Hei! Minulla on kotona narttukissa jota ei ole leikattu. Ei ole edes ensimmäisiä kiimoja tullut. Eräällä ystävälläni on myös leiikkaamaton narttu jolla kiimat jo tulleet mutta kiimat melko "lievät" eli ei mitään mielipuolisiä mouruamisia yms.. HArkitsin itse myös etten kissaani leikkaisi mutta siskoni kertoi että ajatus ei tule kuuloonkaan koska kissa saisi toden näköisesti jotain tulehduksia kohtuun sekä syöpäriski olisi huikea.
Haluaisin tietää että oliko nuo mielipiteet pirujen piirtelyä seinille vai onko jollain mahdollisesti toinen näkökulma asiaan tai kokemusta leikkaamattomasta nartusta?
Perusteeksi siihen etten kisaani leikkaisi olisi lähinnä etten halua roikkuvatsaista apaattista kissaa kuten yleensä leikkaaminen kissoille tuo mukanaan. Kiitos vastauksista.
Haluaisin tietää että oliko nuo mielipiteet pirujen piirtelyä seinille vai onko jollain mahdollisesti toinen näkökulma asiaan tai kokemusta leikkaamattomasta nartusta?
Perusteeksi siihen etten kisaani leikkaisi olisi lähinnä etten halua roikkuvatsaista apaattista kissaa kuten yleensä leikkaaminen kissoille tuo mukanaan. Kiitos vastauksista.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Siskosi ei ilmeisesti tiedä mitään kissojen steriloinnista. Siitä ei voi seurata mitään tulehduksia kohtuun, koska se kohtu poistetaan leikkauksessa! Kohtutulehduksia tulee kissoille joita ei leikata vaan niille syötetään e-pillereitä. Syöpäriski ei leikkaamisesta kasva vaan päinvastoin vähenee, varsinkin jos leikkaus tehdään ennen ensimmäistä kiimaa.
Kissojen vatsan roikkuminen ei johdu leikkaamisesta, vaan sitä tapahtuu myös leikkaamattomille kissoille, joskus pentujen saamisen jälkeen nartuille ja joskus kolleille ihan omia aikojaan. Kukaan ei taida tarkalleen tiedää mistä se johtuu, mutta ei ainakaan leikkaamisesta. Leikkaus ei myöskään tee kissasta apaattista! Ainoastaan kiimaan ja lisääntymiseen liittyvä aktiivisuus katoaa, joten muutosta ei tapahdu jos leikkaus tehdään hyvissä ajoin.
On kissa joka on leikattu kohtutulehduksen vuoksi, mutta vasta 5 vuotiaana. Tuohon ikään asti sillä oli jatkuvasti vaikeat kiima -> jatkuvaa mouruamista ja pissailua joka paikkaan.
Tämän siskoa ei ole leikattu ja on nyt 3 vuotias. Ollut tähän mennessä vasta yksi kovempi kiima. Muuten on ollut vuorokauden kestävää toisaikaista pientä naukumista eikä mitään muuta.
Muita neljää tyttökissaa ei ole leikattu, vanhin näistä täyttää 12, nuorin 3 vuotta. Ei ole ollut ongelmia.
Minusta kissaa ei tarvitse leikata jollei sillä ole pahoja kiimoja, tosin ne voivat pahentua iän myötä mutta voihan kissan leikata myöhemminkin tarvittaessa.
kumoaa suoraan viimeisen mielipiteen. Jos olisit leikkauttanut kissan ajoissa, ei tuota kohtutulehdusta olisi tullut. Miksi siis edelleenkin olet sitä mieltä, ettei naarasta ole tarvis leikata tai sen voi leikata myöhemminkin?
Naaraalle ei leikkauksesta ole mitään haittaa, kohtutulehduksesta ja nisäkasvaimista kyllä. Aina kohtutulehdus ei edes näy päälle päin ja pahimmillaan saattaa aiheuttaa naaraan kuoleman. Ei siis ole ollenkaan varmaa, että sen voi/ehtii leikata myöhemminkin. Ajoissa suoritettu sterilointi on sairauden ennaltaehkäisyä.
Miksi pitää riskeerata kissan terveys ja henki, kun "ei ole ollut mitään ongelmia"? Ne ongelmat voi tulla niin yllättäen, ettet ehdi enää pelastaa kissaa ja vaikka ehtisitkin, siinä vaiheessa se leikkaaminen on jo itsessään isompi riski. Tulehtuneen kohdun operoiminen on vaarallista, jos sitä edes ehtii tehdä.
Rahan säästämiselläkään tätä ei voi perustella, kohtutulehduksen vuoksi steriloidun kissan leikkaaminen hoitoineen, on kalliimpaa kuin normaali sterilointi.
Leikkaaminen ei vaikuta kissan virkeystasoon yms. yhtään mitenkään. Täällä on ainakin kumpikin kissa (narttu ja uros) leikattu heti kun mahdollista, enkä oo kissan kehityksessä huomannu minkäänlaisia erikoisuuksia.
Mielestäni vastuullinen kissanomistaja leikkauttaa kissansa, todellakin. Kysymys kuuluu, miksei leikkauttaisi? Se on ainoastaan kissan parhaaksi, niinkuin ensimmäinen keskusteluun vastannut kertoi. Kiimat myös stressaavat kissaa aivan turhaan.
jos kissalla on usein kiimat jolloin se vielä syö huonosti eikä pysty keskittymään mihinkään ei pitäisi kissaa pitää leikkaamattomana.jatkuvat kiimat rasittaa kissaa niin henkisesti kuin fyysisestikin.
leikkaus ei tee kissasta mitenkään apaattista tai roikkuvatsaista.leikkauksen vuoksi kissan ruokavaliota kannattaa miettiä uudestaan koska hormoonitoiminnan lakkaaminen vähentää hivenen energiankulutusta ja kissa voi lihoa herkemmin.
mulla on 1 ja 2 wee ikäiset nartut. Leikannu en niitä oo. Toisella on ollu jo pari kiimaa, mutta ne menee aina parissa päivässä ohi ja toisella ei ole ollut kiimaa ollenkaan tai sitten en oo huomannu... eli tosi mietoja, joten en oo turhaan halunnu niitä leikata. E.lääkäri sanoi, että sitten kun tulee kovat kiimat, jos tulee, niin sitten leikkaukseen.
Jatkuvat ja turhat kiimat ovat juuri niitä, jotka aiheuttavat kohtutulehdusta sekä nisäkasvaimia, kuten myös kissojen e-pillerit.
Tuosta lihomisesta ja apaattisuudesta se, että leikkauksen jälkeen kissan hormonitoiminnan muuttuessa sen energiatarve vähenee 20 % eli samalla määrällä pitäisi vähentää sen saamaa ruokamäärää. Turhan monet ruokkivat kissoja leikkauksen jälkeen aivan samalla lailla kuin ennen ja tietenkin tuosta lihoo!
Apaattisuus taas usein voi johtua ihan siitä, että kissa, leikattu tai leikkaamaton, luonnollisesti rauhoittuu vanhetessaan ja turhan usein se liitetään leikkaukseen.
Ehdottomasti leikkaukseen ja mahdollisimman pian. Itse jouduin juuri lopettamaan kissani nisäkasvainten leviämisen takia, niitä ei todennäköisesti olisi leikatulle kissalle tullut lainkaan. Tämä yksi erittäin pätevä syy leikkauttaa kissa.
Itselläni on kaksi tyttökissaa, joista toinen on leikattu ja toinen ei. Tämä leikkaamaton kissa on nyt 14 vuotias. Nuorempana ihan tyhmyyttäni en leikannut kissaa, ja kaikki menkin hyvin siihen asti, kunnes kissa täytti 12 vuotta. Kiimat eivät olleet kovin vooimakkaita, joten en käyttänyt ehkäispillereitäkään. Toissavuonna kissalla havaittiin iso nisäkasvain. Leikkaus oli iso ja kallis, mutta kissu toipui kuitenkin yllättävän hyvin. Huomasin nyt alkuvuodesta taas uuden nisäkasvaimen, joka oli onneksi pienempi kuin edellinen. Kissa leikattiin taas viikko sitten, tikit saa pois loppuviikosta. Nyt on jo pelko persiissä milloin seuraava kasvain löytyy. Jos olisin ollut fiksu ja leikkauttanut kissan jo nuorena, ei näitä leikkauksia olisi todennäköisesti joutunut tekemään. Rahaa (ehkä kaikkinensa noin 2000 euroa) ja aikaa on palanut huimasti tähän leikkausrumbaan. Tähän verrattuna kissan sterilointi tuntuu todella pieneltä vaivalta.
Joten kannattaa ehdottomasti steriloida kissa, vaikka se sillä hetkellä turhalta tuntuisikin.
Itsellä narttu kissa, jolla kiima noin viikon-2 välein.. Kyllä alkaa pikkuhiljaa hermo mennä ulvomiseen, koska se kestää aina sen viikon verran... Samantein leikattavaksi kun vaan rahatilanne natsaa.
Minäkään en myöskään silkkaa nuoruuden tyhmyyttäni leikannut aikoinaan tyttökissaani, koska se "kuitenkin sitten passivoituu ja lihoo". Muutama vuosi menikin ongelmitta, sitten alkoivat kiimat, jotka saattoivat kestää peräti pari viikkoa. Hermoa kysyttiin kyllä, kun kissa maukui yöt ja päivät ja oli koko ajan kimpussa puskemasssa. Kissan sterilointi tyssäsi aina siihen, että kun aika oli eläinlääkäriltä varattu, kissa oli kiimassa ja aikaa piti siirtää. Sitä ei kuulemma voinut leikata kiiman ollessa päällä. Parit nisäkasvaimet sitten leikattiin, ja kiimakin hellitti kissan vanhetessa (kissaa ei muuten voinut steriloida nisäleikkausten yhteydessä, koska leikkaukset olivat niin massiivisia). Kilpirauhasen liikatoimintaakin oli ja lopulta aggressiivinen munuaiskasvain katkaisi kamelin selän kun kissa oli 14-vuotias.
Kyllä on jälkikäteen käynyt mielessä, miksi en leikannut kissaani silloin kun se oli vielä pieni. Toki kilpirauhasen liikatoiminta varmaan koitui lopulta kohtaloksi, vaikka lääkitys annettiin ja arvoja seurattiin säännöllisesti. Eipä silti ollut kissalla helppo elämä, kun nisäkasvainleikkaukset olivat kuitenkin isoja operaatioita ja kissakin pienikokoinen. Olin todella itsekäs, kun jätin kissani aikoinaan leikkaamatta ja se on joutunut sen tähden aivan tarpeettomasti kärsimään.
Minulla on myös kaksi muuta kissaa, jotka olen kyllä leikannut. Tämän yhden kissan kohdalla omatuntoni kolkuttelee edelleen. Neuvoksi siis kaikille: leikatkaa kissanne kun vielä pystytte, se säästää paitsi oleellisesti kissan terveyttä, myös pitkällä tähtäimellä omistajan kukkaroa huomattavasti!