Mistä johtuu että kuvien koko vaihtelee n.1 Mt-2.8Mt. Vaikka olen käyttänyt vain optista zoomia. Luulisi että kuvassa on aina samanverran pikseleitä olivatpa nämä sitten minkävärisiä tahansa.
Kuvien koon vaihtelu?
Digimax L60
18310
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Pakkasumenetelmä jpg.
Onko Raw-kuvat aina sitten saman kokoisia ?
Ei nyt Digimaxissa sentään ole raw-kuvausmahdollisuutta. JPEG-pakkaus tekee erikokoisia kuvia kuvan sisällöstä riippuen.
RAW:t on 12,3 – 12, 4 megaa, eli koko hieman vaihtelee (kuvan sivusuhde)
RAW-kuvissakin on yleensä joku pakkaus, esim. 5D mk II:lla koot vaihtelevat varmaan välillä 15 - 25 MB riippuen siitä, mitä kuvassa on.
moni täällä uskoo tietävänsä, että mm. Canonin RAW on pakkaamatonta raakadataa suoraan kennolta t. AD-muuntimelta. Joku taas oli tietävinään, että vain Nikon pakkaa RAW-tiedostoja.
En tiedä mikä pakkausalgoritmi noissa on käytössä, ehkäpä jokin LZW:n tai LZMA:n tapainen. Ei siis mitään JPEG-humpuukia tietenkään.
Sekä Canon, että Nikon pakkaavat RAW-datan. Tosin tätä ennen Nikon tekee mediaanifiltteröinnin ja nollaa mustapisteen alapuoliset arvot.
Nikonin saa ohittamaan filtteröinnin katkaisemalla virran jokaisen kuvan oton yhteydessä sopivassa kohti. Tällöin prosessointia ei tapahdu ja kortille kirjoitetaan vain pakattua raakadataa sisältävä NEF.
Suurin 5D2 raw, jonka olen ottanut: 40.8 MB (42,819,621 bytes)
Pienin: 19.5 MB (20,499,915 bytes)
RAW-kuvia on otettu n. 1000 kpl. Tuosta voisi kait jo sanoa, että 5D2 RAW:ien koko on n. 20-40MB, eikö?
... on käytössä Canonin RAW:issa.
Canonin pakkausta olisi melko helppo tehdä kehittää paljon tehokkaammaksi, tosin laskenta-ajan kustannuksella. Pelkkä spatiaalinen 'pyramidikoodaus', jossa jokainen lohko jaetaan aina neljään pienempään, ja kirjoitetaan erotus huffman-koodattuna antaisi kohtuullisia säästöjä. Aritmeettinen koodaus auttaisi vielä enemmän, mutta laskenta-aika olisi huomattavasti pidempi. Pakkausteho perustuisi erotuksien jakaumaan - keskimäärin suurella osalla pikseleistä olisi pienehkö erotus, joten arvot koodautuisivat tehokkaasti. Tuota voisi tietysti vielä tehostaa PNG/FLAC-tyylisillä prediktoreilla ja eri värikomponenttien välisillä riippuvuuksilla.
Huffman-koodauksen saa toteutettua erittäin nopeaksi laitteistopohjaisena (ASIC) kohtuullisen pienellä, vähän virtaa kuluttavalla porttimäärällä (gate).
Nikon käyttää hyvin lähelle Canonin tyylistä pakkausta, eli huffmannia. Vanhemmissa malleissa (esim. D70) Nikon kvantisoi (vähän kuin posterize-filtteri muunnoskäyrällä) 12-bittisen datan noin 9-bittiseksi. Nykyisinkin Nikon tekee blackpoint thresholdin, mediaanisuodatuksen ja ilmeisesti taajuussuodatuksia värikohinan vähentämiseen. Valitettavasti nämä tapahtuvat digitaalisina ennen raakakuvan tallennusta, poistaen kuvasta informaatiota.
LZ- ja johdannaiset ovat huonoja luonnollisten kuvien pakkaukseen, koska toistuvia merkkijonoja ei juuri löydy.
Kuvattava kohde vaikuttaa datamäärään. Ota maisemakuva ja sitten kuva valkoisesta kopiopaperista samalla polttovälillä, tiedostokoko on erittäin todennäköisesti erikokoinen.
Polttoväli ei vaikuta pätkääkään. Ainoastaan sillä on merkitystä minkä kenno näkee.
selvää mitä laajempi väriskaala sitä enemmän dataa josta seuraa isompi kuvan
tiedostokoko.
Vaikuttaakos tuo RAW-kokoon? Adobessa on isompi väriskaala mut tallettaako esim. 50D aina 14-bittiä per pikseli riippumatta valitusta väriavaruudesta? Eipä oo tullut kokeiltua mut kyllä noi RAW-koot vaihtelee kuvan sisällön mukaan. Joten jonkinlainen kompressio siinä CR2-filessä on.
Onko kirjoittamani lyhyt lause liian vaikea sinulle Canonistille?
jos ottaa kuvan esim järveltä jossa yksi vene ja toisen kuvan jossa 100 venettä niin eron huomaa..
Kennolta luetut arvot ovat sellaisenaan. Jopa kennon reunoilta tulevat roska-arvot ovat mukana.
Kuvaa on hiukan pakattu. Jotkut kuvat pakkaantuvat helpommin kuin toiset. Joidenkin kameravalmistajien kameroissa myös RAW-kuvia pakataan vaikka nimestä voisi luulla toisin.
On niitä RAW:eja pakattu, mutta häviöttömällä (lossless) pakkauksella. Pakkausta on kahta sorttia: esim. jpeg-pakkaus heittää vaikeasti havaittavaa tietoa pois, eli pakkaus on häviöllistä. Toisaalta esimerkiksi ZIP-pakkaus palautuu täysin alkuperäiseen muotoon. Tätä kutsutaan häviöttömäksi. RAW-kuvissa käytetään tätä jälkimmäistä muotoa.
Etu on selvä: laatu on täysin sama kuin pakkaamattomalla, kuvaa muistikortille kirjoittaessa kuluu vähemmän aikaa ja kortille mahtuu huomattavasti enemmän.
Alkuperäinen, pakkaamaton, data palautuu viimeistä bittiä myöten 100%. Ellei kamera ole ohjelmallisesti muokannut digitaalista RAW-dataa ennen kortille tallentamista, kuten esim. Nikon on katsonut parhaimmaksi tehdä.