Olen seurustellut n.3 vuotta yhden pojan kanssa ja ensimmäinen virallinen ero tuli toukokuussa voimaan. mutta minä tyhmä yritin saada meidän vielä takaisin. kuukauden siinä yritin ja luovutin ku oli poika siin haukkunut mua huoraks ja kodellut mua ihan ku ei oltais koskaan nähty ja jne. sitten ku luovutin, se haluskin mut takas. mutta siihen mennssä se oli jo ehtinyt tekeen kaikkee kivaa jonkun naisen kanssa ja sit juhlinut ku hullunlailla!
otin sen kuitenkin takaisin. ja erottiinkin sit marraskuussa uudestaan ku sain sen kiinni pettämisestä, jonka asian se käänsi mun syyks. ennen ku erottiin se kertoi muutama päivä ennen sitä SEKSIN jälkeen etten ole koskaan ollut hänen silmissä kaunis! että baarissa ja muuallakin tapaa paljon kauniimpia kuin minä ja se olisi törkeää jos niille naisille ei antais huomiota! kysyin mitä tarkoitti huomiolla ja vastaukseksi tuli, että flirttailee, koskettelee nuolee ja ehkä jotain enemmän. sillä pettäminen ei ole sitä jos nuolee jonkun kanssa, tai panee perseeseen taikka jos nainen ottaa suihin. ja sain myös tietää että hän on ollut mun kanssa koska multa sai. mä olin varma nakki ku ne muut ei ollut. eikä hän halunnut millään luopuu helposta seksistä.
sain sitten eron jälkeen tietää että näin on jatkunut jo kaksi vuotta! ja viimeiset kaksi vuotta se ei oo mitään muuta tehnyt ku syytellyt mu siitä kuinka suhde on mennyt pilalle! ja että olen häntä kaltoin kohdellut! ja mä vaan pyytelin anteeks ja anteeks! vaikka totuus on se, et mua se siinä kaltoin kohteli ja käytti hyväks.
eron jälkeen lähetin sille vietii , etten halua olla missään tekemisissä enää sen kanssa! et parasta on sanoa vaan hyvästit. mutta eropäivänä se taas sanoi, et kuinka häneen sattuu ja ei mennyt ku 2 päivää se oli taas toisen naisen kanssa ja sitä se on jatkunut nyt tähän päivään asti. panee joka ikistä reikää ja polttaa sikaria ja pilvee. mun kans mä kielsin ja se oli kuulemma aika iso syy meidän eroon, koska estin häntä olemasta oma itsensä. onko se väärin ku yritän pelastaa sitä, ettei siit tuu riippuvainen?
no, nyt se ei todellakaan ole ottanut yhteyttä.. mutta silti odotan sitä. kaipaan sitä hirveästi vaikka se on kohdellut mua aivan saatanan hunosti ja käyttänyt mun rakkautta ja hyvyyttäni hyväks! haluaisin vaan taas tuntee sen ihanan tunteen ku halataan taikka herätään aamulla toistemme vierestä! tiedän että se oli sille pelkkää esitystä, mutta mulle se ei ollut. sattuu niin, ja silti sitä kaipaan ja rakastan. miks pitää olla näin tyhmä? oon kärsinyt jo kaksi vuotta ja kuinka kauan viel? tajuaako se henkilö koskaan tehneensä väärin? se on kaikille kertonut et minä olen häntä ahdistellut ja pakottanut palaamaan takaisin ja että olen paskanjauhaaja.... kuka se on? tunteet huutaa sitä takas ja toivoo sen ottavan yhteyttä, mutta järki on toista miltä...
otin sen kuitenkin takaisin. ja erottiinkin sit marraskuussa uudestaan ku sain sen kiinni pettämisestä, jonka asian se käänsi mun syyks. ennen ku erottiin se kertoi muutama päivä ennen sitä SEKSIN jälkeen etten ole koskaan ollut hänen silmissä kaunis! että baarissa ja muuallakin tapaa paljon kauniimpia kuin minä ja se olisi törkeää jos niille naisille ei antais huomiota! kysyin mitä tarkoitti huomiolla ja vastaukseksi tuli, että flirttailee, koskettelee nuolee ja ehkä jotain enemmän. sillä pettäminen ei ole sitä jos nuolee jonkun kanssa, tai panee perseeseen taikka jos nainen ottaa suihin. ja sain myös tietää että hän on ollut mun kanssa koska multa sai. mä olin varma nakki ku ne muut ei ollut. eikä hän halunnut millään luopuu helposta seksistä.
sain sitten eron jälkeen tietää että näin on jatkunut jo kaksi vuotta! ja viimeiset kaksi vuotta se ei oo mitään muuta tehnyt ku syytellyt mu siitä kuinka suhde on mennyt pilalle! ja että olen häntä kaltoin kohdellut! ja mä vaan pyytelin anteeks ja anteeks! vaikka totuus on se, et mua se siinä kaltoin kohteli ja käytti hyväks.
eron jälkeen lähetin sille vietii , etten halua olla missään tekemisissä enää sen kanssa! et parasta on sanoa vaan hyvästit. mutta eropäivänä se taas sanoi, et kuinka häneen sattuu ja ei mennyt ku 2 päivää se oli taas toisen naisen kanssa ja sitä se on jatkunut nyt tähän päivään asti. panee joka ikistä reikää ja polttaa sikaria ja pilvee. mun kans mä kielsin ja se oli kuulemma aika iso syy meidän eroon, koska estin häntä olemasta oma itsensä. onko se väärin ku yritän pelastaa sitä, ettei siit tuu riippuvainen?
no, nyt se ei todellakaan ole ottanut yhteyttä.. mutta silti odotan sitä. kaipaan sitä hirveästi vaikka se on kohdellut mua aivan saatanan hunosti ja käyttänyt mun rakkautta ja hyvyyttäni hyväks! haluaisin vaan taas tuntee sen ihanan tunteen ku halataan taikka herätään aamulla toistemme vierestä! tiedän että se oli sille pelkkää esitystä, mutta mulle se ei ollut. sattuu niin, ja silti sitä kaipaan ja rakastan. miks pitää olla näin tyhmä? oon kärsinyt jo kaksi vuotta ja kuinka kauan viel? tajuaako se henkilö koskaan tehneensä väärin? se on kaikille kertonut et minä olen häntä ahdistellut ja pakottanut palaamaan takaisin ja että olen paskanjauhaaja.... kuka se on? tunteet huutaa sitä takas ja toivoo sen ottavan yhteyttä, mutta järki on toista miltä...
Vastaukset 13
Vanhimmat
Hei herää! Olet riippuvainen fyysisyydestä, siis fyysisestä läheisyydestä. Aika moni on, ihminen on siten rakennettu. Mutta etsi nyt ihmeessä JOKU MUU, jonka vierestä voit herätä ja jota voit halata. Tuo tyyppihän on ihan sekopää. Älä anna toisen tuhota itseäsi.
sitä olen tässä hokenut itselleni! ihan koko ajan! mutta kai se fyysisyydentunne vie voiton.. sillä olin niin täysillä siinä. ja ku ei oikein halua uutta... ainakaan vielä.. mutta sitten samalla toivois uutta.. kai se johtuu myös pelkosta. pelkään et samallailla käy taas... en pysty oikein luottamaan, ainakaan enää
on tää ihmisen elämä mutkikasta.
se ei sua kunnioita. USKO! Ja kaikki muukin paska.
Ota itseäsi niskasta kiinni ja äkkiä! Hävettää naisena miten alas olet vajonnut!
että olen vajonnut alas.. ja myönnän että häpeen itseäni siitä. mutta se ei auta vaikka kuinka sitä tiedostais! osaan järkeilen kaikkea ja tiedän vastauksen tähän ongelmaan.. MUTTA KUN NE TUNTEET! ne ei jätä rauhaan! vihaan sitä miestä niin paljon mutta sitten myös välitän siitä yhtä paljon!.. mutta sitten myös tiedän mitä kaikkee paskaa olen saanut siltä ja niiitä on enemmän ku tarpeeksi!
en ole mikään roikkuja tai odottelija, etten nyt kuitenkaan niin alas ole vajonnut. Jatkan koko ajan matkaani eteenpäin.. mutta samalla olen jämähtänyt paikoilleni. eli kai sit järjellä jatkan matkaani mutta tunteet ei..
on ikävässäni auttanut kaikenlainen tekeminen, jossa on pakko ajatella jotain muuta. Yritä keskittyä muihin asioihin elämässäsi, jotta saat edes hetkeksi ajatukset tunteista pois. Kaikenlainen "kiehnääminen" samassa ajatuksessa pahentaa vaan asioita.
On muuten helppo neuvoa toista; voi kun itse em. muistaisin.
Voimia!
kiitos oikein paljon :) sitä voimaa tarvitaan!
sitä olen tehnyt... kaikkea mahdollista. tehnyt kaikkea mitä olen halunnut ja mitä on jäänyt tekemättä. joka kerta kun häntä muistelen , mietin aina että hän olisi kuollut. se on enimmäkseen auttanut kyllä,mutta ei kai tarpeeksi. ehkä tämä on vaikeaa kun se oli minun ensimmäinen suhteeni.
ja vaikka naurettavalta tämä varmaan kuulostaa, että kun suren jostain ekasta suhteesta näin paljon.. mutta se oli minulle erittäin tärkeä. pistin ihan kaikkeni siihen ja mitä saan pettämistä, kusettamista ja syyttelyä... jes!
mutta olet oikeassa, en saisi jäädä ja vajota niin alas. mutta niin kuin itsekin sanoit, helpompi se on sanoo ku tehdä :) sitä vaan miettii et miks pitää rakastaa... ku kerran tälläistä saa kun rakastaa.
ja käsiteltävähän on asiat mielessään tiettyyn pisteeseen, että voisi jatkaa. Täytyy vaan olla tarkkana, ettei mene yli, jollakin tapaa katkeruuden puolelle.
Sinussa on voimaa, selvitä, kirjoituksestasi aistii sen.
Tämä laulu sinulle, tuli mieleeni.
http://www.youtube.com/watch?v=clVcviDI1u4
niin, sitä tiettyyn pisteeseen kelaa ja loppu on sitten pelkkää turhaa.
kiitos oikein paljon :) toi biisi kyl puhuu asiaa! nyt ei muuta ku vaan yrittämistä.
en vaan jaksa enää kolmatta vuotta kärsiä.
tänään sen sitten törmäsin. ihan vahingossa! se oli lenkillä ja minä menossa kotiin. huomasin hänet ja hän minut.. mutta ei mitään. ei sanonut moi tai edes mitään. oli ihan ku me emme olis koskaan toisiamme tunteneet.
ja nyt sattuu! en ole muuta tehnyt kuin itkenyt ja itkenyt. vain pelkkä näkemys.. vain pelkkä näkemys saa munt jo näin pahaan kuntoon! tietääkö se edes! välittääkö se edes että muhun sattuu! kaipaako se edes vähän? sillä mä ainakin kaipaan ja välitän!
miten vain näkeminen satuttaa niin! miten sen näkeminen vain näkeminen saa mun sydämen hakkaamaan niin lujasti?
pitäsikö mun perua se maili minkä lähetin ja ottaa siihen yhteyttä ja puhua sen kanssa? tulee vaan mieleen, onko siinä mitään järkeä ja että onko meillä enää mitään puhuttavaakaan.. kun kumpikaan ei tuu tajuamaan toista... onko silloin tapaamisella mitään järkeä...
kertomasi perusteella siltä, että sinun olisi syytä lopettaa yhteydenotot.
Kerää itsekunnioituksen rippeesi, kärsit aikasi ja jatkat elämää eteenpäin.
Elämä menee koko ajan eteenpäin, aluksi sekunti sekunnilta, koko ajan pitemmin ajanjaksoin, mikäli tahdot itse päästää ihmisestä irti.
mitä tekisin! haluan päästää irti ja kerrankin nauttia elämästäni. sillä se oli niin sairasta se aika kun hänen kanssa seurustelin! 20% suhteesta oli vaan hyvää... jos ees sitäkään.
mutta taas...en haluais. sillä tiedän että siinä henkilössä on se hyvä ihminen vielä jäljellä! sen vaan täytyis tajuta ja ruveta tuamaan se esille.. mutta ei tunnu siltä että se haluaa, sillä se on sanonut et vanha hän oli nössö. siinä ei ollut mitään miehisyyttä! ja tää uus hän on. jos näin on, niin mieluummin olen sen nössön kanssa! annan vaikka kaikkien haukkua nössöks!
olen vaan väsynyt. miten joku paskiainen voi vaan satuttaa.. ja vielä näin kauan..
kun jaksat loruilla.
mitä se sua liikuttaa vähäänkään tai miten se suhun liittyy jos "loruilen"?
jos ei sulla ole mitään järkevää sanottavaa, niin on varmasti tällä sivustolla tuhansia muita tekstejä luettavana! mee lukeen niitä ja ole hyödyksi jossain! turha tulla tänne vähätteleen muiden tekstejä!
vai loruileen.. osaatpas sä käyttää sanoja!