Mites on, onko mitä suunnitelmia jättää taidetta jälkipolville, jotka "hyötyisivät" siitä ?
Ainakaan harrastaja taiteilijan töistä ei ole jälkipolville taloudellista hyötyä, koska
eihän harrastajan taide ole rahallisesti minkään arvoista, ei taiteilijan elinaikanakaan.
Harrastajan täytyy olla realisti, muttei sekään tee harrastajan taiteesta ammattilaisen tasoista.
Entä taidekouluja käyneet, heidän taidehan on laadukasta ja rahallisesti tuottavaa
jo taiteilijan elinaikana, puhumattakaan sitten, kun taiteilija on kuollut.
Sen jälkeen taiteen arvo kohoaa pilviin, koska ei tule enää uutta taidetta.
Ammattitaiteilijan työt perivä ja myyvä hyötyy taiteesta.
Minä en ainakaan meinaa jättää tauluja jälkipolville, vaan voisi hävittää pois kaikki maalaukset
sitten kun täyttää 70 vuotta. Mitä niitä jälkeensä jättämään, arvottomia maalauksia.
Muistoksi jäisivät vain valokuvat tauluista.
Ainakaan harrastaja taiteilijan töistä ei ole jälkipolville taloudellista hyötyä, koska
eihän harrastajan taide ole rahallisesti minkään arvoista, ei taiteilijan elinaikanakaan.
Harrastajan täytyy olla realisti, muttei sekään tee harrastajan taiteesta ammattilaisen tasoista.
Entä taidekouluja käyneet, heidän taidehan on laadukasta ja rahallisesti tuottavaa
jo taiteilijan elinaikana, puhumattakaan sitten, kun taiteilija on kuollut.
Sen jälkeen taiteen arvo kohoaa pilviin, koska ei tule enää uutta taidetta.
Ammattitaiteilijan työt perivä ja myyvä hyötyy taiteesta.
Minä en ainakaan meinaa jättää tauluja jälkipolville, vaan voisi hävittää pois kaikki maalaukset
sitten kun täyttää 70 vuotta. Mitä niitä jälkeensä jättämään, arvottomia maalauksia.
Muistoksi jäisivät vain valokuvat tauluista.
Vastaukset 5
Vanhimmat
"Entä taidekouluja käyneet, heidän taidehan on laadukasta ja rahallisesti tuottavaa
jo taiteilijan elinaikana, puhumattakaan sitten, kun taiteilija on kuollut."
Kuinkakohan monta ihmisitä suomessa valmistuu taidemaalareiksi erinäisistä oppilaitoksista? Monikohan näistä oppilaista vaikkapa 5 tai 10 vuoden päästä vielä tekee koko hommaa?
Taidekoulun läpikäyminen ei ole yhtään minkään tae.
Sinulle ehdotan että ahkerana ja sinnikkäänä harjoittelijana säilytät visusti omat harjoittelupäiväkirjasi liitteineen taidejäämistöösi mukaan, ehkä ne viimeistään vaikuttaa taiteesi arvoon positiivisesti. Näin voit sinäkin luottavaisin mielin odotella väistämätöntä =)
mietittyä. Eikä yleensä muutenkaan 'mitä musta jää'. Elän tässä hetkessä, tätä päivää, täysillä... Miksi huolehtia huomisesta, huominen kantaa murheensa itse.
Sielläpä rauhassa raadelkoon perikunta joskus vuosikymmenien päästä toisiaan. Toivottavasti ei raatele, sillä olen pyrkinyt kasvattamaan lapseni ajattelemaan elämässään ykkösasiana muuta kuin rahaa ja omaisuutta.
säädetty, että perilliset saavat ottaa kaikesta jälkeeni jääneestä taideaineistosta jokainen haluamansa (jos usea haluaa samoja teoksia sopikoot keskenään). Kaikki muu aineisto taidekirjastoani lukuun ottamatta on hävitettävä pysyvällä tavalla. Kirjastosta se osa, joka jää jäljelle, menee testamentissa säädetylle yhteisölle.
Jos vie suurempaan huutokauppaan, niin voi eläessään nauttia vielä kätten töiden hedelmistä!
Se yhden leiviskän palvelija mokoma laittoi laiviskänsä kiven alle! Tietenkin voisit haudata tervapahviin käärittynä hiekkamonttuun, jossa ne saisivat lisäarvoa vuosien kuluessa.