eivät osaa sitä kaivatakkaan. Monet liitot loppuu ennen lapsen 3 v syntymäpäivää, joten kun lapsi on 7 v hän ei isästä muista oikeesti mitään, niin ei hän osaa kuvitella, millaista olisi asua kun olisi isä ja äiti.
Monet lapset ovat asuneet vain äitinsä kanssa, joten muistikuvaa siitä, mitä isän kanssa on tehty ei ole.
Heille isä on vieras, eikä lapsuuden aikainen turva.
Meillä isot lapset menettivät isänsä vasta kun olivat koulussa, mutta nuorimmainen alle kolmivuotiaana, ja näin ollen ei ole paljon pienenä ollut isän kanssa, eikä tehnyt hänen kanssaan juttuja, Ei osaa sitä kaivattakkaan. Sillai helpolla nuoremman kanssa päässyt, kun ero isästä ei ole ollut vaikeaa, niinkuin vanhempien lasten kanssa.
Nuorempi ei ole koskaan hiihtänyt isän kanssa, ei luistellut, isä ei ole viettänyt samallalailla aikaa kuin vanhempien sisarustensa kanssa. Nuoremmalla ei mitään muistikuvaa, mitä olisi isän kanssa tehnyt.
Kun mies tuo lapselle joululahjan, otta hän se ovenraosta ja sanoo kiitos, ja ovi kiinni. Ei siis mitään tunteita isää kohtaan, koska ei ole niitä päässyt koskaan kehittämäänkään.
Onneksi menetti isänsä niin nuorena, ettei tarvi selitellä miksi isä jätti.
Vanhempien lasten kanssa oli vaikeeta, kun he kaipasivat isää kauan kauan, eikä isä halunnut enää elää lastensa kanssa. Kaipaus ja ikävä oli syvä, mutta se kun ei auta.
Nuoremmalle isän malli on se että lapset asuu äidin kanssa, ja isä asuu muualla. Tai siä ja isä... miksi tuota nyt kutsuisi, eihän sitä isäksi voi sanoa kun isä sanalla on toinen merkitys.
Monet lapset ovat asuneet vain äitinsä kanssa, joten muistikuvaa siitä, mitä isän kanssa on tehty ei ole.
Heille isä on vieras, eikä lapsuuden aikainen turva.
Meillä isot lapset menettivät isänsä vasta kun olivat koulussa, mutta nuorimmainen alle kolmivuotiaana, ja näin ollen ei ole paljon pienenä ollut isän kanssa, eikä tehnyt hänen kanssaan juttuja, Ei osaa sitä kaivattakkaan. Sillai helpolla nuoremman kanssa päässyt, kun ero isästä ei ole ollut vaikeaa, niinkuin vanhempien lasten kanssa.
Nuorempi ei ole koskaan hiihtänyt isän kanssa, ei luistellut, isä ei ole viettänyt samallalailla aikaa kuin vanhempien sisarustensa kanssa. Nuoremmalla ei mitään muistikuvaa, mitä olisi isän kanssa tehnyt.
Kun mies tuo lapselle joululahjan, otta hän se ovenraosta ja sanoo kiitos, ja ovi kiinni. Ei siis mitään tunteita isää kohtaan, koska ei ole niitä päässyt koskaan kehittämäänkään.
Onneksi menetti isänsä niin nuorena, ettei tarvi selitellä miksi isä jätti.
Vanhempien lasten kanssa oli vaikeeta, kun he kaipasivat isää kauan kauan, eikä isä halunnut enää elää lastensa kanssa. Kaipaus ja ikävä oli syvä, mutta se kun ei auta.
Nuoremmalle isän malli on se että lapset asuu äidin kanssa, ja isä asuu muualla. Tai siä ja isä... miksi tuota nyt kutsuisi, eihän sitä isäksi voi sanoa kun isä sanalla on toinen merkitys.
Vastaukset 1
Vanhimmat
siis tekstilläsi sitä, ettei lapsi muista sitä elämää, kun isä vielä asui yhdessä muun perheen kanssa? Sain aluksi sen käsityksen, että lastesi isä on kuollut kun kirjoitat "menettivät isänsä". Kyllähän heillä on edelleenkin isä ja mahdollisuus olla hänen kanssaan tekemisissä sitten vaikka myöhemmin, jos isällä ei kiinnostusta lapsiaan kohtaan tällä hetkellä ole. Vai onko isä tekemisissä lasten kanssa? Tekstistäsi ainakin saa sen kuvan, etteivät näe kuin silloin kerran vuodessa jouluna kun isä tuo paketin oven raosta.
Itse olin 5-vuotias kun isäni ja äitini erosivat, enkä ole koskaan kokenut, että se olisi ollut huono ratkaisu. Varsinkaan nyt aikuisena en ymmärrä miten ovat alunperinkään yhteen päätyneet, niin erilaisia ihmisiä ainakin nykyään ovat. Isääni näimme lapsina joka toinen viikonloppu ja lomilla ja se on ollut mielestäni ihan riittävä määrä. En siis muista ollenkaan sitä elämää, kun isä vielä asui yhdessä meidän muun perheen kanssa, mutta ei siitä mitään traumoja ole jäänyt.