Itselläni ei siis ole lasta, mutta yritämme kovasti hankkia ja suurin huvitukseni onkin iltaisin unta odotellessa miettiä nimeä tulevalle piltillemme... Nimiä on jo niin paljon, että jäljellä oleva hedelmällinen ikäni ei enää riitä niiden kaikkien käyttämiseen.
Nimeäminen on kuitenkin intohimoinen harrastukseni ja esitän tässä kysymyksen kaikille Jasminien, Suzannejen, Micaeloiden/Mikaelojen??? (huomatkaa! Ei sitä saa edes monikossa taivutettua suomen kielellä)ja Cecilioiden (Huom! suomenkielisille)äideille: Mitä ihmettä mielessänne liikkuu?
Toivotteko lapsenne jonkin ihmeen kautta alkavan käyttää äidinkielenään ruåtsia tahi jotakin muuta "fiinimpää" kommunikointivälinettä? Uskotteko Sofiallanne olevan paremmat edellytykset löytää itselleen "oikeen ulukomaan elävä" aviopuolisokseen, vai oletteko vakuuttuneita siitä, että tuo mainio pienokainen vielä kapuaa menestyksen portaita päätyen aina diplomaatiksi asti maahan, jossa eurooppalaiselta kalskahtava nimi on ainoa keino välttää naurunalaiseksi joutuminen? Jos näin on, niin eipä muuta kuin: Onnea matkaan.
Nimenantoa rikastuttamaan suosittelen oman sukupuun esille kaivamista: useat nimet kulkevat sukupolvelta toiselle satojen vuosien ajan - ja niiden antaminen omalle lapselle jatkaa arvokasta perinnettä. Liisalle, Katariinalle, Marialle, Martalle, Kaarinalle tai Susannalle voi kertoa samaa nimeä kantaneista esiäideistä - sellaisesta nimestä on kuka tahansa ylpeä. Epäilen, ettei monikaan Jasmine osaa nimetä suvustaan toista samannimistä. Kukin tietysti taaplaa tyylillään.
Nimeäminen on kuitenkin intohimoinen harrastukseni ja esitän tässä kysymyksen kaikille Jasminien, Suzannejen, Micaeloiden/Mikaelojen??? (huomatkaa! Ei sitä saa edes monikossa taivutettua suomen kielellä)ja Cecilioiden (Huom! suomenkielisille)äideille: Mitä ihmettä mielessänne liikkuu?
Toivotteko lapsenne jonkin ihmeen kautta alkavan käyttää äidinkielenään ruåtsia tahi jotakin muuta "fiinimpää" kommunikointivälinettä? Uskotteko Sofiallanne olevan paremmat edellytykset löytää itselleen "oikeen ulukomaan elävä" aviopuolisokseen, vai oletteko vakuuttuneita siitä, että tuo mainio pienokainen vielä kapuaa menestyksen portaita päätyen aina diplomaatiksi asti maahan, jossa eurooppalaiselta kalskahtava nimi on ainoa keino välttää naurunalaiseksi joutuminen? Jos näin on, niin eipä muuta kuin: Onnea matkaan.
Nimenantoa rikastuttamaan suosittelen oman sukupuun esille kaivamista: useat nimet kulkevat sukupolvelta toiselle satojen vuosien ajan - ja niiden antaminen omalle lapselle jatkaa arvokasta perinnettä. Liisalle, Katariinalle, Marialle, Martalle, Kaarinalle tai Susannalle voi kertoa samaa nimeä kantaneista esiäideistä - sellaisesta nimestä on kuka tahansa ylpeä. Epäilen, ettei monikaan Jasmine osaa nimetä suvustaan toista samannimistä. Kukin tietysti taaplaa tyylillään.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Nimenomaan, "kukin taaplaa tyylillään", joten miksi edes vaivauduit aloittamaan tällaisen ketjun, jonka aiheesta on keskusteltu jo NIIN monta kertaa?
No kuule ihan siitä syystä, että olin siinä käsityksessä että tämä on keskustelupalsta. Ja mieleni teki keskustella tästä aiheesta - se juolahti mieleeni muita viestejä selaillessa ja nimitrendejä merkillepannessa. Itse en ole keskustellut siitä NIIN montakaan kertaa.
Se on kumma kun se arvostelukyky pettää täysin sitä kullannuppua nimettäessä... tässä muutamia kummajaisia, joihin mä olen törmännyt: Totte Markus, Killa Minttu Manteli, Miira Beda Olivia, Beata Iida Gebecca, Titta-Riina Peppi Auroora ja Jerry Gandalf Imanuel... ja kaikilla tuiki suomalainen sukunimi. Itä-Suomen alueella elellään, eikä suinkaan rannikon ruotsinkielisellä seudulla. On se hitto vieköön tärkeää olla erikoinen!
kun se Aladdin, Max, Alexsander, Cisulina, Clarissa, Bia, Kaya, Romeo, Ronya, Patrick, Wera tms. ei-suomalaisesti kirjoitettu Tavallisen lapsen nimi on hiano. Siinäpä tyhmät pähkäilevät, miten lausutaan ja mikähän mahtaakaan olla Tavallisen perheen äidin tai isän alkuperä. Lapsen nimestä päätellen melkein ulkomainen.
Minä taas puolestani ihmettelen ihmisten mielikuvituksen puutetta!! On yksinkertaisesti tylsää kun se oma erikoinen kullannuppu on Liisa Maija-Leena. Nimet ovat tylsiä ja bonuksena vieläpä joka viides vastaantulija on kaima (suurin piirtein). Minä ainakin tahdon lapselleni kauniin ja harvinaisen nimen. Kaikki x:t ja z:t sun muut eivät mielestäni sovi perussuomalaiseen sukunimeen, mutta muuten esim. Jasmin on todella kaunis nimi.
Miksi joku haluaa, että suvussa on kymmenen samannimistä kuin itse? Tai sitten vielä kummallisempaa on se, että annetaan oma nimi myös lapsen etunimeksi.. *huok*
Ihan miten tykkää, mutta mielestäni hieman erikoisempi nimi ei ole todellakaan rasite eikä mikään "pärjää ulkomailla"-juttu, vaan osoittaa mielikuvitusta! Enkä nyt puhu todellakaan näistä Zuzzanne-nimistä vaan kauniista, mutta hieman harvinaisemmista nimistä.
Erikoiset nimet kunniaan, sanoo LunaMaria.