miten teillä on alkanu synnytys ja millä viikoilla? olen viikolla 38 3 ja mitään ihmeempiä merkkejä synnytyksestä ei ole ollut. voiko kipeet supistukset alkaa ihan ykskaks vaan? vai onko ennen niitä jotai enteilyä? miltä ne supistukset sitten oikein tuntuu? kokemuksia?
synnytys
toheli
10288
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Mulla alkoi synnytys lapsivesien menolla rv 37. Sitä ennen ei ollut minkäänlaisia supistuksia, mutta kun mentiin sairaalaan, niin seuraavan yön supisteli todella voimakkaasti. Kivut tuntuivat mahassa ja selässä. Supistukset tuntuu todella järkyttäviltä, maha kovettuu kivikovaksi ja kipu on sanoinkuvaamattoman kammottavaa. Kaikilla ei tietenkään ole samanlaisia oireita synnytyksen käynnistymisessä, mutta tässä oli minun versioni. Tämä toka raskaus on kohta samoissa viikoissa, joten alkaa jo hieman jännittämään. :)
Eka synnytys mulla alkoi 38 3 kun yöllä nukkuessa meni lapsivesi. Ei ollut ollut yhtään mitään merkkejä! Pari ihan lievää harkkasupistusta olin tuntenut loppuraskaudesta.
Toisella kerralla supisteli varmaan raskauden puoli välistä asti. Sitten 40 1 kun ne oli säännöllisiä niin tiesi, että on tosi kyseessä.
Mulla ei ne alkusynnytyksen supparit ole koskaan ollut mitään kovin kivuliaita. Tuntuu että liikaa aina joka paikassa pelotellaan, ettei sinne synnärille saa mennä (turhaan) ennen kuin tuntuu että taju lähtee kivusta. Voi jäädä kivunlievitykset ja peräruiskeet saamatta jos liian myöhään menee.
tuntui supistuksia 2vrk:n ajan aika tiheesti, mutta ajantaju aina katosi, kun ei pystyny nukkuun ja sitten oli ihan kuutamolla, kun olisi pitäny minuutteja laskea. Ensimmäisen tuskaisen yön jälkeen menin sairaalaan ja illalla passittivat takaisin kotiin buranan voimin.
Seuraavana aamuna menin jälleen takaisin ja olin siellä taas päivän ja illalla sanoin jo että en lähde takaisin vaan haluan osastolle. Yön taas tuskailin poltoissani ja itkin, jotain tippaa minulle annettiin ja lääkkeitä. Olivat puhkaisseet kalvotkin ko. yönä, josta itsellä ei mitään muistikuvaa.
Aamulla piti hoitajalle yrittää kertoa, koska supistukset ovat alkaneet tulemaan 4min. välein ja itsellä ei ajantajusta ja kulusta ollut mitään tietoa, kun ei tuskiltaan pystynyt laskemaan ja oli aivan horkassa valvomisen takia, jolloin sanoin niin kuin olin asian kokenutkin, että koko 2vrk:n ajanhan niitä on tullut. Papereihin merkattiin alkaneeksi klo 08.00 kun pakko oli joku aika laittaa. Synnytyssaliin pääsin klo 12.00 ja kauratyynyllä aloitettiin, kipu säteili reisiin ja muistaakseni alaselkään. Kivunlievityksenä oli ensin ilokaasu, joka oli todella hyvä apu ja sitten epiduraali. Näillä pärjättiin ja tytär syntyi 17.40 :).
Toivottavasti tämän toisen pienokaisen kohdalla menisi vedet itsestään, eikä tarvitsisi toista vuorokautta kärvistellä poltoissa. Ilmeisesti en vissiin ollut tarpeeksi auki alkuun, jotta aikaisemmin olisivat voineet puhkaista kalvoja. Eli piti odotella kypsymistä.
eli esikoinen syntyi siis rv 40 6
pärjää niitten kipujen ja suppareitten kans, niin mitä haittaa siitä on jos jää kivunlievitykset saamatta? Niitten ideahan on selvitä siitä avautumisvaiheesta ja jos niitten kipujen kanssa kotona vielä pärjää niin ei kai silloin ole tarvetta saada kivunlievitystä?
kivunlievityksethän on tosiaan vain äidin jaksamiseksi.
Itse olen synnyttänyt kolme lasta ilman lääkkeitä, en mitenkään erityisestä syystä paitsi ehkä että alunperin olen halunnut kokeilla pystynkö ja sittemmin todettuani että hyvin pystyn, olen halunnut hallita synnytystilannetta olemalla ajantasalla tuntien sen synnytyksen edistymisen kohta kohdalta. Ja yllättävän helppoa on ollut. Sisäänpäinkääntymisellä eli kehoaan kunnellen ja oikeissa kohdissa hengityksellä keskittyen pystyy rentoutumaan yllättävän paljon.
Vaikka mulla ekat 9cm ei ole tuntunut pahalta, niin siinä lopussa on kyllä ollut todella kovat kivut. Siinä kyllä voisi joku kohdunkaulanpuudute tms. olla paikallaan. Itse olen kaksi lasta synnyttänyt ilman kivunlievityksiä ja niin olen ajatellut tämän kolmannenkin.
Eikä sitä peräruiskettakaan saa jos menee suoraan ponnistamaan synnärille.
mulla kaksi ekaa synnytystä alkaneet ilman mitään oireita lapsivesien menolla, suppareista ei tietoakaan. Kolmas lähti rytinällä supistuksilla, paikat avautu kokonaan kymmenessä minuutissa ja kalvot jouduttiin puhkasemaan vähän ennen ponnistusta. Oli todella yllättävän nopeat ja kovat supistukset, mutta selvisin niistäkin ilman kivunlievitystä eli ei kovin kamalia vaikka lapsikin oli iso. Niin ja kaikki lapset syntyneet spontaanisti rv 40 0, eli tasan laskettuna aikana.
Yleisempää varmaan on että supistuksia tulee kuitenkin hieman pidempään, ja ensisynnyttäjällä varsinkin.
Lapsivesi meni n 10:ltä aamulla, minkä jälkeen supistuksia kiihtyvään tahtiin.
Esikoinen (40 1) tuli ulos noin neljältä iltapäivällä.
Ennen tätä ei mitään vinkkiä - herätessä aamulla selkä vähän kipeänä.
Kiirettä piti :-)
vedet menivät rv 39 5 ja siitä sitten vähitellen yltyivät supistukset. kun olin 8 cm auki, kipu alkoi tuntua sietämättömältä ja sain epiduraalin. mutta siihen asti ihan hyvin hallittvaissa olivat. olisin luullut että supistukset ovat paljon kivuaaliampia jo aikaisemmassa vaiheessa (joskus kuulee tarinoita että koskee hirmuisesti ja vasta 1-2 cm auki. mutta ihmiset reagoivat kipuun eri lailla.)