Meillä on meneillään sijaisperheprosessi tyttäremme 7-vuotiaasta lapsesta. Olemme siis isovanhemmat, noin viiskymppisiä ja minä eli isoäiti, sanoin keväällä itseni irti pitkäaikaisesta työapaikastani ja sain 18kk tukipaketin työnantajalta. Samalla tyttäreni sairastui vakavasti ja myös huume-epäilyjen vuoksi lapsi muutti luoksemme pikasijoituksena äidin mennessä huonoon kuntoon.
Olemme hoitaneet siis lasta ja isänsä luona hän on joka toinen viikonloppu. Kaikki on sujunut mielestämme hyvin ja rakastamme lasta yli kaiken. Elämä on järjestetty niin että pojalla olisi mahdollisimman normaalit ja turvalliset kotiolot.
Ongelmia tuoltta ekaluokkalaisen lukeminen. Emme oikein osaa häntä opettaa koska kirjaimetkin lausutaan nykyisin eri tavalla kuin ennen. ;) Mistä saataisiin koulun tukiopetuksen lisäksi apuja tähän? Onko muilla ollut vastaavia ongelmia?
Toinen asia joka askarruttaa, on mahdollinen ansiosidonnaisen menettäminen tuossa syksyllä jos en saa työpaikkaa ennen sitä. Vaikuttaako sijaislapsesta saatu korvaus ansiosidonnaiseen? Asuntovelan vuoksi myös raadollisesti ajateltava raha-asiat kun talouteen on muuttanut yksi kasvava ihminen lisää.
Missä yleensä sijaisvanhemmat käyvät keskustelua ja mistä saa asiallista infoa ja neuvoja käytännön asioihin? Pesäpuusta?
Mukavaa talven jatkoa kaikille vanhemmille.
Olemme hoitaneet siis lasta ja isänsä luona hän on joka toinen viikonloppu. Kaikki on sujunut mielestämme hyvin ja rakastamme lasta yli kaiken. Elämä on järjestetty niin että pojalla olisi mahdollisimman normaalit ja turvalliset kotiolot.
Ongelmia tuoltta ekaluokkalaisen lukeminen. Emme oikein osaa häntä opettaa koska kirjaimetkin lausutaan nykyisin eri tavalla kuin ennen. ;) Mistä saataisiin koulun tukiopetuksen lisäksi apuja tähän? Onko muilla ollut vastaavia ongelmia?
Toinen asia joka askarruttaa, on mahdollinen ansiosidonnaisen menettäminen tuossa syksyllä jos en saa työpaikkaa ennen sitä. Vaikuttaako sijaislapsesta saatu korvaus ansiosidonnaiseen? Asuntovelan vuoksi myös raadollisesti ajateltava raha-asiat kun talouteen on muuttanut yksi kasvava ihminen lisää.
Missä yleensä sijaisvanhemmat käyvät keskustelua ja mistä saa asiallista infoa ja neuvoja käytännön asioihin? Pesäpuusta?
Mukavaa talven jatkoa kaikille vanhemmille.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Sijoitetusta lapsesta maksettu hoitopalkkio ja kulukorvaus eivät vaikuta ansiosidonnaiseen päivärahaan. Saatu korvaus on palkkiota, ei palkkaa. Tuo on kyllä totta että asioita on ajateltava myös rahallisesti kun perhe kasvaa.
Tuosta lukemisesta en olisi vielä huolissani. Lapset kehittyvät niin eri tahtiin ja toiset oppivat lukemaan paljon aikaisemmin kuin toiset. Jos lapsi saa koulussa tukiopetusta niin eiköhän se riitä. Elämässä pitää olla muutakin kuin jatkuvaa lukemisen opettelua. Sitten jos opettaja on huolissaan niin hän osaa varmaan järjestää myös apua asiaan.
Jos kuulut Perhehoitoliittoon niin pääset sosiaaliportin sivulla olevaan sijaisvanhempien keskustelusivulle. Keskustelu siellä on valitettavan hiljaista ja uusia viestejä tulee tosi harvoin. Perhehoitoliittoon kuuluu automaattisesti jos on jäsenenä jossain perhehoitajien yhdistyksessä. Paikkakunnallasi tai jossain siinä lähellä on varmaan yhdistys johon sen alueen perhehoitajat ovat liittyneet. Perhehoitoliiton sivuilta saa kyllä tietoa ja sinne voi myös soittaa jos on ongelmia. Vertaistukiryhmiä on monella paikkakunnalla ja niitä kannattaa kysellä sijoituksen hoitaneelta sos.työntekijältä.
Hyvää talven jatkoa sinulle ja kasvaneelle perheellesi.
Yllättävän usein törmään asenteeseen, ettei sijoitettujen lasten koulunkäynnillä nyt niin ole väliä. Olen ehdottomasti toista mieltä. Hienoa, että seuraat lapsen lukemaan oppimista.
Tiedän nuoria, joita on pidetty perhekodeissa 18 vuotiaaksi sillä perusteella, että peruskoulu on vielä kesken. Nurinkurista, sillä usea on sijoitettu mm. kouluvaikeuksien vuoksi - jota ei sitten sijaishuollossa saadakaan kuntoon.
Lukemaan oppiminen antaa lapselle itsetuntoa ja kokemusta osaamisesta ja itsenäisyydestä. Olen itse opettanut muutamia lapsia lukemaan ja tukenut erästä äitiä lapsesa lukemaan opettamisessa. Meillä oli sellainen strategia, että lapsi teki joka ilta vanhempansa kanssa tiettyjä tehtäviä noin 5 -10 minuuttia. Eikä kauaakaan, kun lapsi jo luki. Tässä tapauksessa perheen nuorempi oli oppinut ennemmin lukemaan - joten oli hienoa, että vanhempikin oppi.
Lähinnä kysymys on siitä ettei poika jaksa keskittyä mihinkään kovin pitkään. Opettaja on ihana ja eilen viimeksi keskustelimme asiasta ja hän ehdotti kuraattorin lisäksi psykologin vastaanottoa että esim. ADHD saadaan pois suljettua.
Luemme yhdessä joka ilta kirjaa ja yritän antaa hänelle mahdollisuuden lukea jonkin helpon sanan sieltä täältä. Tukiopetusta saa ja erityisopettajan nyt ennen kevättä tekemään tehtäviä hänen kanssaan jos ei jaksa keskittyä tunnilla.
Emme oikein osaa sanoa, johtuuko tämä rauhattomuus tästä tilanteesta, varhaislapsuudesta vai periytyvää. Isänsä oli kuulema ollut samalainen lapsena. Perinyt myös unissakävelyn isältään.
Mahdollinen koulun vaihto tulee eteen syksyllä jos meidät hyväksytään sijaisvanhemmiksi ja yksi mahdollisuus on että poika kävisi ekan luokan uudestaan ja saisi niitä onnistumisen iloja myös äidinkielessä. Mutta katsotaan nyt miten tämä tästä jatkuu.
Muuten: Kuinka paljon annatta lapsen katsoa piirrettyjä tai lasten ohjelmia tai pelata /vrk tuon ikäisenä?
Kiitos kaikille vastanneille.
Meillä on hyvin levoton ekaluokkalainen ja hän katsoo telkkaria tunnin päivässä; eli kakkosen lastenohjelmat alkuillasta. Tieto- ja pelikoneella hän ei pelaa arkisin ollenkaan, viikonloppuisin peliaika on 30 minuuttia per päivä. Ja yleensä 15 minuuttia kerrallaan.
Tuo ekaluokan kertaaminen ei ole ollenkaan huono juttu. Ja varsinkin siinä tapauksessa jos lapsi vaihtaa koulua. Meillä yksi lapsista on kerrannut toisen luokan ja se todettiin erittäin hyväksi ratkaisuksi. Lapsi pääsi rauhalliseen luokkaan josta löytyi kavereita heti ja sieltä löytyi myös se oppimisen ilo. Nyt on seitsemännellä ja koulun käynti sujuu paremmin kuin hyvin. Eli ei aina kannata hylätä tätä vaihtoehtoa vaan miettiä sitä ihan vakavasti.
Mielestäni tuo ekan luokan kertaaminen olisi todella hyvä juttu. Olen itse erityisopettaja ja päivittäin työssäni kohtaan lapsia, jotka oppivat kaikki niin kovin eri tahtiin:) Todellista lapsesta välittämistä onkin se, että lapselle, joka tarvitsee lisää aikaa, sitä myös annetaan. On surullista, että toiset vanhemmat ja opettajatkin väen väkisin haluavat pitää lapsen samassa rytmissä kuin luokan muut lapset. Aikaa ja kannustusta ilman painostusta, sitä lapsenne nyt kaipaa:) Voisit vaikka halutesssi kysäsitä opettajalta muutamia vinkkejä, joiden avulla voitte pojan lukemista harjoittaa kotona. Hän varmasti mielellään enuvoo esimerkiksi miten sanat nykyään äännetään jne.
Paljon onnea kasvaneen perheenne johdosta:) Ihanaa että lapsukainen pääsi teille isovanhemmille:)
Meille sijoitetuista lapsista yksi ei oppinut millään lukemaan ja hänen kohdallaan päädytiin myös ekaluokan kertaamiseen, joka osui myös paikkakunnanvaihdoksen yhteyteen eli pääsi aloittamaan uudella paikkakunnalla ensimmäisen luokan. Kaikki on sujunut todella hyvin, vaikka lapsella onkin oppimisvaikeuksia. Erityisopettajan ja kouluavustajan apu on ollut tärkeää ja koulu sujuu nyt neljännellä luokalla varsin hyvin.
Meillä on sellainen sääntö, että alaluokkalaiset katsovat TV:stä vain lastenohjelmia ja luonto-ohjelmia. Tunti päivässä television katselua ja tietokonetta tai pelikoneita käytetään vain harvakseltaan, ei edes joka viikko ja siinäkin tunti/kerta on aikarajana. Ulkoilu ja harrastukset, sekä leikkiminen täyttävät pienten koululaisten vapaa-ajan ja koska sellaista vaihtoehtoa ei ole, että voisi asettua TV:n tai muun koneen ääreen, niin lasten aika kuluu oikein hyvin mm. lukiessa, piirtäessä, legoilla leikkiessä ja harrastuksissa.
Voi kuinka ihania vastauksia on tullut. Kiitos niistä!
Poika saa nyt äidinkieleen ja juuri lukemiseen tukea sekä erityisopettajalta, tukiopetuksessa, läksykerhossa, apuopettajalta (vai mikä se on, kun luokassa on diabeetikko ja hänellä avustaja joka auttaa tarvittaessa myös muita oppilaita?). Lisäksi opettaja on ottanut todella hienosti huomioon pojan erityistarpeet ja onneksi luokalla ja pari muuta poikaa joilla on vaikeuksia oppia lukemaan. Läksyt ovat hieman helpompia heille. Kotona pieni lukukappale luetaan aina viiteen kertaan ja yritän rauhoittaa tilanteen niin ettei mitään häiriötekijöitä ole. Valitettavan usein koirat alkaa haukkumaan tai ovikello soida tai mies yrittäjänä joutuu vastaamaan puhelimeen jne. Joten sillion katkaisemme hetkeksi lukuhetken ja jatkamme sitten kun tilanne ohi. Kärsivällisyyttä se kyllä koettelee molemmmin puolin. :)
Mihin aikaan 7-vuotiaan pitäisi teidän mielestä olla jo nukkumassa? Meillä nukkumaan menoa aletaan valmistelemaan vähän ennen kahdeksaa. Silloin syödäään iltapala, mennään iltapesuille ja laitetaan yökkäri ja luen hänelle muutaman sivun jotain hyvää kirjaa (näistäkin mielelläni ottaisin vinkkejä vastaan mitä kirjoja voisi kirjastosta lainata) ja sitten iltarukous ja hyvän yön toivotukset.
Tuntuu hieman tyhmältä kysellä viiskymppisenä asioista kun on jo yhden lapsen kasvattanut aikuiseksi mutta kyllä tämä on hieman kuin opettelisi uudelleen pyörällä ajamaan. Onneksi on netti josta saa paljon tietoa.
Tänään mennään katsomaan Disney On Ice-showta. Viime kerralla oli prinsessateema ja se ei oikein kaikilta osin pikkuherraa miellyttänyt. Toivottavasti nyt on enemmän myös pojille katsottavaaa. :)
Hyvää viikonloppua kaikille ja olisi kiva kuulla myös muiden isovanhempien miketteitä joilla on sama tilanne kuin meillä. Tosin kaikki viestit ovat arvokkaita ja luetaan tarkkaan.
Olen tuonut aiemminkin julki asiani, mutta minun läheiseni joutui aikoinaan sellaiseen kolhoosiin, että ainoastaan säilytys oli mahdollista. Tuo paikka oli muka sijaisperhe ja lapsista muka piti huolta kaksi aikuista. Todellisuudessa toinen vanhemmista oli muualla töissä (joskin peitti asian hienosti!). Ja paikalliset viranomaiset eivät välittäneet tilanteesta lainkaan - laittoivat vaan lisää ja lisää lapsia tuohon paikkaan.
Oksettavaa eriarvoisuutta lapsilla! Huonolaatuiset sijaishuoltopaikat on lopetettava! Perhehoitoliitto ajamaan asiaa! Kolhoosit alas! Vieraille esitellyt neliöt eivät paljoa tee vaikutusta, jos sisällä on tyhjiä aikuisia - tai aina ei niitäkään.- On näet paljon tärkeämpää tekemistä!
Hyvältä kuulostaa lukemisharjoittelunne. Ihan varmasti lukeminen siitä alkaa sujua.Pikkuisella on nyt ollut vain ilmeisesti melko paljon elämän muutoksia ja nämä kaikki vaikuttavat hetkellisesti, mutta antaa ajan kulua:) Ekaluokkalaisen on hyvä mennä nukkumaan kahdeksan yhdeksän maissa, koska tuon ikäiset tarvitsevat vielä paljon yöunta. Eli oikein olet tämänkin äidinvaistoillasi järjestänyt:) Luota itseesi, olet varmasti upea vanhempi. Ja vertaistukea kannattaa tosiaan etsiä netistä (tämän palstan taso on hävyttömän huono lukuisten häiriköiden vuoksi, mutta esim. perhehoitoliiton paikallisosastoissa on aktiivista vertaistukea saatavilla ihan kasvatusten), netissä voisin suositella sivuja kuten www.kaksplus.fi tai www.vauva.fi. Molemmilta palstoiolta löytyy monenikäisten lasten vanhempia:)
Lukemisen harjoittelu kuulostaa hyvältä ja uskon, että kunhan lapsen elämä rauhoittuu niin lukeminenkin alkaa sujua. Jokainen oppii omalla ajallaan ja teidän lapsi tarvitsee näihin asioihin nyt enemmän aikaa.
Minä laitan ekaluokkalaisen sänkyyn klo 19.30 ja hän nukkuu 12 tunnin yöunet heräämättä kertaakaan. Joskus perjantaisin on niin väsynyt että menee sänkyyn jo ennen seitsemää ja saattaa nukkua kahdeksaan. Toiset lapset ovat jo vanhempia ja he menivät ekaluokkalaisena sänkyyn kahdeksan jälkeen. Mutta tämä minun nuorimmainen tarvitsee näköjään enemmän unta. On hän kyllä paljon aktiivisempi kuin aikaisemmat sijoitetut.
vaivaa? Eikös tässä ketjussa ole aivan hyvää keskustelua, vai onko erityisopettaja tottunut toisenlaiseen.
Mikä tässäkin ketjussa on mielestäsi hävyttömän huonoa? Olisi kiva tietää? Vai millaista keskustelua erityisopettaja haluaa? Pitääkö Teitä teititellä?
Kiitos kaikista viesteistänne. Asiallisiahan nuo ovat olleet joten ei muodosteta tästä mitään sen suurempaa toraa nytkään.
Joskus minäkin olen törmännyt suomi24-palstoilla varsin ikävää viestintää joten ymmärrän että tuollaisia kokemuksia on monille. Syy lienee siinä että tänne ei tarvitse rekistöröityä.
Jatkan tätä arjen pyörittämistä ja opettelen olemaan uudestaan pienen äiti. Helppoa se ei varmastikaan tule meille olemaan mutta jos terveyttä riittääisi edes tämänkään verran niin eiköhän me pärjätä.
Meidän lapsen luki -vaikeuden takana oli hyvänlaatuinen asentohuimaus. Lapsi osasi kirjoittaa oikein, tosin käsiala oli kömpelö ja hienomotoriikka hiekko ja siksi kirjoittaminen työlästä, mutta sinänsä virheetöntä. Lukemisesta ei tahtonut tulla mitään. Lapsi törmäili myös ihmisiin ja ovenpieliin. Palloa oli vaikeaa ottaa kiinni. Matkapahoinvointi ja huimaus olivat jatkuvia riesoja.
Jos luki -vaikeuden takana on asentohuimaus (vika siis korvien kaarikäytvien muodostamassa tasapainoaistielimessä), ei lukemisharjoittelu auta häntä yhtään. Aivan sama, kun patisteltaisiin ikäihmistä lukemaan pientä pränttiä ilman silmälaseja. Kaikki energia kuluu silloin tekstin arvailuun ja tihrustamiseen. Mieleen ei jää mitään.
Asentohuimaus katoaa usein murrosiässä itsestään, kun kasvu on voimakasta. Kai siinä silloin myös kaarikäytävät muokkautuvat osaaltaan uudelleen. Yksi kaunis päivä lukeminen vain sujuu itsestään. Ennen murrosikää asiaa voi korjata oikeaoppisella päänpyörittelyllä (ohjeet korvalääkäriltä).
Sinänsä tällaisen lapsen kohdalla lukuharjoittelu on yhtä typerää kuin vasenkätisen pakottaminen oikeakätiseksi, voitaisiin kutsua kiusaamiseksi. Paras apu ovat kuuntelukasetit oppikirjoista. Koulu sujuu niinkin ihan hyvin yläasteelle asti. Lukioiässä taas murrosikä ja kasvupyrähdys ovat jo takanapäin, ja silloin lukeminen sujuu kuin muillakin.
jos olette isovanhempia ette ole sijaisvanhempia, älkää sotkeko tätä palstaa. mikäli saatte korvauksia sossulta ne on omaishoidon korvauksia eikä sijaishoidon, lastenlapsi on omaa perheväkeä eikä vieras.
Kyllä isovanhemmat voivat olla sijaisvanhempia. Kun lapsi sijoitetaan huostaanoton jälkeen isovanhemmille niin heille maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus ihan samalla tavalla kuin ulkopuolisille sijaisvanhemmille. Ei sijoitus muutu omaishoidoksi vaikka lapsenlastaan hoitaisi.
En oikein ymmärrä tuon kaltaista hyökkäystä, mutta voin vahvistaa sinulle että nimimerkki sijari tuossa kertoi juuri niin kuin asia todellisuudessa on. Tämä on selvitetty meille niin sijaisperheyksikössä kuin lukenut niissä dokumenteissa, jotka olemme heiltä saaneet.
Käymme tällä hetkellä sijaisperheyksikön kanssa täysin normaalia prosessia siitä, miten tulemme olemaan tyttären lapsen sijaisvanhempia. Käytäntö on täysin sama kun että hakisimme vieraan lapsen sijaisvanhemmuutta. Tällä hetkellä kun prosessi on vielä kesken, saamme lapsesta pientä kulukorvausta sosiaalitoimelta. Jos ja näillä näkymillä kun sijaisperheyksikkö tekee myöntävän päätöksen siitä, että lapsi jää meille, olemme tuon lapsen SIJAISVANHEMPIA ja myös isovanhempia. Toimille kummassakin roolissa mutta sosiaalitoimi mieltää meidät normaaliksi sijaisperheeksi.
äiti59 voisi vetää henkeä ja ottaa sen keilapallon pois ensin nenästään. Kehottaisin sinua vielä ottamaan asioista selvää ennen kuin käsket ketään poistumaan palstalta.
Anteeksi, jos olen jotenkin SOTKENUT (?!) tämän todella hienon palstan viesteilläni! Nyt ymmärrän, miksi tästä palstasta varoitettiin..
Eilen saimme tietää että sijaisperheyksikön haastattelujen ja kotikäyntien osalta meitä puolletaan lapsen sijaisvanhemmiksi. Tosin päätöksen viime kädessä tekee perheen asioita hoitava sosiaalityöntekija mutta en usko että siinä on mitään ongelmaa.
Samalla tulin kysyneeksi tästä omaishoito/sijaisperhe asiasta. Saimme vahvistuksen siihen että olemme nimenomaan SIJAISVANHEMPIA; emme omaishoitajia! Sanoivan vielä että niin paljon kulkee väärää tietoa juuri keskustelupalstojen kautta. Joten terveisiä vain äiti 59:lle.
Ihanaa, kun asiat ova lähteneet rullaamaan. Vielä ei tiedä, mitä edessä tulee olemaan mutta emme kadu tätä päätöstä ja teemme kaikkemme että lapsella on meidän kanssa hyvä olla. Lukeminenkin on alkanut jo sujua miten kuten. Jännää että joku otti esille tuon asentohuimauksen ja sen, miten se saattaa vaikuttaa oppimiseen: pojalla on ollut monta tulehdusta korvissa ja eilisessä jälkitarkastuksessa lääkärin mielestä toisessa korvassa on reikä. Ja siksi esim. puhallus korvaan sai huimaamaan. Joten nyt on lähete myös korvaklinikalle. Jospa syy löytyisikin siitä.
Kaunista kevään odotusta kaikille.
Kuulostaa hyvältä että asiat on nyt saatu rullaamaan ja pystytte täysilllä keskittymään pienen ihmisen hoitamiseen ja kasvattamiseen. Kun elämä rauhoittuu tältä osin niin eiköhän se lukeminenkin rupea sujumaan. Tuo on hyvä että pääsette jatkotutkimuksiin korvan osalta sillä reikä korvassa ei todellakaan tunnu hyvältä.
Hyvää talven jatkoa ja mukavaa kevään odotusta teidän perheelle!
Nykyisen lain mukaan sukulaiset ja muut lapselle läheisest ihmiset kartoitetaan , ennenkuin aletaan etsiä muualta sijoituskotia. Isovanhempia ja muita sukulaisia sanotaan sukulaissijaisvanhemmiksi ja he saavat ihan samanlaiset korvaukset kuin kuka tahansa sijaisvanhempi. Virallisestihan termi on perhehoitaja, mutta kyllä tuota sijaisvanhemmuutta paljon käytetään.
Ansiosidonnaiseen palkkio ei vaikuta mitenkään.
tosissaan siinä uskossa, että joku tarkoituksella kasvattaa lapsensa huumeidenkäyttäjäksi? Sinunkin lapsestasi voi tulla sellainen. Et voi siihen kasvatuksella vaikuttaa. Kaikkien huostaanotettujen vanhemmat eivät ole huumeiden käyttäjiä. Miten voit tuolla tavalla syyllistää ihmisiä? Entäpä jos pilkka jonain päivänä osuu omaan nilkkaan.
Vaikka en olekaan velvollinen täällä puolustelemaan tai selittämään mitään, haluan kuitenkin oikaista ettei kukaan "kasvata" huumeiden käyttäjää. Emme mekään. Taustoja tuntematta on turha lähteä tuomitsemaan ketään. Täällä on niin kovin helppo kasvottomana lähteä arvostelemaan ihmisiä, joita ei edes tunne. Luultavasti kirjoittajalta itseltä on mahdollisesti sijoitettu omat lapset tai sitten katkeruus muuten purkautuu tällaiseen hyökkäykseen, jotka edelleen ihmettelen.
Meillä ei käytetä päihteitä eikä huumeita. Ei edes tupakkaa. Kartoitus oli eritääin perusteellinen ja siinä käytiin läpi nämäkin asiat meillä kotona moneen otteeseen. Kyllä nuo ammatti-ihmiset osaavat lukea myös rivien välistä ja ihmistuntemus kasvanut kokemuksien myötä. Onneksi he eivät ajatelleet asiaa tuolta kannalta että joku olisi oikein kasvattamalla kasvattanut huumeriippuvaisen lapsen aikaisemmin eikä siksi ole kykenevä sijaisvanhemmuuteen.
Toivon sydämestäni, ettei sinun lapsesi tai mahdolliset sijaislapset (toivottavasti noin ahdasmielisellä ihmisellä ei ole edes lapsia) ajaudu nuorena aikuinena vastoinkäymisten ja sairauksien vuoksi siihen pisteeseen, että lääkehumala on ainoa asia, joka helpottaa! Näin kävi tyttärelleni lyhyesti kerrottuna.
Meidän tehtävä on tällä hetkellä pitää tuosta ihanasta pikkuherrasta huolta ja turvata hänelle koti, jossa häntä rakastetaan ehdoitta ja pyyteettömästi. Tekisimme sen myös ilmaiseksi, jos olisi tarpeen. Tämän jälkeen olen valmis positumaan tältä palstalta, vaikka myös ihania ja kannustavia viestejä olen saanut. Kiitos niistä ja aurinkoa elämäänne!
jotkut sijaisvanhemmista asettuvat muiden ihmisten yläpuolelle. Ei ole helppoa heidän lapsillaan, kun pitää valita ammattikin vanhempansa mielihalujen mukaan. Ja tällainen sijaisvanhempi saattaa omassa erinomaisuudessaan olla mitä pirullisin kanssaihmisilleen. Minun läheiseni on joutunut tuollaisen suden (joka esittää olevansa lammas) hoiviin. Ja me kaikki olemme kärsineet. parempi ollla rehellisesti sitä mitä on, kuin yrittää niin paljon, että läpi haisee.
Sen verran kirjoitan kiittääkseni vielä palstan ylläpitäjää, jotka poistivat tuon tuomitsevan viestin siitä, miten yhden "huumesukupolven kasvattaneet" vanhemmat eivät missään nimessä kelpaisi sijaisvanhemmaksi. Kirjoitus oli herjaava, loukkaava ja täysin asiaton. Tällä palstalla näyttää olevan hyvin helppoa hyökätä nimettömänä ja ilmiselvästi katkeroituneena täysin viattomien kimppuun.
Kiitän vielä saamastani tuesta! Rakastetaan lapsiamme. Olivat he omia tai vieraita tai vaikka sukulaisia.