulmat lasikuidulla mutta lasikuitupaikkaukset irtosivat kesän jälkeen. Mitä tein väärin? Vaneri oli minun mielestäni aivan puhdas ilman ja ilman maalia."
Jos se vaneri on tervettä, niin pyöristä ensin särmät vähintään sentin säteellä.
Hio kaikki pinnat kevyesti, jotta UV:n kovettama ja haurastuttama puukerros poistuu, ja/tai maali/lakka on varmasti poistunut.
Poista hiomapöly huolellisesti, siis todellakin kaikki pöly pois !

Laminoi sitten ohuella kankaalla (max 250 grammaa/neliömetri) ja epoxi hartsilla pintaan kiinni. Vähintään 5cm särmän molemmille puolille on jo riittävä, että pysyy. Tulee kevyt ja hyvä, eikä mene aikaa valtavasti pinnan paklaamiseen sileäksi, niinkuin katkokuitumattojen kanssa säheltäessä varmasti käy. Materiaali menekki on tuossa työssä niin mitätön, että kunnon aineiden kalliimpi yksikkö hinta ei tunnu missään, verrattuna parempaan lopputulokseen ja työajan säästöön. Jos laminoinnin syynä on lujittaminen (eikä esim vapaiden särmien viilujen aukeaminen syvemmälle asti ), käytä 2 kerrosta vähintään sentin limityksillä. Siis niin etteivät molempien kerrosten reunat ole senttiä lähempänä toisiaan missään kohdassa !
Toiseen kerrokseen riittää 3cm limitys särmän kummallakin puolella, mikäli molemmat kerrokset tehdään samalla epoxy erällä, tai ns. ikkuna-ajan puitteissa. (siis ennen kuin ensimmäinen lujite kerros on kovettunut loppuun saakka. Epoxin levytys käy kätevimmin muovilastalla levittämällä, ja kuivan lujitteen päälle astiasta kaatamalla, samalla kuin toisella kädellä käyttää lastaa.
Osta vähintään kilon erä epoxia, ja muista käyttää sopivia kertakäyttöhanskoja, mieluiten useampi päällekkäin ennen epoxin sekoittamista, niin voi nykäistä päällimmäisen pois kun alkaa tuntua tahmealta, niin ei tarvi keskeyttää työtä, eikä (epoxy-) allergiat vaivaa.