Siis onko mahdollista? Meillä ei ole pettämistä tai muuta takana, mut muuten on suhde loppupisteessä, niin miten onko ketään joilla sude eksän kanssa onnistuu? Ero on meille väistämättä tulossa, mietin tätä asiaa vain lasten kannalta, että olisi hyvä jos olisi vanhemmilla hyvät välit, erotessa.
Eksän kans hyvissä väleissä??
S.P.77
23472
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Siihen saakka kunnes lapsesi isän uusi nainen alkaa pätemään lapsen kasvatusasioissa ja pidät puolesi.
Pätemään lapsen kasvatusasioissa???
Pidät puolesi???
Ellei exäsi ole täysin tollo (ei ilmeisesti jos olet hänen kanssaan lapsia tehnyt), hän luultavasti keskustelee uuden puolisonsa kanssa kasvatusasioista yhdessä...
Minä neuvoisin pikemminkin miettimään lapsen parasta ja lapsen tunteita kuin "pitämään puolesi"...
exä luultavasti keskustelee uuden puolisonsa kanssa kasvatusasioista yhdessä... ja paskat, sanon minä.
Niin kauan kaikki sujuu hyvin exän kanssa kunnes uusi nainen on kotiutunut suhteeseen.
taidat olla uusinyksä, kun puhut puutaheinää.
vaimonsakaan kanssa lasten kasvattamaisesta, eikös avioliitossa ne kasvatus asiat jää yleensä äidin harteille? Miksi hän alkaisi uusionsa kanssa niistä puhumaan? Puuta heinää soperrat, sanon minä.
Minulla (ja uusioperheelläni) on hyvät välit exääni (ja hänen uusioperheeseensä). Emme ole mitään ylimpiä ystäviä, mutta asiat hoituu, ei ole riitaa ja lapset ovat onnellisia.
Annat luvan (tosissasi) itsellesi ja tulevalle exällesi mennä elämässä eteenpäin, kyllä homma voi toimia.
Tsemppiä sinulle!
hyvät ja puhuimme lähes päivittäin puhelimessa, ja lapset olivat innoissaan aina menossa isälle monta kertaa viikossa, kunnes uusi suhde tuli ja pilasi kaiken. Enää emme olleet puheväleissä eikä lapset menneet tai voineet mennä isän luo.
Miehestä tuli niin kylmä meitä kohtaan, että se oli uusi piirre hänesä, jollaista kukaan ei ollut koskaan hänessä nähnyt.
Tänäpäivänä mies ei ole lapsiaan nähnyt vuosikausiin ja hyvästä isästä tuli välinpitämätön omia lapsiaan kohtaan, mutta tämän eukon kakarat taas ovat meidän ex isän kanssa päivittäin.
Veikkaan, että niin käy usealle. Niin täälläkin yhdessä viestissä todetaan sama asia. Uusi nainen kun ilmestyy kuvioihin, kaikki hyvätkin asiat muuttuvat huonoiksi ja loppuu kokonaan.
pisti vain silmään
ihme kui ei kirjoittanut että minun lapseni
ansaitse. Tuommoisen miehen päänsisällä ei ole yhtikäs mitään, eikä tuommoista miestä edes kannata surra. Parmpi vaan kun lähtee, ettei loukkaa lapsiaan enempää. Minä en kaipaisi yhtään, ja sylksin jos vastaan tulee.
tämänkin asiallisen aloituksen käännettyä ex-miehesi uuden puolison haukkumiseksi.
Eikö sinun maailmassa ole tosiaan mitään muuta kuin exäsi uusi?
Täyttää koko pääsi ja koko päiväsi?
lapsille?
Ei lapset ole tyhmiä, he huomaavat kyllä aika nopeasti missä on vika, ettei isä enää tapaa heitä.
sillä niinhän se yleensä menee. Valppaasti kun luet ajatuksen kanssa näitäkin viestejä täällä, suurin osa sisältää exän ja lasten haukkumisen. Eikä se haukkuja ole se ex mies. Miksi siis nyksä voi vapaasti suoltaa haukut miehen exää ja lapsia kohtaan, jos sitä ei saisi miehen exäkään tehdä?
on jonkun exä ja omasta mielestään hän on maailman paras ex-vaimo ja nyx-vaimo, ja nyxmiehensä exä on maailman kamalin kalkattaja-exä. Kalkattaja-exä taas omasta mielestään hän on sopuisa ja ihanteellinen ex-vaimo ja tulisi hyvin toimeen nyksän kanssa jos nyksä olisi yhtä ihana kuin hänkin :D
nyxexnykseksxnykseksäexnyksäexexnyksex. kolme viimeistä kirjainta on kai asian ydin?
Olen sekä ex ja minulla on nyx, mutta minulla ei ole nyksän exää vaivoinani, olin kaukaa viisas ja otin lapsettoman sinkkupoikamiehen :D
kun aina vika on olevinaan siinä lasten isän uudessa naisessa. Meillä ainakin tilanne täysin päin vastoin. Itse olen suhteessa miehen kanssa, jolla kaksi lasta. Alusta asti olen lasten kanssa tullut hyvin toimeen ja lapset otetaan aina huomioon esim. matkoja ym. mietittäessä ja silloin kun lapset ovat meillä, heihin kiinnitetään huomiota ja heidän kanssa touhutaan. Isä haluaisi olla lastensa kanssa enemmänkin, mutta lasten äiti ei ole tähän suostunut.
Nyt lasten äiti on löytänyt uuden miehen ja on puolen vuoden seurustelun jälkeen menossa tämän kanssa naimisiin ja muuttamassa nykyiseltä paikkakunnaltaan toiselle puolen suomea tämän miehen perässä. Lapset eivät voi sietää äidin uutta miestä ja ovatkin nyt sanoneet muuttavansa meille asumaan. Lisäksi sanovat aina meillä olleessaan, että kun äiti ja tämän uusi mies ovat yhdessä, niin on kuin heitä ei olisikaan ja vanhempi lapsista sanoo, että tuntuu kuin he olisivat nykyään äidille vain tavaroita, jotka voi omistaa.
Eli tässä taas näkee, ketkä näillä palstoilla käyvät kirjottelemassa. Katkeroituneet entiset vaimot ja lasten äidit, jotka ei millään halua nähdä itsessään vikaa vaan kaiken on johduttava lasten isän uudesta naisesta.
Moni taitaa kuvitella, että tämä uusi nainen yrittää jotenkin viedä lapset äidiltään tai yrittää korvata häntä. Itselleni ainakin on ollut alusta asti selvää, että minä olen lasten isän uusi naisystävä, en suinkaan mikään varaäiti. En halua astua lasten äidin varpaille, koska kenelläkään ei sellaiseen ole oikeutta, vaikka ei tätä lasten äitiä sietäisikään. Olen nytkin tehnyt lapsille selväksi, että heidän muuttaessaan meille, saavat kyllä olla äitinsä luona niin paljon kuin tahtovat ja on mahdollista koulunkäynnin kannalta. Lasten äiti on kuitenkin lasten äiti ja mielestäni lasten suhdetta molempiin vanhempiinsa pitäisi kannustaa.
Okei, saattoipa asia hypätä hiukan sivuraiteille, mutta pääpointti oli kuitenkin se, että ei kaikki uudet vaimot tai naisystävät ole todellakaan mitään paholaisia, jotka yrittävät tuhota kaikin keinoin lasten ja vanhempien välit. Eli jos ei yleistettäisi... :(
mitä tämä on, usein täältä luettua; "meidän ex isä". Isä ei ole ex lapsilleen vaan puolisolleen. Meidän isä, kenen meidän, eikö lasten äidillä ole oma isä, meidän isä,,, heh heh.
Meillä pieni tyttö 3,5v. Ei ole pettämistä takana, eikä nykyään kummallakaan uusia kumppneita. Helpottaa elämää ja lasten asioista sopimista, kun pystytään puhumaan ja näkemäänkin.
Meillä on hyvät välit, mutta se on vaatinut minulta hampaiden yhteen puremista, tekohymyn opettelemista, noyryyttä, ylpeytensä nielemistä jne. Exä otti ja vaihtoi ihanan perheemme toiseen naiseen ja perusti uuden perheen. Mies tottaikai onnellinen, me lasten kanssa hukassa ja surun murtamia. Lapsille perheneuvolasta apua, itse yritin selviytyä. Katkeruutta, vihaa ynnä muuta sydämessä. Lasten hyvinvoinnin takia kaikki nuo yllä mainitsemani on ollut pakko opetella exää ja uusikkoaan, lastaan sekä exän perhettä kohtaan, että heillä olisi hyvä ja onnellinen elämä. Exä heittelee millon mitäkin ja sanoo mitä sylki suuhun tuo, arvostelee, muuttelee tapaamisia yms. mutta eikun tekohymyä kehiin ja "otan mielipiteesi huomioon, ajattelen asiaa, tottakai voit jättää tapaamisen väliin tällä kertaa, eihän minulla mitään erikoista ollut suunnitteilla" jne. Näin exällä on erittäin vahva kuvitelma että "tulemme toimeen". Eräänä päivänä sitä huomaa että itsellä onkin oikeastaan ihan mukava elämä, eikä enää jaksa välittääkkään.
Aito "toimeen tuleminen" vaatii molemmilta osapuolilta oikeaa välittämistä toisesta ihmisestä, haluttomuutta loukata tai satuttaa.
tultu ikinä toimeen sen jälkeen kun tapaamiset meni oikeuteen eikä ikinä tullakkaan...Kelju juttu lasten kohdalta mutta parempi niin kuin jatkuvaa rautalangan vääntämistä joka asioista.ps...oon muuten uusimman version mukaan sitten kiristäjä,kun yritin kolme vuotiaan lapsen tavata isovanhempiaan,koska viime tapaamisesta oli noin2v....Miksköhän välit ei oo jees,,
Meillä ei ole mitään ongelmia välejen, puhumisten eikä tapaamisten kanssa.
Lapsi sopii äitinsä kanssa milloin ja kuinka usein tapaavat,
ilmoittelevat sitten minulle hyvissä ajoin että voin järjestää kyydin.
Kyseessähän ei ole minun "vapaa" vaan lapsen oikeudesta tavata etävanhempaansa,
toisin kuin kuvassa jonka saa näistä katkerista kirjoituksista joilla kylvetään riitaa
ja eripuraa sekä ei haluta olla väleissä.
Kummallakin meistä nykyään on uudet "puolisoehdokkaat" kuvioissa eikä
se ole puolin ja toisin tuottanut ongelmia.
Eikä se ex mikään paska ole niinkuin täällä usein toitotetaan, ex on joskus
ollut se rakas ihminen, mutta asiat vaan on jossain välissä mennyt toisin
mitä olisi toivonut, ikävä kylläkin, mutta molempien elämä jatkuu eteenpäin.
on hyvät siihen asti kun uusio tulee miehen reviirille, silloin alkaa tapahtua ja huiskis vaan, miehen ex vaimo ja lapset ovat menneen talven lumia.
Meillä se kävi niin nopeesti että edellisenä päivänä vielä puhuimme kasvotusten pihalla. Seuraavana iltana tuli teksiviesti, " hei, en tahdo loiukata sinua, mutta häipykää elämästäni, painukaa helvettiin, olette pilanneet mun elämän... että olin huuli pyöreenä kun luin, että lasteni isä kirjoitti tuollasen viestin että lapset olisivat pilanneet hänen elämän!
Me olemme eksäni kanssa hyvissä väleissä( erosta 12v), mikä käsittää lapsen asioiden hoitamisen ja hänen hyvinvointiinsa liittyvät asiat. Muuta yhteyttä emme pidä, emmekä tapaa kuin lapsen "vaihdossa" ja lapsen juhlissa. Asumme eri paikkakunnilla. Kasvatuslinjat ovat samanlaiset ja luotan ex-mieheeni isänä täysin, luotan hänen kykyynsä huolehtia lapsestamme ilman minua. En siis soittele perään ja vaadi itseni läsnäoloa tapaamisiin, tosin lapsi on jo vanhempi, mutta en tehnyt niin edes kun hän oli alle 2v kun erosimme.
Ex-mieheni on erittäin hyvä isä meidän yhteiselle ja lapsemme siasruksille myös.
Meidän kyky hoitaa oman lapsemme asioita ei hävinnyt mihinkään vaikka exäni kohtasi elämänsä naisen, jonka kanssa elää nyt perheenä. Lapsemme viihtyy hyvin toisen perheensä luona, rakastaa sisaruksiaan ja isäänsä paljon. Exäni uusi puoliso on lämmin, rehti ja aikuinen ihminen. Minkäänlaista syrjimistä enkä sorsintaa ole hänessä huomannut. Olemme tavanneet muutamia kertoja (suku tilaisuuksissa).
Joten se isyys ei häviä minnekkään vaikka uusi astuu kuvaan, jos häviää niin syy on ISÄSSÄ, ei uudessa puolisossa. Exäni ei ikinä käännä selkää lapsilleen, ei naisen eikä minkään muunkaan takia.
Olen itsekkin uudessa suhteessa, ei yhteisiä lapsia, emmekä asu yhdessä, mutta miesystävälläni on kaksi lasta. Tapaan heitä säännöllisesti ja tulemme juttuun ihan hyvin. Joten teoria siitä että kun: uusi astuu kuvioon lapset saa jäädä, ei pidä paikkaansa.
Kiitos asiallisesta palautteesta!
Ihana kuulla että voimme mekin onnistua, tietenkin se vaatii myös meiltä paljon. Mistäänhän ei voi etukäteen mennä vannomaan... :D
sopikaa lapsen isän kanssa vuoroviikkohuolto, ei elatusmaksuja ja lapsilisät puoliksi. Silloin puhutaan kaipaamastasi asiallisuudesta.
Jos lapsia on tasaluku, jakakaa lastenne lähihuoltajuus puoliksi siten että lapset kulkevat vuoroviikoin isälle ja äidille, lapsilisät yh-korotuksin saa molemmat ja mahdollisen asumistuen ja työttömyyspäivärahan lapsikorotuksen myös molemmat.