Olen nuorehko normaali nainen joka kärsii suuresti painostaan. N. 6 vuotta sitten vielä olin hoikka ja kaunis ja hyvinvoiva, pikkuhiljaa alkoi kilot kasaantua ja nytparin vuoden sisään kappas, painankin 40kg enemmän kuin silloin, lukuisat yritykset pudottaa painoa lukuisat dietit tuhannet elämäntapamuutokset ja miljoonat eri laihdutusvalmisteet ja tsemppaukset.. Mikään ei onnistu aina jokin tulee ja loppuu koko homma.En äkkiä kertyneen painoni vuoksi enää halua uskalla kehtaa liikkua missään hyvä jos töihin saan itseni tsempattua, olisin iloinen ja elämänmyönteinen mutta tämä kroppani vie minut kauaksi pois siitä ilosta ja onnellisuudesta mitä todellisuudessa olisin.. Olen ihan äärimmäisen onneton täysin lihavan ruman vartaloni vankina, tunnen olevani edelleen se sama nainen mutta kun katson peiliin näen vain neljäkymmentä kertynyttä kiloa, olo on niin epäonnistunut ja häpeä on valtava. Huomaan jatkuvasti leikitteleväni ajatuksella suuresta summasta rahaa jolla maksaisin laihdutusleikkauksen.Elämäni on lihavuuden myötä muuttunut erittäin rajoittuneeksi.
Sad Life
Elinkautinen
6309
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
http://www.biovita.fi/uusi/news.php?lang=fi&id=1579
"Vielä yksi ilmeinen virheajatus: ”Asiantuntijat” väittävät, että kalori on kalori, tulipa se mistä ruokalajeista tahansa. Tällä he tarkoittavat, että kaksi täsmälleen saman kalorimäärän sisältävää ruokavaliota johtaa aina samaan tulokseen mitä painonhallintaan tulee. Kuitenkin tiedämme nyt, ettei rasvainen ruokavalio lihota ja että vähärasvainen ruokavalio sisältää usein paljon nopeita hiilihydraatteja. Sanoivatpa ”asiantuntijat” mitä tahansa, ortoglykeeminen VHH-ruokavalio laihduttaa tehokkaammin ja on terveellisempi kuin vähärasvaiset ja vähäkaloriset vaihtoehdot. Se tasapainottaa parhaiten ruokahaluun ja nälän sekä kylläisyyden tunteeseen vaikuttavia hormoneja."
Tuo edellinen mainosviesti pitää unohtaa täysin.
Et tule koskaan laihtumaan uskomalla näitä. Ainoa tapa päästä alkuun on todella se elämäntapamuutos. Terve mieli terveessä ruumissa - miten sen saavutat?
Grammavaaka käyttöön, kalorit laskentaan. Todella tärkeää tietää se kalorimäärä, eikä vain näiden vhh-höpöttäjien mukaisesti karsia hiilareita. Todellisia pitkän ajan vaikutuksia ei tunneta ja muistettakoon että monet virkeinä elämänsä loppuun asti pärjänneet ovat syöneet hyvin kasvispainotteista ravintoa. Mutta samalla riittävän monipuolista. Jos ei kulutus pysy malliin -500 kcal päivä ei muutosta tule koskaan. Ja toi on raju, kun miettii että sulle se todennäköisesti on yli neljännes päivän kaloreista. Eikä kukaan pysty sanomaan kuinka sinun pitäisi syödä, jokaisen pitää löytää ne omat täyttävät, mieleiset ja olon hyvänä pitävät ruoat ja ruokailutavat, joilla tuloksiin pääsee.
Liikunta, jolla pidät lihaksesi hengissä, parannat hapenottoa ja mikä tärkeintä, virkistät mieltä. Jos et liiku, taatusti jossain vaiheessa sohvalla nuppi napsahtaa ja vetäiset sellaiset kalorikerrokset että viikon laihdutus menee siinä. Viikko pakkia, puolessa tunnissa. Raakaa se on.
Väitän että tarvitsisit rinnallesi henkilön joka tukisi hankettasi. Joka aidosti haluaisi sinun onnistuvan. Yksin maaliin jaksaminen on hyvin vaikeaa. Sanotaanhan että yhdeksän kymmenestä laihduttajasta epäonnistuu. Rakenna ympäristösi rauhassa ja aseta tavoite usean vuoden päähän. Siellä sitten odottaa se hetki, jonka pitämiseksi olet valmistautunut pitkän ajan, mutta voit nauttia tuloksesta moninkertaisen ajan. Reilu 10kg vuodessa peruslaihduttajalle on (ehkä) hyvä saavutus ja jos sitä kunnianhimoisemmaksi lähtee sitä suuremman riskin ottaa että turpiin tulee ja palkkioksi tulee kenties vain kostokiloja.
Tsemppiä. Muuta en pysty antamaan matkaasi kohti parempaa elämää.
Ihanasta viestistä
Mitä mainostatuossa oli? Näkemystä vaan. Eli et lukenut koko juttua.
Tai oikeastaan mitä se minulle kuuluu se toisen ihmisen lihavuus.
syrkuhupaisaa seurata näitä laihuuden kilvoittelijoita. teeveessäkin itkua väänsivät. vähän rasvaa vieläkin vähemmän. ja kaiken lisäksin liikuntaa liikuntaa aina vaan liikuntaa eikös se ollut aikoinaan fakiiri joka suolaa ...minulla on potut ja leipä jäänyt vähemmälle. tilalle on tullut kananmunat reippaasti voita ja savupalvia sellaista rasvaista. paino on tippunut 15kg. ja ihan noin mukavasti ilman mitään liikuntaa.
hauskoja kilvoitteluja.
Tsemppiä sinulle ketjun aloittaja!
Minulla sama homma, olin 4 vuotta sitten 55 kiloinen (Olen 174 pitkä), sitten masennuin, sain masennuslääkkeet ja ahmimisesta tuli pakokeino ja lohduttaja surussa,masennuksessa ja yksinäisyydessä. Lihoin 90 kiloiseksi ja tuntuu, että ihmiset eivät suunnilleen edes tunne minua kun ulkonäköni on muuttunut. Olen alkanut välttelemään sosiaalisia tilanteita, koska häpeän ulkonäköäni. :( Töihinkin lähtö ollut yhtä tuskaa kun vaatteet eivät meinaa mennä kiinni ja on niin turvonnut olo. Aikaisemmin pidin käymisestä keikoilla sun muilla ja olin melko sosiaalinenkin, mutta viime ajat olen vaan kyyhöttänyt kotonani ja syönyt illat. Usko mua, itsekin olen kokeillut kaikenmaailman dieetit.
Olen tunnesyöjä ja se asia pitää vaan käsitellä tulevaisuudessa eli pitäisi muuttaa suhdettaan ruokaan. Nyt olen tiputtanut 7 kiloa, jokainen päivä tuntuu olevan kamppailua mielitekojen kanssa, mutta liikunnasta on saanut hyvää terapiaa ja oloa. Aloita pienestä ja selvitä, mistä tuo painonnousu johtuu. Onko ruoka saanut korostuneen merkityksen elämässäsi ja olet tunnesyöjä? Vai onko kilpirauhasen kanssa ongelmia vai inhoatko liikuntaa-vai mikä on syynä- joku muutos elämäntavoissasi on täytynyt tapahtua kun paino nousee noin paljon. Aloita vaikka pienillä lenkeillä ja muuttamalla ruokavaliotasi hiljalleen terveellisemmäksi. Unohda pikadieetit, niillä ei monestikaan saa pysyviä tuloksia. Tuki laihdutuksessa on tärkeää, kerro jollekin läheisellesi joka ymmärtää paino-ongelmastasi. Monelle ihmiselle se muutoksen tekeminen on vaikeaa, kun on niin juurtunut omiin tapoihinsa ja siksi äkkimuutokset (esim.pikadieetit ja porkkanakuurit sun muut) sortuvat omaan mahdottomuuteensa kun yhtäkkiä tuntuu olevansa "vieraalla maaperällä" kun muuttaa liikaa asioita kerralla. Minun mielestä nuo kaikki pikadieetit kannattaa unohtaa, koska äkkituloksia metsästäessä olen esim. itse monesti sortunut dieetissäni esim. sen takia että on vaan niin hirveä nälkä ja ei jaksa heikotusta. Laihiksen ei tarvitse olla sellaista! Nyt kun olen ollut jo pitemmän aikaa tällä ruokavaliolla, mietin, että miksi en aikaisemmin ole tajunnut että ei tämä laihdutus nyt niin hirveää rääkkiä ole ja ruoka voi maistua ihan hyvältäkin ja liikunta tuntuu ihan ok:lta. Laihdutuksessa hankalinta on aloitus, omien tottumusten muuttaminen, mielitekojen kanssa kamppailu ja itsekurin pitäminen.