Kyllä täytyy ihmisen tunnemaailma on jotenkin niin kummallista, miksi pallo aina karkaa???
Useita vuosia sitten tapasin ihanan vaalean herrasmies-adoniksen, tapasin häntä muutaman kerran, jutusta ei koskaan kehittynyt mitään sen pidemmälle kuin ihania kukkia, suudelmia (taivaallinen suutelija!!!!) ja elokuvissa oltiin. Elämäntilanteet ja ujous ajoivat meidät erilleen, mutta aina tasaisin väliajoin mies palaa kummittelemaan mieleeni.
Tää on niitä juttuja, joita tapahtuu vain kerran elämässä, mutta kuitenkin juttu oli niin kaunis, että kyllä muistelen kaveria vielä mummonakin. Nyt meni vielä pallo ihan sekaisin, kun miehen kuva löytyi netistä, komistunut oli vaan!!!!
Miten tää on mahdollista, oon pitänyt itseäni ihan järkevänä naisena, mutta tämän kaverin kohdalla järki ei kuuntele, mitä sille yritän sanoa...Selittäkääs se.
Useita vuosia sitten tapasin ihanan vaalean herrasmies-adoniksen, tapasin häntä muutaman kerran, jutusta ei koskaan kehittynyt mitään sen pidemmälle kuin ihania kukkia, suudelmia (taivaallinen suutelija!!!!) ja elokuvissa oltiin. Elämäntilanteet ja ujous ajoivat meidät erilleen, mutta aina tasaisin väliajoin mies palaa kummittelemaan mieleeni.
Tää on niitä juttuja, joita tapahtuu vain kerran elämässä, mutta kuitenkin juttu oli niin kaunis, että kyllä muistelen kaveria vielä mummonakin. Nyt meni vielä pallo ihan sekaisin, kun miehen kuva löytyi netistä, komistunut oli vaan!!!!
Miten tää on mahdollista, oon pitänyt itseäni ihan järkevänä naisena, mutta tämän kaverin kohdalla järki ei kuuntele, mitä sille yritän sanoa...Selittäkääs se.
Vastaukset 2
Vanhimmat
vanhat haamut kannattaa aina yrittää unohtaa ja myöskin unohtaa!Turha rääkätä itseään muistoilla...vaikka oliski vaikeata nii kokemuksesta sanon että kannattaa unohtaa,siirtyä eteenpäin,jatkaa elämäänsä.Kun se oikean kohtaat,hän on se joka JÄÄ LUOKSESI.ei se jota et enää nää,joka häipyy.Seoikea pysyy luonasi....usko mua,tiedän.onnea elämääsi!
Juu-u, on yritetty unohtaa, mutta eipä ole vielä onnistunut. Taidan olla vaikea tapaus, kun en nimenomaan rääkkää itseäni muistoilla, ne ovat aivan ihanan positiivisia.Eikä mies minun luotani lähtenyt, itse en hölmö mennyt perässä, vaikka pyydettiin....Joop, mutta semmoista se...olisi pitänyt aikanansa kokeilla...