Katselen sivusta kun suuri osa ystävistäni rakentaa elämäänsä saman kaavan mukaan. Häät, rivitalo, seuraavaksi omakotitalo, lapsia, farmarimallinen auto, hieno ura.. Ja minua ajatus ahdistaa. En kaipaa
mitään tuosta kaavasta. No ehkä lapsia joskus.Omassa perheessäni keskityttiin musiikkiin, kirjoihin, välittämiseen, keskusteluun, filosofiaan, ajattelemiseen, ihmisiin. Tottakai perustarpeet olivat tyydytetyt,
mutta asioita ei tehty valmiin kaavan mukaan.
Minä kaipaan rakkautta, en mitään rakkaustarinaa. Haluan suhteen, jossa vallitsee molemminpuolinen rakkaus ja välittäminen. Jos rakkaus ja suhde päättyvät haluan itkeä sängyn päädyssä muistoja. Haluan tuntea kipua niin paljon, että tuntuu, että kuolen. En halua miettiä, kummalle se Volvo nyt menee.En välitä siitä Volvosta. Lapsesta kyllä, lapsen hyvinvoinnista.
En kestä joka ikisenä päivänä, kuinka joku perhe on taas sortunut ottamaan kulissien
ylläpitämiseksi jättikokoisen lainan. Kuinka se kaikki päättyy aina yhtä ikävästi. Kävin tänään kirjastossa,äsken luin kirjaa. Kuuntelen tällä hetkellä musiikkia. Oikeastaan kuuntelen jatkuvasti musiikkia. Halpaa huvia kaiken kaikkiaan. Ostin viimeksi uudet kengät kaksi vuotta sitten. Tarkoitukseni on vain sanoa, että minä haluan tuntea, iloa, rakkautta, surua, tuskaa. En kaipaa elämääni ylimääräistä materiaa. Vain kaiken oleellisen.
Jos haluat vielä joskus olla minun, lupaan että annan paljon rakkautta, hellyyttä, tunteita. En kaipaa sinulta syntymäpäivälahjoja tai romanttisia illallisia. En kiukuttele jos en niitä saa. No, ehkä kirjan voit joululahjaksi ostaa ;) Kaipaan vain Sinua vierelleni. Mutta lupaan myös, että jos haluat joskus lähteä luotani, olet vapaa sen tekemään. Olen vapaa sielu, joka ei halua toista samanlaista vangita. Ehkä me voisimme joskus jakaa edes osan elämäämme yhdessä. Ehkä se elämä olisi kuitenkin helpompaa sellaisen kanssa, joka ei laita häkkiin ja yritä omistaa.
mitään tuosta kaavasta. No ehkä lapsia joskus.Omassa perheessäni keskityttiin musiikkiin, kirjoihin, välittämiseen, keskusteluun, filosofiaan, ajattelemiseen, ihmisiin. Tottakai perustarpeet olivat tyydytetyt,
mutta asioita ei tehty valmiin kaavan mukaan.
Minä kaipaan rakkautta, en mitään rakkaustarinaa. Haluan suhteen, jossa vallitsee molemminpuolinen rakkaus ja välittäminen. Jos rakkaus ja suhde päättyvät haluan itkeä sängyn päädyssä muistoja. Haluan tuntea kipua niin paljon, että tuntuu, että kuolen. En halua miettiä, kummalle se Volvo nyt menee.En välitä siitä Volvosta. Lapsesta kyllä, lapsen hyvinvoinnista.
En kestä joka ikisenä päivänä, kuinka joku perhe on taas sortunut ottamaan kulissien
ylläpitämiseksi jättikokoisen lainan. Kuinka se kaikki päättyy aina yhtä ikävästi. Kävin tänään kirjastossa,äsken luin kirjaa. Kuuntelen tällä hetkellä musiikkia. Oikeastaan kuuntelen jatkuvasti musiikkia. Halpaa huvia kaiken kaikkiaan. Ostin viimeksi uudet kengät kaksi vuotta sitten. Tarkoitukseni on vain sanoa, että minä haluan tuntea, iloa, rakkautta, surua, tuskaa. En kaipaa elämääni ylimääräistä materiaa. Vain kaiken oleellisen.
Jos haluat vielä joskus olla minun, lupaan että annan paljon rakkautta, hellyyttä, tunteita. En kaipaa sinulta syntymäpäivälahjoja tai romanttisia illallisia. En kiukuttele jos en niitä saa. No, ehkä kirjan voit joululahjaksi ostaa ;) Kaipaan vain Sinua vierelleni. Mutta lupaan myös, että jos haluat joskus lähteä luotani, olet vapaa sen tekemään. Olen vapaa sielu, joka ei halua toista samanlaista vangita. Ehkä me voisimme joskus jakaa edes osan elämäämme yhdessä. Ehkä se elämä olisi kuitenkin helpompaa sellaisen kanssa, joka ei laita häkkiin ja yritä omistaa.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Rakastan kukkia:DDDD
vähättelevät rahan merkitystä, joilla ei ole koskaan ollut siitä puutetta.
kyllä ihan rehellisesti sanoa, että puutetta rahasta olen joutunut kokemaan, ja koen sitä nytkin. Kuten sanoin, perustarpeet pitää saada tyydytettyä ja kenties vähän ylimääräistäkin, mutta se, että ollaan täällä planeetalla vain rahan, kulissien pidon, maineen ja materian takia on asia erikseen.
nettiin on aika helppo kirjoittaa että on vapaa lähtemään ... mutta kun tilanne on päällä, voi olla toinen ääni kellossa.
Aika outoa muuten että samassa tekstissä kun kirjoitat haluavasi elää hänen kanssaan ilmoitat jo hänelle
että hän on vapaa lähtemään ... !
ihmettelin.
Ei vapaata vangita voi...eikä sielua toisen vierelle kahlita, vaikka lupaus irti laskemisesta tuntuisikin itseään kohtaan väärältä teolta ainakin jos edes jonkinlaista mahdollisuutta olisi jatkaa. Sen kun kumpikin suhteessa tietää ja ymmärtää mitä se voi kauheimmillaan olla jos sitä ei ymmärrä tekee ehkä kaikkensa sen eteen ettei elämässä tulisi sitä tilannetta että rakkaimmastaan joutuisi irti laskemaan. Rakastamalla toista niinkuin haluaisi itseäänkin rakastettavan aidosti ja oikeasti niin kauan kuin siihen on mahdollisuus ja vielä senkin jälkeen. Liikaa vaadittu ehkä, mutta kaunista kuitenkin.
mutta höpö höpö.
Hieno ja kaunis aloitus, minusta. Tuttua, kovin tuttua... Kuulun kai sitten tähän toisinajattelijoiden harvalukuiseen vähemmistöön tässä materialistisessa ja pinnallisessa maailmassa. Toki ihmisen on osin sopeuduttava ja elettävä tämän maailman ehdoilla siltä osin kuin se on välttämätöntä. Ihmissuhteissa ei kuitenkaan tarvitse elää kuin kahden ihmisen maailmankuvien, arvojen ja ehtojen varassa.
Käärinliinoissa ei ole taskuja - silti valtaosa juoksee koko elämänsä rahan, maineen, ihmisten ja halujensa perässä kuvitellen elävänsä ikuisesti. Tämä on täysin järjetön elämänmalli, josta kuitenkin on muodostunut jonkinlainen odotusarvo länsimaiselle ihmiselle. Sitten tämän ajatusmaailman aivopesemät ihmiset ihmettelevät tällaista aloitusta, jossa joku kyseenalaistaa tämän peruselämän järkevyyden: "eikö elämän tarkoitus olekaan maallisen omaisuuden ja ihmisten omistaminen ja haaliminen hautaan saakka". :-) Hassua, mutta olemassaolevien "totuuksien" kyseenalaistaminen on toki vaikeaa.
ihmisistä on noita mainitsemisiasi materialisteja mutta vain osa, koskaan ei voi eikä saa yleistää noin kuin teit. Silloin menee metsään.
Tässä ketjussa on ihmetystä aiheuttanut enemmän tuo että samassa lauseessa halutaan olla yhdessä
mutta toinen on kuitenkin vapaa lähtemään.
on turha tehdä liian monimutkaisia.
Tavaraa ei voi omistaa.
Maata ei voi omistaa.
Ihmistä ei voi omistaa.
Sielu on vapaa. Kaikki on lainaa. Pysyvää on ainoastaan muutos.
Voi haluta olla yhdessä, mutta tiedostaa edellä mainitut asiat.
Tuolla tavalla rakastaminen vaatii rohkeutta, mutta olisiko se sitten aitoa rakkautta ja halua jakaa elämä toisen kanssa.
Toistit kaiken mitä edellinen sanoi yhdessä virkkeessä ?!
Materialistinen elämä ei vain koskaan ole ollut minuakaan varten. Synnyin köyhään rikkonaiseen ja velan kanssa painivaan perheeseen, jossa meille lapsille ei jäänyt käteen muuta kuin omat taidot musiikissa ja muussa taiteessa, sekä palava halu auttaa kaikkia ja tätä maailmaa. Vaikka vain seuraten hengellistä myötätunnon-polkua. "Change is inevitable growth is optional".
Se on osasyy miksi en ole löytänyt ihmistä vierelleni, kun en osaa käyttäytyä aina kuten massat käyttäytyvät. En ymmärrä pelin sääntöjäkään. Taide on elämäni ainoa ikuinen intohimo, ja se jo muokkaa persoonaani. Ja jos löydän jonkun vierelleni, niin aion kylpeä hänet rakkaudessa, sillä valitettavasti minulla on romanttinen luonne.
Mutta voi olla että tuollainen elämän yksinkertainen ilo, kuten perhe on, jää minulta kokematta. En sellaista osannut kaivatakaan kunnes hölmö menin ja rakastuin, ja nyt inspiraationi kumpuaa särkyneestä sydämestä.
Kuitenkin... aina on toivoa :)