moi! jos mulla pyörii itsemurha-ajatukset melkein päivittäin päässä, niin olenkohan masentunut? en tee itsaria koska en uskalla ja en halua jättää äitiäni tänne suremaan. olen huomannut että ne läheisimmät ihmiset ovatkin niitä pahimpia vihollisia enkä luota enää kehenkään. tai nyt kyllä juksasin, luotan kyllä äitiini, mutta olis kiva jos niitä luotettavia ihmisiä olis muitakin. elämä tuntuu välillä tosi paskalta. mua ei saa kenellekään asiantuntijalla puhumaan vaikka maksettais, joten olen miettinyt että jos lääkkeet voisivat auttaa. kirjottaako ihan normi lääkärisetä reseptin vai onko pakko mennä juttelemaan johonkin ennen kun saa lääkkeitä?
when nothing goes right - go left..eli haluan lääkkeitä
miltsiiii
2109
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Normilääkärisedät ja -tädit toki kirjoittavat onnellisuuspillereitä. On tavallista lähteä liikkeelle citalopramilla. Jos itsemurha-ajatukset eivät ala väistyä, siirrytään tujumpiin troppeihin. Sellaisia voisivat olla Cipralex ja Efexor. Veikkaan että käyt lääkärissä ja saat reseptin käteen. Lääkitys on ensisijainen ja usein ainut tapa hoitaa masentunutta.
Entäpä jos pelkkä puhuminen auttaisi sinua? Ehkä jo muutaman käynnin jälkeen alkaisit kokea itsesi ja elämäsi arvokkaaksi. Uskoisit olevasi hyvä ja sellaisenaan rakastettava.
mä en ala ventovieraille puhumaan mitään. mua ahdistaa pelkkä ajatus koko psykiatrilla käymisestä. eikä se puhuminen sillon auta kun paskaa tulee koko ajan niskaan joka tapauksessa. mutta kiitos kuitenkin:) mä olen lukenut että moni on lihonut tolla citalopramilla..se ei kyllä kohenna mun mielialaa jos mulle käy niin.
mitähän tollaset lääkkeet muuten maksaa? olen opiskelija eikä mulla oikeen sitä rahaa niin kamalasti ole kun ei ole paljon töitäkään. kyseleekö lääkärisetä tai täti sitten paljon henkeviä? olen tosi huono puhumaan sellasista vieraille..sellanen ahdistaa.