Kasvatus-palstalta bongattua:
"Olemme itse joutuneet aiheettoman lastensuojeluilmoituksen kohteeksi ja koimme sen äärettömän häpeälliseksi ja nötyryyttäväksi. Se rikkoi meidän omanarvontunteestamme paljon ja menee kauan ennekuin saamme sen takaisin. Lapsemme menetti luottamuksen nuorisotyöntekijöihin ja koko episodi on ollut kuin huonosta scifi-sarjasta. Meillä on siis stasi joka valvoo ja joka voi tehdä mielivaltaisia ilmoituksia ilman mitään syytä ihan vaan kohta heistä 'tuntuu'. On aika pelottavaa jos kohteena on kuka miloinkin sen mukaan miltä jostain satunnaisesta ohikulkijasta 'tuntuu'. 3 kuukautta stressiä ja kuulusteluja ja sitten päätös lopetuksesta ei suinkaan ole yhdentekevä vaan jätti ikuisen arven meihin.
MIten teillä muilla? Vastaavan kokeneita on varmasti useita kymmeniä ja varmaan satoja? Ei voi olla niin että rikotaan monta ihmistä tai perhettä jotta yksi kymmenestä ilmoituksesta osuu oikeaan. Olemme ikäänkuin jonkinlainen sivutuote?"
"Olemme itse joutuneet aiheettoman lastensuojeluilmoituksen kohteeksi ja koimme sen äärettömän häpeälliseksi ja nötyryyttäväksi. Se rikkoi meidän omanarvontunteestamme paljon ja menee kauan ennekuin saamme sen takaisin. Lapsemme menetti luottamuksen nuorisotyöntekijöihin ja koko episodi on ollut kuin huonosta scifi-sarjasta. Meillä on siis stasi joka valvoo ja joka voi tehdä mielivaltaisia ilmoituksia ilman mitään syytä ihan vaan kohta heistä 'tuntuu'. On aika pelottavaa jos kohteena on kuka miloinkin sen mukaan miltä jostain satunnaisesta ohikulkijasta 'tuntuu'. 3 kuukautta stressiä ja kuulusteluja ja sitten päätös lopetuksesta ei suinkaan ole yhdentekevä vaan jätti ikuisen arven meihin.
MIten teillä muilla? Vastaavan kokeneita on varmasti useita kymmeniä ja varmaan satoja? Ei voi olla niin että rikotaan monta ihmistä tai perhettä jotta yksi kymmenestä ilmoituksesta osuu oikeaan. Olemme ikäänkuin jonkinlainen sivutuote?"
Vastaukset 16
Vanhimmat
että vähällä pääsivät, kun selvisivät kolmella kuukaudella. Mutta jotain tuo aloitus kuvastaa siitä henkisestä paineesta, mitä lastensuojelun asiakkuus ihmisille aiheuttaa.
Jotain koko systeemissä on pielessä, enkä usko lainlaatijoiden tätä tällaiseksi tarkoittaneen. Olen kuullut, että jotkut sossut vielä nykyisin väittävät viikkojen ja kuukausien kuulusteluja, epäilyjä ja henkistä väkivaltaa avohuollon tueksi, niin olin suorastaan pöyristynyt. Kyllä apu on kääntynyt itseään vastaan, jos vanhemmat pahimmillaan tarvitsevat sairaslomaa töistä sossun kuulustelujen aiheuttaman stressin takia. Vaikka heistä lopulta ilman asianajajaa eroon pääsisikin, niin kyllä tuollainen aiheuttaa lähtemättömät arvet koko perheelle. Avohuollon tuki on tarkoitettu auttamaan vanhempia, eikä varsinaiseksi ongelman aiheuttajaksi. Mutta oikein tukien puute on ilmeisesti johtanut tähän, että sossu pääsee harjoittamaan kuukausia henkistä väkivaltaansa, jota sitten tueksi valehdellaan kauniisti paperilla.
Tiedän yhden ainoan sellaisen tapauksen, jossa sossut vain kerran kävivät ilmoituksen jälkeen toteamassa sen aiheettomaksi. Yleinen käytäntö näyttää olevan kaivella ja keksiä syitä loputtomiin, ihan kuin odotettaisiin vanhemman lopullista hermostumista ja katkeamista tilanteeseen, että huostaanoton syyksi voitaisiin kirjata yhteistyökyvyttömyys viranomaisten kanssa ja tarjotusta "avusta" kieltäytyminen.
Välittäkää kaikille tietoa, että apua on saatava mistä tahansa muualta, kuin kunnalliselta perhetyöntkijältä tai sosiaalityöntekijältä. Sen jälkeen viedään ihmisarvo ja mitään muuta tukea heillä ei ole tarjota, kuin rajoitteita.
Itsekin jouduin tässä hiljattain tilanteeseen (sivustaseuraajana), että apua olisi tarvittu. Puren kuitenkin ennemmin hampaat yhteen ja olen hiljaa, kuin otan yhteyttä sosiaalitoimeen. Olen joskus aikoinaan erehtynyt ottamaan sinne yhteyttä ja tuloksena on ollut monen vuoden helvetti. Mitään rakentavaa apua heillä ei ole ollut tarjota. Halveksuntaa ovat osoittaneet minua ja meitä kohtaan.
Sitten joukossa vielä pyörii näitä sijaishuoltajia, jotka kuvittelevat olevansa kuin raamatun valittua kansaa - vähintään kaksi metriä muun kansa yläpuolella. Ja he hohtavat kirkkautta.
Olen kuullut, että Jyväskylä on lastensuojelun saralla mustaa aluetta. Täällä jylläävät VANHAT PERINTEISET mallit lastensuojelusta. Rajoitteita ja sijaishuoltajien mielistelyä harjoitetaan mielellään. lapset ihan helposti vieroitetaan läheisistään - tai ainakin yritetään. Paitsi, vaikuttaa myös siltä, että onkohtelu on hyvin epätasa-arvoista. Esim. yksi johtava sossu antaa joillekin uskomattomasti oikeuksia: tapaamisia, joka iltaisia puhelinsoitto mahdollisuuksia yms, ja jollekin toiselle täysin vastakkaisesti. Olenkin kuullut, että eräs viranomainen, joka tuntee lastensuojelua valtakunnallisesti laajasti, kehotti tuttavaani muuttamaan pois Jyväskylästä pikapuolin. Tuttavani myöhästyi - ja heidän elämästään tuli helvetti.
joka yritti auttaa ihmisiä ja hän näki hyvin tämän järjestelmän mädännäisyyden. Potkut sai - kuinkas muuten. Hallinto-oikeudessa juttuja meni kuulemma läpi (olen kuullut asiakkailta). Jyväskylän ensimmäinen sosiaaliasiamies takaisin!
hankkeita, joissa on kiinni lukusia ammattilaisia. Näissä hankkeissa kuitenkin vaan puhutaan ja puhutaan, kehitetään ja kehitetään. Käytännön (vuosia vaivaavaan) ongelmaan näiltä ammattilaisilta ei kuitenkaan apua saa (vaikka olisi suoraan hankkeen nimen mukainen avun tarve).
Todennäköisesti sijaisvanhemmat ja sosiaalityöntekijät saavat tuota apua, mutteivat asiakkaat. Kivempi porista pöydän ymärillä ja parantaa maailmaa. Ja rahaa tulee...
Mietin myös sitä, miksi kehittämishankkeisiin otetaan sellaiset työntekijät, jotka edustavat perinteistä mallia ja "tietävät" kaikkein parhaiten miten asiat ovat ja miten niiden tulee jatkossakin olla. Jyväskylä kaipaa raikkaita tuulia - samoin Jyväskylän lastensuojelu!
mitä tekemistä nuorisotyöntekijöillä oli tuon lastensuojelutarpeen selvityksen kanssa? Hekö ilmoittivat lastensuojeluun?
velvoittaa entisten tahojen poliisi, terveydenhoitohenkilökunta,
lisäksi
nuorityöntekijöiden, seurakunnan työntekijöiden,
velvollisuudeksi tehdä lastensuojeluilmoitus mikäli näkevät jotain (huoli-mielipuoli-aate siis)
mikä vaarantaa lapsen, nuoren kasvun ja kehityksen.
arkipäivä huostahullujen maassa
suomessa
YLE uutiset Facebook. On ehkä uusi mahdollisuus saada kansalaisten ääni kuuluville.
Yle uutiset Facebookissa on muutakin, kuin uutisia. - Mielenkiintoiset ja keskustelua herättävät aiheet, joihin kommentit ja näkökulmat ovat tervetulleita. YLE uutiset eivät eivät valitse puolta kiistanalaisissa asioissa. - Uutisia voit kommentoida vapaasti.
Tutustu. Kerro kaverille.
http://www.facebook.com/yleuutiset
Allaoleva linkki on Sosiaalialan ammattilaisille tarkoitettu. Sivustoilla tuoretta tietoa huostaanotoista, menettelytavoista, etc.
Sivustoja voi lukea, mutta ei kommentoida, mikäli ei ole alalla työskentelevä.
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/lastensuojelunkasikirja/
ei hänkään saa sanoa mielipiteitään eikä kertoa kokemuksiaan huostaanotoista yms. Koettu on, että jos kerrot asiat siten, miten olet ne kokenut, niitä ei julkaista. Sinne saa kirjoittaa ainoastaan SUSSUJA KUMARTAVAT ammattilaiset. Se on kaikkien hyvä tietää, Sieltä ei oikeastaan kannata lukea mitään - totuus on siellä liian kiiltävää ja sossuntuoksuista. YÄK!
naapuripalstalta tälle jatkoa.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8801016#comment-42840894
Perheitä tuhotaan aiheettomilla lastensuojeluilmoituksilla, kyllä se tällä palstalla tiedetään. Vanhemmilla ei ole pahimmillaan mitään ihmisoikeuksia sen jälkeen kun lastensuojeluilmoitus on tehty. Vielä toiselta palstalta ajoittajan uusin kirjoitus:
"Meidän lapsemme todellakin raapi kädessään ollutta palovammaa - hupaisinta että se oli saatu samassa kerhossa jokunen viikko aiemmin. Siitä lähti liikkeelle vyöry joka kesti 4kk ja vei vanhempien työkyvyn. Meillä oli takanamme toisen lapsemme syöpää vastaan taistelu reilut 1,5 vuotta emmekä nyt enää jaksaneet. Ilmeisesti nuoriso-ohjaajalle oli muodostunut itselleen ahdistus tästä kun oli asiasta kuullut ja teki tikusta asiaa toisen lapsemme osalta ja luuli auttavansa meitä näin? Eli suuri virheemme oli kuvitella että nuoriso-ohjaajat ovat tarvittaessa lapselle tukena - väärin - he ovat siellä puukottamassa selkään ja leikkimässä stasia. Minkäänlaista tilannetajua ei ainakaan näillä ollut.
Ilmoitus sitten 4kk:n jälkeen todettiin aiheettomaksi mutta se vei sen taukoajan jonka toisen lapsen sairaus meille antoi. Olisimme kipeästi tarvinneet sen lepoon ja lomaan eikä vääntämiseen Espoon lastensuojelun kanssa. Tämän kaiken päätöksenä olemme yhä sairaslomalla me vanhemmat, yrityksemme oli pakko ajaa alas kun emme enää jaksaneet ja olemme siis myös molemmat ilman töitä. Ja kaikki tämä siksi kun se yksi valtaansa väärinkäyttänyt nuoriso-ohjaaja ei vaivautunut soittamaan ENSIN kotiin ja kertomaan huolestaan . Olisimme voineet välttää koko tämä sotkun ja selvittää sen paikalla. Mutta kun annetaan vasara niin pitäisi antaa myös käyttöohjeet. Ja kun kädessä on vasara niin KAIKKI ympärillä oleva näyttää nauloilta.
Meillä on kantelut kesken asiasta ja on vaikea kuvitella että tästä pääsisivät viranomaiset aivan kuivin jaloin läpi. Ainakin toivon että joku ottaisi opikseen. Näin ei kohdella ketään. Ja jos tämä nyt muka on laillista niin ilmeisesti siellä laissa sanotaan myös ettei tarvitse olla ihminen kun voi mennä jonkun pykälän taakse piiloon. Paitsi etä omassa lausunnossaan nämä nuoriso-ohjaajat kertovat toimistaan yhä uskomattomampia tarinoita. Kun lapsemme joka siellä kerhossa oli luki ne niin ihan vihasta ryhtyi itkemään ja vannoi lukiessaan ettei ikinä halua sinne tilaan/kerhoon enää mennä. Eikä todellakaan mikään ihme. En minäkään voi sitä edes hyvällä mielikuvituksella vaatiakaan.
Meidän perheemme kohtalo maksoi meidän lisäksi Espoolle PALJON: Me vanhemmat olemme molemmat kahdella akateemisella loppututkinnolla varustettuja 40 -ikäisiä (siis parhaassa työiässä olevia) joille siis nyt on maksettu jo yli ½v sairaspäivärahoja. Yrityksestämme jäi 6 perheellistä työntekijää kortistoon. Ei ollut helppoa ajaa oman yli 10v. toimineen yrityksen toimintaa alas. Yrityksemme maksoi vuosittain 150-200 tuhatta euroa pelkkiä arvonlisäveroja. No nyt ei enää maksa. Itse joudun käymään terapiassa lastensuojelun aiheuttaman trauman takia. Toisen lapseni syövän kyllä kestin mutta tahallista toiselta IHMISELTÄ saamaani julmuutta ja henkistä väkivaltaa en enää kestänyt. Lastensuojelun porukka oli täysin epäpätevää ja jäistä. Olimme samassa kastissa narkkareiden ja pedofiilien kanssa. Ja kun kerromme perheemme tilanteesta (ja kun se lastenklinikan lääkärikin kertoi) niin lastensuojelun työntekijä ILKKUI meille kuinka se oli vaan minun mielipiteeni. Ei se ollut minun ielipiteeni. Se oli minun elämäni. Onneksi meillä oli tukenamme erikoissairaanhoidon asiantuntijoita jotka olivat kanssamme jo töitä tehneet koko sen 1½ vuotta ja tekivät otsa hiessä meidän eteemme töitä. Korneinta oli kun Espoon lastensuojelu kutsutaan Lastenklinikalle neuvotteluun niin he eivät edes ilmaannu paikalle. Meidän vanhempien lisäksi kaksi erikoissairaanhoidon lääkäriä istuimme siellä sitten juttelemassa niitä näitä. Ja sopii vain arvata kenelle erikoissairaanhoidon lasku menee näistä turhista käynneistä ja odotteluista kaikiaan 10-20 tunnista - no Espoolle tietenkin.
Tämä lääkäri laittoi lähes 20 tuntia aiukaansa auttaakseen meidät täysin epäinhimillisestä tilanteesta pois. Hän kirjoitti myös lausunnon jossa niittaa Espoon lastensuojelun aika suorasanaisesti. Lastensuojelun sossut koko episodin ajan vähättelivät kaikkia muita paitsi itseään. Ihmeellinen voima heillä! Itsetunto oli ainakin kohdallaan. Hehän leikkivät jo kaikkitietävää jumalaa jotka ilmeisesti hyvin herkästi käyttävät myös tuomiovaltaa? "
Vastauksena sanon, että kyllä, kyllä tuo on laillistettua.
Se on täyttä mielivaltaa ja sitä sanotaan Suomessa lastensuojeluksi.
Joskus joku asia on raskaassa elämätilanteessa se perhonen. Kela laittoi perheemme työkyvyn palauttamiseen PALJON resursseja rahaa ja sitten tulee yksi tumpelo nuoriso-ohjaaja jonka isku on kuolettava. Kun sen tekee täysin ammattitaidoton ja nuorten kanssa ilmeisen kokematon henkilö omassa vallantavoittelussaan.
Jos tämä on se apu jonka saamme tältä yhteiskunnalta kun yritämme jatkaa elämäämme niin tällä hetkellä olen 'hanskat tiskissä'. Itsellä ei ole edes huono omatunto saamistamme tuista eikä minkäänlaista halua edes jatella ryhtyä tekemään mitään koska kaikki se mitä meidän elämästämme oli jäljellä sairauden jälkeen oli näille muka-lasten-edun-ajajille (ja siis yhteiskunnalle) yhdentekevää.
Kuka antaa oikeuden tuhota toisen perheen elämän? Tahattomasti tai tahallisesti. KOulukiusaaminen on kielletty ja työpaikkakiusaaminen on kielletty. Mutta henkinen väkivalta meitä kohtaan oli pahempaa kuin mikään. '
Ja minäkin haluan tietooni jos nuoreni ovat kännissä tai kulkevat öisin kartsalla. Toistaiseksi he ovat olleet vain kotosalla iltaisin tai harrastuksissaan. Yhden perheenjäsenen vakava sairaus on saanut meidät oikeasti turvautumnaan toisiimme ja tunnen lapseni läpikotaisin. Me olemme yksikköä josta ei voi yhtä jäsentä repiä taiu tarkastella ilman koko perhettä ja meidän kokonaistilannettamme.
Eli kun nitä ilmoituksia teette niin soittakaa nyt sinne perheen vanhemmille ensin. Ja jos sitten vielä tuntuu välttämättömältä tehdä ilmoitus niin senkus. Me maksoimme kalliisti ja vaikka nyt on jo lähes vuosi kulunut niin ei meille kyllä missään vaiheessa ole kerrottu mikä se HUOLI on.... siitä oon puhuttu koko ajan mutta tämän erikoislääkärin tai meidän vanhempien pyynnöistä huolimatta sitä ei ole kerrottu. Tämä lukee myös siinä lausunnossa. Josko vaikka oikeusasiamies sen sitten meille saisi selvennettyä.
Lapsen etu on kuin maalaisjärki. Kaikki kuvittelee omaavansa sen puolesta ajattelun mutta kukaan ei oi,keasti tiedä mitä se on. Meidän lapsemme edun mukaista oli siis saada vanhemmat romahtamaan ja työttömiksi sekä päästä pois nuoriso-ohaajien 'ohjauksesta'. Vai oliko joku muu etu jota en ole vaan huomannut? Huomautettakoon vielä että Lastenklinikka seuraa koko perheen jaksamista psykologivoimin koko sairauden ajan. Siksi mekin pääsimme hoitoihin nopeasti tämä lastisten aiheuttaman kriisin jälkeen. He olivat myös seuranneet tiiviisti perhettämme ja myös lapsia - viimeinen tapaaminen oli noin viikkoa ennen ilmoitusta ja nämä eivät huomanneet mitään mutta JES! sitten tuli tämä nuoriso-ohjaaja...
Terveisiä vain jos asianosaiset luette tämän. Jos pysähtyisitte hetkeksi miettimään.
______________________
Toivottavasti nyt joku Espoossa lukee tämän. Aivan järkyttävää!
se on, mutta lastensuojelun arkipäivää aivan liian monelle asiakasperheelle.
Ihmiset eivät tosiaan tajua yhtään, mitä perheille aiheuttavat aiheettomilla ilmoituksillaan! Just luin toiselta palstalta, miten itseään kovin viisaana pitävä kirjoitti, että "mitä tuota vaahdota aiheettomasta ilmoituksesta, kohauttaa sille vain olkiaan ja sillä siisti." Voi jessus, kun se olisikin aina niin yksinkertaista, niin mitä niistä suotta täälläkään mitään kirjoitettaisi.
Jotain on pahasti pielessä koko systeemissä, kun perhe pystyy aiheettoman ilmoituksen jälkeen irrottautumaan sossujen vainosta vasta pätevän ja kalliin asianajajan avustuksella. Ja kukaan ei välitä pennin jetinän vertaa, mitä aiheeton vaino on perheelle aiheuttanut. Vanhemmat ahdistuvat aiheettomista syytteistä, epäilyistä ja huostaanottouhkailuista varsinkin, kun ne vain jatkuvat ja jatkuvat käynnistä toiseen. Ja tuota vielä kutsutaan lain tarkoittamaksi "avohuollon tueksi" nykyisin, jos sellaiseen päädytään. Lastensuojelu on kääntynyt lapsia vastaan jo kauan sitten ja tulee minunkin mielestäni kuolemaan omaan mahdottomuuteensa, ei nykytilanne voi yksinkertaisesti jatkua kovin kauan enää, niin törkeitä ja perhettä tuhoavia sen toimet pahimmillaan ovat.
Asian toinen puoli on nyt ilmoitushysterian aikana se, että joskus sossut aikaa säästääkseen tyytyvät ilmoituksen tarkistamiseen vain yhden puhelinkeskustelun perusteella. Onhan se lain vastaista sekin, mutta sitähän lastensuojelu on tulvillaan, että mitä yhdestä pikku rikkeestä kaiken muun rinnalla olisikaan...
Taas ovat olleet sosiaalityöntekijät varmaan ihan kikseissä! Mitä enemmän saavat ihmisiä uhkailtua ja pilattua heidän elämäänsä sitä enemmän niitä naurattaa.