Entinten työkaverini kyllä osasi.
Karhun päälle oli osannut päräyttää Juvalla yms.
Karhun päälle oli osannut päräyttää Juvalla yms.
Kuka osaa kunnolla valehdella?
handek
17232
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Totuuren jos kertois kukaan ei uskois,kaunistelemaan oon joutunut.
Mutta ei mun enää kannata,sillä totuuskin minulta on tarua ihmeellisempää,menettäisin vai lopunkin uskottavuuden:)
miten voin olla avuksi
Kukaan enää valehtele.
Muistetaan vain joskus väärin.:)
tuo oli hyvä vastaus;))) Menneestä kun kummasti vaan ne hyvät puolet;))) aika on ainakin Friidulle itselleen tässä suhteessä hyvin armollinen...Friidusta tulee vanha ja höppänä romantikko...ei mitenkään rationallinen ja eikä lainkaan järkevä.....;)))
tsau:Friidu
On joskus apua.:))
valehdella, kai.
Vaikeinta lienee valehdella itselleen.
.
monet tekee sitä myötäänsä. Eivät vain huomaa, Tai siis VALEHTELEVAT senkin itselleen :)
totuus kuin purukumi, venyy ja paukkuu?
Täytyy monesti ihmetellä, kun joku ihan vakavissaan "on olevinaan oikeassa", vaikkei ole sitä lähelläkään.
Toisaalta myös, miten voi arvostella raa'asti toista, huomaamatta hirttä omassa silmäluomessaan. Onko oikea niin muokkaantuva käsite?
Kaikki kai tuohonkin syyllistymme, huomaaamattamme, kuin sanoitkin?
.
Täytyy tunnustaa että olen valehdellut ja tunnen onnistuneeni siinä jokseenkin täydellisesti.
Tämä liittyy viinan valmistukseen,ei pontikkaan vaan paljon hienompaan salaiseen aineeseen.
Menin kakaisen tuttavan kanssa viikonlopuksi kesäasunotooni,tarkoitus oli kalastella ja ottaa siinä muutama olutkin saunan päälle.Tiesin entuudestaan kaverista sen verran että hänelle maistuu väkevämmätkin juotavat,mutta osana juonta,ostin ainoastaan mäyräkoiran evääksi ja näin kyllä heti vieraan silmistä että se ei ollut riittävä paketti.Hän kysyikin ekan olutpullon jälkeen,onko sinulla kylmiössä lisää kaljaa,sanoin että,ei ole,ei yhtään kaljaa.Siinä sitten kävi niin että ehdin itse juoda kokonaista kaksi olutta ja kamu kymmenen.Hän oli aidosti huolissaan juomien suhteen ja kysyi uudelleen,eikö tosiaankaan sinulla ole mitään täällä?
Sanoin että on mutta se on hiukan arkaluntoinen juttu,enkä oikein tiedä uskallanko siitä edes puhua..Häh! mitä sä höpiset,onko sulla jotain?
No hyvä on,kerron,mutta pidät sitten suus kiinni,etkä kerro kenellekkään tästä..Menin keittöön kaapille ja näytin pussia,missä minulla oli mustaa rakeista ainetta..Aktiivihiiltä,sanoi kaveri silmät kirkkaana,ei ole aktiivihiiltä,sanoin minä,vaan tämä aine on ihna jotain muuta.
Laitoin suoatin pussiin vähän jauhetta ja otin raanasta vettä,kaadoin ratin ja suodinpussin yhdistelmästä suoraan pulloon,sitten vaihdoni salaa pullon oikeaan viinaan.Sitten kehoitin häntä maistamaan,hän katsoi minua epäluuloisena,joten maistoin itse ensin,hu,huu,ompa väkevää,pitää kai laimentaa hiukan..Muuta en ehtinyt sitten enää tehdäkkään kun hän sanoi,älä helvetissä,anna tänne ja hän maistoi.Kyllä oli miehen silmä kirkas ja ilme hölmistynyt.Siinä sitä sitten lipitettiin pullo pois..Sanoin hänelle että on tullut aika hävittää se aine,Hän tuumi että jos antaisin sen hänelle,mutta sain perusteltua hävittämisen tärkeyden sillä varjolla että se on laitonta pitää hallussa tällaista ainetta.
Menimme vessaan ja sanoin että tehdään näin,minä laitan vähän kerrallaan jauhetta vessan pyttyyn ja sinä vedät nupista ja sama uudestaan ja uudestaan.Olipa hyvät ilmeet kamulla,hän nimittäin nielaisi tyhjää jokaisella kerralla kun veti pyttyä.Menihän siinä jonkin aikaa hävityspuuhissa,kun laitoin lusikallisen kerrallaan etteivät jäteveden puhditamolla räjäytä koko laitosta ilmaan alkoholihöyryjen vuoksi:)))
Seuraavana aamuna kerroin totuuden,ei ole muuten kaveri kertaakaan soittanut ja ksellyt,jos vaikka mentäis kalaan:)))
Omatunto alkoi kolkuttamaan..
Se lienee tutkittu juttu. Muilla sentään tunteet elävät sen verran että kiinni jää. Psykopaatti on myös tarpeeksi älykäs. Nämä luin kirjasta.
Mahtaako kirjan kirjoittajan olla oikeassa?
Mitä tarkoitit lauseella"muilla sentään tunteet...
tutkinut. Tavallinen ihminen ei pysy esim. kuulusteluissa niin kylmän tunteettomana kuin psykopaatti. Hän on selitysten mestari, juttua syntyy vaikka ihan älytöntäkin ja paikkansa pitämätöntä. Silti mikään olemuksessa ei ilmennä että valehtelisi. On aika vaikeaa normaali-ihmiselle toimia noin, jos oikein asiantutkija tenttaa ja tarkkailee koko ajan.
Kirja oli vankilapsykiatri Hannu Lauerman Pahuuden anatomia. Sieltä löytyy muutakin kiinnostavaa.
Onneksi en kuulu tuohon psykopaattiryhmään,mutta pitänee lukea,jos vaikka oivaltaisin jotain.
Valehteleminen onkin aika helppoa,mutta pokan pitäminen ei,enkä usko vaikka joku olisikin sitä mieltä että totisesta naamasta valehteleva on psykopaatti,sillä sehän on vain yhden tutkijan mielipide,eikä suinkaan kaikki tutkijat ole olleet oikeassa,siitä on paljon todeisteita ja hekin ovat vain ihmisiä..Voisi ajatella niinkin että oikein hyvä pokerin pelaaja on psykopaatti,hänhän tahallaan johtaa harhaan vastustajansa,siis valehtelee,puffaa,vaimikäseoli:)
Ihmisellä on pienen pieniä silmänympäryslihaksia, jotka ovat tahdosta riippumattomia. Niille värähdyksille ei pokerinpelajakaan mahda mitään. Oikein ovelat seuraa niitä. Ei ole kyse sanoista.
Kaikki osaavat riippuu tilanteesta ja kehenkä se kohdistuu
En voi valehdella, mutta olen tavannut töissä kaksi jotka valehtelivat niin paljon, että uskoivat myös luultavasti itse omiin juttuihin tosi mielessä.
Kuuntelin heitä oli hauska kuunnella, kun eivät puheet olleet niitä tavallisia.