”Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.
Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi.
Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi.
Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa;
kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii.
Rakkaus ei koskaan häviä; mutta profetoiminen, se katoaa, ja kielillä puhuminen lakkaa, ja tieto katoaa. Sillä tietomme on vajavaista, ja profetoimisemme on vajavaista. Mutta kun tulee se, mikä täydellistä on, katoaa se, mikä on vajavaista.”
Koska Raamatusta on yleisenä tapana irrottaa sopivia osia omaan käyttöön omien intressien mukaan, olen itse valinnut tämän, jonka toivoisin epätäydellisyydessänikin muistavani käytännön elämässä.
Jos jumala on antanut nämä sanat meille ohjeeksi, hän on Rakkaus. Hän ei tarvitse työkalukseen helvettiä.
Näkyvimpänä kaikkialla on kuitenkin pikkusieluinen, kostonhaluinen vihan jumala. Ehtojen jumala. Aito Rakkaus ei aseta ehtoja. Auktoriteetti saadaan luottamuksen osoituksena, ei pelolla. Jollei Jumala sitä tiedä, niin kuka sitten?
Tämän ihmisen luomuksen tarkoitus on saada ihmiset alistamaan toisiaan pelolla. En voisi koskaan uskoa niin falskiin jumalaan.
Jos muistettaisiin rakkaus, ei olisi tarvetta lajitella täällä maanpäällä "noita" helvettiin menijöitä ja "meitä" taivaaseen pääsijöitä.
Saisimme elää rauhassa.
Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi.
Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi.
Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa;
kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii.
Rakkaus ei koskaan häviä; mutta profetoiminen, se katoaa, ja kielillä puhuminen lakkaa, ja tieto katoaa. Sillä tietomme on vajavaista, ja profetoimisemme on vajavaista. Mutta kun tulee se, mikä täydellistä on, katoaa se, mikä on vajavaista.”
Koska Raamatusta on yleisenä tapana irrottaa sopivia osia omaan käyttöön omien intressien mukaan, olen itse valinnut tämän, jonka toivoisin epätäydellisyydessänikin muistavani käytännön elämässä.
Jos jumala on antanut nämä sanat meille ohjeeksi, hän on Rakkaus. Hän ei tarvitse työkalukseen helvettiä.
Näkyvimpänä kaikkialla on kuitenkin pikkusieluinen, kostonhaluinen vihan jumala. Ehtojen jumala. Aito Rakkaus ei aseta ehtoja. Auktoriteetti saadaan luottamuksen osoituksena, ei pelolla. Jollei Jumala sitä tiedä, niin kuka sitten?
Tämän ihmisen luomuksen tarkoitus on saada ihmiset alistamaan toisiaan pelolla. En voisi koskaan uskoa niin falskiin jumalaan.
Jos muistettaisiin rakkaus, ei olisi tarvetta lajitella täällä maanpäällä "noita" helvettiin menijöitä ja "meitä" taivaaseen pääsijöitä.
Saisimme elää rauhassa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.