Suomen teatteriopisto

Opiskelin koulussa 4vuotta sitten. Sekä perus-että jatkolinjan eli 2vuotta. Mä sain koulusta tosi paljon ja olen sen jälkeen tehnyt töitä sekä ammatti- että harrastajateattereissa. Se mitä koulusta saa on tosi paljon omasta asenteesta ja aktiivisuudesta kiinni. Mä tein tosi paljon hommia ja treenasin omalla ajallanikin. Mun kurssikaverit, jotka haukku koulua ja sano, etteivät saaneet mitään ja oli pelkkää rahastusta - olivat aika moni tosi laiskoja, eivät opetelleet tekstejään, eivät käyneet aamulenkeillä, akrossa ym. Keskittyivät narisemiseen ja lintsasivat. Opetus on kansanopistoihin (esim. Voionmaahan, jonka olen myös kolunnut) paljon monipuolisempaa. Opettajia on paljon ja sain monia näkemylsiä. On liikuntaa, tanssia, akroa, n-työtä, miekkailua, laulua, puhetekniikka ym. Voionmaalla on ns. yx pääopettaja ja jos sen kanssa ei natsaa niin JEE! STO:ssa on useampi n-työn ope. (Nätyllä on tällä hetkellä ainakin 2 StOo:n käynyttä Hiski ja Reetta)
Mä viihdyin tosi hyvin ja sain rahoilleni vastinetta! MUTTA OLIN ITSE TOSI AHKERA!!!

Kaikki tehdään valtavissa ryhmissä, siihen nähden todella kallis.

Mä en suosittelisi kenellekään. Koulu on pelkkää rahastusta, enkä itse koe saaneeni sieltä mitään eväitä näyttelemiseen. Kävin koulun vuosi sitten, enkä usko, että tilanne on siitä parantunut.

Kiiti STO! sain ammatin koluttuani 2 vuotta. Kiitti opettajille, joilla on mahtava työmoraali ja vaativat sitä myös meiltä. Kyllä meidänkin porukassa oli niitä jotka kävivät jos jaksoivat aamulla lähteä. Kiitos myös siitä laajalaiseta perehdyttämisestä TV- työhön, jota käytiin tekemässä TV- kakkosen kuvauksissa ja saatinn olla mukanakin. Nyt olen huomannut että omalta kurssiltani ainakin 3 on mukana jossakin tv sarjoissa ja muita STO laisia on vaikka kuinka paljon mainoksissa telkkarissa ja juontajina. Odotin paljon koululta, mutta sain paljon enemmän. Eräs ope sano aina, et näyttelijän työ on jokaisen ahkeruudesta kiinni, sen oppii vain paljon tekemällä.

Itse en saanut rahoilleni mitään vastinetta. Lopetin koulun heti alkuunsa! Opetus ei tuntunut johtavan mihinkään, ja kaikki tehtiin tosiaan valtavissa ryhmissä..

Kattokaa mistä tähdet tulee! Mervi Koponen, tangokuningas ja Armi Toivanen ja sitten Lagströmin Juha, jonka kanssa opiskeltiin tosi tiukkaan. Hienoa aikaa! hyviä kavereita ja kaikki STO:n käyneitä.

Jokainen ihminen kokee asiat eri tavalla ja näkee myös monesti sen mitä haluaa nähdä. Jos ei tästä koulusta saa irti mitä haluaa, ei se ole välttämättä kiinni laiskuudesta. Jos turhautuu koulutukseen, helposti rupeaa jäämään pois ja sen takia saa laiskan leiman, vaikka alun perin vika oli siinä että tunsi koulun olevan väärä paikka itselle. Kukaan ei varmaan maksa turhaan 4000 eroa :D ja voi olla, että vähän harmittaa jos opetus tuntuu junnaavalta ja aliarvoiselta. Hyviäkin opettajia ja juttuja koulussa oli, mutta ei sovi kaikille. Parhaiten koulussa pärjää ahkera ja naivi tyyppi.

jos lähtee nolla-tasolta ni opetus antaa varmasti paljon uutta. jos puolestaan on useamman vuoden teatteriharrastusta taustalla, uusia asioita ei ehkä ihan hirveesti enää tuu.

parempi tietysti harjottaa taitoja ees jotenki ku maata vaan kotona sillä aikaa ku hakee teatterikorkeeseen...

Itse olen käynyt myös suomen teatteriopiston ja minulla ei hirveästi ole siitä hyvää sanottavaa. Se, mikä oli hyvää, oli se, että näyttelijäntyön opettajia oli tosiaan useampi , mutta opetuksen laatu ei ollut mielestäni hyvä. Yksi näyttelijäntyön opettaja oli ihan hyvä. Opiskelu oli liian itsenäistä ja hintaan nähden olisin kaivannut enemmän opetusta ja ohjausta. Liikaa tehtiin omia kohtauksia. Itse olin aika kokematon teatterin suhteen ja siihen nähden opetus oli todella liian itsenäistä ts. "tehkää mitä haluatte"- asenteella. Opettajan tehtävä mielestäni kuitenkin on ohjata ja avustaa ryhmässä. 4000 euroa on ihan liikaa kyseisestä koulutuksesta. Tämä palaute koski siis ainoastaan näyttelijäntyön opetusta, mutta muissa aineissa oli ihan hyvät opettajat.

Kävin viime vuonna ja itse en saanut paljoakaan irti ennen kuin vasta viimeisellä parilla kuukaudella. Yli puolet vuodesta oli mielestäni hyvin turhauttavaa aikaa, kun opettaja ei ymmärtänyt minua ja suurinta osaa luokastamme todella pelotti mennä hänen tunneilleen, kun koskaan ei ollut tarpeeksi hyvä. Puhuimme tästä hyvin avoimesti.
Koulussa tosiaan kaikki ruoat tulee kustantaa itse, ei sisällä ruokailua toisinkuin Voionmaalla.
Vasta loppuvuodesta, kun meitä opetti itse koulun rehtori ja päättötyömme ohjasi Juha Hurme, sain jotain oikeasti irti ja pääsin ylittämään itseäni.

Kävin näyttelijäntyön peruslinjan teatteriopistossa. En voi kyllä suositella kovin lämpimästi oman kokemuksen pohjalta. Koin itse olleeni aktiivinen, ehkä jopa liian naivikin. Jos pääopettajan kanssa ei synkkaa peruslinjalla, koulunkäynti ei ole miellyttävää. Suurinta osaa ryhmästä ahdisti ja turhautti mennä hänen tunneilleen. Asiaa ei parantanut se, että luokalla oli myös niitä joita ei kiinnostanut tulla tunneille. Ryhmähenki alkoi kärsiä varsinkin loppuvuodesta todella paljon, eikä pääopettaja tehnyt asialle mitään, vaikka se olisi ollut hänen velvollisuutensa vastaavana opettajana puuttua asiaan. Tuli vähän sellainen fiilis että asenne oli vain saada meiltä rahat pois ja muulla ei ole väliä.
Tästä huolimatta, oli koulussa hyvätkin hetkensä jos on aktiivinen eikä lannistu. Opin kyllä lisää näyttelemisestä ja teatterista, vaikkakaan en niin paljoa kuin olisin halunnut. Muita näyttelijäntyön opettajia ja heidän tuntejaan oli melko vähän, joten kannattaa osallistua niille tunneille aina kun mahdollista, jotta saa eri perspektiiviä. Monologitunneista ja miekkailutunneista jäi hyvät muistot. Musiikissa, tanssissa, puhetekniikassa, teatterihistoriassa ynm yksittäisissä aineissa oli kaikissa omat opettajansa. Näistä sai jokainen irti sen verran miten paljon aihealue kiinnosti, ja oli tietty opettajissakin eroavaisuuksia. Olen kuullut että muilla linjoilla opistossa, varsinkin musiikkiteatterin peruslinjalla meininki on hiukan parempi (eri pääopettajat) joten voisin kuulemani perusteella suositella mielummin sitä. Mutta näyttelijäntyön peruslinjalta ei ole jäänyt kovin hyvää kokemusta.