Olen 25 vuotias nainen. Minulta on jäänyt elämättä aika monta vuotta elämästäni, ainakin puolet. Olen ollut aika kiltti. Nyt en enää jaksaisi olla. Kiltti. Tuntuu pahalta, jotenkin tuntuu että olen valmis elämään nyt sitä aikaa että minusta tulisi minä..ja kokeilla rajojani. Miten sellaista voi tehdä kun asuu poissa kotoa, ja on ihan teini olo? Tekisi mieli vain kiukutella jollekulle. Olenko ainoa??? Ja vaikutanko tyhmältä? Olen kateellinen niille teineille jotka saavat viettää onnellista teinielämää ja olla vailla isompia murheita...haluaisin ihan oikeasti kun näen tuolla kaupungilla kuusitoistavuotiaita niin mennä vain mukaan baanalle. Tiedän eetä tämä on outoa ja noloa mutta tunteillensa ei voi mitään. Miten minun pitäisi tehdä? Tekisi mieli pukeutua ja kokeilla eri tyylejä. ja käyttäytyä kuin alaikäinen. Olenko ainoa???Apua!!!??
teinittää
jsllis
2169
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
opettele kirjoittamaan. Mikäs sua estää menemästä minnekkään------------->senkun painut,sua ei kukaan pidättele. Kyllä se virtuaaliukkeli siellä kotona pärjäilee.
No voit ainakin olla onnellinen, että oot saanut elää aikuiseksi ilman että teininä kännissä tuli mentyä sänkyyn tuntemattomien kanssa ja hankittua hiv ja pari aborttia. Aika kärjistettyä joo, mutta järkevyydessä/kiltteydessä on hyvätkin puolensa. Sä oot mitä oot. Se on sun elämäsi. Kannat itse päätöksesi, kulloinkin. Jotkut rikkovat itsensä. Toiset kiltteyteen, toiset päinvastaiseen. Jotkut selviävät pienillä haavoilla. Kliseinen sanontahan menee niin, että teinivuodet pitää elää jossain vaiheessa. Jos ei teininä, niin aikuisena sitten. Kuitenkin yksilöllistä, sanoisin.